lauantai 12. toukokuuta 2012

Inari hassaa kalatalousrahastonsa

Olin seuraamassa (10.5.2012) vuotuista Inarijärven kalakantojen velvoitehoidon tiedotustilaisuutta. Ikään kuin kotitarvekalastajan roolissa.
Tutkija Erno Salonen kertoi järven kokonaissaaliin olleen viime vuonna 161 tonnia eli aavistuksen vähemmän kuin edellisvuonna. Inarijärven saaliista suurimman osan eli 50 prosenttia kalastivat kotitarvekalastajat. Ammattikalastajien osuus oli 30 prosenttia ja ulkokuntalaisten virkistyskalastajien ja mökkiläisten yhteensä 20 prosenttia.
Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston toiminnasta tilaisuuteen ehti sen lopussa alustamaan hallintojohtaja Pentti Tarvainen. Hänen selvityksensä jättivät minut miettimään, oliko hallintojohtaja tiedoillaan ajan tasalla tai jättikö hän kenties kertomatta joitain asioita niin kuin ne oikeasti ovat.
Se toki tuli mielestäni selväksi, että kunta on hassaamassa kertaalleen jo hassaamansa kalatalousrahaston kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen kalatalouden kehittämiseen.
Tarvaisen mukaan kalatalousrahaston pääoma oli viime vuoden lopussa noin 4,1 miljoonaa euroa. Pääoma muodostuu kunnan ottamasta lainarahasta, jolla se pääomitti jo aiemmin käyttömenoihinsa kuluttaman, Venäjän ja Norjan maksamista Inarijärven säännöstelykorvauksista muodostuneen potin.
Nyt Inari on sijoittanut rahastosta 1,9 miljoonaa valtiolta ostamaansa Inarin kalanviljelylaitokseen ja vuokrannut sen edelleen Inarijärven velvoitehoidon kalanpoikasia tuottavalle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL). Sijoitus, joka kalataloutta ajatellen oli turha, koska kalojen tuottaminen olisi jatkunut ilman kunnan mukaan tuloakin, tulouttaa Tarvaisen mukaan nyt 8 prosentin korkotuoton rahastolle. Nettotuotto jää kuitenkin pienemmäksi, koska kunta maksaa RKTL:n kanssa  sovitusti kalanviljelylaitoksen kuluttaman sähkön, 1,3 miljoonaa kilowattituntia vuodessa.  Sähkölasku maksetaan rahastosta kunnan energiayhtiölle Inergia Oy:lle, joka puolestaan maksaa osinkoja omistajalleen eli rahastonkin rahaa kiertää lopulta kunnan kassaan ja sieltä ties minne.
Tarvaisen mukaan jäljellä olevasta rahaston pääomasta ollaan nyt lainaamassa 1,3 miljoonaa euroa, tai jotain sinne päin, Inergia Oy:lle, jotta se voisi ostaa kunnan lopun omistuksen Inarin Lapin Vesi Oy:stä. Inergia omistaa jo ennestään siivun yhtiötä. Tuolle lainalle odotetaan Inergialta 5,2 prosentin korkoa eli bisneshän pyörii!
Mutta kehittyykö kalatalous?
On vääjäämättä käymässä niin, että kalatalousrahasto on hupenemassa kuntakonsernin sisäisissä peleissä olemattomiin, käytännössä Inarin kalanviljelylaitoksen sähkölaskuihin. Niitä maksellaan Tarvaisenkin mukaan niin pitkään kun rahaa rahastosta löytyy. Hän ennakoi energianhinnan jatkuvan nousun syövän varoja, jonka takia varsinaisessa kalatalouden kehittämisessä joudutaan tekemään ”sopeuttamista”.
Missä kehittämisessä? Mitä sopeuttamista?
Veskoniemen kalahallia on yritetty saada EU-määräysten mukaiseksi kalojen käsittelylaitokseksi, mutta asia tuntuu vain kompuroivan. Tarvaiselta kysyttiin, miksei kunta ole toteuttanut enää tarvittavia avainten vaihtamista ja lämmönseurantajärjestelmän asentamista, kustannus jälkimmäisen osalta ”hurjat” 3 000 euroa.
Tarvainen väitti asioiden olevan tältä osin hoidossa ja siis ikään kuin kunnossa. Myöhemmin tehty tarkistus osoitti, ettei avaimia oltu vaihdettu eikä lämmönseurantajärjestelmää tilattu.
Toinen kysymys koski kunnan ilmoitusta, jonka mukaan kunta ei enää osta Inarin kalanviljelylaitoksella Kielajokeen istutettavaksi kasvatettuja taimenenpoikasia eikä tee muitakaan istukasostoja entiseen malliin.
Tarvainen käänsi syytä RKTL:n suuntaan selittäen epäselvästi, että kyseessä on jonkinlainen emokalojen puutteesta johtuva tilanne. RKTL:n vesiviljelypomo Petri Heinimaa yritti olla juonessa mukana todistamalla Kielajoen nykyisen emokalaston olevan ikäloppu. Intressi vaikutti olevan molemminpuolinen eli kunta haluaa säästää poikasostoista pystyäkseen maksamaan rahastosta mahdollisimman kauan yhtiölleen kalanviljelylaitoksen sähkölaskuja ja RKTL haluaa lopettaa ”ylimääräisten” kalanpoikasten tuottamisen, koska laitoksen nykyinen tuotantokapasiteetti ei ole entisensä Sarmijärven kalanviljelylaitoksen sulkemisen jälkeen.
Kun vielä kunnan kalataloussuunnittelijan toimi on aiemmin lakkautettu ja Tarvaista lainaten kalatalouden ”elinkeinollinen suunnittelu” siirretty kunnan elinkeinoyhtiö InLikelle, voidaan todeta Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston menneen ja olevan menollaan jalompiin harrastuksiin.

Veikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti