lauantai 26. toukokuuta 2012

Sopii vain kuvitella

”Saamelaiskäräjät ei saa kultarahoja” otsikoi Lapin Kansa tämänpäiväisen (LK 26.5.2012) uutisensa tilanteesta, johon uuden kaivoslain mukaisten kullankaivulupien käsittelyssä on saamelaiskäräjien osalta jouduttu.
Saamelaiskäräjät on saanut laissa aseman arvioida kaivulupien asiallisuutta ja niinpä sille on kertynyt jonoon puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan jo 80 lupahakemusta. Nyt tarvittaisiin Klemetin mukaan 80 000 euroa lisärahaa, jotta hakemukset ehdittäisiin kohtuullisessa ajassa käsitellä, siis nykytilanne jakolaskien tonni per hakemus.
”Kulta jää siis tältä kesältä maahan tai käräjien on tingittävä muusta toiminnasta voidakseen antaa jonossa olevat noin 80 lausuntoa”, kertoo Lapin Kansa.
Uutisen mukaan valtion lisäbudjetista ei löydy saamelaiskäräjien anomaa lisärahaa.
Meillä on tiistaina Tukesin kanssa keskustelu periaatteista ja torstaina tapaan ympäristöministeriön valtiosihteerin, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi , joka mielellään niputtaisi yksittäisten lapio- ja konekaivajien tapauksiin myös isommat kaivoshankkeet ja Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan Lapissa.
Emme tietenkään hyväksy, että tämä olisi sellainen saamelaiskäräjälain mukainen viranomaisneuvottelu jonka jälkeen Tukes voisi antaa luvat.
Saamelaiskäräjien rahahakemus tuli oikeusministeriöön 3. toukokuuta, ja hallitusneuvos Mirja Kurkisen mukaan lisäbudjettiasiat käsiteltiin jo huhtikuussa. Ministeriöllä on omassa budjetissaan harkinnanvaraa vain noin 170000 euron verran, eikä siitä Kurkisen mukaan lohkea kultarahaa.
Budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä sanoo, että kullankaivun asiat pitäisi jotenkin saada käsiteltyä. Lisärahoitusta käräjillä voitaisiin hänen mukaansa katsoa vaikka syksyn lisäbudjeteista.
 Näkkäläjärvi haluaa Lapin Kansan mukaan jäädyttää asiat niin pitkään, että hakemukset saadaan käsiteltyä perusteellisesti.
Niitä lisäbudjettejahan tehdään koko syksyn mittaan, hän sanoo.
Saamelaiskäräjät on uutisen mukaan antanut yhden lausunnon konekaivuhakemuksesta - viidelle hehtaarille Palsinojalla - kahdeksan sivua. Alueella toimiva Ivalon paliskunta ei vastusta hakemusta, mutta saamelaiskäräjät esittää sitä hylättäväksi.
Valtaushakemuksen huono laatu ja karttatiedostojen puutteet aiheuttavat saamelaiskäräjille turhaa lisätyötä hidastaen asian käsittelyä entisestään, käräjien lausunnossa todetaan.
Lausunnossaan ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista Klemetti Näkkäläjärvi on maininnut uuden kaivoslain tyydyttävän maaoikeuksia havittelevaa saamelaiskäräjiä. Sen sijaan suuri nippu lakeja, jopa kuntien kaavoitusmonopolia sekä rakentamista ja siihen liittyvää maankäyttöä koskien pitäisi vielä muuttaa saamelaiskäräjien vallan kasvattamiseksi. Ja että Suomi voisi saada vuoden pestin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä?
Kaivoslain synnyttämässä tilanteessa voidaan vain kuvitella millainen yhteiskunnallinen vaikuttaja saamelaiskäräjät olisi mikäli sen vaatimukset ILO 169 -sopimukseen liittyen hyväksyttäisiin.
Toki Inarin saamelaiskulttuurikeskuksessa olisi hyvin tilaa saamelaiskäräjien kaivos-, kaavoitus-, rakennus-, poronhoidon-, lohisopimusten-, maastoliikenteen-, matkailun-, metsästyksen-, kalastuksen- (jne) tarkastajille.


Veikko

13 kommenttia:

  1. Pitäisiköhän Klemetti panna hallintoasioiden kursseille vaikka vuodeksi? Voi vain kuvitella miten asiat sujuisivat, jos käräjien havittelema valta toteutuisi. Siinä saa käräjien työntekijät hikoilla ja yrittää kaikkensa, jotta saisi asiat edes jotenkin tokulleen ja tärkeysjärjestykseen.
    Kaikki ei ratkea edes rahalla. Klemetti voisi harrastaa muutakin kuin pelkkää pelinpolitiikkaa.

    VastaaPoista
  2. Mikäli tuo kaikki toteutuu Sajos on rakennettu auttamatta liian pieneksi.

    Onneksi Joenjoen rantaa piisaa, asunnot ja hotellit väistykööt.

    VastaaPoista
  3. On se kumma, ku Helsingin katujätkät pääsee määräämään meijjän asioista. Nyt ne on saaneet rivisaamelaiset matkaan häpeän historiaa suorittamaan.

    VastaaPoista
  4. Kyllä poromiesten pitäisi keskittyä tienvarsiporojen hoitamiseen ja siirtämiseen metsiin.
    Joka kerta, kun näen tien varressa poroja tulee mielikuva isotooppikäristyksen maiskuttelusta.
    Entäpä, jos lehmät märehtisi tienvarressa?

    VastaaPoista
  5. Heh...Ompahan lainsäätäjä antanut oivan astalon saamelaiskäräjille vongata valtiolta lisää rahaa. Millähän ammattitaidolla he hakemuksia arvioivat? Eikös sitä kultaa ole kaivettu suomen lapissa toistasataa vuotta ilman käräjien lausuntoja ja hyvin on onnistunut. Olen ymmärtänyt että suomalainen kullankaivaja tekee työnsä ammattitaidolla ja luonnon arvoja kunnioittaen. Taas pientä ammatti- ja harrastajaryhmää kiusataan suotta.

    VastaaPoista
  6. Tutkin tuota kaivoslakia ja sain myös joitain lakiasiantuntijan kommentteja. Näyttäisi siltä, ettei kaivoslupien myöntäjällä olisi ihan pakkoa kuunnella saamelaiskäräjien viimeistä sanaa asioissa, mutta meneekö kaivosviranomainen sitten samaan kuin Metsähallitus, joka tuntuu nykyään olevan suorastaan rähmällään saamelaiskäräjien ja erikseen vielä poronhoitajien mielipiteisiin esimerkiksi erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmia laatiessaan ja soveltaessaan. Aika näyttää.

    VastaaPoista
  7. Valtataistelu Ylä-Lapin herruudesta kiristyy. Eivät saaneet presidentiltä päänsilitystä niin hyökkäävät nyt kullankaivajien kimppuun.
    Vai että karttatiedostot oli puutteellisia Palsilla. Siellä on kaivettu samoilla nurkilla jo 140 vuotta. Heh.

    VastaaPoista
  8. Tätä valtaa kullankaivun suhteen käräjät on hakenut jo vuosia.Nyt heillä on jumalallinen päätösvalta heiluttaa kaikkiin kullakaivua koskeviin asioihin sitä "saamelaiskäräjät vastustaa" kumileimasintaan. Mihinkä asiaan käräjät ovat olleet lähivuosina myötämielisiä? Paitsi tietenkin lisärahan vonkaamiseen itselleen. Tuonkaltainen toiminta alkaa jo täyttämään tahallisen haitanteon tunnusmerkit.

    VastaaPoista
  9. Veikko
    Tekisitkö jutun, jossa verrataan lapiokaivajan paperisotaa,
    rajoituksia, velvollisuuksia, vakuuksia, haittoja, maksuja.....esim. Talvivaara tai Suurkuusikko tapaukseen.
    Lapiokaivajat käyvät keskimäärin 2-4 viikoa kaivamassa kultaa ja siitä on tehty ympäristöongelma, poronhoito-ongelma, saamelaisten perinneongelma ja uhanalaisten lajien hävitysongelma....
    Vistolta näyttää...

    VastaaPoista
  10. Jutun paikkahan asia on. Vaikka en ole enää mukana niin sanotusti päiväjournalismissa, ei se estä ettenkö voisi edistää aiheen julki tuloa. Toivottavasti myös nuoremmat toimittajat jaksaisivat perehtyä tällaisiin aiheisiin käytännön ja suhteellisuuden kautta. Olen aiemmin kirjoittanut, että esimerkiksi Lemmenjoen kullankaivusta yleensä on tehty mediassa uhka luonnolle suhteuttamatta toimintaa mitenkään ja etenkään kansallispuiston luonnontilan tapahtuneeseen ja yhä tapahtuvaan muutokseen. Kullankaivulla on siinä se sama promilleluokan osuus kuin millä pinta-alallakin se toimii.

    VastaaPoista
  11. Onneksi se Klemun sukulegioona alko panna energiaa noin 1000 kaivosvaltauksen vastustamiseen, niin ei mene energiaa 1000 henkilön edustamien saamensukujen vastustamiseen. Oikeammassa touhussa ovat nyt. Huoh ja huokaus.

    VastaaPoista
  12. Mikä son ulkopuolinen Hyvärinen mitään kirjoittelemaan Sompion lehden yleisönosastolle. Ei ole asiantuntemusta hällä saati kunnioitusta paikallisia ihmisiä kohtaan.

    VastaaPoista
  13. Saamelaiskärjät ei edes itse ymmärrä, mihin nurkkaan he itsensä ajavat. Hetkellinen valta rapistuu nopeammin kuin osaavat odottaa.

    VastaaPoista