Saamelaiskäräjien ensi syksyn vaalien äänestäjäluetteloon
oli hakeutumassa 550 uutta henkilöä, joista käräjien vaalilautakunta hyväksyi
vain 207. Hylätyille on sittemmin tippunut postitse ilmoituksia, joiden mukaan
henkilöitä ”ei tunnistettu saamelaisiksi” ja lisäperusteluna on voinut olla
myös että heidän hakemuksensa on aiemminkin hylätty.
Äänioikeushakemuksen mahdollinen täydentyminen aiemmasta
kerrasta ei siis ollut vaikuttanut uuteen hylkäämiseen?
Ulkopuolelta hakuprosessia seuranneena on voinut kuulla
muutamia erikoisia asioita siihen liittyen. Niin sanotusti kentällä käräjien
vaalilautakunnan työhön osallistuneita puhuteltaessa on selitetty, että
oikeastaan lautakunnassa ei niin kovin hakemuksia edes enää luettu. Näin siksi,
että lautakunnan päätöksiä olivat valmistelleet jotkut ”lakimiehet”, joiden
esityön pohjalta päätökset itse kenenkin identiteetistä sitten nuijittiin.
Kyselijöille oli jopa pahoiteltu, että tämän mitä perustelluin saamelaisuus oli
sitten tainnut jäädä huomioimatta.
Kasvokkain on ollut vaikeampi sanoa ihmisestä toisin kuin
selän takana?
Erityisen ihmeissään jotkut hakeneet ovat olleet siitä, että
jälleen perheiden jäseniä on eroteltu ei-saamelasiksi. Näin on käynyt
perheissä, joissa vanhempi tai vanhemmat ja joku lapsista on hyväksytty aiemmin
äänioikeusluetteloon, mutta nyt äänestysikään varttunut nuorempi jälkeläinen
hylätty. Syystäkin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätösten laillisuutta
epäillään.
Siellä kentällä kasvokkain on myös selitetty, että
pyrkimyksenä on yrittää päästä ”niistä KHO-saamelaisista eroon”. Onko
lakimiesten pohjatyötä ehkä linjattu tuolla tavalla vai onko tavoitteesta
turistu vain vaalilautakunnan taukokahveilla? Joka tapauksessa pelin henki haisee.
Jos pitäisi kuultujen perusteella jotain arvioida, kyseessä
lienee joka tapauksessa jonkinlainen koeponnistus korkeimman hallinto-oikeuden
(KHO) suuntaan. Kun YK:n ihmisoikeuskomitea saatiin yksipuolisesti myötäämään
saamelaiskäräjien valtaväen näkemystä ”väärien saamelaisten” hyväksymisestä
äänioikeusluetteloon ja huomauttamaan siitä Suomen valtiota, käräjäjohto päätti
protestoida myös KHO:lle sen päätöksistä ja vaatia niiden purkamista. Ehkä nyt
ajatellaan, että tuo vaatiminen ainakin pehmitti oikeutta peruuttamaan
aiemmasta linjauksestaan.
Poliittista selkänojaa lautakunnan yritykselle antaa vielä
surullisen kuuluisa ”Lohen kompromissi”, jolla oltiin jo melkein saamassa
sellainen saamelaiskäräjälaki, jolla polveutumiseen perustuva äänioikeus olisi lyhyellä
siirtymäajalla nollattu. Nyt poliittisellakin saralla voitaneen kohta edetä,
kunhan maahan saadaan Sipilän keskustavetoista hallitusta vieläkin ”saamelaismyönteisempi”
kansanrintamahallitus? Ehkäpä sitä jo ennakoiden, vielä parempaan uskoen,
saamelaiskäräjien enemmistö hylkäsi Lohen lakimallin.
Saamelaiskäräjien
vaalilautakunnan hylkäysten suuren määrän ja niiden laissa tuntemattomin
perustelujen vuoksi on siis syntynyt käsitys laittomista päätöksistä. Saamelaiskäräjälain
rikosvastuun edelleen puuttuessa mielivallan käyttö mahdollistuu ja
epäilijöiden mukaan myös kasvaa.
Kun vaalilautakunta on kirjannut hylkäyksen perusteeksi,
ettei se tunnista henkilöä saamelaiseksi tai että henkilön hakemus on aiemminkin
hylätty, eivät perustelut ole hylättyjen hakijoiden mielestä lailliset. Ja
etenkään, jos hakija on esittänyt polveutumistodistuksensa, jonka mukaan hän
kiistatta täyttää saamelaiskäräjälain 3§ toisen kohdan polveutumisen kriteerin
saamelaisuudestaan. Ja edelleen, jos sisaruksista toiset on hyväksytty, toiset
hylätty. Myös muita saman perheen sisällä eri tavoin kohdeltuja on lukuisia.
Valitusaika saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksistä
umpeutuu 12.4.2019. Inarinsaamelaiset-yhdistyksen ja Inarinmaan
lapinkyläyhdistyksen tahoilla onkin yhteistyössä päätetty, että väärää kohtelua
kokeneille hakijoille annetaan neuvontaa KHO-valitusten tekoon. Yhdistysten
taholta kannustetaan, että laittomilla perusteilla hylättyjen on ehdottomasti
syytä valittaa vääristä päätöksistä.
Neuvontaa annetaan Ivalon helluntaiseurakunnan kirpputorirakennuksessa
torstaina 28.3. kello 17 - 20 ja tiistaina 2.4. kello 7 – 20 sekä lauantaina
6.4. kello 14 -17 ja tiistaina 9.4. kello 17 - 20. Tiedusteluja asiasta voi tehdä
numeroista 040 700 6484, 0400 398 984 ja 0400 446 156.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kirjasi hyväksymäänsä vaaliluetteloon 5844 äänioikeutettua. Edellisten saamelaiskäräjävaalien aikaan vuonna 2015 vaaliluetteloon haki lähes 800 henkilöä, joista äänioikeutetuiksi hyväksyttiin 576, heistä 93 KHO:n päätöksellä.