tiistai 12. maaliskuuta 2013

”Saamelaisten vihollinen”

Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki odotetun päätöksen ja hylkäsi saamelaiskäräjien sille esittämän vaatimuksen syksyllä 2011 tehdyn, neljää inarinsaamelaista henkilöä koskevan päätöksen purkamiseksi. Tuolla päätöksellä KHO siis kumosi saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja -hallituksen päätökset hylätä henkilöiden hakemukset saamelaiskäräjävaalien äänioikeudesta.
Kuuntelin eilen YLE Lapin uutisointia asiasta ja kiinnitin huomiota toimittajan moneen kertaan toistavan, että asia on käsitelty loppuun ”kansallisella” tasolla. Niinpä juuri, seuraavana mennään varmasti taas hakemaan painetta jostain kansainväliseltä taholta. Martin Scheinin ja kumppanit lienevät olleet jo valmiina lähtökuopissa.
Lapin Kansassa kollega Olli Miettunen uutisoi tänään samaista KHO-päätöstä. Hän siteeraa saamelaiskäräjien toteavan KHO:lle yhdestä luetteloon hyväksytystä, että tämä edustaa Ivalojoen lapinkyläyhdistystä, myöhemmin Inarinmaan lapinkyläyhdistystä, joiden toiminnan tarkoituksena on käräjien mielestä ollut alusta asti vastustaa saamelaisten oikeuksia.
Noinhan saamelaiskäräjien entinen lakimiessihteeri ja kymmeniä vuosia jatkuneen maaoikeus- ja etnisen kiistan pääpyörittäjiin kuulunut Heikki J. Hyvärinen saamelaiskäräjien vaalilautakunnalle tekemässään, lautakunnan puheenjohtaja Pekka Aikion tilaamassa KHO:n päätöksen arviossa totesi.
Aikion saamelaiskäräjille toimittamassa arviossa vaadittiin KHO:ta purkamaan päätöksensä tai siitä on valitettava YK:n ihmisoikeuskomitealle. Hyvärisen arviossa nostettiin esille erityisesti Yrjö Mattila, joka on Hyvärisen ja Aikion mielestä saamelaisten julkinen vihamies toimittuaan saamelaisiin vihamielisesti suhtautuvan lappalaisliikkeen johtohenkilönä.
Samaisessa arviossa väitettiin lappalaisten sodalla ja väkivallalla uhaten sekä väärentäen pyrkineen pakolla saamelaisiksi päästäkseen käsiksi alkuperäiskansalle ILO-sopimuksen mukaan odotettavissa oleviin maahan, veteen ja luonnonvaroihin.
Hurja ja henkilöön sekä kansanryhmään (lappalaisiin) käyvä arvio ei ole johtanut toistaiseksi mihinkään viranomaistoimiin, vaikka siinä esitetyt väitteet ovat vailla asiallista näyttöä. Jos vastaavaa potaskaa olisi heitetty ilmaan saamelaiskäräjäjohdon tekemisistä ja aikeista, olisivat käräjäsalien ovet pian heilahtaneet.
Olen seurannut saamelais-lappalaiskiistaa molempia osapuolia paikan päältä kuunnellen. Tuota Yrjö Mattilan ja kumppanien väitettyä saamelaisvihaa en ole missään vaiheessa kuullut enkä aistinut, sen sijaan hyytävää päinvastaista saamelaisjohtajien ja heidän apuriensa vihamielisyyttä lappalaisiin ja nykyään myös statuksettomiin saamelaisiin päin.
Erityisen häijyltä tuntuu yleistävä puhuminen ”saamelaisten julkisista vihamiehistä”. Siis jos vastustaa muutaman lähes yksinvaltiaan saamelaisjohtajan politiikkaa, on kaikkien saamelaisten vihollinen?
Noinhan ajatellaan ja artikuloidaan tavallisesti vain joissain pimeissä diktatuureissa!
Olen itsekin saanut osani tuosta viholliseksi leimaamisesta, kiitos erityisesti Hyvärisen.
Samaisen Lapin Kansan uutisen mukaan käräjien mielestä KHO on erehtynyt ”samaistaessaan käräjien äänioikeutta hakeneiden itseidentifikaation ja saamelaisuuteen liittyvän samaistumisen tunteen”. Käräjien mukaan ”Kansainvälisessä oikeudessa tuetun määritelmän mukaan on tärkeää, että kyseinen ryhmä tunnustaa ja hyväksyy henkilön jäsenekseen”.
Sinällään hyvä havainto, sillä nythän on ollut kyse inarinsaamelaisista, jotka inarinsaamelainen kielellinen ja kulttuurillinen saamelaisyhteisö haluaisi hyväksyä jäsenekseen, mutta jotka saamelaiskäräjillä valtaa pitävä pohjoissaamelainen kielellinen ja kulttuurillinen saamelaisedustajisto haluaisi rajata ulkopuolelle.
Aivan kuin savolaisille annettaisiin oikeus määritellä saanko minä olla kainuulainen, noin ikään karrikoiden.
On täysin huuhaata esittää mielikuvaa jonkinlaisesta homogeenisesta saamelaisyhteisöstä, joka kykenisi yksimielisesti ja yhdestä suusta tunnustamaan jäsenensä. Sikäli kun saamelaisia tunnen, osaavat he olla hyvinkin erimielisiä – myös siitä kuka on oikea ja kuka vielä oikeampi saamelainen. Jos siitä vielä saisi päättää ylimpänä elimenä puolenkymmenen henkilön valikoitunut joukko, olisivat yksilöiden oikeudet todella heikoissa kantimissa.
Vihamielisyydestä ja vihollisuudesta vielä sen verran, että pitäisikö saamelaisjohtajien väittää olevan suomalaisten vihamiehiä ja vihollisia?
Olen istunut vuosikymmenten aikana kymmenissä ja kymmenissä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien kokouksissa sekä tilaisuuksissa kuullen niissä pilkallisia ja vihamielisiäkin puheenvuoroja ”suomiherrojen” tyhmyydestä.  Sekin on tullut kuultua, että mikäli jokin asia ei ala onnistuakseen, pannaan verkatakki päälle ja mennään Helsinkiin. Siellä se puree.
No, nuo ovat tietenkin kuumissaan tai tyhmyyksissään heitettyjä herjoja, mutta heijastelevat joka tapauksessa esittäjiensä pohjimmaisia tuntoja.
Vaan pitkämielisiä ovat olleet ”suomiherrat”, joita taas huhtikuussa matkaa Ylä-Lappiin kuulemaan ILO-asiasta ja muustakin. Katselin tänään perustuslakivaliokunnan alustavaa ohjelmaa ja sen mukaan valiokunnan puheille pääsevät myös lapinkylät ja statuksettomat saamelaiset.
Hyvä niin.

Veikko