tiistai 3. huhtikuuta 2012

Alkuperäiset eivät kannata ILO-ratifiointia

Suomen alueen alkuperäisiä saamelaisia saamelaiskäräjillä edustavat inarinsaamelaiset ja koltat eivät hyväksy ILO-alkuperäiskansasopimuksen ratifioimista vaaditusti suppean saamelaismääritelmän mukaisesti ja historian ohittaen.
Tosin kolttien kohdalla mielipiteet näyttävät hajoavan, jos katsoo saamelaiskäräjien maanantaista äänestystä ILO-lausunnosta  Anna-Maja Henrikssonin (r.) johtamalle oikeusministeriölle. Sen tavoitteena on ajaa ILO-ratifioiminen läpi Jyrki Kataisen (kok.) nykyisen hallituksen kaudella, eikä oikeusministerin mukaan enää tarvittaisi mitään lisäselvityksiä vahvistettaessa nykyisten saamelaisten kollektiiviset erityisoikeudet maahan, vesiin ja luonnonvaroihin.
”Ratifiointi ei vaadi uusia oikeudellisia tai historiallisia selvityksiä, vaan poliittista tahtoa”, kirjattiin käräjien maanantaiseen lausuntoon. Sopimus on sen mukaan hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan.
Inarinsaamelaiset Anu Avaskari, Yrjö Musta, Anna Morottaja ja Pentti Valle sekä kolttia edustava Pertti Heikkuri vastustivat lausuntoa toteamalla, ettei nykyinen pitkälti kieliperusteinen saamelaismääritelmä vastaa historiallista tosiasiaa alkuperäiskansasta, eivätkä syntyperäiset saamelaiset näin aina pääse käräjien vaaliluetteloon eli saamelaisiksi.
Myös saamelaiskäräjien käyttämä puhevalta koetaan ongelmalliseksi, koska toimielintä ei valita yleisen Suomessa vallitsevan demokratiakäsityksen mukaisesti. Vaaliluetteloon hakeutuminen ei ole jatkuvaa, vaan siihen on mahdollisuus vain neljän vuoden välein tiettynä aikana.
Äänestysnumerot ILO-lausunnosta menivät pohjoissaamelaisten enemmistön vedolla 14 – 5 ja 1 tyhjää. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven joukoissa äänesti käräjien hallitukseen inarinsaamelaisena valittu, mutta pohjoissaamelaiseen poronhoitokulttuuriin assimiloitunut Heikki Paltto sekä myös kolttia edustamaan valittu Tiina Sanila-Aikio. Tyhjää äänesti tai sitten jostain syystä nukahti kolttien edustaja Tauno Haltta. Hän kun oli allekirjoittanut Avaskarin jälkeen toisena inarinsaamelaisten ja kolttien lausuntoesityksen ja yleensäkään Haltta ei ole jäänyt asioissa vaille mielipidettä.
Klemetti Näkkäläjärven mukaan Avaskarin ja kumppaneiden käräjäsalissa esille nostama ongelma ei koske yksistään inarinsaamelaisia, vaan tilanne on sama Kilpisjärvellä, Lemmenjoella, Tenolla ja koltta-alueella.
Näkkäläjärven mielestä tärkeää olisi nyt saada ILO-prosessi liikkeelle ja sen aikana tehdä mahdollisia tarvittavia selvityksiä.
Mitäpä tuota asioita turhaan etukäteen selvittelemään!
Klemetin kanssa samaa mieltä ei taida olla kuitenkaan tänään Inariin saamelaiskulttuurikeskus Sajosta vihkimään tuleva tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Sikäli kun tiedän ja tiedänkin, hän ei ole heittäytymässä suin päin ILO-ratifioinnin eikä sille lisäpainostusta hakevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen takuumieheksi. Ensin on päästävä kansallisesti sopuun ja kestäviin ratkaisuihin.
Ja niihinhän päästään juuri historiallisten faktojen ja esimerkiksi ILO-sopimuksen kansainvälisen, oikean tulkinnan ja soveltamisen avaamisen kautta. Näihin asioihin on avuksi juuri tullut ja lisää tulossa tuoretta tutkimustietoa.
Niinistö on hyvin perillä pohjoisen alkuperäiskansaongelmasta. Hän ollut sitä jo pitkään aina taannoisilta ministerivuosiltaan, kiitos muun muassa silloisen kokoomuslaisen Lapin kansanedustajan Osmo Kurolan. Jopa tämän kirjoittajalle tarjoutui aikanaan henkilökohtainen, pyydetty mahdollisuus kartuttaa omalla vähäisellä panoksellani nykyisen presidentin pohjatietoa, joka on varmasti sen jälkeen moneenkin kertaan vain karttunut.
Eli tervetuloa, herra tasavallan presidentti, vihkimään Inariin saamelainen taukopaikka (Sajos=pysähdys- /taukopaikka).
Toki vain tuommoinen 15 miljoonan euron vaatimaton laukopuoli, mutta muuten ihan kelpo sääsuoja.

Veikko

 Jk. Laukopuoli on perinteisesti rima- tai hienoimmillaan lautakatteinen avolaavu, taukopaikkojen tuulensuoja ja miksei hätäisesti yöpymispaikkakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti