perjantai 14. helmikuuta 2014

Lainvalmistelun sietämätön keveys

Alkaa olla pikkuhiljaa aika tulla kunnolla julkisuuteen metsähallituslain uudistamiseen liittyvän saamelaisosan valmistelun osalta. En nimittäin olisi ikinä uskonut miten kevyin eväin pohjoisinta Lappia ja koko maakuntaakin voimakkaasti koskevan lain osan valmistelua voidaan tehdä ja miten lyhyeksi ajaksi muodostetun työryhmän ehdotus aiotaan sulloa ilman lausuntokierrosta mukaan lain kokonaispakettiin.
Olen kuitenkin jo käytännössä varma, ettei työryhmältä, jonka jäsen olen, tule yksimielistä ehdotusta. Tuo varmuus syntyi eilen eli 13.2. Utsjoella pidetyssä työryhmän kokouksessa ja vahvistuu lisää – ellei nyt ihan suuri ihme tapahdu – 27.2. pidettävässä lakityöryhmän viimeisessä kokouksessa. Sen jälkeen on ainakin minulla paljonkin lisää kommentoitavaa.
Jos metsähallituslaista tulee sen nyt luonnosteltujen saamelaiskirjausten mukainen, voi todeta Klemetti Näkkäläjärven ja hänen saamelaiskäräjiä hallitsevan lähipiirinsä saaneen todellisen lottovoiton. Käytännössä se tarkoittaa, että niin kutsutun saamelaisten kotiseutualueen enimmillään noin 300 täysammattilaiseksi katsottavaa poronhoitajaa saavat vahvan vallan ohjata kaikkia Metsähallituksen maiden ja vesien käyttöön liittyviä hankkeita ja niiden valmistelua. Lakiin ollaan esittämässä Metsähallitukselle saamelaiskäräjiä koskevaa valmistelun ja suunnittelun yhteistyövelvoitetta, ja mikäli tuossa yhteistyössä ei päästäisi saamelaiskäräjiä tyydyttävään tulokseen, käräjien véto-oikeuden laukaisisi erillinen heikentämiskieltopykälä.
Saamelaiskäräjien nykyisen ja tulevan vallankäytön tuntien, tuo ajateltu yhteistyö tarkoittaa yhtä kuin "saamelaisen poronhoidon" ehdoilla elämistä. Valtapyrkimystä osaltaan on saatu tukemaan kolttien kyläkokous, jonka edustaja työryhmässä on Tiina Sanila-Aikio, hänkin samalla saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Kyllä sovinnollisiksi mielletyistä koltistakin siis löytyy jo nykyisin ainesta maiden ja oikeuksien valtaajiksi, vaikka heidän roolinsa rajoittuisi peesaamisen palkkiona vain koltta-aluetta ja kolttia koskevien Metsähallituksen hankkeiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen.
En mene vielä yksityiskohtiin näissä pykäläasioissa.
Oleellinen ongelma minusta on kaiken aikaa ollut se, että nyt käynnissä olevalta lainvalmistelulta puuttuu todennettavissa oleva tarveperusta. Ainoa konkreettinen selitys työryhmän asettamiselle tuntuu olevan Jyrki Kataisen hallituksen taannoisen iltakoulun linjaus, jonka mukaan on sitten edetty ILO 169 –sopimuksen ratifiointiedellytysten luomiseksi muun muassa saamelaiskäräjälain ja metsähallituslain saattamiseksi ratifioinnin edellyttämään kuosiin.
Sitä, mitkä puutteet saamelaisten oikeuksissa loivat tuon iltakoulun linjaustarpeen, ei ole minulle tullut kukaan kertomaan ja en ole saanut kysymyksiini myöskään mitään vastausta. Se on käynyt ilmi, ettei mitään yhteenvetoa tai analyysia saamelaisten oikeuksien tilasta ja niiden kehityksestä ole tehty sitten Hannele Pokan vuonna 2001 istuneen toimikunnan erimielisen mietinnön jälkeen. Ei, vaikka myöhemmin oikeusministeriökin on teettänyt uusia tutkimuksia ja vaikka noita tutkimuksia on tehty tilaamattakin – ja lisää varmaan on luvassa. On vain vedottu, että selvityksiä ja tutkimuksia on tehty jo tarpeeksi ja nyt on päätösten aika.
Huvittavaa suorastaan oli, vaikkei paljon naurattanutkaan, että työryhmämme toimeksiantoon liittyi lähtötilanteessa Pokan toimikunnan tavoitteista kopioitu Ylä-Lapin valtionmaiden ja –vesien käyttöä ohjaava neuvottelukunta tai neuvosto. Se on jalostunut matkan varrella kuntakohtaisiksi neuvottelukunniksi, joissa olisi varsin monipuolinen edustus.
Sen, kannattaako saamelaiskäräjien johto neuvottelukuntia, joissa sillä ei olisi enemmistöä ja jossa kaiken maailman paikalliset pääsisivät sanomaan sanansa Metsähallituksen käräjien kanssa yhteistyössä valmistelemista asioista, jätän tässä vaiheessa lukijoitteni arvattavaksi.
Teoriassa voi toki kahdestikin arvata.
Metsähallituslain saamelaispykälistä ja niiden perusteluista aiotaan siis pyytää lausunnot vasta metsähallituslain kokonaisuuden mukana. Muutoinhan tuota lakipakettia onkin esitelty jo kuukausien ajan erilaisissa seminaareissa pitkin Pohjois-Suomea, mutta tällainen ”pieni” lisäpaketti menee sitten siinä viimeisessä lausuntovaiheessa – kuin se muinainen lapsi pesuveden mukana.
Voi olla, että tässä tulee paikka tehdä vaikka kantelu oikeuskanslerille.
Nimittäin siksi, että ainoa peruste lain osan nopealle läpi runnomiselle on työryhmän puheenjohtajan mukaan kiire. Metsähallituslaki pitää kuulemma saada säädetyksi Kataisen hallituksen toimikaudella ja aikaa ei siis ole enää mihinkään erillisiin lausuntokierroksiin.
Ja kuitenkin ollaan säätämässä pykäliä, joilla käytännössä käydään niin kutsutun saamelaisten kotiseutualueen muun väestön ja myös yksityisten saamelaisten omistus- ja käyttöoikeuksien päälle. Myös kunnallinen itsehallinto saa osansa kun katsotaan kuntien oikeutta kaavoittaa valtionmailla tai niihin rajoittuvilla yksityismailla ja jos valtionmaille aiotaan myöntää joitain maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia.
Se, että kerron vielä hieman kesken olevasta työryhmätyöstä jo tässä vaiheessa, mutta toisaalta jo lähellä työn päättymistä, johtuu nimenomaan siitä, että haluan valmistella kansalaisia olemaan hereillä kun se lyhyt lausunnonantomahdollisuus sitten keväämmällä joskus huhtikuussa toivottavasti koittaa. Minusta tämä on jo velvollisuuteni työryhmään ainoana alueen ”muun väestön” ja kuntien edustajana huolittuna jäsenenä. Jo tuo työryhmän kokoonpano on yksi kantelun paikka.
Olen myös perännyt aiotaanko työryhmässä paneutua eli vetää jollain tavalla yhteen sekä muuten arvioida työmme alussa tehtyjä kuulemisia. Tähänkään ei ole kuulemma aikaa ja että ”siellähän ne ovat työryhmän aineistossa mukana”.
Eli että viime kädessä kansanedustajilleko noiden kuulemisten sato jää perattavaksi? Jos heillä sattuu olemaan ylimääräistä aikaa ja harrastusta?
Suomalaisen lainsäädännön heikosta tasosta oli jossain vaiheessa julkisuudessa uutisia ja taidettiin sitä joissain sähköisissä välineissä ihan pohdiskellakin.
Mitäkö ajattelin kirjoittaa jatkoksi tälle riville? Jääköön se myöhempään ajankohtaan.


Veikko

140 kommenttia:

  1. Nyt pitää laittaa vireille kaikki mahdolliset sellaiset kiinteistötoimitukset, joissa on kyse vanhojen talojen oikeuksista ja nautintaoikeuksista maahan ja veteen, etteivät ne sotkeutuisi tähän myllerykseen.

    Kun uusi laki Metsähallituksesta tulee voimaan, vanhojen talojen voimassa olevaan oikeuteen perustustuvat - mutta vielä vahvistamatta olevat - oikeudet kuuluvatoikeushistoriaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan voi tuo laki tuollaisena tulla voimaan, se lienee päivänselvää. Ilman muuta on vaadittava täydet lausuntokierrokset - ei niissä voi oikaista (jos aiotaan oikaista, niin oikeusasiamiehelle vaikka siitä heti valitus). Vie Veikko tämä viesti työryhmääsi. Tärkeitä lakeja ei voi kiireessä tai hätäisesti valmistella. Ei todellakaan voi. Eikä ainakaan tärkeistä lausuntokierroksista poiketa.

      (Katsokaa mikä susi kaivoslaista tuli kun se vietiin puolivillaisena ja väkisin silloin läpi. Oli muka kiire. Ja nyt sitten on aikaa maksaa siitä virheestä moninkertaisesti.. näin hölmöläinen täkkiä jatkaa.).

      Poista
    2. "Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat."

      Jos työryhmä aikoo, kuten sanot, sulloa lakiehdotuksen läpi ilman lausuntokierrosta, niin että se ehtisi tiettyyn lakipakettikokonaisuuteen, tee kantelu oikeusasiamiehelle menettelyvirheestä. Se auttaa! Ja se osoittaa että todella tunnet että ei ole menetelty oikein. Vain tällä tavoin saamme jotain tolkkua lakivalmisteluihin. (Ja jos on Kataisella kiire niin oikeusasiamiehelle valittaminen varmasti toppauttaa hänenkin kiireen. Palvelushan tässä tehdään hänellekin jos laki valmistellaan huolella eikä kiireessä). Oikeusasiamies on muuten juuri tätä varten. Sen takaamiseksi, että hyvät virkamies- ja hallintotavat maassamme säilyvät.

      Kantelun voi tehdä kuka tahansa netissä, tietoa löytyy sivulta: http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx

      "Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
      Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja.

      Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta."

      Poista
    3. Kohta 42 tänään julkaistussa vähemmistövaltuutetun selvityksessä kysyy: "Antaako ILO 169 -sopimus saamelaisille veto-oikeuden?

      ja vastaa:

      "Ei, sopimus ei anna saamelaisille veto-oikeutta päätöksenteossa.

      Sopimus antaa saamelaisille kuitenkin nykyistä laajemman oikeuden osallistua ja aidon mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon niissä asioissa, joilla voi olla vaikutusta heihin. Osallistuminen ja neuvotteleminen ovat koko sopimuksen läpäiseviä aivan keskeisiä periaatteita. Neuvottelut on käytävä vilpittömin mielin tavoitteena päästä yhteysymmärrykseen. Sopimuksen 6 ja 7 artikloissa korostetaan alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta ja aitoa mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin, jotka vaikuttavat heihin ja heidän kulttuureihinsa. Näillä artikloilla on keskeinen merkitys sopimuksen muiden määräysten soveltamisessa."

      Poista
    4. "ILO 169 –sopimus ei edellytä, että saamelaisille siirretään muodollinen omistusoikeus heidän asuttamilleen mailleen, eikä se myöskään edellytä, että saamelaisille annetaan yksinomainen maa-alueen omistusoikeus tai hallintaoikeus. Saamelaiskäräjät on myös linjannut, että ILOn keskeinen maanomistusartikla (14.1) koskee vain valtion hallinnassa olevia maa-alueita, eikä sopimuksen ratifioinnilla puututtaisi yksityiseen maanomistukseen."

      Ote sivulta 30 ja 31: http://www.ofm.fi/download/51662_99_kysymysta_ja_vastausta_ILO_169_sopimuksesta_FINAL.pdf?b95c8eb40301d188

      Jatkuu näin: Kohta 66. "Heikentääkö sopimuksen ratifiointi saamelaisten kotiseutualueen muiden asukkaiden oikeuksia?"

      "Sopimuksen ratifiointi ei heikennä alueen muiden asukkaiden mahdollisuuksia elää alueella ja harjoittaa elinkeinojaan Suomen lainsäädännön mukaisesti. On huomionarvoista, että Norjan kohdalla, ILOn asiantuntijakomitea on nimenomaan lausunut, että maakysymystä ei saa ratkaista ottamalla muilta alueella asuvilta ryhmiltä tai yksilöiltä pois oikeuksia, joihin heillä on pitkäaikaisen käytön perusteella oikeus."

      Eiköhän tämä ole juurikin näin. Ja täytyykin olla.

      Poista
  2. Mitä? Häh? Korkeintaan 300 täysammattimaista poromiestä ns. saamelaisten kotiseutualueella? Näin pienen ryhmän kontolla lepää saame-
    lainen kulttuuri. Äidinkielisiä kielenpuhujia on n.1700. Kyllä saam.käräjien pitää tosissaan ruveta hartiavoimin tekemään sitä työtä, jota varten se on aikanaan perustettu nimittäin KULTTUURI-ITSEHALLINTO. Jokohan
    ymmärretään se, että nykyään saamelaisuus on monimuotoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin edes noin monta ammattiporomiestä jos perusteena pidetään reilun 200 poron omistusta, jota on pidetty riittävänä antamaan kokonaisen toimeentulon. Tuo Veikon luku on kohtelias ja tarkoitaa varmasti 80 poron EU tuen rajaan yltäviä poromiehiä.

      Poista
  3. Eiköhän ne vanhat tilojen ja lapinkylien oikeudet ole siirtyneet historian puolelle viimeistän kun metsähallitus muodosti Lapissa olevista maistaan kiinteistöjä. Jos valtio sai tätä kautta ikäänkuin ensimmäisen lainhuudon eikä kukaan moittinut sitä, juna lienee jo mennyt. Käviköhän lappalaisille vähän niin kuin entisille juristeille jotka ryyppäsivät fataalinsa, eli jättivät huolehtimatta päämiehensä puolesta tyyymättömyyden ilmoittamisen tuomioon tai valituksen tekemiseen korkeampaan oikeusasteeseen, kun putki oli jäänyt päälle. Nyt en tietenkään tarkoita että kukaan olisi tässä ryypännyt, mutta ehkäpä kyllä nukkunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä. Toimituksia on vireillä koko ajan ja oikeuksia vahvistetaan kiinteistöille. Kaikkien tulee selvittää NYT oikeutensa. Pysytään asiassa.

      Metsähallituksen lainhuutoa on myös vastustettu.

      Poista
  4. Huomatkaa vissi ero elinkeinon ja elämäntavan välillä. Ei kaikkea voi ajatella markkinatalouden kiikarit päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä on huomattu, kyllä niillä elämäntapailijoillakin on aika tavalla rahan kiilto silmissä. Jopa yksinomaan.

      Poista
    2. Myöskin on vissi ero saamelaisen ja saamelaiset kaukaiset juuret omaavan välillä.

      Poista
    3. ja tietysti kuten erään saamelaisen mielestä "kyllä laatu korvaa määrän" perusteena saamelaiskriteerin tiukentamiselle.
      Laajalti on todettu, että on 1. luokan saamelaisten (porosaamelaiset) mielestä on niitä huonompilaatuisia saamelaisia, joihin kuuluu suomea puhuvat saamelaiset. Näitä jälkimmäsiä on eliittisaamelaisten lupa vieroa. Sellainen vierominen on lisääntynyt viime aikoina kun saamelaiskäräjälaki on ollut valmisteilla.
      Suomalaisia ja suomalaista kulttuuria saa kunnon saamelainen haukkua vaikka miksi. Eräs keskusteluun osallistuneen mielestä saamelaisten on ollut pakko sietää paskaa suomalaista kulttuuria.
      Entä jos näissä lausujana olisi suomalainen?
      Se olisi rasismia ja saamelaisvastaisuutta.

      Poista
    4. Tuo laadun vaatija sattui vielä olemaan oikein tiedottaja ja ennen metsävaltion leipiin sirtymistään kai toimittajakin, joten luulisi olevan sanomisen rajat ja tavat tiedossaan. Kauheaa ajatella tuollaista jollain vallan paikalla!

      Poista
  5. Kiitos Veikolle avartavasta tilannekatsauksesta. Nyt kun kiistaa tästä saamelaisten maanhallinta utopian toteuttamisesta on käyty yli 20 vuotta, on aika pysähtyä ja kysyä, miksi ei ole päästy alkua pitemmälle?
    Monet kiistaa seuranneet sanovatkin, että aate on ollut hyvä, mutta jätkät pilasivat sen. Sen vuoksi joudun pohtimaan tässäkin saamelaisen utopia-aatteen hyvyyttä, tai oikeastaan sen käyttökelpoisuutta, asettamaan sen koetukselle ja kyseenalaiseksi. Kaunishan aate kyllä oli, mutta siitä on puutunut kokonaan ajatus siitä, miten tuo utopia olisi toiminut käytännössä.
    Tästä seuraa nyt tämän pohdinnan pääkysymys: miten niin hienon ja kauniin utopian tavoittelu ei ole edennyt alkua pitemmälle, vaikka yrityshalua on ollut?
    Valtion maiden palauttamisen takaisin saamelaisille piti vapauttaa saamelaiset, riistosta, sorrosta ja vieraantuneisuudesta, ja elämästä piti tulla sen jälkeen iloista leikkiä. Jokainen saamelainen olisi sen jälkeen voinut tehdä aina vain sitä mitä kulloinkin huvittaa. Valta olisi ollut saamenkansan itsehallintoelimellä -saamelaiskäräjillä, joka olisi toteuttanut saamelaista demokratiaa.
    Vanha saamelaisia sortava valtakoneisto olisi lakkautettu tarpeettomana ja saamelaiset olisivat hoitaneet elämänmuotonsa ohella hallintotehtäviä tarpeensa mukaan itsehallintoelimensä saamelaiskäräjien kautta. Näin saamelaisia vuosisatojen ajan hallinnut vanha valta olisi kuoleentunut pois. Taivas olisi laskeutunut maan päälle.
    Kuten tiedetään, näin ei kuitenkaan ole tähän mennessä käynyt, taivas ei ole laskeutunut maan päälle. Saamelaisia sortava valtio ei ole kuollutkaan pois. Todellinen alkuperäisväestö on noussut puolustamaan saamelaisten ja lappalaisten yhteistä historiaa ja oikeuksia.
    Edellä kerrottu osoittaa, että olosuhteita ja utopioita on yleensä mahdotonta liittää toisiinsa kivuttomasti, siksi kaukana ne ovat tavallisesti toisistaan. Saamelaisalue ei ole tänä päivänä sellainen heimoasteella oleva takapajula tai Tyynen meren keskellä oleva Pääsiäissaari, jollaisen saamelaisutopistit haluaisivat. Myös sellainen utopia on tällaisessa tilanteessa mahdoton ja epäkäytännöllinen.
    Saamelaisutopiaan on kuulunut sisäänrakennettuna oletus, että ILOn yleissopimuksen ratifioinnin tapahduttua saamelainen heimoyhteiskunta rakentuu kuin itsestään kollektiivisen maanhallinnan perustalle. Tarvitsisi vain poistaa saamelaisten riesana oleva valtionmaiden ja yksityismaiden omistus, niin se olisi ollut siinä: saamelainen kollektiivinen maanomistus ja hallinta.
    Kun olemassa oleva huono ja mätä järjestelmä kaadettaisiin, niin sen alta paljastuisi alkukantainen saamelainen ihanneyhteiskunta; sitä ei olisi tarvinnut enää erikseen rakentaa, vaan ILOn yleissopimuksen ratifioinnin jälkeen sekin olisi ollut siinä, valmiina!
    Eräänä epäonnistumisen syynä miksi saamelainen utopia ei ole toteutunut on se, että saamelaisten ja lappalaisten yhteinen historia kiellettiin ja ryhdyttiin rakentamaan utopiaa pelkän etnisyyden perusteella.
    jatkuu...

    VastaaPoista
  6. ...jatkoa:
    Saamelaisutopisteilla on kulunut aika ja energia niin tarkoin vallan hankkimiseen, että siinä on lyöty laimin kaikenlaisen yhteistoiminnan rakentaminen todelliseen alkuperäisväestöön lappalaisiin. Tästä syystä vallan ottamiseen luotu utopistien muodostama ydinryhmä ei ole kyennyt vallan saatuaan rakentamaan uutta aitoa saamelaisyhteiskuntaa. Valtion maanomistuksen piti hävitä, mutta todellisen alkuperäiskansan herättyä puolustamaan historiaansa ja oikeuksiansa, näin ei käynyt. Utopia karkasi lopullisesti käsistä.
    Keskeisenä ja kauniina utopiana oli saamelaisten vapautuminen metsähallituksen ja enemmistöväestön sorrosta ja vieraantumisesta. Monia todellisuuteen perustumattomia ehdotuksia on saamelaisten nimissä Suomen poliittisille päätöksentekijöille saamelaisten aseman parantamiseksi tehty, mutta useimmat niistä ovat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi.
    Yksi syy epäonnistumiseen on myös siinä, että nämä kaikki tietävät saamelaisten poliittiset johtajat ovat olleet epäpäteviä ja epävarmoja. Tämän lisäksi he ovat olleet hätäisiä ja yrittäneet luoda saamelaisen utopian ilman sisältöä pelkillä iskulauseilla. Seurauksena on ollut virheitä ja tempoilua, samoin kuin ristiriitaisia todellisuudesta irrallaan olevia esityksiä.
    Minulle on yli 40 vuoden kokemuksen perusteella syntynyt sellainen käsitys, että vallassa olleet saamelaiset poliittiset johtajat ovat olleet huonoja yhteiskunnan rakentajia. He kyllä laativat ahkerasti eri ministeriöille esityksiä, mutta ne ovat olleet mitään sanomattomia sepustuksia.
    Jos kärsimättömyyttä ja itsepintaisuutta pidetään hyveinä, niin siinä poliittiset johtajat ovat olleet hyviä. Hei eivät ole antaneet periksi eivätkä muuttaneet linjaansa vaikka samanlaiset yhteiskuntakokeilut ympäri maailmaa ovat kaatuneet toinen toisensa jälkeen ja tosiasiat alkuperäiskansan muodostuksesta ovat nousseet yhä enemmän heidän käyttämiään perusteluja vastaan.
    Saamelainen utopia kaatui sen ja todellisuuden väliseen huikeaan ristiriitaan. Päätehtävä saamelaisen utopian saavuttamisessa oli vieraantumisen poistaminen. Jo pelkästään se olisi riittänyt palauttamaan onnellisen luonnontilan.
    Nykyisessä monimutkaisessa ja riistiriitaisessa tilanteessa, jossa vastakkain on samasta väestöstä epäonnnistuneen saamelaismääritelmän nojalla erotettu etninen saamelaisryhmä, vaaditaan poliitiselta johdolta viisautta, realismia, vastuuntuntoa ja taitoa sovittaa samaan väestöön kuuluvien ihmisten etuja ja oikeuksia todellisen tilanteen välttämättömyyteen. Väestöjen väliset suhteet on palautettava luonnolliseen rauhanomaiseen tilaan.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... "vaaditaan poliitiselta johdolta viisautta, realismia, vastuuntuntoa ja taitoa sovittaa samaan väestöön kuuluvien ihmisten etuja ja oikeuksia todellisen tilanteen välttämättömyyteen."

      Täsmälleen näin.

      Täytyy muistaa, että saamelaiset ovat poliittisina toimijoina (ja saamelaiskäräjät toimielimenä) vielä varsin nuori. Joten ehkä tässä on koko ajan opetteluvaihe vielä menossa eikä varteenotettavia poliitikkoja - sellaisia joilta politiikanteko sujuisi luonnostaan realismin rajoissa - ole päässyt vielä kehittymään. Kukaan ei ole seppä syntyessään, vai miten se meni?

      Menneisyyteen emme voi palata, toimikaamme siis tässä ja nyt. Vallitsevan nykyisyyden mukaan. Historiaa ei voi pois pyyhkiä mutta siitä voi ottaa opiksi.

      Poista
  7. "Kiire" on aina merkki siitä, että siihen vetoava pelkää totuuden eli asioiden oikean tilan tulevan julki, kun asiaa rauhassa ja monipuolisesti pohditaan. Näin myös saamelaiskäräjien johdon kiire: pelätään, että heidän propagandansa osoittautuu valheiksi ja että päättäjät tekevät heille "epäsuotuisia" päätöksiä tosiasioiden pohjalta.
    Siksi on kiire.
    Valtiolla on "kiire", koska asia on monimutkainen ja vaikea, ja koska he eivät jaksa perehtyä asioihin. Asia pitää saada pois päiväjärjestyksestä. On paljon helpompaa mukailla saamelaiskäräjien syöttämää kuvaa oikeudettomista ja sorretuista saamelaisista ja tuntea olevansa jalo näiden "vääryyksien" oikaisijana. Se on minusta kaksinkertaisesti alamaista ja itse asiassa sellaista "jalon villin pään silittelyä".
    Eivätkö viranomaiset parempaan pysty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiire oli tällä nyt jo voimaantulleella kaivoslaillakin, eikä mennyt aikaakaan kun nyt sitä aletaan jo availla ja paikkailla, kun "ei siitä takkia tullutkaan" (sanoi hiiri, joka kissalle takkia ompeli..). Mihin on hävinnyt se tietotaito ja sanonta, että 'hyvin suunniteltu on puoliksi tehty'?

      Ihmekös se sitten, kun susisia lakeja saadaan toisen perään.. Asiantuntemus on tärkeimmillään juuri valmisteluvaiheessa. Kun laki on valmisteltu ja valmis, asiantuntijat vapautuvat muihin hommiin. Suomessa taitaa käydä kerta toisensa jälkeen niin, että asiantuntijat kutsutaan lain voimaantulon jälkeen kertomaan että mikä tässä laissa meni oikein pieleen... ("kun ei ollut aikaa silloin valmisteluvaiheessa kuunnella").

      Olemme me kuin hölmöläiset konsanaan, jos annamme tällaisen jatkua. Kuka osoittaisi, ettei keisarilla ole vaatteita taaskaan?

      Poista
  8. Saamelaistenkin pitää nyt jo huomata että heistä pieni porukka yrittää ottaa yksinvallan alueemme valtion maihin ja vesiin! Kolttia joille on jo annettu melkein kaikki mahdollinen ja muutamat asiat kahteenkin kertaan ihmettelen!

    VastaaPoista
  9. Se lakiluonnos pitää saada heti julkisuuteen kun se työryhmä lopettaa hommat. Onko MMM seonnut kun se suostuu tuollaiseen kiireeseen, jolla pohjoinen saadaan kaaokseen?

    VastaaPoista

    VastaaPoista
  10. Jos näitä ja muita vastaavia neuvotteluja haluttaisiin käydä tasavertaisina pitäisi lapinpuvut kieltää näissä neuvotteluissa. Varmasti jokainen tiedostaa ko. vaatetuksen merkityksen muualta tulleille. Se on kuin huutomerkki: pelasta meidät. Nyt vielä nimitystä yriteään hilata saamenpuvuksi. Aivopesua, jos mikä.

    VastaaPoista
  11. Vai vielä saamenpuvut kieltää neuvotteluista! Johan tuollaisesta ehdotuksesta aitosaamelaiset repivät säpäkkeensä. Takaisin ei ole tietä - rajajääkäreiksi nimitettävät alokkaat vannoivat sotilasvalansakin Ivalossa äskeittäin Suomen ja Saamenmaan lipuille. Suomenlippuhan siellä kirkossa oli oireellisesti "siviililippu" eikä valtiolippu leijonineen, jota muut rajavartiostot vielä valatilaisuuksissaan esillä pitävät.

    VastaaPoista
  12. Voisiko kieltää myös erätukun toppatakit, dressmannin löysäpöksyt ja ruutupaidat. Sitten jokin konklaavi päättämään kaikille univormut niskaan ja neuvottelupöytään. Olisiko näin "tasavertaisempaa" ja helpompi hengittää, ahdistumatta vaatteista joita "joku muu" käyttää. Haluaisitko ehkä määrätä muidenkin ihmisten pukeutumisesta? Tätä ajatustahan voisi laajentaa sellaisen kansallisen unisexunivormun suuntaan?

    VastaaPoista
  13. Ehkä jokaisen tulisi neuvotteluissa esiintyä sukunsa perinteen mukaisesssa juhlapuvussa/ kansallispuvussa esim. lapintakissa tai pohjalaispuvussa tai mustassa puvussa/frakissa etiketin mukaisine asusteineen, ja naiset vastaavassa juhla-asusssa, jos kerran saamenpuku on saamelaisten juhlatilaisuuksissa käyttämä kansallispuku, kuten professorikin on väittänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keitä oli sitten ne saamelaiset joilla oli kansallispäivänä Sajoksessa saamenpuku ja rispaantuneet farkut kengatkin mitä sattuu?Saamenlippu EI ole valtiolippu vaan HEIMOLIPPU!

      Poista
    2. Tällainen nahistelu ja kuittailu ei valitettavasti vie asioita yhtään eteenpäin. Eikä myöskään lisää keskustelun uskottavuutta saati laatua.

      Poista
  14. Jos aitosaamelaisia jotenkin rauhoittaisi, neuvottelujen ajaksi voisi ehkä ajatella statuksettomille jonkinlaista käsivarsinauhaa jossa kangasmerkissä olisi sopiva symboli ja vaikka kirjaimet SS niinkuin "statukseton saamelainen", noin Fingerporin hengessä. Näin hyvä aito saamelainen tunnistaisi helposti pahan valelappalaisen, ja voisi osallistua neuvotteluihin turvallisemmin mielin. Näin edeten päästäisiin edes keskustelemaan yhteisistä esivanhemmista ja siitä pyynti- ja kalastajasaamelaisten kulttuurista josta tunturi- ja porosaamelaisuus kehkeytyi muutama sata vuotta sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh; miten tahansa saamme kevennettyä tilannetta, se on minusta hyvä. Kyllähän tässä yhdellä jos toiselle kohta nousee höyry jo korvista. Syytä olisikin keventää, vaikkapa sitten Fingerporin hengessä jos ei muuten.

      Pitäisikö asioiden perkaus aloittaa 1990-luvun Kiisa-lehtien kirjoituksista alkaen? Katsoa uudestaan mikä silloin oli tilanne, ja miten Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys ry:n varsin jyrkkäsanainen suhtautuminen saamelaisuuteen 90-luvulla on kehittynyt haluksi olla statukseton saamelainen.

      Saisimmeko tästä sellaisen polun, jonka päälle voisimme alkaa rakentaa tulevaisuutta? On täysin selvää, että kummankin osapuolen täytyy joustaa jostakin. Päivänselvää. Eikä peiliinkatsomisesta ole milloinkaan haittaa. Päinvastoin, siitä sekä omien virheidensä tunnustamisesta voi paksumman - suoran - selkärangan kasvatus alkaa.

      En kannata yhdenkään ryhmän erioikeuksia missään päin Suomea. Kaikille Suomen kansalaisille samat oikeudet ja velvollisuudet, myös pohjoisessa Suomessa. Siinä kulkee oikeudenmukaisuuden linja ja raja. Mitään erityislakeja tai muutoksia nykyisiin maankäyttöön ja maanomistus-suhteisiin ei tarvita.

      Poista
    2. Voisimmeko todellakin alkaa viljellä vaikkapa huumoria välillä? Milloin ilmestyy ensimmäinen suomalais-saamelais -vitsikirja? Olisi toden teolla keventämisen aika... Voitaisiin kuolinvuoteella sitten todeta, että jäi tästäkin aikakaudesta sentäs jotakin positiivista ja hauskaakin käsiin. Tragikomiikkaa ei ainakaan puutu, joten lähdeaineistoa löytyy. Kuka aloittaa? Ja murjaisee ensimmäisen

      (jos kohta tuo Anonyymi 15:13 kirjoittama kommentti on jo aloitus, koska silmissäni näen kyseisenlaisen Fingerpori -sarjakuvan..)

      Poista
    3. Olen viime aikoina viihdyttänyt itseäni lukemalla vaikkapa Marjut Aikion tai nyt parhaillaan Lapin yliopiston professuuria hakevan Rauna Kuokkasen vanhoja paimenkirjoituksia edellisten rynnistysten ajoilta. Ne kuitenkin avautuvat ehkä yleisen huumorin näkökulmasta hieman heikosti, joten jätän ne helmiksi myöhempiin yhteyksiin.

      Poista
    4. Kyllä näistä tämän episodin käänteistä jo melkoisen pakinakokoelman saisi! ;-) Toivotaan, että tasapuolisesti esitetyt "kootut kertomukset" joskus saadaan luettaviksi.

      Hyvää kevättalvea jokaiselle tasapuolisesti.

      Poista
  15. Mun vaatteet on mun aatteet... Karnevalistinen pukukoodi voisi sopivasti keventää tunnelmaa ja symboloida ajatusta siitä että yksilön identiteetti on ensisijaisesti yksilön asia. Onhan muuten presidentin uudenvuoden vastaanottoa myöten nähty karnevalistisia saamelaispukuja tai kovasti saamelaispukua muistuttavia luomuksia, on ollut kirjavaa ja mustaa, on ollut niin kullan kuin hopean kimallusta. Kaiken kaikkiaan on mielenkiintoinen kysymys kuinka pitkälle jonkin ryhmän oikeus kiistää tunnustensa käyttö sellaisilta joita se ei ole hyväksynyt jäsenikseen. Tällainen perussperiaate tuntuu kuitenkin toteutuvan monessa virallisessa määräyksessä ja epävirallisessa käytännössä. Vain poliisi saa kantaa poliisin tunnusmerkkejä, vihollisen sotilaspukuun pukeutunutta ei suojaa Geneven sopimus sotavankien kohtelusta, liivijengiläiset repivät tunnukset sen niskasta josta ne ei tykkää, 1930-luvulla oikeistolaiset repivät järjestöpuserot kommunistinuorten päältä... kuvio siis toistuu. Voi olla että fiksumpi välttää vapaaehtoisesti pukeutumisen joka liippaa liian läheltä sellaista, joka ilmentää vahvasti ryhmää joka ei ole hyväksynyt häntä. Diplomatian nimessä tekisin näin ainakin neuvottelutilanteessa. Muutenhan päästään helposti tilanteeseen jossa neuvottelut katkeavat pukuriitaan ennen kuin ne ovat edes alkaneetkaan.

    Stolbovan rauhanneuvotteluista on olemassa värikäs kuvaus jonka mukaan neuvottelut katkesivat ensi alkuun siihen kun osapuolten puhemiehet luettelivat edustamansa hallitsijan arvonimilitaniaa. Aina kun tultiin titteliin jota molemmat hallitsijat väittivät omakseen, otetaan hatusta vaikkapa "Kuurinmaan kreivi", oli kuin sulake olisi palanut. Ensin oli toki neuvoteltu siitä kenen maaperällä neuvottelut käydään. Tämä ratkaistiin lopulta niin, että neuvotteluja varten pystytettiin pitkä teltta tasan jollekin rajaviivalle, telttaa yhtä paljon rajan kummallakin puolen. Neuvottelupaikkana oli Diderinon kylä Laatokan kaakkoispuolella, mutta rauha allekirjoitettiin Stolbovassa ja sai siitä nimensä. No, seuraavaksi kinattiin siitä, ketkä tulevat paikalle ensin, muistaakseni toisen luo tulemista pidettiin nöyryyttävänä. Tämä ratkaistiin siten että pitkän neuvottelupöydän keskelle, tasan rajaviivalle, ripustettiin verho. Sen suojassa molempien osapuolten edustajat asettuivat istumaan, ja sitten verho poistettiin. Näin katsottiin ettei kumpikaan tullut ensi eikä kumpikaan toisen luo. Kun verho putosi, rotevat karoliinit tarjosivat täydellisen yllätyjksen vastapuolelle tempaisemalla raskaan pöydän omalle puolelle rajaa. Lopulta kuitenkin syntyi rauha, Stolbovan rauha, joka allekirjoitettiin 27. päivänä helmikuuta Herran vuonna 1617. Wikipedia tietää kertoa että Stolbova (ven. Столбо́во, Stolbovo) on pieni kylä Venäjällä Leningradin alueen Olhavan piirin Hvalovon kunnassa. Se sijaitsee Säsjoen rannalla Olhavan kaupungin kaakkoispuolella. Kylän ohi kulkee Uuden Laatokan ja Vologdan välinen A114-maantie.

    Kun noita v'rikk'it' neuvottelujaa ajattelee, ehdotus uniseksiasuista ei tunnu niinkään tyhmältä. Voisi ehkä kuitenkin ajatella että jokainen neuvottelija pukeutuisi oman sisäisen identiteetinsä mukaisiin asuihin, mutta niiden päälle vedettäisiin vaikkapa harmaat, maahan asti ulottuvat hupulliset viitat. Jos sieltä vähän lakinnauhaa pilkistäisi, niin ehkä sen kestäisi, kunhan olisi etukäteen sovittu. Illalla vaikka kaikki yhteissaunaan ja hankeen, niin siitähän se lähtisi. Sauna ja sen ulkopuolinen hanki kannattaa tosin valaista diskreetisti, ettei kenenkään identiteetti pääse vahingossakaan loukkaaman toista.

    VastaaPoista
  16. Mielenkiintoinen keskustelu siitä, miten katsotaan toista (A) ihmistä pelkästään ryhmänsä edustajana, ja millä ehdoilla toinen (B) haluaa järjestää ehdot kohtaamiselle - omista olettamuksistaan tuosta ryhmästä johon A kuuluu, ja erityisesti se, että B katsoisi oikeudekseen määrittää toisen ihmisen, A:n, ominaisuuksia, ehtona "tasavertaiselle kohtaamiselle", siis B:n sanelemilla ehdoilla.

    Miltäpä tuo tuntuisi jos omalle kohdalle sattuisi? "En suostu tapaamaan sinua, jos et muokkaa ulkonäköäsi sellaiseksi, joka miellyttää minua, eli jos et tule paikalle samannäköisenä kuin minä ja kaverini"

    Takertumalla vaatteeseen, silmien väriin, vasenkätisyyteen, sukupuoleen tai mihin tahansa edustaa epätasa-arvoista ajattelua ihmisarvon kulmasta katsoen. Toinen sanelee ehtoja toisen_tasavertaisuuden ehdoksi, suoraan tai epätasa-arvoa tuottavien yhteistöllisten tai yhteiskunnallisten rakenteiden kautta.

    Toki henkilö A voisi asettaa samat ehdot henkilölle B, neuvonpidon ehtona. Yhtä kipeää.

    Edelleenkään ihmiset eivät kohtaisi, vaan mielikuvat ja ennakkokäsitykset ja -luulot, joihin on takerruttu. Pelko pohjalla, aiheuttaa vihaa, ahdistusta ja turhautumista, mikäli asenteista ja mielikuvista ei irrottauduta. Ei tule toimimaan yksilö- eikä yhteisötasolla missään neuvottelutilanteessa, ei missään.

    Syrjintä on IHMISTEN eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään.

    Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi varallisuutta, perhesuhteita tai asuinpaikkaa.

    VastaaPoista
  17. Saamelaiskäräjien etusivulla on kohta "saamelaiset", jossa on useita alaotsikoita. Niitä on uudistettu viime päivinä.
    Pikasilmäyksellä kiinnitti huomioni mm. kohtaan
    yhteisöjärjestelmä:
    "Perinteinen saamelainen yhteisörakenne on siita, jota on kutsuttu myös lapinkyläksi. Siita on yleensä sukulaisuuteen perustuva yhteenliittymä, joka harjoittaa elinkeinoja tietyillä perinteisillä sukualueilla. Saamelaisilla on ollut siitoja kalastusta, pyyntiä ja poronhoitoa varten. Siitajärjestelmä on ollut yhteinen piirre kaikille Suomen kolmelle saamen kieli- ja kulttuuriryhmälle.  Poronhoidossa siidat, joita kutsutaan suomeksi nykyisin tokkakunniksi, ovat edelleen paliskuntien sisällä poronhoidon harjoittamisen yksikköjä."
    Kohta on epähistoriallinen. Perinteinen saamelainen siida, lapinkylä käsitti kaikki esim. Inarin lapinkylän alueen ihmiset. Inarin siidassa kotakäräjille kokoontuivat kaikkien sukujen edustajat ja joskus koko lapinkylän väki.
    Saamelaiskäräjien sivujen tiedot esittävät 1900-luvun poronsaamelaisten suvun elinkeinoon perustuvan järjestelmän,joka muistuttaa keskiajalla syntynyttä ammattikuntalaitosta eli kiltaa. Saamelaisten perinteisissä siidoissa sovittiin kylän perheiden ja sukujen yhteisistä asioista maiden ja vesien käytöstä, metsästyksestä ym. ja niissä hoidettiin joskus myös siidan sisäiset oikeusasiat. Norjalaisen historioitsija Solbakkin mukaan suurporonhoito tuhosi perinteisen siidajärjestelmän. Saamelaiskäräjät vääristelee
    historiaa.
    Elinkeinoista:
    "Keräily kuuluu edelleen tärkeänä osana saamelaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan. Marjoja voidaan kerätä myös myyntiin. Saamelaisilla on omat, perinteiset sukujen käytössä olevat keräilyalueensa, joista kerätään hillaa, puolukkaa ja mustikkaa. Muiden alueille ei perinteisesti mennä."
    Tämäkin "historia" ja "perinteiset alueet " käsiittävät tilanteen 1900-luvulta alkaaen. Jos ei muiden alueille perinteisesti mennä, miksi Inarin alueelle 1800-luvun lopulla ja 1800-luvulla muuttaneet ovat omineet inarilaisten perinteiset marja- ja pyyntimaat? Miksi vieraat suvut ottivat omin lupinensa käyttöön myös inarilaisten perheiden poronhoidon alueet?

    Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on sivut luonut eli kirjoittanut ja kun on ne hyväksynyt näin esitettyinä.
    Arvelen, että asialle on pantu saamelaiskäräjien brändikonsultti, joka ei ole saamelaista lähtöä eikä saamelaisen kulttuurin ja historian asiantuntija, vaan on tehnyt ne brändäysmielessä saamelaiskäräjien johdon ohjeiden mukaaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Keräily kuuluu edelleen tärkeänä osana saamelaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan. Marjoja voidaan kerätä myös myyntiin."

      Juu juu, keräily ihan varmana kuuluu tärkeämmin saamelaisten kuin vaikka suomalaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan. Ja oho, marjoja voidaan kerätä myös myyntiin! Höpö höpö....

      Poista
    2. Saamelaiskäräjien tekstiä kohdassa saamelaiset:
      "Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen
      hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan taikka isovanhemman vanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään."
      Laatija on sekoittanut Norjan ja Suomen saamelaismääritelmät.
      Jäljet johtavat siis Norjassa vaikuttavaan imagobrändäilijään.

      Poista
  18. Kyllä saamelaiskäräjien brändityötä tekevät neuvovat näissä pukeutumisasioissakin. Ei se ole niin viatonta ja kulttuurinmukaista toimintaa kuin nähtävästi ajatellaan.
    Saamelaiskäräjien harjoittamasta syrjinnästä saa pitkänkin luettelon, vaikkapa sen johtajien puheista, blogeista. Siihen on täysin rinnoin osallistunut kiihkomielisiä saamelaisia, joiden mielestä samelaisia on pakotettu sietämään suomalaista kulttuuria, joka on aivan arvotonta. Suomalaiset (joilla tarkoitetaan kaikkia muita kuin saamea puhuvia ja saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otettuja) ovat kaiken pahan ilmentymiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta vasta ollaankin pahuuden ilmentymiä. Me suomalaiset nimittäin äänestämme seuraavissa vaaleissa. Emmekä taatusti vihreitä tai RKP:tä. Loppuu se kulttuuriväen lemmikkinä paistattelu ja avustuksilla rällääminen.

      Poista
  19. Ohessa linkki aika mielenkiintoiseen Jouni Kitin kotisivuilta löytyvään artikkeliin ja sen pohjana olevaan aineistoon, kun näitä alkuperiä ja kieltenkin vaihtumisia tai katoamisia pohditaan:

    http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/tannerintutkimukset.html

    VastaaPoista

    VastaaPoista
  20. Kiitos Veikko linkistä. Kitin välittämät Tannerin tiedot ovat mielenkiintoista luettavaa. Olisi hyvä kun sen kartan saisi jonnekin isompana ja vaakatasoisena, selityksineen.

    VastaaPoista
  21. Klemetti Näkkäläjärvi on taas puhunut eli haukkunut Anu Avaskarin ja monia muita.
    Klemetti on harmistunut tuohtunut Anun toiminnasta etenkin siitä, että hän on toimittanut tietoja ministeriöille yms saamelaiskäräjälain ja työjärjestyksen vastaisesti. Blogissaan Klemetti antaa sellaisen käsityksen, että Anu Avaskari olisi erotettava saamelaiskäräjiltä.
    Kyllä on karmeaa luettavaa. Toivottavasti blogin teksti toimitetaan kaikille asianomaisille ministeriöille ja ministerille ja sille annetaan mahdollisimman paljon julkisuutta.
    Siitä saa aika todenmukaisen kuvan saamelaiskäräjien johdon karmaisevasta tilasta ja sen pyrkimyksistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä, myös toisella kotimaisella.

      http://klemetti.blogspot.fi/

      Poista
  22. Olisko päässy luiskahtamaan käpy karvakenkään?
    Soon vaikija kävellä...

    VastaaPoista
  23. Klemetin blogin lopussa toteamus "Nyt annan puheenvuoron varapuheenjohtajille."
    Euro vetoa ettei varapuheenjohtajilla ole käyttää yhtään puheenvuoroa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klemetti piti puheen saamelaisikäräjien kokouksessa Uumajassa.
      Muiden maiden saamelaiset tuskin katsovat hyvällä Klemetin toilailuja ja yksinvaltiaan elkeitä. Olipa hyvä foorumi klemettiläisille tuo saamelaiskäräjien Uumajan kokous, tieto Klemetin toimista kulkeutuu takuuvarmasti ja nopeasti ensikäden tietona naapurien saamelaisille.
      Jos oikein ymmärsin, eivät Klemetin ajamat asiat saaneet kannatusta. Julilausumaan ei ilmeisesti olla ottamassa vaatimusta saamelaisten osallistumisesta päätöksentekoon, vaan halutaan, että saamelaisia tulee konsultoida ilmeisesti heitä koskevissa asioissa. Norjan Keskitalo painotti, ettei kukaan saamelainen aja omaa valtiota. Klemetistä ja hänen hovistaan en menisi takuuseen, kaikista kannanotoista ja toimista näkyy, että saamelaisvaltio tai "lähes valtio" on heidän tavoitteensa. Se suvereniteetti, jota he ajavat tarkoittaa käytännössä suvereenia valtiota, jolla on oma lainsäädäntönsä ja lainkäyttönsä sekä hallinto jonka päätöksistä ei saa valittaa Suomen korkeimpiin oikeusasteisiin.

      Poista
    2. Tuosta Klemetin puheenvuorostakin taitaa suuri osa olla jonkun toisen kynäilemää? Ainakin on kollektiivina laadittu, miestä tuntien.

      Poista
    3. Taitaa Anonyymi 20.2. klo 19.32 olla oikeassa. Kokouksen lopussa Klemetti näytti "kykynsä" ymmärtää saamelaista tekstiä ja kääntää se ymmärrettävästi suomeksi. Ehkä asialla on ollut hänen avustajansa Suvi Juntunen, jotka tätä nykyä allekirjoittaa suurimman osan saamelaiskäräjien lausunnoista yhdessä kumppaninsa Klemetin kanssa ja joku hänen erityisavustajansa sekä muut vakiotukijat, joiden nimiä ei tarvitse mainita.

      Poista
  24. Jokainen saa toimia poliittisesti halumallaan tavalla.
    Käräjäjien jäsen saa toimittaa kaikkea tietoa viranomaisille eikä siitä voi rangaista.
    Vain jos on kyse yksilöä koskevasta salassa pidettävästä tiedosta tilanne on toinen.
    Sama koskee myös kunnan valtuuston jäsentä.
    Myös valmisteltavista asioista voi toimittaa tietoja.
    Kyse voi olla jopa rikoksesta, jota tämä henkilö levittää käräjille valitun henkilön toiminnasta valheellisina ja perusteettomina.
    Se voi haitata ja loukata tämän toimijan ammattia ja luottamusasemaa.
    Näkkäläjärven syytökset Avaskaria kohtaan on siis hänen asemaansa nähden yliampuvia ja harkitsematomia. Vähintä mitä Näkkäläjärvi voi tehdä on, että hän esittää julkisesti virallisen anteeksipyynnön Avaskarille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta on toki hieman eri asia ajaa "eri agendaa" kuin mitä Saamelaiskäräjät virallisesti edustaa. Pitäisi jollain tapaa olla yhteinen ääni ja edustajien itsensä enemmän yrittää vaikuttaa SK-politiikkaan sisäkautta. Eikö? Eikö edustajilla ole mahdollisuus vaikuttaa juuri siihen politiikkaan, jota käräjät harjoittaa? Minusta on. Se on juuri se instituutio ja rakenne, jossa PITÄÄ vaikuttaa. (Eihän kansanedustajatkaan presidentille käy valittamaan, että kun "hallitus ei minun asioitani huomioi.." vaan vaikutinkeinot ovat sanottu eduskunnan sopimissa käytännöissä.)

      Olen muutoin kyllä sitä mieltä, että paljon enemmän ja laajemmin tulisi saamelaiskäräjien eri edustajia päästää ääneen ja puhumaan ja antamaan lausuntoja yhteisistä asioista. Ei AINA puheenjohtajan suulla. Ajatelkaa, jos eduskunnnassa ei kukaan muu puhuisi kuin puhemies tai pääministeri!? Sehän hullua olisi. Eli eri edustajat tasapuolisesti kommentoimaan Saamelaiskäräjien ajamia asioita ja selvittämään tilanteita.

      Saisimme kokonaisvaltaisemman kuvan ja tietäisimme, että demokratia toimii.

      Poista
  25. Hyvin menee...Men ledamöterna från Sametinget i Finland röstade emot uttalandet. Orsaken var en formulering i artikel 4 om att Sametingen och lokala samiska samhällen ska konsulteras när det handlar om traditionella näringar i de traditionella bosättningsområden.
    Enligt Sametinget i Finland finns det i norra Finland en rörelse av folk som hävdar att de är samer för att kunna nyttja traditionella samiska rättigheter - och ledamöterna menade att formuleringen kan ge dem möjlighet att hämta stöd i det uttalande som antogs.
    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=5790420

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokouksessa Klemetin linja tuli näkyviin. Klemetti ei kunnioita ihmisoikeuksia, vaan jo tuo lauselma, joka tulee ikiajoiksi kirjoihin merkityksi, kertoo sen. Klemetti vastustaa pohjoismaista saamelaisyhteistyötä, koska ruotsalaiset ja norjalaiset saamelaiset kunnioittavat kanssaihmisiään, ja nimenomaan painottavat yhteistyötä ja yhdenvertaisuutta muun väestön kesken.
      Toisaalta Klemetin lausuma paljastaa hänen ajatuksiensa loogisen ristiriidan ja sen että siinä nimenomaan halutaan viedä muilta kuin rekisterisaamelaisilta oikeudet sekä omien maiden että valtion maiden käyttöön ja niiden käyttöön vaikuttamiseen.
      Kanta on perustuslain vastainen,loukkaa ihmisoikeuksia, on yhdenvertaisuuden vastainen, syrjivä ja rasistinen.

      Kokouksessa hyväksyttiin esitys pohjoimaiseksi saamelaissopimukseksi. Myös Klemetti sen hyväksyi,
      Mutta!
      hän jätti "eriävän mielipiteen" koskien itsehallintoa, poronhoitoa ja maita ja vesiä koskeviin kohtiin. Se liitetään esitykseen.
      Toivottavasti saamme nähdä tekstit pikaisesti .
      Anu Avaskari kysyi puheenvuorossan, onko millään lailla huomioitu saamelaisvähemmistöjen aseman turvaamista. Klemetin vastaamaan kutsuma asiantuntija oli ymmällään. Hänen kommentistaan näkyi, että hän ei käsittänyt kysymystä, koska hänelle ei ollut tullut mieleen, etteivät kaikki saamelaiset ole yhdenvertaisia eivätkä hyväksyttyjä.
      Klemetti selvitti tavanomaisesti että kyllä inarinsaamelaisten oikeudet on turvattu kun Heikki Paltto heitä hallituksessa edustaa ja viittasi Sarivaaran tutkimukseen statuksettomista saamelaisista.... Se oli läpinäkyvää seliseliä.
      Kokouksen lopussa, jossa Klemetin piti kääntää luonnonvarojen hyäksikäyttöä selvittäneen työryhmän tekemät muutokset, kokousväki oli todella tuskastunut, koska hän tankeroi eikä hallinnut keskeistä suomalaista käsitteistöä eikä ilmeisesti saamelaistakaan. Lopputulos on sekokielinen ja vailla mieltä.
      Saamelaiskäräjien vallanpitäjät, eri toten Klemetti, tekivät todella huonon vaikutuksen kokousväkeen.
      Ehkä Suomen päättäjille menee asiakirjojen ym. mukana tieto Suomen saamelaiskäräjien poikkeavasta linjasta ja sen umpikierosta ihmisoikeuksia loukkaavasta linjasta.
      Klemetti on niin syvällä tässä mutaliejussa, ettei enää käsitä, että ruotsalaiset ja norjalaiset saamelaiset eivät hänen ajatuksiaan tajua eivätkä kannata.

      Poista
    2. Kiitos tästä konkreettisesta selvennyksestä.

      Kyllä käräjien eri edustajien ja saamelaiskäräjien hallituksen eri edustajien täytyy uskaltaa puhua, jos he eivät ole Klemetin edustaman linjan takana. Heidän tulee avata suunsa.

      Jokainen on edustajistoon valittu sillä valtuutuksella, että heidät on valittu edustamaan ihmisiä, jotka eivät kokouksissa istu. Heillä on vastuu edustaa valitsijoitaan ja tuoda näkemyksensä esiin. Vaikeneminen on vastuunpakoilua. Sitä, että jättää vastuunsa käyttämättä. Se ei ole hyvä asia, jos tällaista esiintyy.

      Poista
  26. Nimenomaan siis Metsähallituksen erämaa-alueisiin on Klemetin hovilla se halu!!!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä valtiovalta eikä oikeusministeriö tule sellaiseen suostumaan. Se on aivan varmaa.

      Poista
  27. Ajatella, että oikein palkan edestä saa joku solvata ja mitätöidä kanssamatkustajia!

    VastaaPoista
  28. Ruotsin ja Norjan saamelaisuutisten mukaan Suomen saamelaisedustajat perustelivat poikkiteloista kantaansa mm. sillä, että muut kuin saamelaiset (Sk:n käsityksen mukaan vain vaaliluettelossa olevat) saisivat saamelaisten kotiseutualueella vaikuttaa maiden ja vesien käyttöön.
    Kanta on syrjivä ja rasistinen. Se on perustuslain ja monien muidenkin Suomen lakien vastainen. Se paljastaa saamelaiskäräjien tavoitteet, joka on maiden ja vesien täydellinen hallinta.
    Saamelaiskäräjien kanta on niin outo, etteivät osallistujat sitä ymmärtäneet. Heilla niin sanotusti raksutti tyhjää.
    Nyt on Suomen valtion voimakkaasti puolustettava kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia ja valvottava, ettei saamelaiskäräjälakiin tai mahdollisiin muihin sopimuksiin sisälly yli Suomen lakien meneviä pykäliä. Sen on valvottava yhdenvertaisuuden toteutumista.
    Nyt olisi aika valtiovallan ja laillisuuden vartijoiden ärähtää!

    VastaaPoista
  29. Tuolla yx toinen Anonyymi jo postasi Ruotsin saamelaisradion nettitekstin siitä mitä Uumajassa tapahtui julkilausuman kohdalla. Kun toiset kokevat ruotsinkielen pakkopullana ja opinnot ovat tästä johtuvan heikon motivaatio nvuoksi jääneet vähemmälle, selostan iahn tällä toisella kotimaisella mistö Klemetin kenkä puristi (käännös SR:n tekstisä):
    "Mutta osa Suomen Saamelaiskäräjien jäsenistä äänsti julkilausumaa vatsaan. Syy oli 4. artiklan muotoilu jonka mukaan Saamelaiskäräjiä ((kyseisessä maassa)) ja paikallisia saamelasiyhteisöjä tulee tulee kuulla kun on kyse perinteisistä elinkeinoista perinteisillä asumisalueilla. ((Tarkoittanee: kun on kyse toiminnoista jotka uhkaavat pernteisiä erlinkeinoja)).

    Näiden edustajine mukaan Pohjois-Suomessa toimii kansanliike joka koostuu ihmisistä jotka väittävät olevansa saamelaisia voidakseen hyödyntää perinteisiä saamelasioikeuksia - ja edustajat olivat sitä mieltä että muotoilu voi tarjota heille mahdollisuuden tuketua ((konferenssissa)) hyväsyttyyn julkilausumaan."

    Eli Klemetti olisi hyväksynyt julkilausuman niin kauan kun siinä olisi vaadittu että vain kunkin maan saamelaiskäräjiä tulisi kuulla esimerkiksi kaivos- ja tuulivoima-asioissa, mutta teki tenän siksi, että näkemystä vaaditaan kysymään paikalliselta saamelaisyhteisöltä, tai usemmalta, jos asia koskee useampia. Siis vaikkapa inarinsaamelaisilta tai koltilta ei Klemetin ja hänen kannattajiensa mielestä passaisi kysyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta julkilausumatekstissä oli maininta "oikeudenomistajista", jota oli kuultava.
      Ehkä olen väärässä. Keitä sillä tarkoitettiin?

      Poista
    2. Lapin Kansan tämänpäiväisen uutisen mukaan Uumajassa puhuttiin "saamelaisista oikeudenomistajista", joiden oikeuksia uhkaavat jotkut tahot ja jollaisen vääryyden sallimista Suomen saamelaiskäräjien enemmistö ei halunnut jättää saamelaisten parlamentaarisen neuvoston julkilausumaan.
      Kuten aikanaan lapinkylien oikeuksiin vetoamalla saamelaisjohto haluaa ryhtyä esiintymään myös jonain oikeudenomistajina. Tai sitten Klemetti kumppaneineen on tullut tunnontuskiin ja myöntää olevansa uhka todellisille saamelaisille oikeudenomistajille. Näistä erityisten etuuksien omistajista todella huomattava joukko on nykyisin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvia saamelaisia, mutta he ovat pahus vieköön inarinsaamelaisia tai Tenon jokisaamelaisia, joiden näkemykset eivät näytä käyvän yksiin Klemetin tulokkaiden laiduntenvaltaajien kanssa.
      Huvittavaa suorastaan seurata miten Suomen saamelaisjohto kiemurtelee asiassaan jopa pohjoismaisten heimolaistensa joukossa.

      Poista
  30. Täältä löytyy uutta herätettä, aiheena saamelaisvaltion muodostamisajatukseen viittaavat ilmaisut Uumajan saamelaiskonferenssin julistuksessa:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/search?updated-min=2014-01-01T00:00:00-08:00&updated-max=2015-01-01T00:00:00-08:00&max-results=2

    VastaaPoista
  31. Saamelaiskäräjien sivuille on ilmestynyt Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaiskonferenssissa.

    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=240&Itemid=185

    Aili Keskitalon puhe oli taitavan poliitikon puhe. Näkkäläjärven puhe sisälsi äärinationalistisia, menneisyyteen haikailevia painotuksia. Se oli satraapin puhe, joka kuitenkin paljasti paljon enemmän kuin Keskitalon puhe.
    Sen luettuaani jäi päällimmäiseksi ajatus siitä, että Klemetti elää tynnyrissä, jossa ei ole edes reikää, josta tirkistellä ja haluaa tynnyröidä muutkin saamelaiset, ettei paha tartu, tai muuten he ovat kadotuksen omat.

    Merkittävää on että hänen mielestään kaikki neuvottelut koituvat saamelaisten tappioksi.
    "Aina pitää löytyä kompromissi, jossa saamelaiset ovat todellisia häviäjiä."
    Virike selittää sen, miksi Klemetti vaatimaalla vaatii, että saamelaisilla pitää olla neuvotteluissa enemmistö tai niin, että puntit ovat tasan ja puheenjohtaja on saamelainen (tietysti hänen hovistaan).
    Mitenköhän Klemetin saamelaisessa kulttuurissa käsitetään sanat neuvottelu ja sopiminen?
    Puheesta käy selvästi ilmi, että Klemetin taoitteena on saamelaisvaltio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida Klemetin eväät riittää oman valtion muodostamiseen etnisin perustein, joilla ei ole mitään tekemistä asutushistoriallisten faktojen kanssa. Klemetin kannattaisi perehtyä Oulun yliopistossa vuoden (2008) kesäkuussa Lapin asutushistoriasta tohtoriksi väitelleen Matti Enbusken ja Suomen porotalouden historian kirjoittaneen Juhani J. Kortesalmi erinomaisiin väitökirjoihin. He nimittiäin osoittavat miten maiden omistus ja hallinta ovat kehittyneet Lapissa. Seuraavassa kerron Matti Enbusken väitöskirjan tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä.
      Lappi ja sen asukkaat ovat kiinnostaneet monen tieteen edustajia, historiantutkijoita, kielimiehiä ja kansatieteilijöitä. Asutuksen leviäminen Lapin laajoille metsä- ja tunturiseuduille on ollut tosiasia, jota tavan takaa on pohdittu ja tarkasteltu eri puolilta.
      Lapin asutuksessa heijastuvat historiamme monet suuret liikkeet ja kysymykset. Suhteellisen pienissä puitteissa siinä on nähtävissä samoja piirteitä kuin Suomen historiassa. Aikaisempien tieteellisten tutkimusten perusteella on kuitenkin muodostunut vääristynyt kuva Lapin asutushistoriasta ja erityisesti saamelaisista Lapin alkuperäisasukkaina. Nämä mielikuvat ovat olleet polttoaineena, kun on vaadittu ”valtion saamelaisilta anastamien maiden” palauttamista heille takaisin. Enbusken tutkimus muuttaa kuvaa Lapin asutushistoriasta ja tuo esiin sen, että on hyvin kyseenalaista väittää, että valtio olisi ryöstänyt nykyisiltä saamelaisilta maat.
      Lappalaisasutuksen olemassaolo oli hallitseville piireille tunnettu tosiasia jo 1500-luvulla. Mutta siitä oli vielä askel tieteellisen mielenkiinnon heräämiseen sitä kohtaan. Sen aiheuttajana oli tieteellisen tutkimusharrastuksen 1700-luvulla tapahtunut laajeneminen kohdistumaan mm. talouselämän, kielen ja kansantapojen aloilla. Matkakertomukset olivat tuon paikalliskuvausharrastuksen tavallisia ilmauksia. Eräissä kuvauksissa on siroteltuna tietoja lappalaisten elinkeinoista, asumuksista, tavoista, kielestä (mm. Castren ja Lönnroth).
      Enbusken työ muodostaa ensimmäisen suomalaiselle suurelle yleisölle laaditun yhtenäisen esityksen Lapin asutuksen vaiheista. Aikaisemmin Lapin paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa on kohdistettu huomiota saamelaisasutukseen ja joissakin erikoistutkimuksissa on selvitelty tähän aiheeseen läheisesti liittyviä kysymyksiä. Enbusken Lapin asutuksesta luoma kokonaiskuva Kuusamosta Utsjoelle asti on täyteläinen ja erittäin luotettava.
      Jouni Kitti

      Poista
  32. Ihailen Anu Avaskarin rohkeutta ja määrätietoisuutta ajaa inarinsaamelaisten asiaa saamelaiskäräjillä.Upeaa Anu!!!!!

    VastaaPoista
  33. Ruotsin Akwé Kon -käännöksen esipuheesta löytyy tämä kohta:
    Originalversionen till Akwé: kon-riktlinjerna finns på Konventionen om biologisk mångfalds hemsida:
    http://www.cbd.int/doc/publications/akwe-brochure-en.pdf
    Vi har i detta dokument efter moget övervägande valt att översätta ”indigenous and local communities” till ”urfolks- och lokala samhällen”.
    I den officiella svenska översättningen av Konventionen
    om biologisk mångfald översätts det till ”ursprungliga och lokala samhällen”, men eftersom den engelska formuleringen (och diksussionerna inom konventionsarbetet) inte syftar på ”ursprungliga”
    rent generellt utan just specifikt på ”urfolk” och mer specifikt på ”urfolkssamhällen”. Vi har däremot valt att behålla ”lokala samhällen” och inte byta detta mot ”lokalsamhällen”, som är mer gängse
    i svenskt politiskt och administrativt språkbruk.
    Artikel 8j lyder i svensk officiell översättning:
    [Varje fördragsslutande part skall, så vitt möjligt och om så är lämpligt …] respektera, bevara och bibehålla kunskaper, innovationer och sedvänjor hos ursprungliga och lokala samhällen med traditionella
    livssätt som är relevanta för bevarandet och det hållbara nyttjandet av biologisk mångfald, och främja en bredare tillämpning av dessa, med godkännande och deltagande av innehavarna av sådana kunskaper,
    innovationer och sedvänjor, samt främja rättvis fördelning av nyttan som uppkommer vid utnyttjandet av sådana kunskaper, innovationer och sedvänjor. Termen ”urfolks- och lokala samhällen” ska därför alltid uttydas ”urfolks- och lokala samhällen med traditionella livssätt som är relevanta för bevarandet och det hållbara nyttjandet av biologisk
    mångfald”.

    Käännän sen tähän suomeksi:

    Akwé: Kon -suositukset löytyvät biologisen monimuotoisuuden kotisivulta:
    http://www.cbd.int/doc/publications/akwe-brochure-en.pdf

    Olemme tässä asiakirjassa perinpohjaisen harkinnan jälkeen päätyneet kääntämään ”indigenous and local communities” valtaosin muotoon ”alkuperäiskansa- ja paikalliset yhteisöt" ((ruotsinkielen "samhälle" on suomeksi sekä yhteiskunta, yhdyskunta, yhteisö, paikkakunta, kylä, taajama, englannin "community" on suomeksi yhteisö ja yhdyskunta)). Sopimumuksessa biologisesta monimuotoisuudesta ((biodiversiteetista)) termit käännetään ”alkuperäiset ja paikalliset yhteisöt", mutta koska englanninkielisen ilmaisun muotoilu, samoin kuin sopimuksen syntyyn liittyvä keskustelu, eivät viittaa "alkuperäisiin" yleisesti ottaen vaan juuri erityisesti "alkuperäiskansoihin" ja tarkemmin "alkuperäiskansayhdyskuntiin", ((ruotsinkielisessä tekstissä on tässä kohti epäloogisesti piste pilkun tilalla vaikka lausen jatkuu -- saman tien ruotsalaiset ystävämme voisivat korjata sanan "diksussioner" oikeaan kirjoitusasuun "diskussioner"...)) me sen sijaan olemme päätyneet säilyttämään muotoilun "paikalliset yhdyskunnat" ((”lokala samhällen” )) vaihtamatta sitä "paikallisyhdyskunniksi" ((”lokalsamhällen”)), joka on tavaomaisempi ruotsalaisessa poliittisessa poliittisessa ja hallinnollisessa kielenkäytössä.
    Artikla Artikel 8j kuuluu virallisena ruotsinkielisenä käännöksenä:
    [Jokaisen sopijapuolen tulee, mikäli mahdollistaja soveltuvin osin…] kunniottaa, suojella ja säilytää alkuperäisten ja paikallisten perinteisin tavoin elävien alkuperäisten ((ursprungliga)) ja paikallisten yhteisöjen tietämyksiä, innovaatioita ja tapoja joilla on merkitys biologisen monimuotisuuden kannalta, ja edistää näiden laajempaa soveltamista, näiden tietämysten, innovaatioiden ja tapojen haltijoiden suostumuksella ja myötävaikutuksella, sekä edistää näiden tietojen, innovaatioiden ja tapojen hyödyntämisestä tulevan hyödyn oikeudenmukaista jakautumista.
    Termi ”alkuperäiskansat ja paikalliset yhteisöt" pitää sen takia aina ymmärtää ((tulkita, lukea)) ”alkuperäiskansa- ja paikalliset yhteisöt joilla on perinteinen elämäntapa joka on merkityksellinen biologisen monimuotoisuuden säilymisen kannalta".

    VastaaPoista
  34. Löysin netistä tämän Erkki Pääkkösen Lapin Yliopistolle tehdyn väitöskirjan (tarkastettu vuonna 2008), otsikolla "Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus
    – Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike": http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/66747/Erkki_P%E4%E4kk%F6nen_v%E4it%F6skirja.pdf?sequence=1

    "Saamelaisten kulttuuriautonomiaa koskeva lakiesitys nosti laajan vastarinnan Pohjois-Suomen paikallisen pääväestön keskuudessa. Lain tultua hyväksytyksi tämä sama väestön osa alkoi vaatia itselleen saamelaisten statusta. Tästä lähtien keskustelu on jatkunut ja herättänyt voimakkaita tunteita. Keskeinen kysymys on ollut etninen rajankäynti saamelaisten ja muun paikallisen väestön välillä. Taustalla voidaan nähdä paikallisyhteisöjen pelko, että saamelaisten asemaa vahvistavat toimenpiteet johtaisivat muut poissulkeviin oikeuksiin hyödyntää paikallisia resursseja."

    "Paikallisen pääväestön vastamobilisaatio perustelee vaatimuksiaan julistautumalla muinaisten lappalaisten jälkeläisiksi. Tästä on kehittynyt syvä erimielisyys etnisyyden luonteesta: tulisiko sen perustua olemassa olevaan kulttuuriseen kompetenssiin ja yksilötasolla kyseisen ryhmän hyväksyntään vaiko hyvinkin kaukaiseen sukuhistoriaan? Myös taustaltaan täysin suomalainen väestö voi tähdentää pitkäaikaista, jopa 1600-luvulle yltävää asutus- ja elinkeinohistoriaansa. Elinkeinoihin ja kulttuuripiirteisiin perustuvat luokittelut eivät kuitenkaan välttämättä ole etnisiä."

    "Vastamobilisaatio on käynnistänyt voimakkaan diskursiivisen hyökkäyksen tiedotusvälineissä. Se vaatii etnisten rajojen uudelleenmäärittelyä ja pyrkii rekonstruoimaan tiettyjä historiallisia, etnisiä ja jopa myyttisiä kategorioita. Tässä rekonstruoinnissa lappalaisen käsitteellä on keskeinen rooli. Lappalainen on saamelaisista käytetty vanha nimitys. Alun perin sillä oli konkreettinen juridinen sisältö. Vähitellen tämä sisältö kuihtui pois ja sana jäi ’kodittomaksi’ kun saamelaisen käsite otettiin käyttöön. Nyt vastamobilisaatio on ottanut tämän vanhan nimen käyttöönsä uudessa merkityksessä. Pohjoisen paikalliset asukkaat ovat alkaneet määritellä itseään lappalaisiksi esittäytyen todellisena alkuperäiskansana."

    Oletteko samaa mieltä, että pelot oikeuksien menettämisestä saivat aikaan tuon vastamobilisaation? Ja että nuo aivan samaiset pelot ovat yhä vielä vallalla, 20 vuotta myöhemmin? Onko kuluneen 20 vuoden aikana kenenkään oikeudet kaventuneet? (tavoittelen vastausta siihen, ovatko pelot aiheellisia vaiko aiheettomia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääkkönen on asiassaan monissa kohdin niin pihalla ja niin asenteellinen, että vain Lapin yliopiston saamentutkimuksessa voidaan yltää moiseen! On vaikea arvioida työtä, jonka lähtöpäätelmät ovat pielessä.

      Poista
    2. Tässä myös Suomen Journalistiliiton alla julkaistu "Etnisyys ja rasismi journalismissa" tutkielma, jossa on kyllä tultu aika lailla vastaavaan tilannekuvaan: http://www.uta.fi/cmt/tutkimus/comet/julkaisut/etnisyysjarasismi951-44-5486-3.pdf

      Sivulta 27: "Saamelaisten aseman ja oikeuksien vahvistuminen 1990-luvulla ja erityisesti maanomistusoikeuksista käynnissä oleva selvittely on murrostanut pohjoisen etnisiä suhteita tavalla, joka näkyy myös etnisissä nimityksissä. Osa Lapin asukkaista, jotka eivät ole aikaisemmin omanneet tai halunneet saamelaisidentiteettiä, haluavat nyt tulla tunnustetuksi saamelaisiksi. Kielenkäyttöön liittyvä keino, jolla tämä ryhmä tavoittelee saamelaisidentiteettiä, on pyrkimys merkityksellistää lappalainen-termi uudelleen. He perustivat Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys -nimisen järjestön ajamaan etujaan. Termi lappalainen saa uuden käyttöyhteyden: tässä lappalainen viittaa tähän asti etnisesti suomalaisina pidettyihin henkilöihin, jotka nyt haluavat tulla tunnustetuksi saamelaisiksi vastoin saamelaisyhteisön tahtoa."

      Eli tuskin nyt aivan aiheettomasti tutkijatkaan ovat tällaiseen analyysiin päätyneet. En ainakaan itse usko. Toki "asiantuntijoita" on aina yhtä monta kun on mielipiteenhaltijaakin.

      Poista
    3. "Termi lappalainen saa uuden käyttöyhteyden: tässä lappalainen viittaa tähän asti etnisesti suomalaisina pidettyihin henkilöihin, jotka nyt haluavat tulla tunnustetuksi saamelaisiksi vastoin saamelaisyhteisön tahtoa".
      Voisikohan olla niin, että ihan tutkija olisi erehtynyt sekoittamaan eteläläisten puheessa yleisesti sekoittuvat käsitteet lappalainen ja lappilainen? Kun viittaa "yleiseen" käsitykseen lappalaisista etnisesti suomalaisina.
      Ja kun muistaa miten jo saamelaisvaltuukunnasta lähtien on puhuttu lappalaisoikeuksista ja vaadittu lapinkylien oikeuksia. Kunnes ne on todistettu kuuluviksi toisille kuin etnisenä ryhmänä rajatulle saamelaisvaalien äänestäjäjoukolle. Tokihan heissäkin näitä oikeudenomistajia on ainakin inarilaisissa ja tenolaisissa. Lappalaisoikeudet olivat käypä termi siihen asti, kun niiden oikeita omistajia ei ollut varmistettu. Sen jälkeen onkin samoille apajille pyrittäessä esitetty vaatimukset Suomen tunnustaman poliittisen alkuperäiskansa-aseman perusteella. Lappalaisia ja etenkään metsälappalaisia ei käräjien johdon nykyisen linjan mukaan ole olamassakaan.

      Poista
    4. Osaatko sanoa minulle lapissa pitkään asuneelle lappilaiselle, jolla on täällä sukuni kautta jo pitkät juuret, että mitkä ovat statuksettomien saamelaisten kulttuuriset ja sosiaaliset erityispiirteet meihin lappilaisiin verrattuna? Yritän vain hahmottaa, että mikä eroavaisuus meissä on kulttuurisesti.. onko eroa? Ja jos, niin mistä se tulee?

      Poista
  35. Pääkkösen havainto siitä että politiikassa aktio synnyttää reaktion on vanhaa perusmuonaa. Mobilisaatio synnyttää vastamobilisaation. Totta tietenkin. "Diskursiivinen" oli muotitermi. Tuon jälkeen seurasi tuttuja väitteitä jolla vängätään että lappalaiset ovat "täysin suomalaista väestöä" ja heidän historiansa "myyttistä" ja he vain "esittäytyvät" alkuperäiskansana.

    Kysyt onko kenenkään oikeudet kaventuneet, ovatko pelot aiheellisia vai aiheettomia. Otetaan tuore esimerkki: ketkä esiintyivät alkuperäiskansana Hammastunturin erämaa-alueen suunnitelmaa laadittaessa? Suurimmat uhat ovat kuitenkin tulevaisuuden suunnassa. Saamelaiskäräjät laajentavat tasaiseasti sanavaltaansa ja pyrkivät tekemän sen kertarysäyksellä saamelaiskäräjälakia uudistettaessa ja ILO-sopimuksen myötä. Ihmettelen miten suomalaisperäinen väestö ei näytä reagoivan siihen, he ovat kuin päänsä hiekkaan haudannut strutsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta eikö se juuri ole mielenkiintoista, että suomalaisiksi identifioituvia ei pelota? Mielestäni lappilaisuudessa on voima siinä missä muissakin.

      Olen saanut keskittyä omiin asioihini ja elämäni rakentamiseen eikä tarvitse koko ajan kiinnittää huomiota mitä joku muu tekee. Enkä näe näköpiirissä että minulta oltaisiin viemästä mitään pois. En ole koskaan kokenut minkäänlaistaa uhkaa.

      Poista
    2. Ei pelota. Valmistaudumme vastaiskuun. Ei se auta pelätä. Katsotaan mitä tulee, ja vastatoimet mitoitetaan sen mukaan.

      Poista
    3. Itse en lappilaisena (suomalaiseksi itseni tunnen) ole valmistautumassa mihinkään vastatoimiin.. kun en ole vielä päässyt edes huomaamaan mitään mikä minua uhkaisi... Kertoisiko joku minullekin missä asioissa olen vähempioikeuksinen kuin muut täällä asuvat? Mitkä on niitä asioita, jossa tasavertaisuus ei toteudu kohdallani?

      Poista
    4. Ei sitä huomaakaan ellei halua astua nelostieltä metsään tai peräti tehdä siellä jotain elääkseen. Ei myöskään huomaa jos ei kaiva käsiinsä saamelaiskäräjien pomojen lausuntoja vaatimuksia maan päättäjille tai heidän YK puheitaan Suomen harjoittamasta kulttuurisesta kansanmurhasta.
      Kyllä lintukodossa moni suomalainen ja ehkä tavan saamelainenkin varmaan luulee naapuruksina siinä elelevänsä ja hyvä olisi jos voisivat vuosisataisessa sovussaan edelleenkin elää. Se vain ei kaikille passaa ja heitä vastaan on koetettava taistella demokratian keinoin vaikuttamalla, vaikka noilta toisilta demokratian taju ja halu puuttuisikin. Jos joku jotain konfliktia hautoo, se on juuri tämä porukka joka mustamaalaa Suomea pitkin maailmaa ja on saanut Suomen kiltit päättäjät kauhun valtaan säätämään epäoikeudenmukaisia lakeja. Kierre on sillä valmis.

      Poista
    5. Katkaistaan se kierre nyt ja aletaan ajaa tasavertaista tulevaisuutta! siitä vähääkään tinkimättä. Lopetetaan omasta puolestamme väittely ja mustamaalaaminen nyt ja lähdetään sovun ja yhteistyön tielle, ajamaan myönteisyyden kautta kaikille samoja oikeuksia.

      Siinä on suuri mahdollisuus, jos muutamme politiikkamme myönteisyyden kautta toimivaksi!

      Poista
    6. Ei taida tasavertainen tukevaisuus enää aueta ilman väittelyä ja asioiden perustelemista. Mustamaalaamista on kyllä harjoitettu vielä varsin yksisuuntaisesti eli pyrkimällä todistamaan ettei meitä muita oikeastaan ole olamassakaan eikä meillä ole ainakaan oikeutta osallistua alkuperäiskansa ja maiden käytön keskusteluun.
      On tietenkin totta, että myös meitä tyhjäksi tekevä taho on saanut osakseen kommentteja hänen omasta aitoudestaan arvioida muiden identiteettiä ja kulttuuria. Kysehän on pääasiassa yhdestä henkilöstä, jolla on asemassaan saamelaiskäräjien hallintosäännön oikeutus puhua vaikka yksin käräjien puolesta. Lieneekö se sitten ollut saamelaisten kannalta hyvä asia, sen saa jokainen pohtia tykönään.
      Enempää kuin tasavertaiset oikeudet ei pitäisi kenenkään olla vaatimassa ja sen luulisi kelpaavan myös mustamaalaajalle. Ehkä väestöryhmien yhteinen esiintyminen ja yhdistyminen voisi katkaista siivet hegemonian tavoittelijoilta, jouta lienee sittenkin vain muutama. Nyt ei ole kuitenkaan aikaa eikä mahdollisuuttakaan jäädä paikoilleen hymistelemään ja kääntämään poskea mahdollisille uusille iskuille. Politiikka on viety siihen pisteeseen ja sillä kiireellä, että aika on taas ajanut hetkeksi rauhallisen etenemisen ajattelun ohitse.
      Ja niin monta kertaa kuin pyöreän pöydän keskusteluja on toiselle osapuolelle tarjottukin, mutta aina on saatu kuulla ettemme ole mikään osapuoli mitään keskusteluja käymään.
      Tutustu historiaan, joka alkaa jo ennen 1990-lukua. Samat radikaalit nuorten jatkajiensa kanssa ovat samoissa asemissaan samoinen aatteineen.

      Poista
    7. Anonyymille: oletko tosiaan sitä mieltä, että mustamaalaaminen on ollut vain yksisuuntaista? (eikös meidän Kiisa-lehtemme ollut melkoista maalaamista myös...?). Ihan vaan, että oltaisiin sinut oman toimintammekin kanssa..

      Poista
  36. Jos te statuksettomat saamelaiset pääsisitte saamelaiskäräjien luetteloon niin jätettäisiinkö meidät lappilaiset (suomalaiset) sitten ilman oikeuksia, jollain tapaa eriarvoisiksi kuin mitä te olisitte? Eli mikä meidän lappilaisten oikeudellinen asema silloin olisi? Sama vai eri kuin teillä?

    Olisiko meillä suomalaisilla, lappilaisilla joidet esi-isät ja suvut ovat täällä iät ja ajat olleet ja eläneet silloin vähemmän oikeuksia elää ja tehdä töitä?

    Tätä olen useasti itsekseni miettinyt. Mielestäni perustuslaki turvaa meille kaikille samat oikeudet elää ja olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään tätä oikeuskiistaa seuranneena olen seurannut myös lappalaisten ja nyt puhuttujen statuksettomien saamelaisten suhtautumista toisaalta saamelaiskäräjien vaalilkuettelossa jo oleviin ja toisaalta "muuhun väestöön" eli viittaamiisi suomalaisiin. Olen käsittänyt, ettei tällaista erittelevää politiikkaa ole suuntaan eikä toiseen esiintynyt, vaikka nimenomaan osalla inarinsaamelaisia ja tenolaisia "rekisterisaamelaisia" ja statuksettomilla on nk. erityisiä etuuksia vanhojen tilojensa ja niitä edeltäneiden lapinkylien asiakirjojen kautta. Niillä ei kuitenkaan ole haluttu kiistää saati lakkauttaa nk. kuntalaisoikeuksia, eikä heikentää kansalaisten perustuslain suojaa.
      Minusta on silti hyvä, että asiasta kysytään ja että siihen myös sopivissa käänteissä saadaan vastauksia.
      Minusta oleellinen kysymys nykyisissä ILO-, metsähallituslaki- ja muissa prosesseissa on saamelaiskäräjien politiikka. Kun käräjillä vallassa olevalla valtaryhmittymällä ei ole esittää lappalaisten tavoin saantoja Suomen valtionmaiden omistukseen ja hallintaan, on vaatimukset keskitetty nyt nojaamaan ainoastaan poliittiseen alkuperäiskansa-asemaan. Kun näin on, täytyy pohtia miten saamelaiskäräjien politiikka vaatimuksineen muuttuisi, mikäli vaaliluetteloon pääsisi vaikkapa tuhat statuksetonta saamelaista? Luulen, että saamelaiskäräjien aggressiivisuus vähenisi ja minusta se olisi hyvä asia saamelaiskulttuurille ja saamelaisuudelle kokonaisuudessaan. Toisin sanoen, eri väestöryhmien välit voisivat nykyisestään parantua ja samalla tasa-arvoistua. Nykyäänhän tasavertaisuus ei toteudu - tosin eri suuntaan kuin miten on yritetty Suomen valtiolle ja YK:lle selittää.

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksestasi. Ovatko lappalaiset ja nuo nyt puhutut statuksettomat saamelaiset kaksi eri väestöryhmää vaiko yksi, josta tilanteesta tai henkilön omasta identiteetistä riippuen käytetään vaan eri nimitystä?

      En osaa itse katsoa tilannetta ehkä tarpeeksi laveasti, mutta osaatko antaa esimerkkejä missä asioissa tasavertaisuus ei tällä hetkellä toteudu? Siis nimenomaan esimerkkejä siitä, missä asioissa minä lappilaisena (suomalaistaustaisena) kantaväestöön kuuluvana en ole tasavertainen esimerkiksi vaaliluettelossa olevien saamelaisten kanssa - joko elinkeinojen tai esim maanomistuksen, tai vaikkapa kulttuurin suhteen. Kuten sanoin, en ehkä ole vain ajatellut asiaa tarpeeksi laajalti. Konkreettiset esimerkit siksi valottaisivat tilannetta.

      Aggressiivisuuden väheneminen olisi palvelus kaikille, aivan erityisesti meidän lapsillemme. Se olisi palvelus ja elintärkeä asia ihan kaikille. Koko Suomelle.

      Kun sanot, ettei saamelaisilla ole esittää saantoja valtionmaiden omistukseen ja hallintaan, voisiko asia johtua siitä, etteivät aikoinaan liikkuvassa vuotuiskierrossa elävät ihmiset tunteneet maanomistusta?

      Mielestäni kaikki valtion maat kuuluvat tätä valtiolle ja paikallisilla on niihin kaikilla samat käyttöoikeudet. Erioikeuksia ei pidä suoda kenellekään väestöryhmälle yli toisten (toki turisteilla ja paikallisilla tulee olla hieman toisistaan poikkeavat oikeudet keskenään). Yhdenkään väestöryhmän erioikeuksia valtionmaihin en ole nähnyt hahmoteltavan oikeusministeriössä. Alkuperäisessä blogikirjoituksessasi koskien metsähallitus-asioiden lainsäädäntövalmistuksesta tulee toki olla hyvin tarkka ja vaatia aikaa lausunnoille kaikilta osapuolilta. Mistä tahansa kiireisestä lainvalmistelusta tulee helposti susi.

      Kiitos sinulle, että tiedotat asioista ja myös siitä, että keskustelet rakentavassa ja asioita selvittelevässä hengessä.

      Poista
    3. Näin nimenomaan on, että osa lappalaisista haluaa myös identifioitua lappalaisina eikä saamelaisina, mutta ehkä enemmistö nykyisin tuntemistani lappalaisista hyväksyy nimityksen saamelainen ja tuntee yhteyttä esimerkiksi verisukulaisuuden kautta nykyiseen saamelaisväestöön ja tietenkin saamelaiskulttuuriin. Näin etenkin inarinsaamelaisten sukujen kyseessä ollessa.
      Se, että saamelainen yhteisö voisi laajentua käsittämään koko lappalaisen (tai saamelaisen) polveuman, olisi se kestävä pohja Suomen alkuperäiskansapolitiikalle ja perusta myös saamelaiskulttuurin säilymiselle tulevaisuudessa. Statuksettomissa saamelaisissa on halua ja voimaa edistää saamelaiskulttuuria kielistä lähtien ja siksi on vaikea ymmärtää sitä vihamielisyyttä ja vastustusta, jota heihin on saamelaiskäräjien johdon ja sen kannattajien taholta suunnattu. Kyse sillä puolella voi olla pelosta, että oma valta-asema jotenkin järkkyisi.

      Poista
    4. Kiitos. Ihan vastaisuuden varalta kysyn, että jos sekä mainitsemasi lappalaiset ja/tai statuksettomat saamelaiset pääsisivät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, niin alkaisitteko silloin ajaa - tai puoltaa - eri-arvoisuuttanne meihin supisuomalaisiin myös Pohjois-Suomessa ikämme asuneisiin nähden? Vaiko ajaisitteko yhteistyötä ja rinnakkaiseloa, täsmälleen samoin maankäyttöoikeuksin - ja velvollisuuksin?

      Täytyykö mielestäsi lappilaisten ja lappalaisten välinen ero jollain tapaa tehdä selväksi? Ja olisiko oikeudellinen asema sama vaiko erilainen.

      Ehkä tämä on hieman liian pitkälleviety kysymys, mutta hyvä se on ajatuksissaan miettiä ehkä näinkin. Ja tämän kautta jäsentää mitä muuta vaaliluetteloon pääsy merkitsisi, kuin vain äänioikeutta käräjävaaleissa. Tarkoittaisiko se raja-aitojen poistamista js/tai vähentämistä, vaiko joidenkin uusien raja-aitojen syntymistä..?

      Itse en kannata väestöryhmien erottelua lainkaan vaan yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Maan- ja vesistöjenkäyttöoikeuksista päättämisen voisi pitää saamelaiskäräjien ulkopuolella ja antaa käräjien olla kulttuuri-itsehallinnollinen elin. Silloin ei näitä polemiikkeja syntyisi.

      Poista
    5. Tätä minäkin olen miettinyt ja pelkään.

      Poista
  37. Saamelaisten poliittinen johto on viime aikoina yrittänyt aktiivisesti vaikuttaa johtaviin poliitikkoihin. Erityisen hyvin saamelaisen viesti uppoaa tietämättömiin ihmisiin. Harva poliitikko paljastuu neuvotteluissa ja keskusteluissa saamelaispolitiikkaan hyvin perehtyneeksi, joten siksi kannattaa vedättää täysillä. Politiikassa on tapana tukea kaikkea hyvää; sehän nyt nähdään Euroopassa, joka kyntää syvällä. Erityisen hyvin saamelaisen viesti uppoaa ulkomaiseen kuulijaan, vastaahan se yleistä mielikuvaa alkuperäiskansojen heikosta asemasta ja sen keräilytalousasteesta. Niitähän on satoja sorrettuja kansoja, Australian aboriginaalit 200 kielensä kanssa, Pohjois-Afrikan tuaregit, masait… Ja siis Suomen ja muiden pohjoismaiden saamelaiset. Ajatelkaa siis, Euroopassa on siis vielä alkuasukaskansa, joka asuu kodassa ja kulkee nomadeina porojensa mukana ja jota sorretaan raa’asti ja katalasti. Kuulostaa niin kauhealta, että sen täytyy olla totta. Mutta kukapa sellaista selvittää, kun totuus vielä kerrotaan kansallisasussa.
    Saamelaisjohtajat ovat vuosikymmenten ajan yrittäneet vakuuttaa suomalaisia, poliittisia päättäjiä siitä, että valtion on jo korkea aika palauttaa saamelaisilta varastamansa maat takaisin alkuperäisille omistajille. Tällaiset vaatimukset ovat herättäneet poliittisissa päättäjissä epätietoisuutta ja syvää levottomuutta, koska näin laajakantoiset vaatimukset vaikuttavat kaikkien alueella asuvien kansalaisten oikeuksiin ja elämään. Kertomatta jää, että porosaamelaiset muuttivat suurkarjoineen Suomeen, syrjäyttivät alkuperäisen väestön, tuhosivat heidän elantonsa moninaisuuden ja ottivat lopulta vallankin,.

    Kun ei oikein ole tiedetty miten edetään, asiat ovat jääneet ajelehtimaan. Keskusteluissa poliitikkojen kanssa saamelaisjohtajat eivät ole hyväksyneet heille esitettyä ajatusta, että maaoikeuksista otettaisiin selvää normaalia maakiistoissa sovellettavaa prosessitietä noudattaen, vaan he ovat vaatineet poliittista ratkaisua. Valistuneessa kansalaisessa tällainen herättää epäilyksen, miksi tarvitaan oikeudet polkevaa politiikkaa, siitä on kansalaisilla jo näyttöä. Poliitikot ovat narutettavissa toisin.

    ”Alkuperäiskansan"- saamelaisten” johtajat ovat erinomaisen tietoisia siitä, että jos he vaatisivat maaoikeuksia käräjätietä, väittäen, että heidän edustamallaan väestönosalla on parempi oikeus niihin maihin, joita valtio nyt omistelee sinänsä saantokirjoitta, alueen todellisen alkuperäiskansan – lappalaisten eli metsä- ja kalastajasaamelaisten oikeudet olisivat vahvimmat. Saamelaisjohtajat ovat tehneet parhaansa vakuuttaakseen itsensä ja päättäjät siitä, että metsä- ja kalastajalappalaiset ovat kuolleet sukupuuttoon viimeistään hävitettyjen peurojen myötä, mutta tietävät, että uutinen näiden saamelaisryhmien kuolemasta on ennenaikainen. Kuulostaa aivan siltä, että joidenkin identiteetti on kahtiajakautunut. Ajatelkaa siis, Euroopassa on siis vielä alkuasukaskansa, joka asuu kodassa ja kulkee nomadeina porojensa mukana ja jota sorretaan raa’asti ja katalasti. Kuulostaa niin kauhealta, että sen täytyy olla totta. Mutta kukapa sellaista selvittää, kun totuus vielä kerrotaan kansallisasussa.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tuo siltä osin kyllä pidä paikkaansa, että on tunnettu tosiasia, että valtaosa saamelaisista asuu jo saamelaisalueen ulkopuolella (Helsinkiä myöten, Oulu, Rovaniemi jne). Citysaamelaiset ovat yhtä lailla saamen kansaa kuin vielä saamelaisalueella asuvat. Ei kukaan enää luule että saamen kansa kodassa asuu. Eikä sellaista tarinaa kai kukaan yritä edes kertoa. Miksi yrittäisi.

      Mutta siitä olen samaa mieltä, että erioikeuksien tie ei ole mahdollinen. Samat oikeudet ja velvollisuudet on oltava kaikilla paikallisilla koosta, näöstä ja syntyperästä riippumatta.

      Poista
  38. "heidän edustamallaan väestönosalla on parempi oikeus niihin maihin" on perustelematon väite, jota ILO169 ei tarkoita. Sopimus turvaa mainitulle väestönosalle, alkuperäiskansalle, yhdenvertaiset oikeudet, ei paremmat kuin muilla. Tuota ei muuksi muuta statuksettomien, suomalaisten tai saamelaiskäräjien tai tänne kirjoittavien omat näkemykset.

    Olkiukon rakentelua parhaimmillaan. Pukukoodin nostaminen esiin on varsin tarpeetonta asian kannalta. Mikä asu kelpaisi sitten? Joku oman yhteisön ulkopuolelta valittu, ehkä sinun tai minune heille, noille muille valitsema, kenties?

    Kannattaa varsin tutustua siihen, miten se kansainvälinen oikeus_on_kuin onkin KEHITTYNYT ja MUUTTUNUT viimeisen reilun 60 vuoden aikana, miten se huomioi myös maattomat, ilman omaa valtiota olevat kansat, yleensä näihin kuuluvat mm. alkuperäiskansat. Näin 2014, kolonisaation vuosisatojen jälkeen.

    Onko se lainkaan kehitystä, vai takapakkia ihmiskunnan historiassa? Tarviiko tämän koskea Suomea?

    Mitäpä sanoo YK:N kansainvälinen sopimus taloudellisista, sosiaalista ja sivistyksellisistä oikeuksista (Suomen lainsäädäntöön 1976) - mm. kansojen ja (kansallis)valtioiden suhteista ja velvoitteista, mm. kansojen itsemääräämisoikeuteen nähden:

    1 artikla

    1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja pyrkivät vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämiseen.

    2. Kansat voivat vapaasti omiin tarkoituksiinsa käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteeseen perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia. Missään tapauksessa ei kansalta voida riistää sen omia elinehtoja.

    3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää kansojen itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti.http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760006

    YK:n alkuperäiskansojen julistuksesta löytyy mm.

    19 artikla
    Valtiot neuvottelevat vilpittömässä mielessä ja toimivat yhteistyössä kyseisten alkuperäiskansojen kanssa näiden omien edustuselinten kautta saadakseen niiden vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen ennen kuin valtiot hyväksyvät ja panevat täytäntöön lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimia, jotka voivat vaikuttaa alkuperäiskansoihin.

    Näistä hallitusten vastuista, ILO169 mukaan mm.:

    2 artikla
    1. Hallituksille kuuluu vastuu kysymyksessä olevien kansojen oikeuksia puolustavien ja heidän koskemattomuutensa takaavien yhteensovitettujen ja järjestelmällisten toimien kehittämisestä yhteistyössä näiden kansojen kanssa.
    2. Näihin toimiin tulee sisältyä hankkeita, joiden avulla
    a) näiden kansojen jäsenille varmistetaan pääsy yhdenvertaisesti osallisiksi maan lainsäädännön muille väestöryhmille myöntämistä oikeuksista ja mahdollisuuksista;
    b) edistetään näiden kansojen sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien täysimääräistä toteutumista, kunnioittaen niiden sosiaalista ja kulttuuri-identiteettiä, niiden tapoja, perinteitä ja instituutioita;
    c) autetaan näiden kansojen jäseniä kaventamaan alkuperäisväestön ja muun väestön välillä mahdollisesti vallitsevia sosiaalis-taloudellisia eroja mainittujen kansojen pyrkimysten ja elintapojen kanssa yhteensopivilla tavoilla.


    Vähän jäätä välillä hattuun ja realiteetteja peliin, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähdetään siitä, että kaikille paikallisille samat oikeudet ja aletaan rakentaa sopua riidankylvämisen ja ainaisen kinastelun sijaan. Jonkun se on aloitettava. Ei tarvitse ottaa oikeudekseen olla tyhmä - vaikka näkisi toisten ehkä olevan.

      Vastakkainasettelun aika on auttamatta jo ohi. Jokainen voi tähän omalta osaltaan myös vaikuttaa. Haluatko sinä olla viemässä tilannetta jännitteisempään vaiko rennompaan suuntaan? Haluatko sinä olla kärjistämässä vaiko ratkaisemassa tilanteita? Haluatko sinä kylvää lisää riitaa vai olla sopijan ja sovittelijan roolissa? Valinta on jokaisen meidän. Kosto ja vahingon laittaminen kiertämään on typerää ja perustuu täydelliseen tietämättömyyteen siitä, miten asiat toimivat.

      Uskallammeko ottaa vastuun paremmasta tulevaisuudesta?

      Poista
  39. On aiheellista kysyä saamelaiskärjäjiltä, joka nojaa esimerkiksi 2 artiklan kohtii, mitkä ja miten Suomessa eivät nuo oikeudet ole toteutuneet.
    Siihen ei saa suoraa ja konkreettista vastausta, eikä SK missään lausunnossa ilmaise asiaa konkreettisesti, vaan viittaa niissä aina yleisesti julkilausumiin.
    Syynä voi monessa kohdassa olla se, etta se ei voi niitä ilmaista, koska "sortoa" ei ole.

    VastaaPoista
  40. "Sopimus turvaa mainitulle väestönosalle, alkuperäiskansalle, yhdenvertaiset oikeudet, ei paremmat kuin muilla."

    Miksi sitten saamelaiskäräjät ajaa näitä parempia oikeuksia kuin alueen muilla asukkailla on?
    Jopa saamelaisparlamentaarikkojen kokouksessa Klemetti Näkkäläjärven pitämät puheet ja kommentit sotivat tuota periaatetta vastaan, puhumattakaan saamelaiskäräjien nimissä annettut lausunnoista.
    Monen saamelaiskellokkaan haastattelussa ja mielipidekirjoituksessa tulee selvästi esiin, että pyrkimyksenä on parempien oikeuksien saaminen kuin muiden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäli näin on, niin niistä kannattaisi kerätä mustaa valkoisella (konkreettisia lainauksia puheista, pöytäkirjoista ja kirjoituksista) ja näyttää ne hänelle sekä SK edustajistolle. Vääntää rauhtalangasta, niin kun on tapana sanoa. Tarjota peiliä. Näen, että siitä voisi aueta keskusteluyhteys. Jos olisi konkreettista näyttöä siitä että väitteet ja teot ovat ristiriidassa, se tulee ilman muuta osoittaa.

      Mutta heittämällä takaisin pelkkiä väitteitä että näin on, ei asiat yksinkertaisesti etene (vaan lankeamme samoihin virheisiin yhä uudelleen). Mustaa valkoisella, niin sillä hyvä tulee. Totuus on ainoa, joka auttaa. Ei väitteet ilman konkreettisia todisteita eikä sokeat syytökset.

      Näistä asioista voisi muuten haastaa puhumaan välillä muitakin SK edustajia kuin vain puheenjohtajan. Siellä on jokainen käräjien jäsen oikeutettu puhumaan miten asiat on. Saisimme kokonaisvaltaisemman, ei niin henkilöön sidoksissa olevan kuvan SK:n ajamista asioista. Välillä eri äänelläkin.

      Poista
  41. Onkohan käräjien nykypolitiikka sitä, että yritetään vastata koettuun kolonialismiin kolonialismin keinoin nyt itsekin? Että kun on aikoinaan tullut syrjityksi, niin nyt katsotaan se omaksi oikeudeksi? Mutta kun se ei tule auttamaan pätkääkään eikä sillä tulla saavuttamaan mitään. Vain sovulla ja yhteistyöllä, rinnakkaiselolla ja yhteen hiileen puhaltamisella tulee jostakin jotakin. Vain yhteistyön ja sovun päälle voi jotakin pysyvää ja hyvää rakentaa. Erioikeuksilla ei koskaan. Historiasta kannattaisi meidän kaikkien tämä oppia.

    Kaikilla meillä paikallisilla täällä on samat oikeudet ja niin tulee ollakin. Ja eiköhän oikeusministeriä ja presidenttiä myöten kaikki ole varsin samaa mieltä tästä (en itse ole nähnyt viitteitä että oikeusministeriö muuta linjaa olisi ottamassa). Eikä yhdenkään lappilaisen tarvitse saamelaista statusta itselleen saada oikeuksiamme varten, se on vissi. Voimme täysin puoltaa oikeuksiamme tasaveroisina lappilaisina.

    VastaaPoista
  42. On häpeällistä, että Suomen saamelaiskäräjät vetoaa näihin periaatteisiin, jotka on tarkoitettu heikossa asemassa olevien valtakulttuurin suomista oikeuksista (koulutus, sosiaaliturva, poliittiset ja sosiaaliset oikeudet, maiden ja vesien käytön oikeudet) osattomien ihmisten ja kansojen turvaamiseksi
    Saamelaiset eivät ole osattomia, oikeudettomia ja sorrettuja tämän päivän Suomessa.
    Sanokaa yksikin konkreettinen esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konkreettisia esimerkkejä itsekin kaipaan. Juuri siitä, missä asioissa tasavertaisuus ei vielä toteudu. Suuntaan tai toiseen! Konkreettisia esimerkkejä kiistojen kaikilta osapuolilta aina jokaisen keskustelun yhteydessä. Hyvä.

      Poista
  43. Saamelaiskäräjien juuri uusituilla kotisivuilla on esitetty tilasto, jonka mukaan saamelasia on Suomessa 9919 . Olettaen, että tilasto sisältää myös alle 18-vuotiaat, joita voidaan arvioida olevan noin 30 % , on täysi-ikäisiä saamelaisia 6943. Viime saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutta käytti 2720 henkeä jonka ilmoitettiin olevan 49,5, % äänioikeutetuista, joita oli noin 5400.
    jos täysi-ikäisisstä saamelaisista vähennetään äänioikeutettujen määrä 6943 - 5400 = 1543. Siis yli 1500 saamelaista puuttuu vaaliluettelosta.
    Keitä he ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tosin myös muistaa että on paljon saamelaisia, jotka eivät ole kiinnostuneita politiikasta lainkaan, eivätkä sen takia ole tulleet edes hakeneeksi vaaliluetteloon (vaikkei estettä olisi). Jos ei ole politiikkaan kiinnostusta niin vaaliluetteloon kuulumisella ei ole oman elämän kannalta mitään merkitystä...

      Poista
    2. Sitä minä vaan ihmettelen, jotta ihminen voi edes sanoa olevansa saamelainen, on hänen haettava äänioikeutta saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaalilautakunta "suorittaa ryhmähyväksynnän", ja hänellä on oikeus "olla saamelainen".
      Mistä saamelaiskäräjät on saanut tietää, että nämä 1500 henkeä ovat saamelaisia, jos vaalilautakunta ei ole ryhmähyväksynyt heitä eikä henkilö itseidentifioitunut saamelaiseksi?
      Saamelaiskäräjät ilmoittaa tilaston pohjautuvan saamelaiskäräjävaalien yhteydessä kerättyyn aineistoon.
      Ei luulisi olevan vaikeaa kertoa, miten se on kerätty eli kysymykset ja vastaukset, joista vaaliluettelon ulkopuolella olevat on laskettu.

      Joka tapauksessa mukaan edustaa siis vain 39 % kaikista saamelaisista. Jos tästä vielä voitaisiin vähentää niiden lukumäärä, joita saamelaiskäräjät ei ole hyväkysynyt eli ne 1000 hylättyä, ja heidän jälkeläisensä, saamelaiskäräjien ääni edustaa enimmillään 34 % saamelaista ja jos vielä otetaan mukaan heidän jälkeläisensä, jää vain murusia.

      Siispä:
      Saamelaiskäräjät edustaa vain hyvin pientä osaa saamelaisista ja haluaa vielä kiristää saamelaismääritelmää!

      Saamelaiskäräjien kokous, eli valitut edustajat, kokoontuvat vain 4 kertaa vuodessa. Heidän päätäntävaltansa on käytännössä hyvin pieni.
      Käräjien 7- henkinen hallitus tekee päätökset. Puheenjohtajan ja hänen hovinsa muodostaa enemmistön, joten käytännössä puheenjohtaja on = saamelaiskäräjien kanta.
      Vielä useammmista lausunnoista päättää puheenjohtaja itse ja toisena allekirjoittajana pitäisi työjärjestyksen mukaan olla asiaa valmistellut virkamies, joita tässä asemassa on noin puolisen tusinaa.
      Lausuntojen allekijoittajana on useimmiten ollut päättäjänä Klemetti Näkkäläjärvi ja toisena allekirjoittajana viime vuoden aikana virkamies vain joskus, useimmiten kuitenkin hänen henkilökohtainen avustajansa Suvi Juntunen, jonka kanssa puheenjohtaja on hyvin läheisessä suhteessa, tai hänen eritysavustajansa Pekka Kauppala, jotka kummatkin ovat myös edustaneet saamelaiskäräjiä tilisuuksissa/kokouksissa. Tiettävästi he eivät ole saamelaisiakaan (tai mistä minä tiedän onko heidät ryhmähyväksytty) .

      Saamelaiskäräjät eivät millään tavoin edusta Suomen saamelaisia. Ja tällaista porukkaa oikeusministerimme ja hänen puolueensa tukee ja lykkii kohti yhä suurempaa valtaa!

      Poista
  44. Kyllä artikloissa löytyy! Mutta kun alkuperäiskansa on luotu sangen hatarin
    perustein, niin hyvä on YK:n julistuksilla keikaroida. Viittaan Erkki Nickulin
    pro gradu-työhön, jonka perusteella ensin luotiin Saamen kansa ja myöhemmin kaapattiin alkuperäiskansa-status. Tämä status näyttää oikeuttavan toimeen jos toiseenkin.

    VastaaPoista
  45. "Heidän edustamallaan väestönosalla on parempi oikeus niihin maihin" on perustelematon väite, jota ILO169 ei tarkoita. Sopimus turvaa mainitulle väestönosalle, alkuperäiskansalle, yhdenvertaiset oikeudet, ei paremmat kuin muilla."

    "Parempi oikeus" viittaa puhtaasti Suomen lainsäädäntöön, tarkemmin sanoen maakaareen. Kun puhutaan maanomistuksesta ja n.s. erityisistä oikeuksista, niitä koskevat kiistat ratkaistaan, ellei asia muuten selviä, oikeudessa. "Parempi oikeus" tarkoittaa esimerkiksi sitä että kaksoisluvutuksen tilanteessa ensimmäisen luovutuksensaajan oikeus pysyy ja toisen väistyy. Sama koskee erityisiä oikeuksia, ellei niitä voida harjoittaa yhdessä niin ettei ensimmäisen oikeus siitä vähene.

    VastaaPoista
  46. No, mitähän tarkoittaa tämä ILO 169 artikla 1 alakohta 3:
    The use of the term peoples in this Convention shall not be construed as having any implications as regards the rights which may attach to the term under international law.
    Laitoinpahan tuon tähän virallisella YK-kielellä, kun sellaista saamelaiskäräjätkin Klemetin mukaan käyttävät. Milloin eivät ujuta kotitekoisia käännöksiä kuten Akwe Kon-suosituksista eduskunnalle tai kansainväliselle yhteisölle Montrealissa, ja ai niin, näkyypä tuo uineen saamelaiskäräjälain uudistamista valmisteleen työryhmän loppuraporttiinkin.

    No otetaan sitten vaikkapa artikla 14, alakohta 3:
    Adequate procedures shall be established within the national legal system to resolve land claims by the peoples concerned.

    Kyllä jokainen virallinen saamelainen ja ehkäpä Saamelaiskäräjät in corpore voi nostaa kanteen Suomalaisessa tuomiostuimessa ihan siinä missä jokainen suomalainen, jos hän katsoo että hänellä on se mainuttu parempi oikeus maahan jota toinen pitää kuin omaansa. Missä kohti saamelaisia sorretaan? Eikö saamelainen saa omistaa Suomessa maata? Eivätkö saamelaiset omista Suomessa maata? Eikö kenelläkään ole taloa, tonttia, tilaa...? Eikä Suomen valtio olekaan luovuttanut asutus-, poro- ja luontaiselinkeinoja saamelaisille erinomaisen edullisin ehdoin?

    Eikä saamelaiset pääse kouluun? Onko saamelaisilta suljettu tie korkeampaan opetukseen? Onko saamelaisilta kielletty kaupungeissa asuminen? saako saamelaiset asua jopa Helsingissä? Elävätkö saamelaiset kurjuudessa ja köyhyydessä? Elävätkö he huonommin kuin alueen muu väestö? Millaista erityistukea he tarvitsisivat noustakseen samaan sosioekonomiseen asemaan kuin pääväestö? Kuinka paljon he ovat alempana, noin joillakin mittareilla? Onko heidät vaikkapa pakotettu tyytymään kodassa asumiseen? Edustavatko Inarin saamelaismuseon rakennukset tyyppillisä aikamme saamelaisasumuksia, siellähän ulkmaisia vieraita käytetään katsomassa. Mikä on se vähän kodan vai olisiko revontulien muotoinen rakennus siellä tien toisella puolella, onko se joku suomalaissortajien tukikohta? Tarkoittaako "Siida" valtiollista saamelaispoliisia, sellaista joka hakkaa saamelaisia ja ajaa heidät kodeistaan? Missä saamelaisten perinteiset instituutiot kokoontuvat tai muuten toimivat? Onko porolaitumet suljettu saamelaisilta? Onko saamelaisilta kielletty perinneasujen käyttö? Sakotetaanko joikaamisesta? Niin paljon kysymyksiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitaisiinko juuri nuo samat kysymykset esittää myös lappilaisille ja lappalaisille ja statuksettomille? Esimerkkejä siitä, mitä joltakin näiltä väestöryhmisltä puuttuu? Kiitos. Vai puuttuuko oikeastaan keneltäkään mitään?

      Heh. Mistä siis kiistelemme, jos kaikilla on jo kaikkea? Kaikilla meillä on jo oikeudet ja mahdollisuudet elämään, maahan, maan- ja metsänomistukseen, elinkeinoihin. Mainitkaa yksikin oikeus, joka joltakulta teistä - meistä - puuttuu?

      Päästäisiin vähitellen tästä mieltäalentavasta kinastelu-nahina-väittelystä oikeaan, rakentavaan, asialliseen keskusteluun.

      Kiitos kommentoijalle konkreettisista kysymyksistä.

      Poista
    2. ILO-sopimuksen ratifioinnin aivan ehdoton perusedellytys on, että se koskisi myös kaikkia niitä saamelaisia/lappalaisia joita saamelaiskäräjät nyt syrjii. Tämä siis JOS sopimuksen ratifiointi katsotaan kaikki huomioiden välttämättömäksi. Viisaampaa olisi kuitenkin tehdä niinkuin hyvinmonet muut valtiot ovat tehneet, jättää sopimus ratifioimatta mutta soveltaa sen hyviä periaatteita mahdollisiiman pitkälle kansallisessa lainsäädännössä ja käytännössä. Se johtaisi ilman muuta huudon nostamiseen kansainvälisillä foorumeilla ja jatkuvavaan New Yorkin ja muitten metropolien teiden ramppaamiseen politiikan teossa, mutta näinkin se olisi parempi valinta kuin kansallisen suvereniteettime luovuttaminen maan ulkopuolelle näissä asioissa. Kyllä meillä on kaikki edellytykset ratkaista nämä asiat hyvin ja kunniallisesti omin avuin, niin että se kestää minkä tahansa kansainvälisen vertailun. Norjan ILO-sovellus antaa mielestäni aika hyvän mallin. Kun saamelaisuus, lappalaisuus ja lappilaisuus kytketään yhteen toimintaan paremman, kukavamman ja sopuisamman Lapin puolesta, niin eiköhän sillä positiivisella energialla saada muutosta aikaan.

      Poista
    3. Tässä on pitkä lista aiheellisia kysymyksiä. Näitä pitää lakeja säätävien pohtia, kun mietitään ovatko saamelaiset sorrettuja Suomessa. Itse olen jonkun tietyn kansanryhmän sortoa vastaan, ja haluaisin todella tietää miten saamelaiset ovat huonommassa asemassa valtaväestöön nähden.

      Minulle "tavalliselle" suomalaiselle Ylä-Lapin asukille tämä koko homma näyttää siltä että jotkut ovat huomanneet mahdollisuuden haalia itselleen lisää valtaa ja omaisuutta valittamalla olevansa sorrettuja. Siihen on syynsä miksi K. Näkkäläjärvi sanoo ettei keskusteluun saamelaisten oikeuksista saa osallistua kuin saamelaiskäräjät ja Suomen valtio. Ja siihen on syynsä että sama henkilö puheillaan yrittää vakuuttaa ulkomaalaisia vaikuttajia saamelaisten huonosta kohtelusta Suomessa. Jos pussissa olisi vain puhtaita jauhoja, niin asiat olisi tuotu huomattavasti selvemmin tavallisen kansan tietoisuuteen. Mutta nyt koitetaan vain nopeasti ja salamyhkäisesti saada asia päätettyä.

      Jos kerran ihmisiä aletaan eriarvoistamaan, niin miksi nämä kaikki mahdolliset oikeuksien muodostumiset pitäisi rajata johonkin tiettyyn vuoteen? Eikö samalla vaikka voitaisi mennä jonnekin 1200-luvun paikkeille, ja myöntää silloisten pirkkalaisten jälkeläisille oikeus verottaa nykyisiä saamelaisia?

      Aivan hullua hommaa jos todella lähdetään asettamaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan etnisen alkuperän perusteella, antaen toisille jotain erioikeuksia.

      Poista
    4. "Kun saamelaisuus, lappalaisuus ja lappilaisuus kytketään yhteen toimintaan paremman, kukavamman ja sopuisamman Lapin puolesta, niin eiköhän sillä positiivisella energialla saada muutosta aikaan."

      Juuri näin. Myös lappilaisille suomalaisille yhtälainen kunnia!

      Poista
  47. Lapin Kansan nettisivuilla uutisoitiin eilen illalla Lapin yliopiston avoimena olevista tutkijaviroista. Uutista kuvitettiin isolla Klemetti Näkkäläjärven kuvalla. Uutista ei ollut vielä kommentoitu. Jonkin ajan kuluttua aloin tarkastaa, eikö kukaan tosiaan kommentoi aihetta. Mutta mitä, uutinen oli poistettu. Nyt meni viimeinenkin usko Lapin Kansaan ja vahvistui usko taustalla mylläävään saamelaismafiaan.

    VastaaPoista
  48. Mitä järkeä on siinä, että jokainen eri väestöryhmä vuorollaan panettelee jotakin toista? Syrjii ja hylkii ja syyttää ja haukkuu. Mikä järki tässä katsotaan olevan? Onko tämä inhimillistä vai yksinkertaisesti hölmöä ja lähes eläimellistä?

    Ensin suomalaiset yrittävät - tietämättömyyttään ja toisaalta vallanhaluaan pienenä yhtenäisyyttä hakevana kansana - sulauttaa ja hävittää saamelaiset. Sitten saamelaiset ottavat oikeudekseen olla "yhtä tyhmiä" (kuin suomalainen valtaväestö aikoinaan) ja alkaa hylkiä muita kansanryhmiä sekä kanta/paikallisväestön yhteisöjä ja vaatia itselleen erioikeuksia yli kantaväestön - samanlaisella politiikalla kuin suomalaiset aikoinaan. Nyt taas statuksettomat saamelaiset sortuvat _aivan täsmälleen_ samaan ja haluavat edelleen ottaa oikeudekseen olla "yhtä tyhmiä" ja alkavat panetella vuorostaan - jälleen - ihan urakalla taas saamelaisia. Ja näin se rinki kiertää ja piiri pieni senkun kiihtyen pyörii.

    Mikä herratun logiikka tässä on jos jokainen ryhmä haluaa olla vuorollaan yhtä tyhmä? Ja katsoa oikeudekseen tehdä "perässä" kaikki samat virheet jotka jo aiempi ryhmä on tehnyt? Onko se se valta, joka tuntuu hyvältä kun on joku pienempi tai erilaisempi tai vahvempi jota saa sortaa? Sekö se on. Sekö se on, joka ihmisiä yhdistää? Tunnemme yhteenkuuluvuutta, kun on joku jota sortaa?
    Hävetkää, jos näin ajattelette.

    Jos tämä polemiikki kehittyisi jollain tavalla älyllisempää suuntaan, olisin helpottunut, mutta kun jokainen tahollaan sortuu samaan tyhmyyteen - se tekee minut surulliseksi ja pettyneeksi. Usko ihmiseen menee.

    Laji: Homo sapien sapiens = viisas ihminen. Näinköhän?

    VastaaPoista
  49. Kun löysin saamelaiset juureni, opettelin saamea ja lopulta rohkenin pukeutua gaktiin, luulin,että kansani taputtaisi käsiään ja hurraisi.
    Toisin kävi. He nimittelivät minua valesaamelaiseksi, joulutontuksi ja
    marsilaiseksi. Norjan saamelaiset ystäväni kyllä hyväksyvät minut:
    he hurraavat ja taputtavat käsiään. On suunnattoman hienoa saada
    heiltä lämmintä kiintymystä, joka ympäröi minut, kun menen Norjaan.

    VastaaPoista
  50. Lapin kansan verkkosivuilla saamelaiskysymykset ovat loistaneet poissaolollaan jonkin aikaa, vai enkä vain osaa löytää niitä.
    Ja mihin häipyi YLE Sápmin sivuilla ollut keskustelu saamelaiskäräjälain muuttamisesta? Vähän niin kuin yhteisell' sopimuksella...? Olisiko maa alkanut polttaa kansallisjalkineiden alla tai korvia kuumottaa eräällä saamelaistoimittajaparilla, kun sen nepotistiseen uutiskirjoitteluun on alettu kiinnittää huomiota. Jos eivät ehkä itse ole tehneet johtopäätöksiä, niin ehkä julkaisijat? Vai onko Sajoksesta käynyt sukuyhteisön sisäinen ohje että keskustelu pois?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. YLE Sapmin keskustelut kyllä ovat sivuilla vielä, löytyvät tästä: http://yle.fi/uutiset/ovcci_searvvi_cohkken_famuideaset_ovddidan_dihte_sameassiid/7093057

      ja tästä: http://yle.fi/uutiset/man_oaivilis_lahkaevttohusas_mita_mielta_ehdotuksesta_saamelaiskarajalaiksi/6909401

      Paljon on kaikenkirjavia kommentteja sielläkin.

      Koitetaan nyt vaan omasta puolestamme pitää kiinni siitä, että jatkamme omasta puolestamme tätä keskustelua asialliseen ja asiantuntevaan, ystävälliseen ja perusteltuun sävyyn. Ei enää mitään jankkaavaa väittelyä vaan nyt perusteita, tietoa, taustoja. Hyvässä hengessä, kohti sitä, että pohjoisilla alueilla tavoitellaan jokaisen väestöryhmä täydellistä tasavertaisuutta eikä erioikeuksia lähdetä sen puoleen vaatimaan eikä hyväksymään kenellekään.

      Sopinee kaikille?

      Poista
  51. "Mitä järkeä on siinä, että jokainen eri väestöryhmä vuorollaan panettelee jotakin toista? Syrjii ja hylkii ja syyttää ja haukkuu. Mikä järki tässä katsotaan olevan? Onko tämä inhimillistä vai yksinkertaisesti hölmöä ja lähes eläimellistä?"

    Fyysistä, alueellista ja henkistä kolonisaatiota sen laajassa merkityksessä ovat kokeneet kaikki Suomenniemen väestöryhmät, kukin enemmän tai vähemmän ja omana aikanaan. Olemme tietenkin laittaneet opitun mallin kiertämään.

    Suomalainen oppii järjestelmän säännöt ja käytännöt: koululaitoksen ja aikuisiällä olemassa olevan taloushegemonian kautta viimeistään, mikä ON meininki meillä - kasvua, enemmän, lisää - minulle minulle. Vahvin voittaa, heikot sopeutuvat (sulautuvat), tai katoavat. Tätä mallia voi soveltaa kaikkialle, naapuriin, työkaveriin,kilpailevaan firmaan ja mihin ja kehen vain!

    Saamelaisten kulttuurinen pohja ei perustu talouskasvuun, globaaliin kilpailuun ja keskuspankin säätelemän rahan ja finanssimaailman keskeiseen rooliin. Maailmankuva on erilainen, se törmää väistämättä länsimaisen ja suomalaisten omaksuman ARVOPERUSTAN YTIMEEN: kasvuun, laajentumiseen, valtaamiseen, korostettuun yksilöllisyyten ja näiden mahdollistamaan kehitykseen (tai "kehitykseen").

    Alkuperäiskansat, ml. saamelaiset ovat saaneet ns. vastaanottaviana osapuolina sopeutua länsimaisen eli suomalaisen nyky-yhteiskunnan vaateisiin, alueiden ja ainesten haltuunottoon, uudellenjärjestelyyn ja yhteiskuntaan sulauttamiseen. Toki samoin voi suomalainenkin sanoa, mutta olemme IHAN ITSE luoneet apparaatin, joka tätä tehtävää toteuttaa ja valinneet lainsäätätäjät sen puolestamme meille, meitä varten tekemään.

    Joku kysyi, mitä saamelaisilta puuttuu, no esimerkiksi lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, oikeuslaitos - yhteiskunnan (tai kansan) peruspalikat, joilla operoida täysivaltaisesti OMISTA lähtökohdista, itsemääritellyistä arvoista käsin. Ts. itsemääräämisoikeus, suvereniteetti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon laajasti.

    Tätähän fennomaanit halusivat 1800-luvun puolivälissä herättyään, ei käynyt Venäjän tarjoomukset, ei ollut maistunut Ruotsinkaan malli yhtä makealta kuin omista lähtökohdista luodut rakenteet, kansa ja lopulta tämä tuntemamme valtiorakenne perustuslakineen kaikkineen. Kaikkea on.

    Siis Suomella, suomalaisilla nämä mainitut rakenteet ovat, niitä voimme tarjota saamelaistenkin käyttöön tasapuolisesti, mutta heillä ei ole omista lähtökohdistaan rakennettuja mekanismeja, joilla yhteiskuntaa ja ihmisen kulttuuria rakennetaan. On pelattava suomalaisilla, tai toisaalla norjalaisilla, ruotsalaisilla tai venäläisillä "säännöillä". Ne on kirjoitettu pitkälti aikana, jolloin ajateltiin "yksi kansa - yksi kansakunta/valtio - yksi kieli" ja käytännössä korjaavat liikkeet lainsäädännössä ovat avanneet vasta joitakin osa-alueita itsemääräämisoikeuden piiriin.

    Tämä on nähty kansainvälisesti epäoikeudenmukaiseksi alkuperäiskansojen näkökulmasta, on tunnustettu myös "valtiottomille" kansoille oikeudet kehittää ja kehittyä, omista lähtökohdistaan, kulttuuristaan ja arvopohjastaan. Sitähän valtiottomat fennomaanitkin halusivat, kun emme olleet venäläisiä emmekä ruotsalaisiksi tulleet.

    On hyvä kysyä, mitä minulta vielä puuttuu - mitä sinulta (saamelainen) puuttuu sellaista mitä minulla jo on? Miksi minulle se on hyvä, mutta sinä et sellaista tarvitse, koska voit käyttää tätä minun kulttuuristani ja lähtökohdistani luotua systeemiä, jonka teille toimme?

    Kokemukset vallankäytöstä, vahvemman oikeudesta ja siitä saadusta "hyvästä", vallasta tai mammonasta ohjaavat sitä, joka on näiden kokemusten marinoima, opimme mallista jokainen pelisäännöt, etnisyyteen katsomatta.

    Tämä haitallinen ja rampauttava kierro olisi saatava pysäytettyä.

    Jokainen VOI aloittaa omasta toiminnastaan, ajattelustaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hieno ja harkiten, taiten kirjoitettu kommentti. Kiitos siitä.

      Olen samaa mieltä, että jokainen meistä voi aloittaa omasta toiminnastaan. Mistään muustakaan me emme voi aloittaa (koska kenenkään toisen toimintaan meillä ei ole valtaa). Vaikuttakaamme siis itse. Valitkaamme harkiten mitä ajattelemme, mitä sanomme ja teemme ja miten ajatuksemme yhteisössämme ja yhteisömme ulkopuolella ilmaisemme. Valitkaamme sanamme huolellisesti, niin ettei se loukkaa toista.

      Haluammeko lisätä kipupisteitä vai toimia niiden vähentämiseksi? Haluammeko edesauttaa sovun syntymistä vai jatkaa riitasointuista elämistä? Haluammeko tehdä asioita yhdessä vai jäädä yksin? Minkälaisen tulevaisuuden petaamme omille lapsillemme: riitaisan, jossa annan lapselleni perinnöksi kaunan ja katkeruuden lähiympäristöäni ja toisia väestöryhmiä kohtaan, vaiko vapauden, jossa lapsellani on mahdollisuus elää ilman niitä ongelmia, joista itse jouduin kärsimään. Valinta on jokaisen oma. Ja se valinta on tehtävissä joka päivä.

      Pieni vilkaisu peiliin tänä iltana ja hyvällä omalla tunnolla nukkumaan. Huomennakin on päivä, jolloin voi tehdä jotakin hyvää. Hyvän laittaminen kiertämään kannattaa, koska hyvä poikii aina lisää hyvää. Se vaan on luonnonlaki sellainen. Onneksi.

      Poista
    2. nänä kaksi edeltävää viestiä sisältävät kaiken sopuilun ja kauniiden ajatusten piilossa asetelmän paha suomalainen hyvä saamelainen, jolta kansana puuttuu täysi suvereniteetti. Tässä on sisäänleivottu vastenmielinen kuva saamelaisista viattomuuden ajan sorretusta kansasta.
      Pitää muistaaa, että saamelaiskäräjät on poliittinen elin, joka on kostruktio ja ajaa omiaajaa omia (valtaapitävien) etuja.
      "Saamen kansa" on myös konstruktio etnonationalistiselta pohjalta. Se syntyi 1970 luvulla. Sitä ennen eri saamelaiset ryhmät elivät hyvin erillään, kuten kaikissa dokumenteissa, kirjallisuudessa sekä kansatieteellisissä ja historiantutkimuksissa ilmenee.
      Suomen saamelaiset 1)pohjoissaamelaiset porosaamelaiset, joita kutsuttiin myös poro- tai tunturisaamelaisiksi, sekä pohjoissaamelaiset kalastajasaamelaiset
      2) inarinsaamelaiset, jotka kutsuivat itseään inarilaisiksi
      3)koltat eli kolttasaamelaiset
      4) metsäsaamelaiset.

      Näillä kullakin ryhmällä on oma kielensä ja kulttuurinsa
      eli ne olivat kukin oma kansansa.
      Näiden kansojen väliset avioliitot olivat harvinaisia. Niiiden välinen kanssakäyminen rajoittui lähinnä kauppaan, ja suurempiin juhlapyhiin tilaisuuksiin, jossa kauppa oli olennainen osa.

      Kullakin ryhmällä oli omat asuinalueensa aina 1800-luvun loppupuolelle saakka, jolloin rajojen sulkeutumisen vuoksi porosaamelaisia muutti porolaumoineen Inariin, Enontekijölle ja Sodankylän Vuotsoon, koska laitumet Suomen puolella olivat paremmat. Koltat asutettiin Inariin viime sotien jälkeen.
      Vasta jatkosodan jälkeen sekoittuminen on ollut runsaampaa.

      Taloudelliset arvot ja rikkaudet ovat ainakin porosaamelaisessa kulttuurissa aina olleet arvossaan, päätelleen aviopuolison valinnasta ja vaatteista ja koruista ulkoisena viestinä rikkauksista.

      Sekä suomalaisissa että saamelaisissa kuten kaikissa ihmisissä on kuitenkin hyvin erilaisia arvoja. Hipoo jo rasismia, kun kaikki suomalaiset eli suomalainen kulttuuri nähdään vain negatiivisten arvojen kantajana ja saamelaiskulttuuri yksinomaan hyvänä ja kauniina.

      Ilman rehellistä kärjekästäkin keskustelua ei voida rakentaa saamelaisalueen kaikkien asukkaiden oikeuksia kunnioittavaa ratkaisua.
      On kunnioitettava ihmisoikeuksia, kunnallista itsehallintoa ja Suomen lakeja.
      Saamelaiskäräjien on uskottavasti ja selkeästi sanouduttava irti pyrkimyksistään saamelaisten suvereenin valtion perustamiseksi.

      Poista
    3. Kiitos huomioistasi ja historiantuntemuksestasi:Meitä hiljaisia on täällä Inarissa paljon:Elämämme muodostuu elannonhankkimiseen ja jokapäiväiseen askareeseen.On kansanryhmä joka yrittää päästä kaikkien yläpuolelle.Jos näin käy alkaa todellinen taistelu!

      Poista
    4. Edelliselle 'anonyymille' kommentoijalle vastaisin, että mielestäni kaksi aiempaa kommenttia nimenomaan siitä, että 'opittu malli' (=tyhmyys, ajattelemattomuus, tietämättömyys, ja "muka-oikeus" kasvattaa omaa valtaa jonkun toisen ryhmän kustannuksella) kiertää kaikkien väestöryhmien keskuudessa vuorollaan, myös saamelaisten keskuudessa... Eli jokainen on vuorollaan ajattelematon, ja pitää sitä 'oikeutenaan' (ikäänkuin pitäisi jotakin sairautta oikeutenaan.. sitähän vihamielisyyys muita kohtaan on - tekijäänsä itseään se eniten kalvaa; sisältäpäin. Kuin syöpä konsanaan.).

      Ja että nyt tämä kierre tulisi pysäyttää. Toki kärjekäs ja kriittinen saa ja tuleekin olla, mutta rakentavasti ja asiallisesti. Pelkillä väitteillä ei kukaan ole uskottava. Päinvastoin.

      Ja kommenteissa on mielestäni nimenomaan nostettu esiin myös lappilaisten, suomalaisten täysin samanveroisena pidettävät elinoikeudet. Kenenkään ei tarvitse ryhtyä saamelaiseksi voidakseen elää pohjoisessa eikä kenenkään tarvitse ryhtyä etsimään sukujuuristaan saamelaisia taatakseen samat oikeudet kuin muilla. Sehän on hassu jo ajatuksenakin, että sellaista pitäisi tehdä.

      Siksipä ystävällisesti kysyisinkin, haluatteko te statuksettomat saamelaiset eriaseman - jollain tavoin paremman aseman - meihin lappilaisiin nähden? Pyrittekö te erottautumaan meistä suomalaisista jollain tapaa erilaisina? Millä tavoin näette, että eroatte meistä lappilaisista kulttuurisesti tai sosiaalisesti?

      Olisin hyvin kiitollinen asiallisesta vastauksesta.

      Poista
    5. Eiköhän tätä eriarvoisuutta ole vaatinut ihan muu porukka kuin statuksettomat saamelaiset tai lappalaiset. He joas ketkä ovat koettaneet elää täällä sovussa muiden alueella asuvien ja sinne tulleiden kanssa, kunnes yksi tulokasjoukko alkoi omistella aluetta ja ratsastaa heidän oikeuksillaan. Ei tässä muusta erottelusta ole kyse kuin siitä, ettei saannoton joukko ala isännöimään. Kaikille löytyy kyllä sen jälkeen tasavertaisuutta eivätkä niin kutsutut tiloihin kytkeytyvät erityiset etuudet vie keneltäkään kuntalaiselta hänen niin ikään perustuslain turvan piiriin luettavia käyttöoikeuksia. Näinhän Metsähallituksenkin puolelta saatetaan koettaa vihjailla mielipiteiden hajottamiseksi. Ja ehkäpä tässä blogissa muutama kommenttikin sitä mutkan kautta hieman koettaa?

      Poista
    6. "Joku kysyi, mitä saamelaisilta puuttuu, no esimerkiksi lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, oikeuslaitos - yhteiskunnan (tai kansan) peruspalikat, joilla operoida täysivaltaisesti OMISTA lähtökohdista, itsemääritellyistä arvoista käsin. Ts. itsemääräämisoikeus, suvereniteetti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon laajasti. "

      Edellä oleva tarkoittaa, että saamelaisilla ei ole omaa valtiota ja että kirjoittajan mielestä saamelaisilla pitäisi olla oma lainsäädäntövalta (sama kuin eduskunnalla) , toimeenpanovalta (hallitus ja ministeriöt) ja tuomivalta (oikeuslaitos), joiden harjoittaminen edellyttää omaa aluetta eli tiettyä rajattua aluetta.


      Tälle palstalle tulleet "sopuilijat" muka sopua ja ymmärrystä peräänkuuluvat esiintyvät valepuvussa, mutta eivät tiikerihain lailla osaa peittää suuria hampaitaan.
      Kömpelö ja tälle foorumille kirjoittavia rienaava.
      Taitaa asialla olla intomielisiä ja itseään täynnä oleva nuorisoporukka, joka luulee mokoman lapsellisen höpötyksen uppovan ajatteleviin ihmisiinn.

      Poista
  52. Vilkasta ajatusten vaihtoa ja hyviä mielipiteitä näyttäisi täällä nyt sinkoilevan. Satakunta kommenttia jo yhteensä tähän viimeisimpään kirjoitukseeni tai sen kirvoittamana.
    Joudun lähtemään tästä kohta reissun päälle ja en ole kuin silloin tällöin katsomassa blogia. Siispä jos kommenttisi näyttää viipyvän ennen kuin se ilmestyy näkyviin, johtuu vain siis siitä etten ole voinut sitä vielä liittää.
    Mutta asialla ollaan eli koetetaan jälleen vaikuttaa tasa-arvoisemman ja siten konflikteja torjuvan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
    Kovin kuitenkin olen tässä vaiheessa epäilevä pian nähtävän metsähallituslain "saamelaisosion" työryhmäehdotuksen suhteen. Mutta siitä sitten lähipäivinä tässäkin blogissa.

    VastaaPoista
  53. "Mutta asialla ollaan eli koetetaan jälleen vaikuttaa tasa-arvoisemman ja siten konflikteja torjuvan lainsäädännön aikaansaamiseksi."

    Näin sen olla pitääkin! Toivottavasti joistain näistä kommenteista on myös evääksi. Uskon niin. Laajaa ja moniulotteista perspektiiviä tarvitaan. Faktoja, tietoa, kokemusta ja perusteluja, väitteiden ja ennakkoluulojen kitkemiseksi pois neuvotteluista. Tiedolla ja perusteluilla pärjää aina.

    Onnea neuvotteluihin ja kiitos toimimisesta yhteisen hyvän eteen, sovittelevasti. Kohti yhteisymmärrystä ja sopua! Toivossa voidaan aina olla. Ei ihmeiden aika ole koskaan ohi ;-)

    VastaaPoista
  54. Anonyymi26. helmikuuta 2014 17.47 kirjoitti:
    "ARVOPERUSTAN YTIMEEN: kasvuun, laajentumiseen, valtaamiseen - - -"
    kuvaten tällä suomalaista kulttuuria. Valitettavasti tämä kuvaa yhtä hyvin paimentolaisuudesta nousevan porosaamelaisen kulttuurin ytimen eräitä, joskaan ei kaikkia piirteitä, yhtä vähän kuin se kuvaa suomalaisen kulttuurin kaikkia piirteitä. Kysymys on siitä, minkä puolen päästämme itsessämme irti ja mitä pyrimme viljelemään. Monet syyt puhuvat nimenomaan sotakirveiden hautaamisen ja rauhanpiippujen esiin kaivamisen puolesta, ottaakseni tähän intiaanivertauksen. Suuresta Lännestä on saamelaisliikekin ottanut mallia ja vauhtia, pyhän puhvelin tilalle on vain asetettu pyhä poro kultturin kantajatotemina. Jos halutaan välttää konfliktin junnaava jatkuminen tai sen kärjistyminen, tarvitaan rakentava vaihtoehto. Tämä sisältää valtion koneiston sisällä tällä hetkellä tikittävävien lakihanke-aikapommien purkamista vastuullisen valtionjohdon toimesta. Samalla on alueellisella ja paikallisella tasolla, myös hajasijoitetusti, lähdettävä rakentamaan keskusteluyhteyttä niiden voimien välillä, jotka haluavat etsiä kaikkien väestöryhmien hyväksymiä tulevaisuusmalleja. Käsittääkseni tällainen liike on jo pantu alulle. Se on mahdollisuus jota ei pitäisi päästää hukkaan, ja jota rakentavien voimien myös valtaväestön keskuudessa tulisi tukea. Kirkolla olisi kerrankin hyvä rooli esiintyä rauhanrakentajana, aluksi vaikka ilman julkisuutta.

    VastaaPoista
  55. Kysymys 66. Heikentääkö sopimuksen ratifiointi saamelaisten kotiseutualueen muiden asukkaiden oikeuksia?

    (Ote vähemmistövaltuutetun tänään julkaistusta ILO169-ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä ja vastauksista: http://www.ofm.fi/download/51662_99_kysymysta_ja_vastausta_ILO_169_sopimuksesta_FINAL.pdf?b95c8eb40301d188)

    "Sopimuksen ratifiointi ei heikennä alueen muiden asukkaiden mahdollisuuksia elää alueella ja harjoittaa elinkeinojaan Suomen lainsäädännön mukaisesti. On huomionarvoista, että Norjan kohdalla, ILOn asiantuntijakomitea on nimenomaan lausunut, että maakysymystä ei saa ratkaista ottamalla muilta alueella asuvilta ryhmiltä tai yksilöiltä pois oikeuksia, joihin heillä on pitkäaikaisen käytön perusteella oikeus".

    67. Voiko ILO toimia tuomioistuimena ja vaatia, että Suomi antaa tietyt maa-alueet saamelaisille?

    "Ei. ILOn asiantuntijakomitea on tehnyt selväksi, ettei se voi ratkaista, missä tietyllä alkuperäiskansaryhmällä on oltava maaoikeuksia tai millaisia näiden oikeuksien on oltava sopimukseen liittyneissä valtioissa. ILOn asiantuntijakomitean tehtävänä on pikemminkin tutkia, onko maakysymys ratkaistu ILO 169 -sopimuksessa määrättyjen menettelytapojen avulla (neuvottelu ja osallistuminen)."


    Eli ymmärrän tämän niin, että jos Suomessa päätettäisiin että maa-asiat ovat jo nykyisellään riittävällä tasolla, niin se olisi sitten siinä. Maakysymyksen voisi ajatella olevan "ratkaistu", koska asiat on käyty läpi eikä muutostarvetta nykyiseen ole havaittu. Muutoksia ei tarvitsisi tehdä mihinkään.

    VastaaPoista
  56. Kysymys 63 tuosta vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin ILO169-selvitys-dokumentista sanoo:

    "Toisin sanoen sopimuksen ratifiointi ei saa heikentää alueen muiden asukkaiden mahdollisuuksia elää alueilla ja harjoittaa elinkeinoaan."

    - voisiko tämän pykälän lisätä Suomen perustuslakiin jollakin tavalla, ettei epäselvyyksiä koskaan enää tämän suhteen tulisi?

    VastaaPoista
  57. Vähemmistövaltuutetun toimisto julkaisu netissä kirjasen:
    99 kysymystä ja vastausta ILO 169 sopimuksesta.

    Kirjasen kysymys (ja vastaus) 33:
    33. Mikä on ollut saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän tarkoitus?
    Saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän ensisijaisena tarkoituksena on ollut ratkaista kenellä on äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa.

    Vastauksessa 33. yhdessä vastauksen 36. (36. Kuka edustaa saamelaisia Suomessa?) kanssa vahvistetaan myös vähemmistövaltuutetun toimesta se fakta, että saamelaiskäräjät edustaa vain itseään eli niitä saamelaisia, jotka kuuluvat saamelaiskäräjien vaalirekisteriin (ns. rekisterisaamelaiset) ja tuolloinkin vain yleisissä asioissa. Yksityisoikeudellisissa asioissa (mm. elinkeinot) saamelaiskäräjillä ei ole puhevaltaa kenenkään suhteen.

    Kaikki muut saamelaiset kuin rekisterisaamelaiset edustavat itse itseään (esim. yhdistystensä kautta), eikä saamelaiskäräjät voi heitä edustaa millään tavalla. Jos näin tapahtuu tai jos jokin viranomainen sallii tämän tapahtuvan, ylittää saamelaiskäräjät ja mahdollisesti tuo viranomainen laillisen toimivaltansa, mikä taas voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta eihän saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumalla saa mitään muuta kuin äänioikeuden käräjävaaleissa kerran neljässä vuodessa. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

      Poista
    2. Olet oikeassa, saa vain äänioikeuden eikä sen jälkeen mitään mahdollisuutta vaikuttaa, koska valta on keskittynyt puheenjohtajalle ja muut ovat vain kulisseja.

      Poista
  58. Aika masentavaa oli päivä kuunnella näistä oikeuksista ja keillä niitä on ja keitä ei tarvitse noteerata. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä istui tänään erimielisenä viimeisen metsähallituslain saamelaiskirjauksia pohtivan kokouksensa ja työryhmän ehdotus luovutetaan ministeri Jari Koskiselle 19.3.
    Eriäviä mielipiteitä tulee, kuten odottaa osattiinkin. Näistä tarkemmin kunhan viimeisin ehdotusversio nähdään viimeisteltynä.

    VastaaPoista
  59. Metsähallitus voi sitten yhtiönä vuokrata maat saamelaiskäräjille vaikka sadaksi vuodeksi. Näin ei tarvitse selvittää onko saamelaiskäräjillä minkäänlaisia saantoja ja he voivat vuokralaisina toimia niinkuin haluavat.

    VastaaPoista
  60. Metsähallinnon yhtiöittäminen onkin hieno juoni millä saadaan Lapinkylien oikeudenomistajat hiljaisiksi:Yhtiö voi niin halutessaan vuokrata omaisuuttaan vaikkapa nyt Saamelaiskäräjille Vuotson pohjospuoli.Ja taas tilanne näyttää hyvältä kummankin maanvalloittajan silmissä eli MH ja SK.Menee jokunen vuosi ennenkuin lappalaiset saavat oikeutta,sitä ei tule Suomessa mutta maailmalta!

    VastaaPoista
  61. Metsähallinnon yhtiöittäminen onkin hieno juoni millä saadaan Lapinkylien oikeudenomistajat hiljaisiksi:Yhtiö voi niin halutessaan vuokrata omaisuuttaan vaikkapa nyt Saamelaiskäräjille Vuotson pohjospuoli.Ja taas tilanne näyttää hyvältä kummankin maanvalloittajan silmissä eli MH ja SK.Menee jokunen vuosi ennenkuin lappalaiset saavat oikeutta,sitä ei tule Suomessa mutta maailmalta!

    VastaaPoista
  62. Hyvä kysymys vähemmistövaltuutetulle Kärnältä. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161759-100kysymys-vahemmistovaltuutetulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani tahtoisin kunnanjohtaja Kärnältä viimein vastausta tähän: jos statuksettomat saamelaiset pääsisivät saamelaiskäräjien luetteloon tai heidän asemansa "turvattaisiin" erillisellä lainsäädännöllä, niin mihin asemaan kunnanjohtaja meidät lappilaiset (suomalaiset) sitten jättäisi? Oikeuksiltamme vähempiarvoisiksi vai samanarvoiksiksi kuin nk. statuksettomat saamelaiset?

      Kiitos. Mielelläni kuulisin vastauksen vaikkapa seuraavassa blogikirjoituksessasi.

      Eli mikä meidän lappilaisten oikeudellinen asema silloin olisi? Sama vai eri kuin statuksettomilla?

      Tätä olen useasti itsekseni miettinyt.

      Poista
    2. Väkisinkin on tullut mieleen, että onko statuksettomista saamelaisista tehty lyömäase käräjien ylivallalle. Vai onko peräti koko käsite statuksettomat luotu juuri tätä varten. Toivottavasti olen väärässä. Yhdyn täysillä edellisen kirjoittajan huoleen ihan tavallisten suomalaisten asemasta nyt ja tulevaisuudessa.

      Poista
    3. Eiköhän statuksettomien saamelaisten olemassaolo lähde jostain muusta kuin lyömäaseena olemisesta? Erikoista ajattelua ja myös edellinen ilmeisesti saman keskustelijan pohdiskelu.
      Jos olet seurannut lappalaisten ja statuksettomien saamelaisten ulostuloja julkisuudessa, eipä ole tainnut mitään "suomalaisten" asemaan kohdistuvaa uhkaa tullut esiin.
      Hajoita ja hallitse?

      Poista
    4. Lähteekö statuksettomien saamelaisten olemassaolo Sarivaaran väitöskirjasta? Mihin muihin tutkimuksiin tai väitöskirjoihin se perustuu? Onko jollekin tällaiselle vain ollut ajassa tilaus ja tarve.
      Nykytilanne aiheuttaa pohdiskeluja . Siinä olet väärässä, että olisi vain yksi pohdiskelija. Ja siinäkin olet väärässä, etteikö suomalaiset olisi tulleet syrjityksi täällä syntyperänsä vuoksi.

      Poista
    5. Luepa Hyvä veli Tanja Joonan;Matti Enbusken,J Juhani Kortesalmen tuotantoa ja tutkimuksia aiheeseen liittyen.tässä vain osa tutkimuksista mihin lappalaiset tukeutuu.Olemme aina tienneet keitä olemme.Saamelaisten väittämät perustuu paljolti Kaisa Korpijaakko-Labban tohtorinväitöskirjaan ja sen väärään tulkintaan.

      Poista
  63. Biaudet (RKP):
    ""Sopimuksen ratifiointi ei heikennä alueen muiden asukkaiden mahdollisuuksia elää alueella ja harjoittaa elinkeinojaan Suomen lainsäädännön mukaisesti. On huomionarvoista, että Norjan kohdalla, ILOn asiantuntijakomitea on nimenomaan lausunut, että maakysymystä ei saa ratkaista ottamalla muilta alueella asuvilta ryhmiltä tai yksilöiltä pois oikeuksia, joihin heillä on pitkäaikaisen käytön perusteella oikeus".

    Hyvä, mutta tässä kohti on tarkoin huomattava että Norjan ja Suomen ikiaikaisessa maaoikeuskäytännöissä ja niistä seuraavassa kansaalisessa maaoikeuslainsäädännössä on åieni tärkeä ero. ILO 169-asiathan ratkaistaan kansallisvaltiokohtaisesti.

    Norjaasa perinteinen käyttö, "alders brug", tarkoittaa että joku on kenenkään häiritsemättä käyttänyt jotain kylän ulkopuoliseen maahan liittyvää oikeutta suunnilleen 50 vuotta. Tämän kautta hänelle muodostuu vakiintuneeseen käyttöön perustuva käyttöoikeus, joka on yhtä vahva kuin Norjan kaksiasteisen maanomistusjärjestelmän mukainen toissijaisen omistajan oikeus. Norjan toissijainen omistaja vastaa käytännössä Suomen yksiasteisen järjestelmän omistajaa.

    Finnmarkkiin perustettiin Finnmarkseiendomenin perustamisen yhteydessä erityistuomioistuin, joka kirjaa näitä "ulkomaihin" eli kylien ulkopuolisiin maihin liittyviä perinteisiä oikeuksia. Suomessa niiden kohdalla puhuttaisiin erityisistä käyttöoikeuksista ja rasitteista.

    VastaaPoista
  64. Vähemmistövaltuutetun 99 manipuloitua kysymystä ILO-sopimuksesta ei ainakaan saa vakuuttumaan, että sopimus pitäisi saamelaiskäräjien vaatimusten pohjalta ratifioida. Sopimuksen ratifiointi tuo saamelaisille ja lappalaisille enemmän ristiriitoja kuin mitä sillä pyritään poistamaan. Itselläni on omia henkilökohtaisia kokemuksia kommunistivallan aikana Neuvostoliitossa suoritetuista saman typpistä maanomistusta ja hallintaa koskevista kokeiluista kuin mistä Suomessa nyt keskustellaan. Siitähän kertoi omaa karua kieltään Norjan TV:ssä vuonna 1989 esitetty ohjelma, joka kertoo pakkokollektivisoinnin vaikutuksista Kuolan saamelaisten yhteisöihin. Siellä tällainen saman tyyppinen poliittinen utopia käytännössä ei toiminut alkuunkaan.
    ILO-sopimuksen ratifioimisen valmistelussa tarvitaan tieteelliseen tutkimukseen (mm. Enbuske ja Tanja Joona) perustuvaa joukkuepeliä muiden hallituspuolueiden kanssa. Se taas edellyttää kykyä ja taitoa hallita esitysten valmistelussa asioita ja tehdä todellisen alkuperäiskansan -lappalaisten- kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä. Yhden puoleen RKP:n sijasta tarvitaan laaja-alaisempaa kaikkien puolueiden yhteispeliä, sillä ilman politiikkaahan ei yhteiskunnallisia ja yhteisiä päätöksiä saada muutoin aikaan.
    Tämän vuoksi politiikka on nimenomaan joukkuepeliä. Se ei ole pelkästään RKP:lle hallituksessa varattu yksilölaji. ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvässä valmisteluissa asiat etenevät toivottuun suuntaan vain hyvällä ja hyvin valmistellulla yhteispelillä, jonka on tapahduttava yli poliittisten puoluerajojen. Ehdottoman oman linjan vetäminen johtaa vain rikki repiviin ratkaisuihin, siitä ei hyödy kukaan. Valitettavasti sellainen näkyy saamelaiskäräjien keskuudessa.
    Saamelaisilla ja lappalaisilla on paljon yhteistä kuten yhteinen historiallinen perinne, elinkeinollinen perinne, poliittinen järjestelmä, uskonnollinen ja juridinen normisto. Niinpä meidän kaltaisen poliittisen järjestelmän tehtävä on suojella tätä järjestelmää, eikä lähteä sitä repimään epäonnistuneen saamelaismääritelmän avulla. Meidän kulttuurissa tämän vastuun luulisi painavan enemmän kuin koskaan poliittisia päätöksen tekijöitä. Poliittisten puolueiden tehtävänä on suojella saamelaisten ja lappalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja viedä sitä eteenpäin. Toivon, että RKP:n poliittinen johto ja Suomen hallitus ja Eduskunta tämän keskeisen näkökohdan ymmärtäisivät!
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  65. Yle Sápmin internetuutisten kommentointi on loppunut lähes kokonaan.
    Yle Sápmi joko sensuuri on iskenyt tai sitten pyritään "matalaan profiiliin".
    oikeusministeri Anna-Maija Henriksson vaikenee tyystin, vaikka viimeisen puolentoista vuoden aikana on taajaan julkisuudessa istunut Klemetti Näkkäläjärven vieressä
    vakuuttamassa, että kyseessä on projekti, jolla pyritään vähän lisäämään saamelaisten osallisuutta (niin kuin he oikeudettomia olisivat).

    Tämä yhtäkkinen sopuilu äärisaamelaisten (kynänjäljestä tälläkin palstalla kirjoittavien) taholta ja "kädenojennus" tai vähemmistövaltuutetun pyrkimys "rauhoittaa mieliä"

    ei vakuuta

    Näin jyrkät takinkäännöt ovat ani harvoin aitoja, vaan kielivät tarkoitushakuisesta ja epärehellisestä imagon muutoksesta.

    Muinoista hallitsijaa mukaellen:
    On syytä epäillä, että "vastapuolen" ojentama lahjaa ei anneta vilpittömässä mielessä.

    Hiljaisuus ja "sopuilu" ovat merkkinä siitä, että pelätään keskustelun ja tosiasioiden paljastavan klemettiläisten tosisasialliset pyrkimykset ja toiminnan luonteen.

    VastaaPoista
  66. Demomratian kannala on absoluuttinen mahdottomuus että ILO-sopimuksen ratifioinnista voitaisiin sopia kabinettisopimuksena yhden ja saman puolueen, RKP:n, edustajien Henriksson ja Näkkäläjärvi välillä, eikä tilanne demokratian osalta parane sillä jos siihen lisätään vielä kolmas saman puolueen edustaja, Biaudet.

    VastaaPoista
  67. Biaudetin ulostulo on ollut sinänsä piristävä, mutta missään tapauksessa sen hurmaamana ei saa antaa ILO-kaasun sumentaa silmiä. Mitään ei tule hyväksyä ennen kuin tiedetään mitä halutaan, mitä ollaan säätämässä ja kenen hyväksi, ja mitä seurauksia siitä on odotettavissa. Lainsäädäntötyö on kerta kaikkiaan liian vakava ja tärkeä asia jotta sen voisi jättää vain poliitikoille. Yhteiskunnan tohtorinti lakeja säätämällä on riskipeliä, mutta toisaalta "maata on lailla rakennettava". Sen sijaan RKP-läisten keskinäinen kabinettipuuhastelu on silkkaa yhteiskunnallista puoskarointia, ja Ylä-Lappi potilaana liian arvokas ja sen tilanne liian herkkä että se sellaista kestäisi. Potsia ei säkissä osteta, eikä pohtsoa.

    VastaaPoista
  68. Tarkempi tutustuminen vähemmistövaltuutetun 99 kysymykseen ja vastaukseen
    panee arvioimaan kriittisesti viranomaisen puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Uskottavuutta olisi varmasti lisännyt se, että näihin kysymyksiin olisi laatinut vastaukset joku muu kuin vähemmistövaltuutettu tai hänen avustajansa.

    Itse asiassa kaikkiin 99 kysymykseen löytyy vastaukset tohtoreiden Tanja Joonan, Erika Sarivaaran ja Matti Enbusken erinomaisista väitöskirjoista. Tarpeellista lisävalaistusta antaa lisäksi oikeustieteen lisensiaatti Juha Joonan kirjoitus lakimieslehdessä nro 4/2013 ja prof. Pertti Eilavaaran kirjoitus NRA:n sivuilla Finnmarkloven lainsäädännöstä ja sen perusteista. Norja tarjoaa erinomaisen esimerkin erityispiirteineen yleissopimuksen ratifioinnista, joka ajoittuu 1990-luvun alkuun. Sopimuksen mukaisia kansallisia lainsäädäntötoimia Norja toteutti vasta noin viitisentoista vuotta myöhemmin säätäessään Finnmarkin lain.
    Sen katsotaan nykyisin kaikissa suhteissa epäonnistuneen. Laajalle levinnyt käsitys on, ettei Norjassaast ole yleissopimuksen tarkoittamaa alkuperäiskansaa yleissopimuksen olettamine olosuhteineen. Suurimmat ongelmat ovat tulleet esille eri hallintojärjestelmien (kunnallisen ja erityislain mukaisen) päällekkäisyydessä. Erityislain mukainen päätöksenteko ei ole saavuttanut sille asetettuja tuloksia. Kunnat ovat yksiselitteisesti vastustaneet lakia.
    Norjassa oikeudet olivat selvät ratifiointia selvitettäessä. Keskeisiä lähtökohtia ja ehtoja olivat: ei luvattu yhtään uutta oikeutta eikä mitään oikeuksia palautettu eikä näin ole tehty myöhemminkään.
    Kenenkään oikeuksia ei heikennetty tai estetty, mikä edellytti laajan saamelaiskäsitteen mukaista lainsäädäntöä tämän aiheuttamatta mitään ongelmia myöhemminkään.
    Toteuttava Finnmarkslov säädettiin pitkän ja monivaiheisen valmistelun jälkeen se astui voimaan vasta vuonna 2007, eikä senkään nojalla luotu uusia saamelaisille uusia oikeuksia. Tämä kannattaa myös vähemmistövaltuutetun ja hänen taustaryhmänsä RKP:n ja sen jäsenen saamelaiskäräjien puheenjohtajan ottaa huomioon lopullisia kannanottoja määritellessään. Norjan ratkaisun soveltuvuutta kannattaisi arvioida tarkemminkin Suomen olosuhteiden kannalta. Sellainen malli, että Metsahallitus toimisi liikelaitoksena etnopoliittisen saamelaiskäräjien ohjauksen alaisena, tuntuu varsin erikoiselta. Se on kaukana perinteisestä lapinkylämallista ja Inarin saamelaisia sellainen hallintomalli on mitä suurimmassa määrin syrjivä. Nyt on aika viheltää peli poikki ja ryhtyä laajemmalta pohjalta asiaa valmistelemaan.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista