sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Metsähallituslakiin saamelaispykäliä pohtinut työryhmä erimielinen

Uudistuvaan metsähallituslakiin erityisiä saamelaispykäliä pohtinut työryhmä päätyy erimieliseen ehdotukseen. Tulos oli kyllä odotettu.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen asettama työryhmä piti 27.2. viimeisen kokouksensa ja työryhmän ehdotus aiotaan luovuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle 19.3.
Olin äärimmäisen hämmästynyt ja yllättynyt siitä keveydestä, jolla Ylä-Lapin ihmisten ja laajemminkin kansalaisten elämään sekä alueen kehitykseen monella tavalla vaikuttavan metsähallituslain osion valmistelua lopulta tehtiin. Työryhmä muun muassa järjesti joukon kuulemisia, joiden tarpeellisuutta jo ensin joidenkin taholta vastustettiin ja joita ei sitten mitenkään käsitelty tai vedetty yhteen työn kuluessa. Ja nyt kiireeseen vedoten työryhmän ehdotuksesta ei aiota järjestää minkäänlaista erillistä lausuntokierrosta, ei edes suppeaa sellaista, vaan ehdotus aiotaan ympätä suoraan jo ehkä maaliskuun aikana lausunnoille lähtevän metsähallituslain kokonaispaketin sisälle.
Metsähallituslakiin ollaan esittämässä saamelaisten kotiseutualuetta koskien säännöksiä, joilla Metsähallitus velvoitettaisiin saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa yhteistyössä selvittämään valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevien suunnitelmiensa vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Yhteistyövelvoite sisältäisi vielä harkinnan mahdollisten haittojen vähentämistä ja estämistä koskevista toimenpiteistä. Yhteistyövelvoite koskisi myös suunnitelmia, jotka voivat ulottua muualtakin saamelaisalueelle.
Nykyisen saamelaiskäräjälain julkiselle viranomaiselle tai julkisyhteisölle edellyttämä neuvotteluvelvoite muuttuisi siis yhteistyövelvoitteeksi, joka käytännössä tarkoittaa saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen tuomista Metsähallituksen sisälle sen suunnitelmien ja hankkeiden valmisteluun.
Yhteistyövelvoitetta tehostamaan ehdotetaan lakiin vielä heikentämiskieltopykälää, joka laukeaisi sovellettavaksi mikäli saamelaiskäräjät tai kolttien kyläkokous kaikesta yhteistyöstä huolimatta katsoisivat Metsähallituksen suunnitelmien saamelaisalueella tai sille ulottuen olennaisesti heikentävän saamelaisten mahdollisuuksia käyttää saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia perinteisten elinkeinojen tai muutoinkin kulttuurinsa harjoittamiseen.
Heikentämiskieltopykälään liittyisi lisäksi käräjille ja kyläkokoukselle erityinen oikeus valittaa Metsähallituksen tekemistä hallintopäätöksistä.
Saamelaiskäräjien puolelta on ilmoitettu, että se tulee edellyttämään heikentämiskiellon haittamaininnan ”olennaisesti” korvaamista ”vähäistä suuremmassa määrin” maininnalla.
Metsähallituslakiin on haluttu kopioida uuden kaivoslain ja vesilainkin säädöksiä ja perusteluja, vaikka kaivoslain soveltamisen ongelmat on jo nähty ja lakia vaadittu osin avattavaksi. Minulle kuitenkin kerrottiin, että joitain uusia saamelaispykäliä metsähallituslakiin on nyt kuitenkin pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman ja hallituksen taannoisen iltakoululinjauksen takia saatava. Kiireen ja paineen takana on siis hallituksen lupaus alkuperäiskansoja koskevan ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnista vielä lopuillaan olevalla vaalikaudella.
Metsähallituslakiin ollaan vielä esittämässä saamelaisalueelle kuntakohtaisia neuvottelukuntia, joiden tehtävänä olisi käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Neuvottelukuntien kokoonpanosta ei kuitenkaan päästy sopuun, joten tarkempi säätäminen niistä ohjattaisiin valtioneuvoston asetukseen.
Saamelaiskäräjien puolelta vastustettiin kaiken aikaa neuvottelukuntia, joissa olisi kuntien ja muun paikallisen väestön sekä elinkeinojen edustajia.  Myös sitä esitystäni vastustettiin, että Inarin osalta neuvottelukuntaan tulisi saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajan lisäksi kolmanneksi inarinsaamelaisten edustaja. Saamelaiskäräjien edustajien ohella ympäristöministeriön edustaja piti neuvottelukuntia turhina ja edellytti, ettei niiden toimenkuvaa uloteta erämaa- ja luonnonsuojelualueille.
Tulen osaltani jättämään työryhmän työstä ja sen tuloksista eriävän mielipiteeni. Minusta työ kokonaisuudessaan ei ole täyttänyt hyvän lainvalmistelun vaatimusta, ei teknisesti eikä edes siltä osin, ettei työryhmää asetettaessa saati sen työn aikana ole voitu osoittaa mitään konkreettista sellaista yhdenvertaisuuden vajetta, joka edellyttäisi saamelaisten aseman, ja käytännössä vain saamelaiskäräjien aseman, vahvistamista valtionmaiden ja -vesien käyttöä koskevissa asioissa.
ILO 169-sopimuskaan ei edellytä alkuperäiskansalle ylivertaista, ainoastaan yhdenvertaista asemaa, ja kaipa Suomen perustuslakikin on tarkoitettu suojaamaan myös muita kansalaisia, joukossa myös saamelaisten enemmistönä olevat ne saamelaiset, jotka eivät ammattinsa ja elinkeinonsa osalta nauti saamelaiskäräjien ajaman kulttuurin suojan tarvetta tai joita ei edes haluta hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.


Veikko

Taustafaktaa:
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään muun muassa maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkiyttämällä.
Hallitus käsitteli saamelaisasioita iltakoulussaan 12.12.2012 ja linjasi muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asettamaan työryhmän valmistelemaan ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä.
Työryhmä asetettiin 16.7.2013, mutta saamelaiskäräjien johto ei ollut sen ehdotettuun kokoonpanoon tyytyväinen ja ilmoitti jäävänsä ulos. Sittemmin saamelaiskäräjiä lepyteltiin ilmoittamalla, että työryhmään ensin pyydetyn kolmen käräjien edustajan sekä yhden kolttien kyläkokouksen edustajan lisäksi siihen kutsutaan viides saamelainen asiantuntijajäseneksi. Näin koko edustus nousi viiteen ja kaikki viisi henkilöä ovat nykyisen saamelaiskäräjien hallituksen jäseniä.
Tällä lisäyksellä työryhmän työ saatiin alkamaan 1.10.2013 ja sen piti päättyä jo saman vuoden joulukuussa. Jatkoaikaa haettiin ja sitä saatiin helmikuun loppuun.
Niin sanotun ”muun väestön” edustajia työryhmään huolittiin vain yksi henkilö. Valinta tehtiin neljän saamelaisalueen kunnan ehdotuksista ja sen suoritti Lapin liiton hallitus. Veikko Väänäsen varahenkilöksi työryhmään nimettiin Sari Keskitalo Enontekiöltä.
Ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriöllä työryhmässä on ollut puheenjohtaja Pentti Lähteenojan lisäksi kaksi muuta jäsentä sekä sihteeri. Lisäksi työryhmään ovat kuuluneet oikeusministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenen lisäksi työryhmässä on ollut lakiasiantuntija Metsähallituksesta.
Lakihanketta koskeva aineisto löytyy linkistä:
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=19154&tVNo=1&sTyp=Selaus

47 kommenttia:

  1. Jos vain saamelaiskäräjien (ja kolttien) edut, edustus ja valitusoikeus varmistettu, työryhmä ylittänyt todennäköisesti toimivaltansa. Kantelun paikka.

    Saamelaiskäräjät edustaa vain itseään eli niitä saamelaisia, jotka kuuluvat saamelaiskäräjien vaalirekisteriin (ns. rekisterisaamelaiset) ja tuolloinkin vain yleisissä asioissa. Yksityisoikeudellisissa asioissa (mm. elinkeinot) saamelaiskäräjillä ei ole puhevaltaa kenenkään suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kantelun kohteena tulisi tässä tilanteessa pikemminkin olla joko Katainen itse tai Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen - ja kantelun perusteena heidän puutteellinen näkemys siitä keiltä kaikilta lausuntoja ko. lainvalmistelutyöhön pitäisi pyytää? Eli joko laajempi työryhmän kokoonpano TAI useampi rinnakkainen työryhmä valmistelemaan mietintöä eri väestöryhmien kannalta, laajan ja moniulotteisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

      Jos:
      "Hallitus käsitteli saamelaisasioita iltakoulussaan 12.12.2012 ja linjasi muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asettamaan työryhmän valmistelemaan ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi"

      niin toki tuolta kyseiseltä työryhmältä silloin kysytään asioita varsin saamelaislähtöisesti. Muuta ei kai voi olettaa.

      Mutta sanomattakin selvää on se, että asiassa on muitakin osapuolia, joiden kannat ja mielipiteet ovat aivan yhtä relevantteja ja tärkeitä paikallistasolla.

      Kai jokaisella kunnalla tulee kuitenkin olemaan mahdollisuus lausuntoihin kunhan ehdotus kierrokselle lähtee? Ja uskoisinpa myös Metsähallitukset itse olevan melko kärkäs kommentoimaan ja sanomaan oman sanansa asiaan.

      Poista
    2. Mutta eihän työryhmän olisi tarvinnut tyhjän päälle esityksiään rakentaa jos perusteita yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei osata sanoa? Ei kai vain se, että saamelaiskäräjien johtajat haluavat lisää valtaa ole peruste panna Lappia sekaisin? Jos tuo menee läpi tulette näkemään etteivät vaatimukset yhä uuusien lakien avaamiseksi tule loppumaan. Eikös niistä jo puhuttukin?

      Poista
    3. Mielestäni olennaisin pointti on juuri tässä:

      "..ettei työryhmää asetettaessa saati sen työn aikana ole voitu osoittaa mitään konkreettista sellaista yhdenvertaisuuden vajetta, joka edellyttäisi saamelaisten aseman, ja käytännössä vain saamelaiskäräjien aseman, vahvistamista valtionmaiden ja -vesien käyttöä koskevissa asioissa."

      Tämä on aivan ehdottoman oleellinen kysymys. Jos ei ole osoittaa vajetta, sitä tuskin silloin on. Jos taas on, täytyy niistä saada _konkreettinen lista_, siis mustaa valkoisella. Pelkillä väitteillä ei voi mennä eteenpäin, olen aivan samaa mieltä.

      Asetan vaatimuksen konkreettisesta listasta: missä asioissa yhdenvertaisuus ei tällä hetkellä toteudu. Saamelaiskäräjillä tulee olla esittää sellainen lista, jossa nämä aukottomasti osoitetaan. Siis mikäli jotakin sellaista on.

      Jos konkretiaa ei saada, jatkuu spekulaatio vielä seuraavat 20 vuotta... Sitä ei halua kukaan!

      Poista
  2. Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta määritellään Saamelaiskäräjälain (17.7.1995/974 ) 5 §:ssä. Lainkohdan mukaan Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät valitaan näitä itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten. Kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto rajoittuu alueellisesti saamelaisten kotiseutualueeseen. Määritelmän tulkinnasta riippu, kuinka laajaksi tämä laissa annettu toimivaltuutus katsotaan. Laajimman tulkinnan mukaan "saamelaisten kulttuuri" ja "heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat" kattavat kaiken taivaan ja maan väliltä, ja varsinkin maan päällä ja eritoten maaoikeusasiat. Ilmaisut on tietenkin tulkittava yhteyksissään, muutenhan Suomen kulttuuriministeri hoitaisi vastaavasti esimerkiksi kaikki karjanhoitoon ja metsänhoitoon liittyvät asiat, ja mikäpä se oikeastaan jää käsitteen "kultuuri" ulkopuolelle jos sitä tulkitaan niin laajasti kuin saamelaiskäräjien yhteydessä on tehty.

    Saamelaiskäräjien päätösvalta kattaa kuitenkin vain edellä mainitut asiat, laajan tai suppeasti tulkinnan mukaan rajattuina, sekä erikseen muissa laeissa määritellyt asiat.

    Lain 6 § antaa Saamelaiskäräjille edustusvaltuuden mutta myös rajaa sen sekä edustettavien osalta että asiapiirin osalta. Pykälän mukaan Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Kun tämä lukee eritellen, havaitaan ensinnäkin, että edustusvaltuutus koskee saamelaisia. Suppeimman tulkinnan mukaan käräjät voisi edustaa vain niitä saamelaisia, jotka on otettu sen vaaliluetteloon eli "saamelaisrekisteriin". Tätä laajempi tulkinta olisi, että SK voisi näiden lisäksi edustaa myös kaikkia lain 3 §:n saamelaismääritelmän täyttäviä saamelaisia, myös niitä, jotka eivät ole hakeneet vaaliluetteloon ottamista, mutta voitaisiin hyväksyä, mikäli hakisivat. Laajin, mutta hyvin vaikeasti nielaistava tulkinta olisi, että SK voisi edustaa myös niitä saamelaisia, jotka täyttävät 3 §:n saamelaismääritelmän, mutta joita se ei ole suvainnut hakemuksesta huolimatta ottaa vaaliluetteloon. Tällainen itsevaltuutus olisi paitsi loogisesti ristiriitainen, myös jyrkässä ristiriidassa demokratian ja varsinkin demokraattisen edustuksen periaatteiden kanssa; demokratiassa edustettavat pääsevät valitsemaan edustajansa.

    6 §:ä edustamisen asiapiirin rajaus sisältyy siihen, että Saamelaiskäräjät edustaa edustettaviaan vain tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Näiden tehtävien rajauksen pohdinta sisältyi tämä kirjoituksen alkuun. Joka tapauksessa kaikille lienee selvä, että Saamelaiskäräjien luonteeltaan yksityisoikeudellinen toimivalta voi ulottua vain sen omiin asioihin oikeushenkilön ominaisuudessa.

    Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta yhtä vähän kuin sen edustusoikeus ei voi ylettyä muihin kuin saamelaisiin, eikä sen ykistyisoikeudellinen toimivalta ja edustusoikeus voi ylettyä kenenkään ykistyisoikeudellisiin asioihin tai etuihin.








    6 §
    Saamelaisten edustaminen

    Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

    VastaaPoista
  3. Gunnar Petterssonille
    Sinänsä mielenkiintoinen esitys, mutta se on ei-oikeutta, koska esitys ei pitäydy lainopin metodiin. Esitys on jotain muuta.

    Saamelaiskäräjälain 3 §:ssä kerrotaan, ketä TÄSSÄ LAISSA pidetään saamelaisena. Saman lain 6 §:ssä on määräys TÄSSÄ LAISSA tarkoitettujen saamelaisten edustamisesta.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuntemattomalle 2.3. klo 15.16 Seuraavaan saamelaisikäräjälaissa tulee toimivalta muotoilla tarkemmin.

      Laki on kehno ja pitää uusia, jos sitä voi tulkita miten vain eli, asia kuuluu saamelaiskäräjien toimivaltaan, jos se niin päättää.
      Naurettavaa.
      Vaikka mihin juridiikan metodiin vedottaisiin, on tulkintasi vastoin länsimaalaista ja suomalaista oikeudentajua.
      Mutta ilmeisesti saamelaisoikeus tarkoittaa itsevaltaista oikeutta tulkita lakeja miten haluaa piittaamatta toisten ihmisoikeuksista ja mistään oikeuksista. Ainoa oikeusnormi taitaa olla valtaapitävien saamelaisten tahto

      Poista
    2. "tässä laissa tarkoitettujen" eli saamelaiskäräjien tiedoista lasketun mukaan vajaa 35 % (tai oikeastaan vieläkin pienempi osuus vaikkapa 20 %, koska päätökset tehdään enemmistöpäätöksin eivätkä kaikki saamelaiskäräjien jäsenet ole samaa mieltä) kaikista saamelaisista .
      Ihan kuin jossain kulissidemokratiassa. Ettäs kehtaavat!

      Poista
    3. Eiköhän saamelaiskäräjillä ole se toimivalta, jonka Suomen valtio on sille antanut ja joka on lakiin määritelty. Niissä puitteissa käräjät toimii.

      (Se, että pyytää tai välillä halajaa uusia toimivaltoja, ei tarkoita, että niitä annettaisiin. Halutahan saa vaikka mitä. Mutta en näe että Suomen valtio olisi uusia toimivaltoja - nykyisten yli - ajatellut myöntää. Monet tästä asiasta keskustelevat sekoittavat mielestäni usein juuri nämä kaksi asiaa. Pelätään jokaista pyyntöä jota saamelaiskäräjät hahmottelee eikä muisteta, että saamelaiskäräjät toimii kuitenkin vain ja ainoastaan nykyisen ja laissa vahvistetun toimivaltansa puitteissa tasan niin kauan kuin laki nykyisellään pysyy. Uudet lakiluonnokset ja ehdotuksen ovatkin sitten eri juttu, niissä - ja erityisesti valmisteluissa - tulee olla huolellinen ja perusteltu).

      Poista
    4. "Eiköhän saamelaiskäräjillä ole se toimivalta, jonka Suomen valtio on sille antanut ja joka on lakiin määritelty. Niissä puitteissa käräjät toimii."

      Toimiiko?

      Seurattuani jo tovin K Näkkäläjärven toimia ja hänen tulkintojaan ja pyrkimyksiään toimivaltansa laajentamiseksi, jotka ilmenevät saamelaiskäräjien asiakirjoissa, lausunnoissa, teoissa .... ja kaikenmaailman valtapeleissä, en lainkaan luota, että hän pysyy kaidalla tiellä harjoittaessaan puheenjohtajan valtaa ja etteikö hän pyrkisi toimivallan laajentamiseen kyökin kautta.

      Poista
    5. "Seurattuani... en lainkaan luota, että hän pysyy kaidalla tiellä harjoittaessaan puheenjohtajan valtaa ja etteikö hän pyrkisi toimivallan laajentamiseen kyökin kautta."

      Eikö tämä ole sellainen asia, jonka voisi selkeäsanaisesti viestiä saamelaiskäräjin kaikille edustajille? (toki olen sitä mieltä että heillä tulisi itselläänkin olla hyvä kontrolli toimivallan puitteissa toimimiseksi, mutta siltä osin kun ei ole, emmekö voisi tätä viestiä heille välittää? Asiallisesti, konkreettisesti (vaikkapa mustaa valkoisella). Mielestäni LKL:än viimeisin kannanotto metsälain uudistuksen työryhmätyöhön liittyen on aivan loistava esimerkki tällaisesta rakentavuudesta: eli nostetaan esimerkkien avulla esille mitä on käytännössä tapahtunut ja analysoidaan mitä virheiden korjaamiseksi tulisi tehdä.

      Jospa tämä on saamelaiskäräjien edustajille sokea piste? Eli he ovat liian lähellä nähdäkseen tämän.. ja käyttävät huikeasti resurssejaan ja aikaansa myös toimivallan lisäämiseksi (arvailua toki vain omalta osaltani tämä kaikki). Jos käräjät olisivat kautta vuosien pitäytyneet toimimaan toimivaltansa raameissa, olisiko tällaisia kalabaliikkeja syntynyt, kuin mitä meillä nyt on?

      Eikö Suomen valtio voisi ottaa kantaa selkeäsanaiseksi, näkeekö se mitään mahdollisuutta tuoda minkäänlaisia muita maanoikeuksiin liittyviä asioita kuin puhdasta neuvotteluyhteyttä saamelaiskärjien sisään? Eikö hyvä raja menisi tässä? Eli että neuvotteluyhteys tulee olemaan mutta hallinto ja päätösvalta pysyy valtiolla ja metsähallituksella.

      Eikö kaikki pelko johdukin juuri tästä epävarmuudesta, että ollaanko päätösvaltaa asioissa jakamassa tai siirtämässä edes osittain? Emmekö voisi vedota valtioon ja pyytää sekä oikeusministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä kannanottoa tähän?

      Poista
  4. Hyvä Anonyymi 2. maaliskuuta 2014 15.16. En aivan ymmärrä kannanottoasi. Minäkin puhuin koko ajan "tässä laissa" eli siis saamelaiskäräjälaissa sen nykymuodossa tarkoitetuista saamelaisista. Edustettavien henkilöiden piirin rajausta pohtiessani jaoin ajatuksellisesti edustettavat erilaisin loogisiin ryhmiin. Vielä kerran: Aivan selvää on, että Saamelaiskäräjät edustavat niitä henkilöitä, jotka se itse on hyväksynyt saamelaisiksi. Varsin selvää on minusta sekin, että se edustaa myös niitä saamelaisia, jotka eivät ole hakeneet äänioikeutta saamelaiskäräjien vaaleissa eli vaaliluetteloon ottamista, mutta jotka Saamelaiskäräjät mitä todennäköisimmin omien tähänastisten linjaustensa ja ratkaisujensa mukaisesti ja valossa ottaisi vaaliluetteloon, jos he siihen ottamista pyytäisivät. Muistammehan, että lain mukaan saamelaiskäräjien vaaliluettelolla ei ole muuta tarkoitusta kuin vaaliluettelona toimiminen, se ei siis ole virallinen tai edes epävirallinen saamelaisrekisteri. Näin ollen on vähintäänkin loogisesti mahdollista, että vaaliluettelon ulkopuolella on "tässä laissa tarkoitettuja" saamelaisia, olkoonkin vaikka vain yksi. Sitten oli kolmas ryhmä, ne jotka täyttävät "tämän lain" saamelaismääritelmän, mutta joita saamelaiskäräjät ei tästä huolimatta ole hyväksynyt vaaliluetteloonsa. Näitä henkilöitä on ollut, osa on hakenut vaaliluetteloon ottamista, osa ei ole hakenut. Myönnän, että menee hyvin lähelle saivartelua ja sofisteriaa asettaa kysymys, tuliko eräistä henkilöistä saamelaisia vasta kun KHO määräsi heidät otettavaksi vaaliluetteloon, vaan olivatko he olleet saamelaisia koko ajan. Kysymys muistuttaa keskiaikaisen skolastiikan ongelmia, ja jo pelkästään selkeyden vuoksi näkisin että legaalinen saamelaisuus saavutetaan vasta kun siitä on lainvoimainen päätös. Tähän jää tosin ristiriita sen kanssa mihin tarkoitukseen vaaliluetteloa saa käyttää, mutta en ajatellut nyt ottaa siitä päänsärkyä. Uskoisin että on aika helppo vastata kielteisesti kysymykseen voiko SK edustaa henkilöitä, joiden saamelaisuutta se ei itse hyväksy. En usko että SK sellaista haluaisi, päinvastoin. Mistä siis kenkä puristaa?

    VastaaPoista
  5. jatkoa, edelleen nimimerkille Anonyymi 2. maaliskuuta 2014 15.16

    Sitten tähän kommenttiisi "Sinänsä mielenkiintoinen esitys, mutta se on ei-oikeutta, koska esitys ei pitäydy lainopin metodiin. Esitys on jotain muuta."

    "Ei-oikeutta" on mielestäni hiukan outo termi arvottaessasi esitystäni. "Oikeus"-termillä on kovin monta merkitystä. Sillä voidaan tarkoittaa muun muassa oikeusistuinta, voimassa olevien lakien kokonaisuutta tai sen osaa, kannaottoa siitä onko jokin tosiseikastao jonkin voimassa olevan oikeusnormin vastainen tai mukainen, oikeuskäytäntöä tai oikeustiedettä kokonaisuutena jne. Tarkoitat ehkä että pohdintani ei edusta oikeustiedettä, eli kuten sitä nimität, lainoppia. Ei siinä mitään, en itse väitä olevani lainopillisissa asioissa "kriivarin" tasoa ylempänä, joten en tietenkään hallitse "lainopin metodia". Silti näkisin että yhden ainoan kanonisoidun metodin hyväksyminen "lainopin metodiksi" edustaisi kovin ahdasta katsantokantaa, jota voisi kutsua vaikkapa kriivaritasoksi. Tälle on ominaista tarrautuminen yhteen tai pariin hyvin opittuun pykälään, näkemättä että asiassa vaikuttavat muutkin lainkohdat ja yleiset periaatteet. Samoinhan käy helposti, kun maallikko löytää lääkärinkirjasta, nykyään internetistä, muutaman omiin vaivoihinsa sopivan tiedon ja vips! on omadiagnoosi valmis. Myönnän auliisti että olen usein haksahtanut ja haksahdan varmaan jatkossakin tällaisiin pikapäätelmiin niin juridiikan kuin itselääkinnän puolella, joten jos edellä ollut esitykseni on mielestäsi "ei-oikeutta", niin olkoon sitten "jotain muuta".

    Jos lakia lähdetään lukemaan sana sanalta niitä tuijottaen, niin lausahduksesta "TÄSSÄ LAISSA tarkoitettujen saamelaisten" voisi lukea että olisi muitakin saamelaisia, siis niitä, joita ei tarkoiteta "tässä laissa". Onhan se selvästi tuossa laissa sanottu. Tässäpä pohdittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaisia on toki muuallakin kuin saamelaiskäräjillä. Perustuslain 17.3 §:n suoja saamen kielen ja saamelaisten kulttuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä koskee kaikkia saamelaisia olivatpa he saamelaiskäräjillä tai ei.

      Saamelaiskäräjistä annetussa laissa puhutaan vain niistä saamelaisista ja niiden saamelaisten edustamisesta, jotka kuuluvat vaaliluetteloon.

      Tällä kohtaa ei ole mahdollisuuksia laajentavaan tulkintaan siitä, ketä saamelaiskäräjät edustaa, koska mm. itseidentifikaation vaatimus (henkilö pitää itseään ns. rekisterisaamelaisena) rajoittaa tulkinnan sanamuodonmukaiseen tulkintaan. Saamelaiskäräjät edustaa siis vain TÄSSÄ LAISSA tarkoitettuja saamelaisia. Suutari pysyköön lestissä.

      Hyvä, että näkemyseromme oli vain näennäistä.

      Poista
  6. 2.3. Klemetti Näkkäläjärvi blogissaan metsähallituslainvalmistelusta:
    "Työryhmätyö ei ollut kovin menestyksekäs, voisi puhua ehkä laihasta kompromissista ja torjuntavoitosta. "
    Mitä Klemettti torjui?

    "Saamelaiskäräjät kävi perjantaina keskustelemassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa oikeusministeriössä ja esityksen jatkovalmistelusta. "
    Klemetti oli huolissaan siitä, että muut ao. ministerityöryhmän jäsenet kuin Anna -Maija Henriksson, eivät Lapin Kansan tietojen mukaan ole Saamelaiskäräjien kannalla saamelaismääritelmäasiassa.

    "Määritelmä tarkoittaisi että tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset voisivat hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Koulutettuna kulttuuriantropologina näen, että tällaisen määritelmän ajaminen saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus, mikä johtaisi saamelaisten katoamiseen Suomessa. Kyseessä olisi siis saamelaisten täydellinen assimilaatio suomalaisiin."

    Antropologien koulutus on kyseenalaistettava, kun Klemetti on koulutuksensa nojalla tällaisiin johtopäätöksiin tullut?
    Ajatus ajelehtii tukevasti pilviosastolla.



    "Oikeus suojata oma kansa sulautumiselta ja päättää itse siitä, ketkä ovat kansan jäseniä on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus."

    "Päättää itse" ja on "ihmisoikeus"
    Ilmaisu vahvistaa näkemykseni siitä, että Klemetin mielestä on yhden ihmisen, Klemetti Näkkäläjärven yksityisestä oikeudesta päättää kuka Hänen kansaansa kuuluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kyllä todeta siitä menestyksestä, että Klemetti sai nähdäkseni ihan viimeisessäkin kokouksessamme ehdotukseen - sen perusteluihin - lähes kaiken mitä huomasi pyytää.
      Ehkä täydellisyys olisi tullut sitä kautta, että kuntakohtaiset neuvottelukunnat olisi kokonaan viivattu ehdotuksesta ulos.
      "Mitkä ne ovat sellaiset paikalliset asukkaat, joiden pitäisi päästä sekaantumaan ja sekoittamaan alkuperäiskansan oikeuksia?" jäi mieleeni jostain näitä tällaisia ihmettelyjä.
      Vaikka joillain ministeriöiden edustajilla sympatiat olivatkin vahvasti Klemetin puolella, enemmistö kuitenkin näytti ajattelevan neuvottelukuntien poistamisen vievän ehdotuksen liian pitkälle ja että jonkinlaiset keskustelukerhot säilyttämällä jotain mahdollisuuksia poliittiselle hyväksymiselle sitä kautta jäisi.
      Minusta tuo täky ei ole ensinkään riittävä kun käsittää metsähallituslain vaikutusten laaja-alaisuuden alueemme väestön elämässä ja alueen kehityksessä.

      Poista
  7. Kun luin Veikon viimeisintä blogikirjoitusta, jossa hän selvitti metsähallituslakityöryhmän työtä tuli mieleen, että nämä samat asiat ovat pyörineet agendalla jo lähes 20 vuoden ajan. Kuluneiden 20 vuoden aikana ei ole saatu ratkaistua alueen alkuperäiskansan ongelmaan, vaikka meillä on nyt käytettävissä mitä luotettavimmat tiedot alueen alkuperäiskansan muodostuksesta. Räjähdysalttiissa tilanteessa voimassa oleva saamelaismääritelmä ja saamelaisalueen rajausta koskeva kiista ovat nousseet keskeisiksi. Se on nostanut esiin vakavat jännitteet ja se voi viedä kaaokseen koko Ylä-Lapin, jonka väestöjen erilaiset vaatimukset ovat sekoittuneet sotkuiseksi vyyhdiksi. Tässä tilanteessa tulisi toimia, eikä vain odotella, että joku selvittäisi sotkun. Kiistan lopettamiseksi ei ole löytynyt poliittista tahtoa, vaikka tiedosta ei ole ollut puutetta. Nyt on Suomen valtiojohdon otettava ohjat käsiin!
    Miten tällaisiin samaa väestöryhmää jakaviin poliittisiin määritelmiin ja alueen rajausta koskeviin rajakysymyksiin tulisi sitten suhtautua? Ovatko ne Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa sellainen tabu, joka pitäisi vähin äänin sivuuttaa? Eikö valtiota sido mikään moraliteetti ja vastuu sen aiemmista toimista? Miten ratkaisua haetaan yhä vain tekemällä uudelleen samoja virheitä kuin aiemminkin? Miksi puolueet politisoivat kiistan, jossa on kyse oikeutettujen perus- ja ihmisoikeuksista yleensä ja vasta sitten erityisistä oikeuksista ja asemasta? Miksi saamelaiskäräjät pyrkii diskriminoimaan entiseen tapaan alueen väestöä? Koska valtio todentaa oikeutensa puhua ja edustaa alueen haltijana ja omistajana?
    Olisiko aika ottaa uuteen käsittelyyn kaikki alkuperäisväestön määrittelyä koskevat vaatimukset ja määritellä uudelleen oikeudenmukaiset rajat sen mukaan miten etniset ryhmät ovat sijoittuneet alueelle? Vai onko sekään oikea tapa edetä? Jos yhtä määritelmää ei ole osattu asettaa miten voitaisiin samassa onnistua toistamiseen? Olisiko Ylä-Lapin kartta piirrettävä uudestaan, jotta saadaan kiistaan rauhanomainen ratkaisu? Vai ratkaiseeko kiistan vasta luonnon tuhoutuminen, kun se ei muuten nouse agendalle?
    Saamelaisalueen tulevaisuudesta keskusteltaessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa kaikki vaihtoehdot vaikuttavat epäonnistuneilta ja kompromissi saamelaisten nykyisen poliittisen johdon ja statuksettomien lappalaisten välillä tuntuu mahdottomalta, vaikka kysymys on verisukulaisista.
    Alueen jakaminen saamelaisille ja muulle väestölle on kuolleena syntynyt ajatus. Sellainen ei ole saamelaisten pelastus tilanteessa, jossa saman väestön saamenkieliset ja suomenkieliset verisukulaiset asuvat ja työskentelevät päivittäin samoissa elinkeinoissa, elävät samoissa yhteisöissä ja olosuhteissa. Ja kaikki elävät kehittyneissä oloissa. On selvää, että sukulaiset eivät halua siirtoja paikasta toiseen, mihin tällainen saman väestöön jako poliittisen saamelaismääritelmän perusteella saattaisi johtamaan. Tällainen tuskin tapahtuisi ilman vastustusta: miten sellainen voitaisiin ylipäänsä hyväksyä.
    Ajatus, jonka mukaan kaikki alkuperäiskansakysymyksiin liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista käsitemääritelmillä, rajoilla ja keskitetyllä hallinnolla, perustuu harhakuvitelmaan "etnisesti oikeasta alkuperäiskansasta" ja sen asuinalueesta. Sellaista totuutta ei ole. Todellisuudessa kaikki määritelmät ja rajat ja esitykset ILOn sopimuksen ratifioimiseksi ovat poliittisten valtasuhteiden synnyttämiä historiallisia luomuksia. Ei ole sen paremmin oikeita kuin luonnollisiakaan määritelmiä kuin rajojakaan.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  8. Ei saamelaismääritelmää tarvitse muuttaa sen takia, että me lappilaiset ja muut täällä "mahtuisimme" saamelaismääritelmän sisään ja saisimme sitä kautta kaikki samat oikeudet. Ei meidän yhdenkään täällä tarvitse saamelaiseksi muuttua, jotta saisimme täällä samat tasavertaiset oikeudet. Saamme ne muutenkin.

    Kuinka moni teistä statuksettomista oikeasti tuntee olevansa saamelainen?

    Terv. nimim. lappilainen

    VastaaPoista
  9. Polveutumisen ja yhtäläisen elämäntavan kautta monikin voi tuntea olevansa saamelainen, jos sillä halutaan tarkoittaa alkuperäiskansaan kuuluvaa ihmistä, ja ehkäpä enemmän kuin identiteettiään kaiken aikaa pönkittämään pakotettu statuksellinen, joka tietää alkuperäisyytensä ohuet ja lyhyet juuret.

    VastaaPoista
  10. Nyt lemetillä on iso hätä, pyytää Yle sapmissa jo kaikkia saamelaisia omien muut poissulkevien etujensa taakse. Pikku porosaamelaisten joukko ei riittänyt härskeihin lakiuudistuksiin.

    Eivät taida lähteä porukat tukemaan yksinvaltiutta eli toimimaan omien etujensa vastaisesti.

    Pää on tullut vetävän käteen.

    VastaaPoista
  11. Nimimerkki Lappilainen, kirjoitit:
    "Ei saamelaismääritelmää tarvitse muuttaa sen takia, että me lappilaiset ja muut täällä "mahtuisimme" saamelaismääritelmän sisään ja saisimme sitä kautta kaikki samat oikeudet. Ei meidän yhdenkään täällä tarvitse saamelaiseksi muuttua, jotta saisimme täällä samat tasavertaiset oikeudet. Saamme ne muutenkin.
    Kuinka moni teistä statuksettomista oikeasti tuntee olevansa saamelainen?"

    Syön suomalais-karjalais-koivistolais-karvareuhkani ellei nimimerkki ole itse rekisterisaamelainen, sillä varauksella että ensin saan kaltata siitä karvat irti ja tehdä nahasta käristyksen tai muhennoksen. Eihän suomalaisperäisellä lappilaisella pitäisikään yleensä olla kovin vahvaa hinkua saamelaiseksi, mutta lappalaisen kohdalla asia on toisin. Lappalainen on saamelainen, vaikka käräjien poppatohtorit ja varsinkin koulutetut antropologit tekevät parhaansa todistaakseen että he ovat suomalaisperäisiä uudisasukkaita.

    Terv. nimim. lappilainen

    VastaaPoista
  12. Ruotsissakin on käynnissä perusasetelmaltaan samankaltainen kiista kuin Suomessa "saamelaisten" ja "lappalaisten" välillä. Asetelma muodostui, aivan kuin Suomessa, kun Norjan porolaidunten paine sai saamelaistalouksia muuttamaan Ruotsin puolelle, mikä vuorostaan aiheutti paineita siellä.

    Ruotsin valtio piirteli meidän paliskuntia vastaaviksi yksiköiksi muutettujen lapinkylien rajoja uusiksi, niin että ne palvelivat yksinomaan Kölin selkään ja Pohjanlahden rannikkoon nähden poikittaista vuotuiskiertoa. Lisäksi Ruotsin valtio pakkosiirsi, olisiko ollut 1930-luvun puolivaiheilla, saamelaistalouksia tai lapinkyliä etelämmäs, alueille, jotka siihen asti kuuluivat muille "Ruotsin saamelaisille".

    Nyt alueiden alkuperäiset omistajat kutsuvat itseään nimikkeillä ursame tai ursprungssame. Näillä termeillä hakemalla löytyy tietoa konflikteista joita on muodostunut kun molempien saamelaisryhmien edustajat harjoittavat porotaloutta samalla alueella, ja dominoivat alueelle pakkosiirrtyt saamelaiste tekevät "alkusaamelaisille" konkreettista haittaa poroerotuksissa.

    Erityisesti konflikti on kärjistynyt västerbottenin läänissä sijaitsevan lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Vapstenin lapinkylän (Vapstens sameby) kohdalla. http://blogg.vk.se/annelikraik/

    Kuten kaikki tiedämme, mutta vain toiset myöntävät, Suomen valtio suosi 1900-luvun alussa ja itsenäistymisen jälkeen (Norjasta muuttaneita) porosaamelaisia Suomen "alkusaamelaisten" kustannuksella, muun muassa tarjoamalla porosaamelaisille asuintiloja mailla, jotka olivat kuuluneet "alkusaamelaisten" (Suomessa he kutsuvat tänään itseään lappalaisiksi) kukin aluettaan hallitseviin lapinkyliin, vai pitäisikö selvyyden vuoksi sanoa "alkuperäisiin lapinkyliin", erotukseksi jutavien poro- eli tunturi- eli muuttolappalaistalouksien (suku)ryhmien "mobiililapinkylistä".

    Kun valtio on ollut keittämässä soppaa niin Ruotsissa kuin Suomessa, vastuu sen selvittämisestä kuuluu valtiolle kummassakin maassa. Se vaatii kansalaisrohkeutta, suoraselkäisyyttä, asemien tarkoin harkittua valitsemista ja sitten niissä sitkeällä sisulla pysymistä. Erään tiedon mukaan Ruotsin valtion edustaja, eräs lääninhallituksen virkamies, on kerran uskaltautunut Vapstenin lapinkylän alueelle kertomaan mitä laki sanoo jostain asiasta. Kylän uusien haltiojiden voimahahmot pitivät huolen siitä että hänet siirrettiin uusiin tehtäviin...

    Ymmärtäneeksi Vapstenin lapinkylän nykyvaltiaat kiistävät täysin Vapstenin alkusaamelaisten oikeudet kylän alueella, ja lisäksi toteavat ettei minkäänlaista konfliktia ole. Kuulostaa kovin tutulta.

    VastaaPoista
  13. Ei eriarvoisuuden pelko ole ainoastaan pohjoisen asia: http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162005-kyykyttaminen-ei-tee-ihmisesta-ahkeraa

    Taitaa olla yleismaailmallinen ihmisen ominaisuus? Jos onneksi voi kyllä oppia poiskin.

    Toisten kyykyttämisellä ei kukaan pääse itse yhtään ylemmäs.

    Ukraina/Venäjä tilanteeseen kommentoi YLE radiossa tänään joku soittaja sanomalla, että on ihmisen henkistä pienuutta, jos ei pysty elämään yhdessä jonkun toisen kansanryhmän tai väestöryhmän kanssa. Olen pitkälle samaa mieltä.

    Kasvettaisiinko jo isoiksi?

    VastaaPoista
  14. Pekka Sammallahti kirjoittaa Yle sapmissa löysiä:

    Lappalainen -käsitettä ei voitaisi Sammallahden mukaan ottaa lakiin saamelaiskäräjistä, koska käsite ei ilmaise henkilön etnisiteettiä.

    Tietenkin voidaan ottaa, kysymys määrittelystä. Käsite on ollut ja on yhä osa Suomen oikeusjärjestystä. Vähiin on argumentit käyneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä emerituksilla näyttää nyt olevan tarve kirjoitella kaikenlaista sekavaa ihmisten blogeihin.

      Poista
  15. Erittäin loistava, perusteltu ja rakentava kirjoitus Lapin Kullankaivajien liitolta tähän lakivalmisteluun liittyen: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/19154/216215_Lapin_kullankaivajain_liitto.pdf

    Erinomainen kirjoitus, joka toivottavasti huomioidaan laajasti.

    VastaaPoista
  16. Muualta muuttaneista puhuvat sivuuttavat täysin laidunkiertoon perustuvan saamelaiskulttuurin Kalotin alueella, joka tehtiin mahdottamaksi erityisesti Norjan toimesta, Finnmarkin norjalaistamispolitiikan osana ja Venäjän vaikutusvallan kasvun pelossa. Venäjä (Suomen ollessa autonomin en suurirhtinaskunta) neuvottelu Norjan kanssa jutasmisen ja merikalastusretkien jatkamisen mahdollusuudesta, Norja ei halunnut. Venäjä jopa tarjosi maa-aluetta Norjalle, Inarista ylös jota myöten kulku Jäämeren kesälaitumille voisi tapahtua. Norja ei ollut kiinnostunut. Raja sulkeutui. Jutaaminen mahdollistui Ruotsin alueen ja Suomen rajan yli, kunnes valtiollisin toimin se suljettiin. Valtiot eivät siis ole lainkaan kyenneet eli halunneet huolehtia alueensa väestön elinkeinon turvaamisesta. Alueensa saamelaisväestön elinkeinon elinvoimaisuudesta ja jatkuvuudesta. Sen sijasn pohjoiseen muuttaneet talonpojat saivat maapaloja ja verovapauksia.

    Sama metodi Ruotsin-Norjan välisen lappkodicillin sivuuttamisessa. Valtio-Ruotsin suhteen hoito valtio-Norjaan on 1700-luvun jälkeen aina ajanut ohi oman maan väestön etujen suojelun ohi, valtiot ovat keskenään neuvotelleet pois saamelaisten oikeudet, kysymättä saamelaisilta luonnollisesti.

    Tämä han ok kaikille? Vuonna 2014 jatketaan kuten vain ennenkin?

    VastaaPoista
  17. Näkkäläjärvi Yle sapmissa tänä aamuna: Metsähallitustyöryhmän esitys lisää Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien hyvää yhteistyötä.

    Saamelaiskäräjät ei muuten nykyään välitä Metsähallituksen maiden myynnistä ja vuokraamisesta ulkopuolisille eikä muistakaan Metsähallituksen eräällä osalle saamelaista tekemisistä arveluttavista toimista. Toista oli Pekka Aikion aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jutussa mainittiin myös, että lakityöryhmän työhön oli jätetty eriävä (vastustava) lausuma?

      Poista
  18. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja puhuu asiaa
    Lapin Kansassa 2.3.2014 perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen puhui asiaa ILOn sopimuksen ratifioinnin perustuslaillisista ongelmista. Perustuslakivaliokunnan asema ja tehtävä Suomessa on keskeinen, koska meillä ei ole valtio-oikeudellista tuomioistuinta kuten monissa muissa parlamentaarisissa maissa. Juuri sen vuoksi perustuslakivaliokunnan tekemät ratkaisut muodostavat perustan eduskunnan säätämien lakien käytännön tulkinnalle. Valtiopäiväjärjestys määrää mitkä lait on säädettävä ns. vaikeutetussa järjestyksessä ja mitkä taas yksinkertaisessa järjestyksessä. Yleensä ottaen käytäntö on sellainen, että eduskunta pyytää tämän luontoisista esityksistä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Näihin valiokunnan lausuntoihin eduskunta on sitten yhtynyt.
    Perustuslakivaliokunta on tunnustanut maanomistajille sekä paikalliselle väestölle, joista valtaosa kuuluu saamelaisväestöön omaisuudensuojaa nauttivat oikeudet metsästykseen, kalastukseen ja poronhoitoon, mutta varsinaisesti etnisten saamelaisten asema valtiosääntöoikeudellisesti on epäselvä.
    Haastattelu osoittaa, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskisen johdolla istuva perustuslakivaliokunta on tietoinen, että voimassaolevan valtiosääntömme mukaan sen ratkaiseminen kenellä on omistusoikeuteen verrattava oikeus entisten lapinkylien maihin ja vesiin sekä oikeus harjoittaa lappalaiselinkeinoja kuuluu tuomioistuinlaitoksen ratkaisuvallan piiriin. Voimassaoleva valtiosääntö siis antaa mahdollisuudet asiakirjanäyttöjen pohjalta lappalaisille ja saamelaisille ajaa tuomioistuimessa oikeuksiaan. Valtiosääntö varmistaa sen, ettei pelkin etnopoliittisin perustein voida siirtää kantaväestön oikeuksia ilman laillista saantoa saamelaisrekisteriin merkityille ihmisille.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  19. Saamelaiskäräjien etusivulla on kohta "Hallituksen päätöksiä". Se sisältääSK;n hallituksen lausunnon Enontekiön kunnan kysymykseen, jonka viipymisestä Mikko Kärnä on jo tiedustellut. Klemetti Näkkäläjärvi ja Kaisa Korpijaakko ovat sen valmistelleet

    Ja minkälainen lausunto!!
    Lukekaa ja ihmetelkää. Saamelaiskäräjät on lausunnossa asettunut Suomen lakien, kunnallislain ja kansainvälisten lakien ylimmäiseksi tuomariksi ja asiantuntijaksi.
    Lausunnon pyytäminenkin taitaa heidän mielestään olla laiton.
    Lausunto on kaikinpuolin asiaton.

    VastaaPoista
  20. Saamelaiskäräjät toteaa lausunnossaan: "Suomen ratifioima kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artikla suojelee
    saamelaista kulttuurimuotoa (KP-sopimus, SopS 8/1976 mukainen). Sopimuksen artiklan 27 mukaan, joka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan koskee myös alkuperäiskansoja, takaa kaikille kansoille itsemääräämisoikeuden. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämisestä."

    Näin pitkälle siis SK. Tässä on mahdollisesti pieni, joskaan ehkä ei merkityksellinen viittausvirhe. Tuo viimeinen lause "Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla jne jne" ei ole peräisin 27. vaan 1. artiklasta.

    27 artikla kuuluu: Niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

    YK:n iIhmisoikeuskomitea on kylläkin todennut, että myös sopimuksen 1. artiklassa todettu kansojen itsemääräämisoikeus on huomioitava tulkittaessa 27. artiklan merkitystä alkuperäisasukasoikeuksiin (aboriginal right) nähden. Niinpä komitea vuonna 2006 huomautti USA:lle, että valtion oli tehostettava toimiaan jolla varmistetaan että kaikille alkuperäiskansoille ((indigenous peoples) annetaan artiklojen 1 ja 27 mukaisesti suurempi vaikutusvalta (influence) päätöksenteossa joka koskettaa heidän luonnonympäristöään, toimentulokeinojaan (means of subsistence) ja heidän omaa kulttuuriaan.

    1. artiklaa lukuunottamatta sopimus koskee yksilöiden oikeuksia. Sopimusta valvova komitea valvoo kuitenkin, ehkäpä lähinnä 1. artiklasta tulkitsemaansa valtuutusta, omalta osaltaan myös alkuperäiskansa-asioita, osana YK:n elinten monimutkaista keskinäistä organisaatiota ja vuorovaikutusta joka muodostaa asiaan vihkiytymättömälle lähes läpitunkemattoman viidakon. Kokonaisten kansojen ja erityisesti alkuperäiskansojen itsemäärämisoikeus pitäisi ehkä kuitenkin ensisijaisesti johdattaa muista kansainvälisistä sopimuksista. Mielenkiintoista kyllä SK nostaa periaatteita myös tapauksista, joissa komitea totesi ettei Suomi ollut loukannut 27. artiklaa (Länsman et al. vs. Suomen valtio 1992).

    VastaaPoista
  21. Käräjien lausunnon mukaan "Perustuslaki on lisäksi linjannut, että uudistettaviin erityislakeihin on otetta saamelaiskulttuurin heikentämisen kielto". Näkyy käräjätoimiston lausuntokirjoituskone savunneen tavallista kiivaammin kun jotain näkyy tippuneen pois. Olisiko tuossa tarkoitettu perustusalkivaliokuntaa? Valiokuntahan on pitänyt kiinni tästä periaatteesta viitaten YK:n Kansainvälisen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklaan ja sopimusta valvova komitean tulkintaan, jonka mukaan perinteiset elinkeinot, myös modernissa muodossaan, luetaan alkuperäiskansojen kulttuuriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä asiakirjassa perustuslakivaliokunta on näin lausunut?

      Poista
  22. Vielä toinenkin lausunto Enontekiön kunnan lausuntopyyntöön

    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=2341&Itemid=

    Enpä tiedä itkeäkö vai nauraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen mykistynyt................................................................

      Poista
  23. Anonyymi 7. maaliskuuta 2014 15.44 kysyit: "Missä asiakirjassa perustuslakivaliokunta on näin lausunut?"
    Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta 32/2010 ilmenee, että keskustellessaan 21.10.2010 hallituksen esityksestä kaivoslaiksi (HE 273/2009) perustuslakivaliokunta totesi: "Saamelaisilla alkuperäiskansana on perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tällä perustuslain säännöksellä turvataan muun muassa sellaisten saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien perinteisten elinkeinojen kuin poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamista (ks. esim. HE 309/1993 vp , s. 65/II, PeVL 17/2010 vp , s. 3, PeVL 29/2004 vp , s. 2/I). Lisäksi saamelaisilla on perustuslain 121 §:n 4 momentin perusteella saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

    YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) 27 artikla merkitsee muun muassa velvollisuutta taloudellisten toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen siten, että saamelaisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, taloudellinen kannattavuus säilyy (Länsman ja muut v. Suomi, 26.10.1994, valitus no. 511/1992). Korkein hallinto-oikeus on puolestaan todennut, että sekä perustuslain 17 §:n 3 momentin säännökset että KP-sopimuksen 27 artikla on kaivoslain ohella otettava huomioon valtaushakemuksia ratkaistaessa (KHO 31.3.1999 T 693).

    Kaivoslakiehdotukseen sisältyvät menettelylliset saamelaisten oikeuksia turvaavat säännösehdotukset ovat valiokunnan mielestä perusteltuja perustuslain 17 §:n 3 momentin ja 121 §:n 4 momentin kannalta. Lakiehdotuksen 50 §:n säännökset puolestaan takaavat sekä perustuslaista että KP-sopimuksesta johtuvien aineellisten velvoitteiden toteutumisen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että 50 §:n 1 momentin säännösten sisältämät olennaisuusvaatimukset näyttäisivät asettavan melko korkean kynnyksen saamelaisten oikeuksien huomioon ottamiselle luvan myöntämisen esteitä arvioitaessa. Valiokunnan mielestä onkin tärkeää, että näitä olennaisuuskriteereitä tulkitaan ja sovelletaan perusoikeusmyönteisellä tavalla ja ottaen huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean KP-sopimuksen 27 artiklaa koskeva käytäntö."

    Näin perustuslakivaliokunta. Tätä vastaavat määräykset sisältyvät lakiin, ja vastaavia sisältyy myös muihin erityislakeihin joiden on katsottu voivan vaikuttaa saamelaisten oikeuksiin nauttia kulttuuristaan, niihin lukien tälle kulttuurille keskeiset elinkeinot, myös niiden modernissa muodossa. Sitä en osaa sanoa, onko valiokunta missään nimeomaan yleisellä tasolla todennut "uudistettaviin erityislakeihin on otetta saamelaiskulttuurin heikentämisen kielto", mutta ainakin tällainen linja ilmenee sen kannanotoissa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvä. Juuri tuota tiedustelin: Onko valiokunta nimenomaan lausunut, että lakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämisen kielto? Ei ilmeisesti.

      Poista
  24. Tuo saamelaiskäräjien Enontekiön elvytys- y.m hankkeesta antama lausunto on upeaa työtä, eräänlainen kuraveret seisauttava oikeusopillinen manaus. Tässä seison enkä muuta voi, seisahu Enontekiön hanke niinku vesi seiso Joortanissa, saamelaiskäräjät ei lähde hankkeeseen mukaan millään tavalla, se on vahingollinen, lainvastainen, toteuttamiskelvoton! Näillä lakeuksilla ei muut elvyttele kun saamelaiskäräjät, kunnan työntekijät opetelkoot saamea mutta vain palvellakseen saamelaisia niinkuin laki vaatii: Monkielisiksi ja -kulttuurisiksi ei Enontekiöllä ruveta! Turvallisinta olisi, että suomalaisille lapsille ei opetettaisia kuin suomea ja saamelaisille vain saamea. Siis mitä interkulttuurisuus? Haiskahtaa tieteeltä! Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tieteellisten tutkimusten tekeminen ei sovellu kunnallisen itsehallinnon piiriin. Jos kyseessä on saamelaistutkimus, sille on aivan oma pieni tiedepesänsä jossa koulutetut tohtori- ja professoritason antropologit, vaativan erikoistason ennustavat tilastomatemaatikot ja kansainvälisen oikeuden sokkeloissa kuin kotonaan liikkuvat endogeenisen kasuistiikan spelunkoloogit tuottavat sen tieteen mitä tässä tiedettä tarvitaan. Kriittinen identiteettikäsitys? Kriittinen suhtautuminen yksilöiden identiteetteihin, niiden arvottaminen ja arvioiminen ei ole hyväksyttävää julkista valtaa käyttävän kunnan toiminnassa, sellainen kuuluu saamelaiskäräjille ja sen vaalilautakunnalle.

    Oikeastaan tämä kymmeniin oikeusnormeihin nojaava lähes eksistentiaalinen EI on niin vaikuttava että se olisi ollut kunniaksi suomalaisille virkamiehille venäläistämisen vastaisessa perustuslaillisessa taistelussa. Eipä voi ainakaan syyttää Klemettiä myöntyväisyyslinjan mieheksi. Tästä on hyvä jatkaa, vaikkapa Brysseliin tai saamelaistutkimuksen oppituolin haltijaksi.

    VastaaPoista
  25. Asiasta aavistuksen sivuun: Pekka Sammallahti kommentoi face sivullaan Jouni Aikion tekstiä Lapin Kansassa näin: Näyttää siltä, että näihin hämmentäjiin kuuluu lähes yksinomaan saamelaisstatuksettomia suomalaisia. Heilllä on sitten kavereina esim. äänekkäitä kunnanjohtajia . Mihinkähän ryhmään hän itsensä lukee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pekka Sammalahti, kaikkien helsinkiläisten hämmentäjien ajatollah!

      Poista
    2. Sammallahti puhuu saamelaisstatuksettomista suomalaisista, joihin hän itsekin kuuluu.

      Emeritus ei rohkene kuitenkaan puhua statuksettomista saamelaisista, joita on kyllä Suomessa.

      Poista
    3. Saamelaiskärjäjien lausunnot Enontekiön kunnan esityksestä kertoo selvästi mistä on kyse.
      Olen Jouni Aikion kanssa samaa mieltä siitä, että kielen ja kulttuurin etu on jäänyt valtapolitiikan jalkoihin. Mutta en siitä, että sopan keittäjinä hääräisi pelkästään "suomalaisia" ja "saamelaisvastaisia" henkilöitä. Pahin uhka on saamelaiskäräjien valtaapitävä johto.

      Poista
  26. Anonyymi 9. maaliskuuta 2014 12.45: "Pekka Sammallahti kommentoi face sivullaan Jouni Aikion tekstiä Lapin Kansassa näin: Näyttää siltä, että näihin hämmentäjiin kuuluu lähes yksinomaan saamelaisstatuksettomia suomalaisia. Heilllä on sitten kavereina esim. äänekkäitä kunnanjohtajia . Mihinkähän ryhmään hän itsensä lukee?"

    Voisitko linkittää Sammallahden facebook-sivuun, jossa tuollainen kirjoitus olisi?

    Mitä tulee Pekan statukseen, niin eiköhän eräiden valikoitujen statuksettomien saamelaisten ottaminen saamelaisrekisteriin ole pedattu aika hyvin saamelaiskäräjälakimietintöön sisältyvän saamelaismääritelmän 2-kohdalla, joka kuuluu "että hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä se linkki teille keillä on yhteys Facebookiin:

      https://www.facebook.com/sammallahti?fref=ts

      Poista
  27. Sammallahden mukaan saamelaiskäräjien olisi pakko ottaa äänestysluetteloon ketä tahansa "niistä 500.000 suomalaisesta, joilla on jonkinlainen viranomaisluetteloihin merkitty lappalaistausta."
    Kohta määrä on jo miljoona? Pekka Pekka älä liioittele noin kauheasti.
    Jokainen ihminen ymmärtää, ettei se ole oikeasti totta, että nämä puoli miljoonaa, tai edes 1000 hakeutuisi äänestysluetteloon. Miten hulluina ja älyttöminä sinä pidät inarinsaamelaisten jälkeläisiä. Monet oikeasti suomalaistuneet eivät edes pakotettuina halua saamelaiseksi, ne jotka kokevat itsensä suomalaisiksi. Sen verran huonon kuvan saamelaiskäräjien johto ja sen aseenkantajat ovat saamelaisuudesta viime aikoina antaneet.
    Jäitä hattuun saamelaiskäräjille ja sen kellokkaina esiintyville. Pullistelisitte vähämmän "niistä oletetuista etuuksista" ja tunnustaisitte, että saamelaiskäräjien ulkopuolellakin elää tosisaamelaisia ihmisiä, jotka eivät suurin surminkaan halua pistää päätään sk:n kusiaispesään.

    VastaaPoista
  28. ... "ja tunnustaisitte, että saamelaiskäräjien ulkopuolellakin elää tosisaamelaisia ihmisiä, jotka eivät suurin surminkaan halua pistää päätään sk:n kusiaispesään."

    Miksi te sitten haluatte vaaliluetteloon?

    VastaaPoista