tiistai 27. maaliskuuta 2012

Kovaa peliä porolaitumilla

Inarissa viime vuosina velloneissa metsäkiistoissa on noussut useammankin kerran esille kysymys siitä, ovatko saamelaisten poromiesten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeudet paremmat kuin esimerkiksi saamelaisilla metsureilla.
Asiaan on saatu joskus vastauskin ja tietenkin Martin Scheininiltä.  Hänen mukaansa on tosiaankin niin, että saamelaisporomiehen ihmisoikeudet ovat vahvemmat kuin saamelaismetsurin, koska poromies harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa ja metsuri kaataa vain puita. Saman logiikan mukaan saamelainen parturi tai muu yrittäjä, lehtori tai tutkijakaan ei siis olisi yhtä oikeutettu kuin tuo poromies.
Ota näistä selityksistä aina selvää!
Ja eroa näyttäisi olevan poromiehissäkin. Siteeraan seuraavassa enontekiöläisen Tuomas Keskitalon kirjoitusta 23.3.2012 Lapin Kansassa. Keskitalo kuuluu Näkkälän paliskuntaan, jossa pohjoinen pääosin porosaamelaisten muodostama tokkakunta on ajamassa paliskunnan jakamista estääkseen eteläisten Ounastunturin ”suomalaistokkien” pääsyn ”perinteisille” laitumilleen. Keskitalo kuuluu paliskunnan eteläisiin poromiehiin.
Näkkälän riitaisesta kokouksesta on luettu toistaiseksi esimerkiksi Lapin Kansasta vain toisen osapuolen eli jakoa ajavan pohjoisen tokkakunnan edustajien näkemyksiin nojaava uutinen. Sen lisäksi on tullut eri teitä julki saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven toiminta kyseisessä kokouksessa.
Koska Näkkäläjärvi on itse paliskunnan ja nimenomaan pohjoisen tokkakunnan osakas, hänen on katsottu olleen jäävi esiintymään samalla saamelaiskäräjien edustajana. Näkkäläjärvi on tietenkin torjunut syytöksen muun muassa paikallislehti Enontekiön Sanomissa (14.3.2012).
Tuomas Keskitalo vastaa: ”Luulisi saamelaiskäräjien edustajien tuntevan hyvän hallinnon ja sitä kautta esteellisyyden perusteet. Hallintolain mukaan virkamies on esteellinen 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen, 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Läheisellä tarkoitetaan 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa, 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa ja 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia”.
Keskitalo muistuttaa, että lain mukaan virkamiehen pitää edellä mainituissa tilanteissa jäävätä itse itsensä. Kokouksessa olivat saamelaiskäräjien edustajina mukana lisäksi varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja lakimiessihteeri  Aimo Guttorm.
Keskitalo kertoo: ”Saamelaiskäräjien puheenjohtajat olivat jäävejä osallistumaan Näkkälän palkisen kokoukseen. Kummallakin on läheisiä palkisessa poronhoitajina: toisella veli ja muita lähisukulaisia, toisella lapsen perhe. Lisäksi Näkkäläjärvellä on oma poromerkki palkisessa. Saamelaiskäräjien presidentti yritti vaientaa poromiehet sanoen, että vain hänen tulisi antaa lausuntoja kokouksessa.”
Keskitalo muistuttaa edelleen hallinnon oikeusperiaatteista, joiden mukaan viranomaisen on kohdeltava ihmisiä tasapuolisesti. Enontekiön Sanomissa Näkkäläjärvi kertoo kuinka saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten asioita.
”Voikin kysyä, mihin unohtuivat Näkkäläjärven tarkoittamat saamelaiset, sillä poronhoitajasuvussamme on yksitoista saamelaiskäräjien tarkoittamaa saamelaista. Hän ei sukumme asiaa kokouksessa ajanut”, Keskitalo kirjoittaa.
Hän kysyy täyttävätkö saamelaiskäräjien toimintapiirteet korruption tuntomerkit, kun toimivaltaa tunnutaan käyttävän yksityisen edun tavoitteluun.
Paliskunnan jakokokouksen oli kutsunut koolle pohjoiseen tokkakuntaan kuuluva poroisäntä Hannu Ranta. Paliskuntain kattoelin Paliskuntain Yhdistys ei nähnyt sen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan ongelmaa Näkkäläjärven esiintymisessä ”vain saamelaiskäräjien edustajana”.
Ollilla ei näytä tienneen paliskunnan osakkuudesta.
Paliskunnissa on tiukkaa laidunten kuluessa. Kun tähän tilanteeseen vielä raapaistaan valtion allekirjoitus ILO-sopimukseen, taataan laidun- ja etnisten riitojen kiihtyminen.  Valtiolla ei sen jälkeen ole asiaa puuttua edes poromääriin, josta puuttumisesta sitä on jo tätä ennenkin saamelaiskäräjien johdon taholta moitittu.

Veikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti