Tutkija Erno Salonen kertoi järven
kokonaissaaliin olleen viime vuonna 161 tonnia eli aavistuksen vähemmän kuin
edellisvuonna. Inarijärven saaliista suurimman osan eli 50 prosenttia
kalastivat kotitarvekalastajat. Ammattikalastajien osuus oli 30 prosenttia ja
ulkokuntalaisten virkistyskalastajien ja mökkiläisten yhteensä 20 prosenttia.
Inarin kunnan
kalatalouden kehittämisrahaston toiminnasta tilaisuuteen ehti sen lopussa
alustamaan hallintojohtaja Pentti
Tarvainen. Hänen selvityksensä jättivät minut miettimään, oliko hallintojohtaja
tiedoillaan ajan tasalla tai jättikö hän kenties kertomatta joitain asioita
niin kuin ne oikeasti ovat.
Se toki tuli
mielestäni selväksi, että kunta on hassaamassa kertaalleen jo hassaamansa
kalatalousrahaston kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen kalatalouden
kehittämiseen.
Tarvaisen mukaan
kalatalousrahaston pääoma oli viime vuoden lopussa noin 4,1 miljoonaa euroa.
Pääoma muodostuu kunnan ottamasta lainarahasta, jolla se pääomitti jo aiemmin käyttömenoihinsa
kuluttaman, Venäjän ja Norjan maksamista Inarijärven säännöstelykorvauksista
muodostuneen potin.
Nyt Inari on
sijoittanut rahastosta 1,9 miljoonaa valtiolta ostamaansa Inarin
kalanviljelylaitokseen ja vuokrannut sen edelleen Inarijärven velvoitehoidon
kalanpoikasia tuottavalle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL).
Sijoitus, joka kalataloutta ajatellen oli turha, koska kalojen tuottaminen
olisi jatkunut ilman kunnan mukaan tuloakin, tulouttaa Tarvaisen mukaan nyt 8
prosentin korkotuoton rahastolle. Nettotuotto jää kuitenkin pienemmäksi, koska
kunta maksaa RKTL:n kanssa sovitusti
kalanviljelylaitoksen kuluttaman sähkön, 1,3 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Sähkölasku maksetaan rahastosta kunnan
energiayhtiölle Inergia Oy:lle, joka puolestaan maksaa osinkoja omistajalleen
eli rahastonkin rahaa kiertää lopulta kunnan kassaan ja sieltä ties minne.
Tarvaisen mukaan
jäljellä olevasta rahaston pääomasta ollaan nyt lainaamassa 1,3 miljoonaa euroa,
tai jotain sinne päin, Inergia Oy:lle, jotta se voisi ostaa kunnan lopun
omistuksen Inarin Lapin Vesi Oy:stä. Inergia omistaa jo ennestään siivun
yhtiötä. Tuolle lainalle odotetaan Inergialta 5,2 prosentin korkoa eli
bisneshän pyörii!
Mutta kehittyykö
kalatalous?
On vääjäämättä
käymässä niin, että kalatalousrahasto on hupenemassa kuntakonsernin sisäisissä
peleissä olemattomiin, käytännössä Inarin kalanviljelylaitoksen sähkölaskuihin.
Niitä maksellaan Tarvaisenkin mukaan niin pitkään kun rahaa rahastosta löytyy.
Hän ennakoi energianhinnan jatkuvan nousun syövän varoja, jonka takia
varsinaisessa kalatalouden kehittämisessä joudutaan tekemään ”sopeuttamista”.
Missä kehittämisessä?
Mitä sopeuttamista?
Veskoniemen kalahallia
on yritetty saada EU-määräysten mukaiseksi kalojen käsittelylaitokseksi, mutta
asia tuntuu vain kompuroivan. Tarvaiselta kysyttiin, miksei kunta ole
toteuttanut enää tarvittavia avainten vaihtamista ja lämmönseurantajärjestelmän
asentamista, kustannus jälkimmäisen osalta ”hurjat” 3 000 euroa.
Tarvainen väitti
asioiden olevan tältä osin hoidossa ja siis ikään kuin kunnossa. Myöhemmin
tehty tarkistus osoitti, ettei avaimia oltu vaihdettu eikä
lämmönseurantajärjestelmää tilattu.
Toinen kysymys koski
kunnan ilmoitusta, jonka mukaan kunta ei enää osta Inarin
kalanviljelylaitoksella Kielajokeen istutettavaksi kasvatettuja
taimenenpoikasia eikä tee muitakaan istukasostoja entiseen malliin.
Tarvainen käänsi syytä
RKTL:n suuntaan selittäen epäselvästi, että kyseessä on jonkinlainen emokalojen
puutteesta johtuva tilanne. RKTL:n vesiviljelypomo Petri Heinimaa yritti olla juonessa mukana todistamalla Kielajoen
nykyisen emokalaston olevan ikäloppu. Intressi vaikutti olevan molemminpuolinen
eli kunta haluaa säästää poikasostoista pystyäkseen maksamaan rahastosta
mahdollisimman kauan yhtiölleen kalanviljelylaitoksen sähkölaskuja ja RKTL
haluaa lopettaa ”ylimääräisten” kalanpoikasten tuottamisen, koska laitoksen
nykyinen tuotantokapasiteetti ei ole entisensä Sarmijärven
kalanviljelylaitoksen sulkemisen jälkeen.
Kun vielä kunnan
kalataloussuunnittelijan toimi on aiemmin lakkautettu ja Tarvaista lainaten
kalatalouden ”elinkeinollinen suunnittelu” siirretty kunnan elinkeinoyhtiö
InLikelle, voidaan todeta Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston menneen
ja olevan menollaan jalompiin harrastuksiin.
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti