lauantai 2. marraskuuta 2013

Konfliktin tiellä

 Ei voi kuin ihmetellä mihin tilanteeseen Suomen alkuperäiskansa-asiassa on ajauduttu ja yhä syvemmälle ollaan haluamassa. Oikeusvaltiona ja maailmanparantajana paistatteleva Suomi on sysäämässä pohjoisensa arvaamattomiin vaikutuksiin johtavan etnisen konfliktin tielle.
Tuo valtion tietoinen rooli tässä syvän ihmisoikeusloukkauksen sisältävässä asiassa on sen pitkä historia ja sen tuottama tieto ja tietoisuus huomioiden käsittämätön.
Viittaan siis tuoreeseen saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotukseen, jota kiitellyt suomenruotsalainen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson lähtee varmasti kiireen vilkkaa hyödyntämään ja saattamaan esitetyt muutokset nopeasti lakiehdotukseksi ja monissa suurissa asioissa painiskelevan valtioneuvoston vasemmalla kädellä hyväksyttäväksi. Kun ehdotetut lakimuutokset ehtivät eduskuntaan, ollaan jo kovin pitkällä ja kiireisinä saamaan vaikeasti hahmotettavaan ILO 169 -asiaan liittyvä episodi nopeasti pois silmistä.
Poissa silmistä, poissa mielestä?
Ensimmäiset reaktiot täällä kentällä entisen oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion johtaman työryhmän esityksistä ovat olleet tyrmistyneitä. Paunion ohella ihmettelyä käytöksestään on saanut osakseen oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Manninen, joka vielä saamelaiskäräjien lausuntovaiheiden aikana muun muassa lakityöryhmän käydessä kuulemassa Inarissa oli vahvastikin sitä mieltä, että polveutuminen pitää säilyttää ja säilyneekin yhtenä keskeisenä alkuperäiskansaan kuulumisen, tässä tapauksessa saamelaisuuden kriteerinä. Nyt lakityöryhmän lausunnossa ei näy jälkeäkään Mannisen miehekkäistä näkemyksistä ja kentälle on kantautunut taustatietoja oikeusministerin häneen kohdistamasta ”omistajaohjauksesta”.
Jos sisäpiireistä kerrottu tieto pitää paikkansa, ei se anna järin luotettavaa kuvaa suomalaisen lainsäädännön selkärankaisuudesta.
Polveutuminen liittyy kauttaaltaan maailmalla alkuperäiskansojen määrittelyyn. Suomessa se ollaan perusteena poistamassa ikään kuin haluttaisiin varmistaa muutaman myöhään Suomen alueelle asettuneen tai täällä jopa vasta saamelaistuneen suvun ja sen adoptiojäsenten vallan säilyminen saamelaishallinnossa. Kymmenien vuosien kokemusten perusteella voin sanoa, että nyt esitetyt saamelaisen määrittelyperusteet tulevat johtamaan saamelaispolitiikan voimasuhteet huomioiden yhä rankempaan mielivaltaan.
Minusta Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n varapuheenjohtaja Tuomas Keskitalo kiteyttää tuoreessa Ylen haastattelussa hyvin näköpiirissä olevan tilanteen. Hänen mukaansa suurin osa saamelaisista jäisi nyt saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle ja että tulkintaongelmat saamelaisuuden määrittelyssä yhä vain lisääntyisivät.
Kun kielestä oltaisiin pitämässä edelleen kovin kiinni saamelaisuuden määrittelyssä, viittaa Keskitalo hyvin nykyisen oikeusvaltio Suomen tekemisiin:
”Lappalaiskriteerin poistaminen on hyvin suuri miinus. On todella erikoista, että ensin kieli on riistetty ja nyt sitä vaaditaan, jotta hyväksytään saamelaiseksi. Se on todella harmi.
Tietenkin toive olisi, että tätä saamelaismääritelmää ei tulla lakiin laittamaan. Minun puolestani voitaisiin pitää nykyinen määritelmä ja tulkita sitä oikein, siinä on minun toiveet ja terveiset päättäjille.”
Saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotukseen sisältyy muutama muukin konflikteja ruokkiva asia, joita saamelaiskäräjien edustajat työryhmässä ovat puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven linjaamina vaatineet. Niin sanotun saamelaisalueen kuntien ja kansalaisten kannalta merkittävä on esitys saamelaiskäräjien aseman vahvistaminen lausunnonantajana ja ”yhteistyötahona”. Käräjät olisi pääsemässä kuntien kaavoitusasioissa, maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisessa ja ties missä ”saamelaiskulttuurin harjoittamiseen ” liittyvissä asioissa siihen asemaan, missä se jo on esimerkiksi uuden kaivoslain soveltamisessa. Käytännössä muutama saamelaishallinnon virkamies voisi pysäyttää monta arkistakin prosessia – tai ainakin viivyttää niitä jopa vuosilla.
Tästä tavasta puuttua asioihin on jo nyt harjoitusnäyttöjä. Esimerkkinä vaikkapa netissä kiertänyt, käräjien ensimmäisen varapuheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion päättämä ja allekirjoittama lausunto Utsjoen Aittisuvannolle eli Tenon rannalle haetusta yksityismaan ranta-asemakaavasta. Sanila-Aikio nosti lausunnollaan esille kaavan mahdolliset haitat Paistunturin ja Kaldoaivin paliskuntien saamelaiselle poronhoidolle. Näin siitä huolimatta, että asemakaava-alue sijaitsee Paistunturin paliskunnan rajaesteaidan ulkopuolella ja paikalta on kilometreittäin matkaa Kaldoaivin paliskuntaan. Minulle tuli lausuntoa katsoessa mieleen, että ehkäpä kaavaa hakeneen yrittäjän henkilö ei sattunut miellyttämään saamelaiskäräjien johtoa eli olivatko jatkossa pärstäkerroin tai vaikka henkilökohtainen kateus linjaamassa yhä enemmän käräjien kannanottoja?
Tällä kerralla Utsjoen kunta sai vielä jättää saamelaiskäräjien merkillisen lausunnon omaan arvoonsa, mutta ehkäpä jo pian kunnanhallituksen pöydälle ilmaantuu se täällä päin jo puhuttu ”punainen puhelin”?
Minä saan kuulla saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotusten merkityksistä ensi perjantaina 8.11., jolloin maa- ja metsätalousministeriön metsähallituslakiin ”saamelaispykäliä” sorvaava työryhmä kokoontuu Inarin Sajoksessa. Ensimmäisessä kokouksessa Klemetti Näkkäläjärvi ja Sami Manninen lupasivat kertoa silloin jo valmiina olleesta, mutta vielä julkistamattomasta ehdotuksestaan.
Keskeistä työryhmän kannalta tukee olemaan herrojen esitys siitä, mitä käräjälakiin esitetyn neuvottelu- ja yhteistyövelvoitteen vahvistamisen tulisi merkitä muassa metsähallituslain sisällössä.
Ei ole vaikeaa arvata millaisia näkemyksiä tulemme kuulemaan.
Toivon, että sidosryhmäni sekä myös maa- ja metsätalousministeriö ja Metsähallitus ottaisivat härkää (munaton koirasporo) sarvista ja edellyttäisivät jo asioista puhumista niiden oikeilla nimillä.
Muuten tästä ei tule tolkkua ennen totaalista törmäystä.
Eräs keskeinen toimenpide tässä käsittämättömässä vyörytyksessä olisi puhaltaa peliä poikki edellyttämällä jo moneen kertaan esitetyn ja vaaditun olosuhdeselvityksen tekemistä. On katsottava mikä todellisuudessa mahtaa olla saamelaisten ja heidän elinkeinojensa asema eli onko yleensä perusteita puhua enemmästä yhdenvertaisuudesta sanan todellisessa merkityksessä? Onko peräti mahdollista niin, että jokin saamelaisten ryhmä on elinkeinoineen ja siihen peilaavine kulttuureineen noussut muihin saamelaisiin ja etenkin yleisesti Suomen kansalaisiin nähden aivan erityiseen, ylempään asemaan, jossa pelkkä äänekäs vaatiminen ilman sen kummempia saantoja riittää vain vahvistamaan tuota asemaa?
Jos ja kun metsähallituslakia täydentävässä työryhmässä pyritään - toivottavasti edes hieman - pohtimaan asioita muutamaa teknistä lakipykälää syvemmältä, tulisi uhrata hetki sillekin ajatukselle, mikä asema nykyisenlaisella saamelaiskäräjillä on lopulta valtionmaiden ja -vesien käytön jonain päättävänä, ohjaavana tai edes lausuvana osapuolena? Kun käräjien itsevaltaiseksi säädetty johto ei edusta nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan alueen alkuperäisintä väestöä, kun käräjien johdolta puuttuu kaiken lisäksi näyttö laillisesta saannostaan valtionmaihin ja -vesiin ja kun julkisuudessa on kuultu ja nähty miten tuo pieni eliitti suhtautuu alueen muuhun väestöön ja heidän todennettaviin oikeuksiinsa, onko syytä edistää tällaista valtauspolitiikkaa, jossa jossain vaiheessa kupit menevät pahasti nurin?
Ensimmäisessä työryhmän kokouksessa pöytään jaettiin ympäristöministeriön tuottama Akwé: Kon -loppuraportti Hammastunturin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa pilottina tapahtuneesta ohjeiston soveltamisesta. Sittemmin on käynyt ilmi, ettei Suomessa saati maailmalla ole vielä sovittu saati päätetty miten tuota biodiversiteettisopimukseen ja sen 8j-artiklaan liittyvää paikallisyhteisöjen perinnetiedon kuulemista tulee soveltaa.
On myös esitetty, että ympäristöministeriön julkaisema Akwé: Kon -käännös olisi virheellinen ja jopa tahallisesti virheellinen. Viimeksi tähän asiaan on kiinnittänyt huomiotaan suomenruotsalainen kollegani Gunnar Pettersson ”Hirvasrumpu”-blogissaan. Minusta asiaa ei voi enää ohittaa ilman että se selvitetään.
Tässä Petterssonin tekstistä suoraan lainattuna tuon 8j-artikla (tai 8(j)-artikla) englanniksi:
“(j) Subject to its national legislation, respect, preserve and maintain knowledge, innovations and practices of indigenous and local communities embodying traditional lifestyles relevant for the conservation and sustainable use of biological diversity and promote their wider application with the approval and involvement of the holders of such knowledge, innovations and practices and encourage the equitable sharing of the benefits arising from the utilization of such knowledge, innovations and practices;”
…Ja sitten virallinen suomenkielinen käännös, sellaisena kuin se sisältyy asetukseen 78/1994:
”(j) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa,”
Näin ollen alkuperäistekstin kohta "indigenous and local communities" (suom. sisäsyntyiset/maassa kehittyneet ja paikalliset yhteisöt) on suomennoksessa muuttunut sisällöltään muotoon "alkuperäiskansat", englanniksi ”indigenous peoples”. Tällaisella suomennoksella sopimuskohta 8j on käytännössä kytketty ILO 169-sopimukseen alkuperäiskansojen oikeudesta ja kytkeminen on siis tapahtunut suomennosta tehtäessä. Englanninkielisen alkuperäistekstin muotoilussa on ilmeisesti ntietoisesti vältetty muotoilua "indigenous peoples".
Vaikka Akwé: Kon -ohjeistusta ei olla vastoin Metsähallituksen aluejohtajan Jyrki Tolosen toivomusta liittämässä uuteen metsähallituslakiin, näin uskon, on ohjeistus tuotu joka tapauksessa lakityöryhmän pöytään eli sitä kautta lakityötä halutaan kytkeä ILO 169 -sopimuksen ratifiointiprosessiin.
Tämä Akwé: Kon -episodi on minusta kuvaava esimerkki siitä, miten käärmettä on ajettu ja ajetaan pyssyyn jos minkinlaisilla käännöksillä ja väännöksillä. Kun maa- ja metsätalousministeriön saamelaistyöryhmä asetettiin ja aloitti työnsä, linjasi työryhmän puheenjohtaja Pentti Lähteenoja, ettei työryhmän työ liity mitenkään ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin. Ihmettelin tuossa tilanteessa miksi sitten yleensä olemme laatimassa tehtäväksi annettuja saamelaispykäliä, ja etenkin, kun taustalla on ministeriön taannoinen, hyvinkin toisen suuntainen ja minusta suoraselkäinen ILO-kannanotto.
Vielä kappale Akwé: Kon -ohjeista:
Niiden tavoitteena on edistää nimenomaan luonnon monimuotoisuutta ajatuksella, että paikallisyhteisöillä on sitä säilyttävää tai peräti edistävää perinteistä tietoa ja osaamista.
Osoittaako sitä esimerkiksi niin sanottu saamelainen poronhoito - tai mitä uusnomadismia se lieneekään?
Kun edellä mainitsemani Jyrki Tolonen katsoi muiden kuin saamelaisten kuulemisen kuittautuvan Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmien ja luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa normaalin sidosryhmätyöskentelyn kautta, hän unhohti Akwé: Kon -ohjeistuksen liittyvän pelkästään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Siitä ei erityisesti tässä 8j-merkityksessä kysytä muilta kuin saamelaiskäräjien nimeämiltä Akwé: Kon -työryhmiltä ja jälki on sen mukaista.
Jos vain niin sanottu saamelainen poronhoito saa lausua käytännössä viimeisenä sanana ja omista intresseistään lähtien mikä on luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja mikä kenties ei, ollaan jälleen sillä alussa mainitulla konfliktin tiellä.

Veikko

45 kommenttia:

  1. Toivoisin, että lähettäisitte tämän tekstinne presidentillemme, ministereille ja kansanedustajille. Tämä teksti on hyvä ja puhutte asiaa!

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä Tunturituulen kanssa. Tämä kaikki vaikuttaa olevan vain ja ainoastaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan asettavaa toimintaa. Aivan sama kuin minä esimerkiksi yrittäjänä alkaisin laittamaan asiakkaitani eriarvoiseen asemaan etnisen taustan perusteella. Aivan järjetöntä!

    VastaaPoista
  3. Olen täysin samaa mieltä"Tunturituulen" kanssa.

    VastaaPoista
  4. Kollumeilta koilliseen. Veikko Väänäsen kirjoitus on odettava hyvissä ajoin vakavasti. Mihin todella ollaan menossa Ilo 169 ei ole tarkoitettu kansainvälisestikään kaikille saamelaisryhmittymille. Koltilla, nykyinen kolttalaki/asetus turvaa kolttien elinolojaja, toimeentuloa jne. ellei saamelaiskäräjillä istuvia kolttasaamelaisia käännetä itseään kolttia vastaa, sekin on mahdollista. Näin oli käydä silloin kun kolttalaki ja asetusta käsiteltiin lakivaliokunnassa, olin kolttien luottamusmiehenä ja onneksi valiokunta ymmärsi tarkoitukseni. Muuten lakimiessihteerin ehdotus tulis tullut laiksi, vähemmistö kolttaväestö olis yhdistetty laki saamalaiskäräjäjiin. tämä lyhykäisyydessää.

    VastaaPoista
  5. Kiitos asiantuntevasta ja itse asian ytimeen pureutuvasta kirjoituksesta.
    Toivon,että asiaa saatetaan eteenpäin, Presidentin, Valtioneuvoston ja Eduskunnan tietoisuuteen

    VastaaPoista
  6. Kiitos asiaan paneutumisesta ja asian ytimeen osuneesta kirjoituksesta.
    Toivon ,että löytyy rohkeutta ja tarmoa viedä asia päättäjien tietoisuuteen
    pääkaupunki seudulle

    VastaaPoista
  7. Kiitän Veikkoa selväsanaisesta ja Suomen oikeusjärjestykseen tukeutuvasta arvioinnista, jossa hän tuo esille
    niitä rajuja muutoksia mitä aiheuttaa ihmisten välisiin suhteisiin 30.10 ministeri Henriksonille luovutetun mietinnön ehdotukset.
    Väänänen toteaa aivan oikeiun, että ILO-sopimuksen ratifioinnin suurimmaksi esteeksi on noussut nykyinen saamelaismääritelmä, joka jättää suurimman osan alkuperäisväestöstä statuksettomiksi vastoin selvää tutkimustietoa ja todennettua historiaa. Uusin ehdotus on nykyistäkin ahtampi ja vielä enemmän ILOn sopimuksen tarkoittamaa alkuperäisväestöä syrjivämpi. Muutosten perustelut ovat etnopoliittiset ja kaikkia uusimpia tieteellisiä tutkimustuloksia ei ole lainkaan huomioitu.

    Kysymys on siitä väestöstä, jonka esivanhemmat valtion ja kirkon toimesta pakotettiin vaihtamaan puhumansa saamen ja lapin kielet suomeksi. Tähän väestöön kuuluvista varsin moni kykenee osoittamaan asiakirjojen perusteella polveutuvansa aina 1500-luvulta lähtien Suomen alueella sijainneiden lapinkylien asukkaista.
    Heistä voidaan saada selvitystä sitäkin varhemmasta alue- ja asutushistoriasta eri oikeuksineen, vaikka yhtenäisiä asiakirjoja ei ole saatavilla. Tästä tarjoaa erinomaisen esimerkin jo saatujen tutkimustietojen pohjalta Ruotsin Norrbottenissa vireillä oleva laaja arkeologinen ja historiatutkimusprojekti.
    Tästä statuksettomien saamelaisten” väestöstä suuri osa kykenee yhtäjaksoisen polveutumisen perusteella identifioitumaan alkuperäisväestöön ILO-sopimuksen kriteerien mukaan. Sellainen ei ole mielestäni uhka saamelaiskulttuurille Suomessa, vaikka Saamelaiskäräjät asian näin näkeekin, leimaten statuksettomat saamelaiset ”saamelaisvastaisiksi”.
    Kun lappalaiset ovat nostaneet esille että he ovat Suomen alkuperäiskansaa tai peräti kansa, alkuperäiskansastatuksen kaapanneiden Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on todennut että Suomessa saa uskoa olevansa vaikka joulupukki, koskaka Suomessa vallitsee uskonvapaus. Tämä kertoo sekä etnisestä syrjinnästä että kaikki rajat ylittävästä röyhkeydestä sen elimen puheenjohtajalta jonka lakisääteisenä tehtävänä on hoitaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Nämä statuksettomat saamelaiset ovat päivittäin samoissa kylissä ja taajamissa keskenään tekemisissä mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Ei alueen asukkaiden kesken voida tehdä tällaisia syrjiviä eroja; sellaista valtaa ei ole eikä saa olla. Puheenjohtajan kannattaisi josku käydä paikanpäällä tututumassa tilanteeseen eikä kiertää pelkästään herrojen kanssa kabineteissa!

    jatkuu...

    VastaaPoista
  8. ...Jotta Suomen hallitus saisi asian tilasta oikeaa tietoa tästä tilanteesta, esitän harkittavaksi lainvalmistelijoista riippumattoman tutkijatason asiantuntijaryhmän asettamista arvioimaan vallitsevat tutkimustiedot ja tosiseikat, joista ei voi edes poliittisesti sopia, ja selvittämään erilaisia vaihtoehtoja ILO-sopimuksen ratifioimiseksi ennen kuin asian valmistelua jatketaan pelkästään nykyisen ahtaan saamelaismääritelmän pohjalta tai nyt luovutetun mietinnön ehdotusten. Asiantuntijaryhmä voisi myös arvioida myös mahdolliset vaikutukset avoimiin kysymyksiin.
    Tällainen asiantuntijatyöryhmä loisi tarvittavaa luottamusta. Sellainen rauhoittaisi tulehtunutta tilannetta Ylä-Lapissa ja estäisi diskriminaatiota jatkumasta ja syvenemästä. Muualla maailmassa mm. Norjassa alkuperäiskansan määritelmä on paljon väljempi eikä vastaavia ongelmia ole ollut lainkaan. Jokaisen itsenäisen valtion, joka ratifioi ILO-sopimuksen 169, on kuitenkin tehtävä se omien olosuhteidensa mukaisesti, milloin sille ylipäätänsä on tarvetta ja kestävät perustelut. Sopimus on kansainvälinen, mutta soveltavat ratkaisut kansallisia.

    Selvitystyössä voi osoittautua, että saamelaisten, lappalaisten ja Lapin muiden väestöryhmien etujen takaaminen ja edistäminen edellyttää ILO-sopimuksen sijaan aivan uudenlaisia, menneisyyden sijasta tulevaisuuteen tähyäviä ja kantavia syrjimättömiä ratkaisuja.
    Sellaisia voi hyvinkin olla löydettävissä kehittämällä alue- ja paikallishallintoa alueen kaikkien kansalaisten suuremman osallistumisoikeuden suuntaan, soveltaen Grönlannin ratkaisuja ILO-sopimusasiassa Suomen erilaisiin olosuhteisiin.
    Päätöksenteko- ja palvelurakenteen perusperiaatteena tulee tällöin jo taloudellisten realiteettien nimissä olla yhtenäinen, vaikkakin monikielinen -ja kulttuurinen malli.
    Kulttuuri- ja kielikohtaisia erillisratkaisuja joita tämän yli tarvitaan, tulee luoda missä se on perusteltua, tarkastellen asiaa ensisijaisesti erityisryhmien kannalta ja heitä kuunnellen. Tavoitteena tulee olla saavuttaa vähintään ILO-sopimuksen vaatimuksia vastaava taso.
    Moniarvoisen ja -kulttuurisen yhtenäisvaltion ja kansakunnan periaatetta, jota Saamelaiskäräjien ajama hegemonistinen, syrjivä ja segrationistinen ratkaisumalli ilmiselvästi uhkaa, on varjeltava kun silmäterää.
    opuksi voidaan kysyä onko ILO:n alkuperäis- ja heimokansasopimuksen ratifiointi todella tarpeen saamelaisten tulevaisuuden turvaamiseksi tässä tilanteessa, jossa saamelaisista vain 2−4 prosenttia saa toimeentulonsa ns. saamelaiselinkeinoista, ja jossa Suomen 10 000 saamelaisesta lähes 70 % asuu jo alueen ulkopuolella. Tulee myös kysyä millä hinnalla se voisi sen tehdä, sekä mitä tulee suoriin ja epäsuoriin euromääräisiin kustannuksiin ja seurannaiskustannuksiin, että mitä tulee yhteiskunnallisiin kustannuksiin sanan muussa mielessä. Antaako sellainen järjestely paremmat edellytykset saamekielen elpymiselle? Pysäyttääkö se saamelaisalueen autioittamiskehityksen vai ei? Onko saamelaisten palattava johonkin ja rekisteriin kelpaamattomien saamelaisten verisukulaisten lappalaisten ja muiden jonnekin? Näillä kysymyksillä ei ole päätepistettä, mutta jos perusteellinen selvitystyö osoittaa, ettei sopimuksen ratifioinnille ole Suomessa todellisia edellytyksiä, pitkittyneelle prosessille on myös osattava panna piste.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  9. Veikon ja Jounin ajatukset ne yhteen soppii, huomenna pannan vääristelykoppiin... Hoh hoijaa... pojjaat väittää vaikka musta valkoiseskis ja kannattajat kuolaa perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi on tyyppiesimerkki sitä klemettiläistä "pruritaanisaamelaista" retoriikkaa, jossa
      - solvataan omasta näkemyksestä poikkeavia kirjoittajia
      - ei tuoda esiin omia näkemyksiä asiasta
      - ei esitetä mitään perusteluja näkemyksilleen
      - nimitellään saamelaisvastaiseksi ja rasistiksi.

      Äärisaamelaistem mielestä vääräoppisilla (= kaikki saamelaiskäräjien äänestysluetteloon sisältymättömät "suomalaiset" ) myös toisin ajattelevilla saamelaislla ei ole oikeutta arvostella tai julkisanoa mitään mikä koskee saamelaisia ja heidän tekemisiään.
      Saamelaisten keskuudessa on voimassa Omertan laki.

      He itse pitävät oikeutenaan solvata eikä siihen perusteita tarvita.

      Irvokasta on, että oikeusministeri tukee voimakkaasti tällaisen ryhmän valtaanpääsyä.




      Herkästi tulee mieleen monet ääriliikkeet, jotka .

      Poista
    2. Kommentti päättyi tuohon kesken jääneeseen virkkeeseen (ei siis katkaistu).

      Poista
    3. Tarkoitat vääristelijöillä Klemettiä hoveineen?
      Jos taas tarkoitat Veikolla ja Jounilla vääristelijöitä, niin heidän ajatuksensa jakaa melko moni. Suomalainenkin. Jos tunnet yhtään suomalaista mentaliteettiä, niin se on tyyntä myrskyn edellä. Sen verran paksua pajunköyttä on syötetty. Ja tämä homma ei tähän jää. Jo ehkä ensi eduskuntavaalien jälkeen muuttuu ääni kellossa, jollei, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun valtiolta loppuu rahat ja suomalaiselta keskiluokalta maksuhalut. Että vääriä perseitä on nyt nuoltu. Yhteiskunnan rahat tulevat tuloveroina ja suurin kertymä keskiluokalta. Kun maksukyky tai halut loppuvat, ei verorahoitteinen kulttuuri pääasiallisena elinkeinonan kannata. Mitenkähän lioe porotalous ilman tukia? Pohatathan eivät näihin kuvioihin käsiään sotke, yritykset on parempi pitää Neitsytsaarilla...

      Poista
    4. "Herkästi tulee mieleen monet ääriliikkeet, jotka . "
      Katkaisu oli tarkoituksellinen. Tulkoon se tässä präntättynä.
      Jokainen tietää mihen historian tuntemat ääriliikkeet ovat valtansa perustaneet propagandaan (joka on tarkkaan harkittua totuuden muuntamista), miten ne ovat valtaansa käyttäneet ja miten niiden vallanahneus on johtanut ihmisoikeuksia loukkaaviin tekoihin . Niiden jäljiltä on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä kestäneitä oikeuskäsittelyjä, joiden rikosnimikkeenä on rikos ihmiskuntaa vastaan.
      Tähän eivät saamelaisten voimat riitä, mutta pienemmässä mittakaavassa kyse on rikoksista ihmioikeuksia vastaan.

      Poista
  10. Voi kunpa Veikko Väänäsen ja Juoni Kitin viisaus ja oikeudenmukaisuus leviäisi päättäjien tietoon ja käyttöön. Ehkä sopu tässä asiassa löytyisi ja oikeudenmukainen lopputulos saataisiin aikaan.

    VastaaPoista
  11. Kommentoija 3,11 klo 17.21. Voisitko kertoa mikä tai mitkä asiat on vääristelty. Väitän ettet pysty.

    VastaaPoista
  12. Saamelaisuusmääritelmää vääristellään tässä blogissa. Saamelaiset ovat olleet saamelaisia myös sorron aikana, mutta nyt kun saamelaiset saavat heille kuuluvat oikeudet, moni lappilainen lappalaiselinkeinojen harajoittajan jälkeläinen opportunisesti pyrkii keinoja kaihtamatta saamelaiseksi. Lappalaisiksi nimitettiin alunperin uudisasukkaita, jotka saivat elantonsa luontaistaloudesta.

    Lainaus Veikko Väänänen:

    Kommenttisi on tyyppiesimerkki sitä klemettiläistä "pruritaanisaamelaista" retoriikkaa, jossa
    - solvataan omasta näkemyksestä poikkeavia kirjoittajia
    - ei tuoda esiin omia näkemyksiä asiasta
    - ei esitetä mitään perusteluja näkemyksilleen
    - nimitellään saamelaisvastaiseksi ja rasistiksi.

    Määritelmä sopii muunneltuna täällä peuhaaville vihan lietsojille seuraavin muunnelmin:
    Kommenttisi on tyyppiesimerkki sitä klemettiläistä

    lappilaista retoriikkaa, jossa
    - solvataan omasta näkemyksestä poikkeavia kirjoittajia
    - ei tuoda esiin omia näkemyksiä asiasta
    - ei esitetä mitään perusteluja näkemyksilleen
    - nimitellään äärisaamelaisiksi ja rasistiksi.

    Puritaanisaamelaine ja äärisaamelainen ...hoh hoijaa... Kun avaa suunsa ja ilmoittaa olevansa saamelainen, joka ei halua joukkoon vieraita murtamaan omaa kulttuuria, niin saa kuulla erinaäisiä adjektiiveja. Mutta arvaatka mitä, välitänkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun puhut "heille kuuluvista oikeuksista" ja näytät eriyttävän niistä aiemmin saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien aikana vaaditut ja silloin hyvinkin kelvanneet lappalaisoikeudet, olisi kai aika jo viitata siihen muiden ylitse käyvään saantoon, johon nuo "heille kuuluvat oikeudet" nojaavat.
      Toinen kysymys voisi olla keitä nuo "vieraat" kulttuurisi murtajat ovat jos heidät hyväksyttäisiin toisaalla saamelaisyhteisöön? Edustatko kenties itse vaikkapa inarinsaamelaisten alueelle tullutta "vierasta" kulttuuria ja unohdat katsoa asiaa näiden alkuperäisten ihmisten näkökulmasta?

      Poista
    2. On ihan sama mitä sinulle VV sanoo, vääristelet mielesi mukaan. Uudisasukkaat jotka asutettiin Saamenmaalle 1600-luvulla ovat vieraita saamelaisyhteisön näkökulmasta. veikon kysymys Edustatko kenties itse vaikkapa inarinsaamelaisten alueelle tullutta "vierasta" kulttuuria ja unohdat katsoa asiaa näiden alkuperäisten ihmisten näkökulmasta?", edustaa sitä' vihan lietosjien näkökulmaa. MItäpä tuohon muutakaan viitsii sanoa... uskon että oikeus voittaa ja näin tulee käymään. :) Voikaa hyvin arvon lappilaiset!

      Poista
    3. Anonyymille 4.11. klo 9.29

      "Lappalaisiksi nimitettiin alunperin uudisasukkaita, jotka saivat elantonsa luontaistaloudesta."
      Väite ei pidä paikkaansa.
      Kirjoittaja tunne edes Lapin historian alkeita.
      Voudintileihin lappalaiseksi merkittiin lapinkylien asukkaat, jotka maksoivat lapinveroa. He pääosin olivat etnisesti saamelaisia. Joukossa oli myös vähän suomalaisia, jotka olivat avioituneet lapinkylien tytärten kanssa ja jotka siten "lappalaistuivat".
      Näin sai alkunsa mm. Näkkäläjärven suku Kaukosen suomalaissuvusta.
      Etniset saamelaiset perustivat uudistiloja olivat siis uudisasukkaitakin
      Perinteinen tieto, jota K. Näkkäläjärvi korostaa, on hänen suvussaan ainakin poronhoidon ja pohjoisen luonnon suhteen saanut alkunsa vasta 1800 luvulla. Miehethän poronhoidon perinteistä tietoa kantavat (vrt K Näkkäläjärven puheet ym.)
      Ätinsä puolelta 1800-luvun alusta perintö tulee Eira- suvusta, jonka kaikkia jälkeläisiä ei Suomessa ole hyväksytty saamelaisiksi.

      Uudisasukkaat jatkoivat saamelaista perintöään, tapojaan ja elinkeinojaan. Vain asuinmuoto ja osin elinkeino vaihtuivat. Kaikki aitosaamelaisten jälkeläiset, jotka määritelmällisesti ovat saamelaisia, eivät suinkaan harjoita perinteistä saamelaista elinkeinoa. Kielen vaihtuminen ei tarkoittanut sitä, että perinteinen tieto olisi lakannut olemasta ja saamelaiskulttuuri olisi hylätty. Kumpikin jatkui jo vuosisatojen perinteen perustalta kehittyen niin porosaamelaisten kuin inarinsaamelaisten arkipäivässä.

      Lapissa ei ole mitään jyrkkää jakoa "saamelaisten ja suomalaisten" välillä. Ei ole puhtaita suomalaisia ja puhtaita saamelaisia, ei etnisiteetiltään eikä kulttuuriltaan.

      Puritaanisaamelaisten käsitys oikeista saamelaisista ja suomalaisista ei vastaa todellisuutta.
      Se on puhtaasti vain rasistinen.

      Poista
    4. Joukkoon ei haluta. Mutta suomalainen raha ei haise.
      Minulla on hieman eri käsitys, ketkä ne niitä opportunisteja ovatkaan. En yhtään ihmettele, miksi fiksut nuoret saamelaiset eivät enää niin halukkaasti päälle pue.
      Ja mitä joukkoon haluamisesta tulee, niin minua ei kiinnosta elää kommunisminomaisissa olosuhteissa, jossa yhteisö päättää mielivaltaisesti asioista. Ajattelun ja mielipiteenvapautta ei ole. Saamelaisten mariginaaliin pakosta ajautuneena voin allekirjoittaa tuon, mitä tulee toimintatapoihin. Todellakin tuntuu, että katsovat oikeudekseen solvata ketä haluavat. Vaan millainen mies metsään menee, moinen puu vastaan tulee. Itse katson oikeudekseni puolustautua oikeudettomalta hyökkäykseltä niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Kun näin teen, olen mielenvikainen, totta kai. Vaan periksi ei anneta tuumaakaan, ja väkivallan uhan edessä ei vapista. Huutoon vastataan suorin selin ja silmiin katsoen. Se on suomalaista taistelutahtoa ja peräänantamattomuutta, johon Klemetti saa ilmeiseti kohtapuolin tutustua jos noilla linjoilla jatkaa (huom ilman ulkomaanpäivärahaa). Tuohon tahdon muuriin törmäsivät hänen "aatetoverinsakin" 39-44 kun koittivat lupaa kysymättä ottaa.
      Minulle on turha tulla ulisemaan alkupeäiskansoista. Itse tiedän mistä tulen aika tarkasti 1400 luvulle saakka, ja sukunimi kantaa vieläkin kauemmaksi.
      Turha sieltä on tulla uikuttamaan RKP:n suojista kolonialismista, kun suomen kansa on sen joutunut ruotsalaisten taholta selkänahoissaan tuntemaan. Omiakin sukulaisia on osallistunut mm. 30-vuotiseen sotaan ym. ruotsalaisten sotaretkiin ulkomailla, jotka ei normi talonpojalle kuuluneet pätkääkään muten, kuin että valloitettuja maita oli hyvä rasittaa sotaväen otolla ja ryöstöveroilla sekä pakottamalla tunnustamaan ruotsin valtakunnan virallista uskontoa kirkossakäyntipakkoineen.
      Venäjän vallan aika oli oikeasti perimätiedon valossa helpompaa, vaikka silloinkin joutui sukulaisia mm. Krimille sotaan.
      Sinä et tiedä Klemetti kolonialismista ja sorrosta yhtään mitään. Vaan ehkäpä noista sodista palanneet miehet ovat jättäneet suomalaiseen perimään aimo annoksen taistelutahtoa ja sisua. Sillä niiltä reissuilta ei vellihousut palanneet. Ja niissä karkeloissa pärjätäkseen piti osata muutakin kuin huudella. Tai piti osata yksi huuto: HAKKAA PÄÄLLE. Ja sitten lähti ratsuväki rynnäkköön...

      Poista
    5. Anonyymille, joka väitti
      "Uudisasukkaat jotka asutettiin Saamenmaalle 1600-luvulla ovat vieraita saamelaisyhteisön näkökulmasta."
      Näitä uudisasukkaiden jälkeläisiä ovat mm, Nilla Tapiola jonka isoisän isä ja tämän isä olivat uudisasukkaita Utsjoella ja suomalaista alkuperää.
      Samoin Klemetti Näkkäläjärven esi-isät ovat suomalaisia peltoviljelyalueelta tulleita uudisasukkaita. Näitä vieraita vaikutteita löytyy vaikka kuinka paljon puritaanisaamelaisten joukosta.
      Sen sijaan monet vieroksutut puritaanisaamelaisten "tekosaamelaisiksi" haukkumat polveutuvat jopa 100 % inarinsaamelaisista eikä heitä ole hyväksytty saamelaisiksi käräjien vaaliluetteloon.
      Vierasta verta on tullut kautta historian samoin vaikutteita alkuperäiseen kulttuuriin. Puritaanisaamelaissten kulttuuri on yksi saamelaiskulttuurien kehitysmuoto.
      Jos määritelmä hyväksytään, on se oikeusmurha.

      Poista
  13. Ilokseni huomaan, että Veikon viimeisin blokirjoitus on herättänyt ihmiset tiedostamaan minkä laatuisesta vallan valtaamisyrityksestä on nyt kysymyksessä kun tarkastelee viimeisintä saamelaislakityöryhmän mietinnön lainmuutosehdotuksia.

    Mietinnön henki on se, että ikään kuin saamelaisten ja lappalaisten osalta kysymys olisi eri kansasta. Uusimmat tutkimustulokset (esim. Enbuske ja Joona) eivät tähän kuitenkaan anna tällaista vastausta.
    Tosiasiassa meillä on painettuja lähteitä ja asiakirjoja eri ajoilta varsin runsaasti, joista löytyy tietoa, jonka perusteella me voimme jäsentää äskettäin päättyneitä tai pitemmältä ajalta kohti nykypäivää eteneviä tapahtumasarjoja. Ne osoittavat aivan muuta kuin mitä mietinnön ehdotusten perustelut.
    Mietinnön ehdotusten perustelujen argumentointi on vailla pohjaa, koska niissä ohitetaan uusimmat tieteelliset tutkimustulokset maaoikeuksien muodostumisesta, saamelaisuudesta, etnisyydestä ja monesta muusta keskeisestä asiasta.
    Nyt todellakin korkea aika avoimempaan julkiseen keskusteluun sekä kokemuksiin nykyisen saamelaiskäräjälain epäkohdista, että statuksettomille tärkeistä tulevaisuuden suurista kysymyksistä.

    Nyt työryhmä on kääntänyt kurssiaan 180 astetta edellisen saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän valmistelun perusteista, jotka koskevat erityisesti maahan ja maankäyttöön liittyvien historiallisten faktojen osoittamista saamelaiseksi identifioitumisprosessissa. Vaikka KHO:n tekemien tulkintojen mukaan nämä faktat ovat ILOn sopimuksen hengen mukaisia, käräjien mielestä tuomioistuimen tekemä ratkaisu vuodelta 2011 on väärä ja se näyttää olevan keskeinen peruste siihen miksi saamelaismääritelmää on muutettava. Ehdotettu uusi saamelaismääritelmä kieltää nykyisin voimassa olevan määritelmän mukaisen maa, veronkanto tai henkikirjan mukaan tapahtuvan identifioitumisen saamelaiseksi. Sehän on juuri se ILOn sopimuksen mukainen keskeinen peruste millä ihminen voi osoittaa polveutumisensa alkuperäisväestöstä

    Tässä yhteydessä muistutan, että nykyisen voimassa olevan määritelmän valmistelua 1990-luvulla kiirehdittiin sillä, että erään tutkimuksen mukaan saamelaisten maa- ja vesioikeusasiat olivat lopultakin selvinneet ja ainoastaan ns. liikamaakysymys saamelaisten ja valtion kesken odotti enää ratkaisuja. Vuoden 1886 metsälaki edellyttää kuitenkin näyttöä liikamaan omistuksesta, joka on niin kauan aikaa valtion kunnes siihen osoitetaan valtiota parempi oikeus. Nyt määritelmän muuttamisella tämä mahdollisuus tehdään vaikeammaksi.

    jatkuu.

    VastaaPoista
  14. ... Nyt jos koska tarvitaan luotettavaa tietoa hahmottamaan ja selventämään käsitystä Saamenmaan menneisyydestä ja pitämään päätöksentekijät tietoisina miten Lapinkylien ja saamelaisten oikeudet ovat kehittyneet. Ehkäpä tällainen selvitys voitaisiin aloittaa siitä, että selvitetään kuka tai ketä omistivat maat ennen kuin metsälaki vuonna 1886 annettiin. Sen nojallahan entisten lapinkylien maat siirtyivät liikamaina valtion hallintaan. Tätä asiaa tältä osin valaisevat tuomioiden päätökset.

    Saamelaislakityöryhmän esityksistä syntynyt keskustelu on paljastanut, että erilaiset vastakkaiset näkemykset ovat syntyneet siitä uskosta, että saamelaisten historian koko laajuus ja merkitys tiedettäisiin ja että nyt sitten ainoastaan korjataan historian vääristymiä.
    Tähän toteaisin, että historian osalta kaikki lappalaiset ovat samalla viivalla, joten on turha elätellä unelmaa oikotiestä. Meidän saamelaisten ja lappalaisten on etsittävä vilpittömästi historiaan perustuvaa ratkaisua; vain oikeuden toteutuminen voi ratkaista nykyiset ongelmat, ei vastakkainasettelu. Joka tätä ei halua myöntää on tahallaan hankkimassa vastavoimia.
    Tähän vielä toteaisin, että siitä ei seuraa hyvää, mikäli joku ryhmä ryhtyy harjoittamaan historian totalisointia. Neuvostoliiton romahtaminen pitäisi olla jo riittävän varoittava esimerkki tästä. Joten nyt on vihellettävä peli poikki ja palattava yhteiseen neuvottelupöytään. Ei ole mitään tarvetta sama lappalaisväestö väestö Berliinin muuria muistuttavalla mielivaltaisella rajalla.
    Mitä olemme oppineet vai olemmeko oppineet mitään kiistasta? Siksi varoitan huonomuistisuuden vaaroista tai mikä pahempaa muistikuvien tahallaan uudelleen kirjoittamisesta tulevaisuuden uudelleen muokkaamiseksi vähän samaan tapaan kuin entisen Neuvostoliiton hallitsijat aikoinaan tekivät. Ensin on tehtävä tilannekatsaus - tutkittava mitkä asiat menivät saamelaiskäräjien politiikassa pieleen ja tartuttava härkää sarvista. Ihmisten pitää ottaa selvää todellisuudesta, johon vain voi nojata elämän arjessa.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  15. Äärisaamelainen puhuu saamelaisten sorron ajasta. Tarkoittanee kun oli joskus asuntolassa kuten 50-lukulaiset pitkin Suomea. Ohittaa, että todellinen "sorron aika" oli jo paljon ennen eli kun kalastaja- ja metsälappalaisilta vietiin oikeutta kieleensä ja kultuuriinsa. Nyt nämä "myöhäissorretut" haluavat kuitata kokemansa vääryydet sortamalla jo aiemmin sorrettuja. Laistaan kulttuuria sekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porosaamelaiskulttuuri on alusta asti ollut sorron ja äärimmäisen kilpailun kulttuuria. Siitä ei hakemallakaan löydä vähempiosaisten
      hoivaamista ja myötäelämistä. Heidän keskuudessaankin
      vallitsi vahvemman oikeus, joka näkyi siinä, että pehmeämpiluonteiselta yhtäkkiä porot kaikki katosivat. Hän
      hätäytyi rikkaammille pororengiksi henkensä pitimiksi.
      Sama perinteinen elämäntapa on nykyisilläkin saamelaisvallanpi-
      täjillä. Heikot syrjään, itselle kaikki valta ja mammona.
      Ne, jotka valtiovallalta heruvat. Piinkova omia vähemmistöjä
      kohtaan. Rehelliset eivät ikinä ole perineet maata, ei nyt eikä
      hamassa tulevaisuudessa.

      Poista
  16. Kun lukee Yle Sápmin julkaisemia saamelaikäräjälain muutosehdotusta koskevia "uutisia" ei voi välttyä ajatukselta, että Yle Sápmi toimii Klemetti Näkkäläjärven propagandamediana.
    Tämä näkyy myös siinä, että "uutisista" on suomenkielisillä sivuilla enemmän "vastustajien" kuin taattujen klemettiläisten kannanottoja.
    Näin saadan kaksinkertainen hyöty:
    saamenkilisillä sivuilla näkyy lähes yksimielinen kannatus työryhmän esityksille
    suomenkielisillä sivuilla ei tätä näy, vaan se että Yle Sápmi "antaa runsaasti tilaa toisenlaisille näkemyksille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle Saamea johtaakin yksi Näkkäläjärvi!

      Poista
    2. Yle Sápmilla on ollut tässä Klemetti Näkkäläjärven ja hänen hovinsa vallankaappausprojektissa keskeinen rool ainakin runsaan vuoden ajani.
      Sen keskeinen tavoite on ollut saada näyttämään siltä, että saamelaiset ovat yhtenä miehenä Näkkäläjärven takana ja etenkin "yksimielisiä" asiassa.
      Tässä on businessmaailman mainoskikoilla onnistuttu hämäämään ainakin etelän herrat ja etenkin rkp:n "humanistit".

      Toinen tavoite on ollut kuva vastakkainasettelusta saamelaiset-suomalaiset teemalla: "supisuomalaiset vieraan kulttuurin edustajat sortavat viatonta alkuperäiskansaa ja pyrkivät hävittämään sen kulttuurin". Tämä käsitys on kaukana todellisuudesta, joka on monimuotoisempi. Se on niin järjetön kahtiajako, että jokainen sen ymmärtää, jos edes jotain asiasta tietää ja edes vähän ajattelee.
      Saumaton yhteistyö ja erään imagokonsulttifirman avustuksella sekä ilmeisesti erään puolueen rahoilla on vaikutelma uponnut hallitukseen.
      Hyvä huijaus.on onnistunut, kun hallituksen herrat ja rouvat eivät näy todellakaan tietävän asiasta mitään. Asia sopii kuitenkin heidän kuvittelemaansa " viattoman alkuperäiskansan pelastamisesta" syntyvään glooriaan ja onhan se jonkinlaista hyväntekeväisyyttä, vähän niinkuin kristikansa aiemmin kutoi sukkia Ambomaan lapsille.

      Yle Sápmin linja on niin selvä, että se näyttäytyy naiiviltakin, jos siis vähänkään seuraa Se näyttää menevän päähän kuin häkä. Kaupallisin termein ilmaistuna. Kun häkä hälvenee todellisuuden valjettua onkin käsissä kasa rumaa roinaa eikä pyhimyksen kiiltelevä sädekehä. Kaiken lisäksi on kansainvälislille tivaajille vastattava syytöksiin ihmisoikeuksien loukkauksista.


      Poista
  17. Onko kenelläkään tietoa, kuinka vahvasti tämä saamelaiskäräjälain uudistaminen on hierottu hallitussopimukseen.

    Jos se on hallitussopimuksessa, niin se tulee toteutuman hyvin pitkälle työryhmän esityksen mukaisesti. Henrikson esikuntineen hieman viilaa sitä ja vie sen hallitukseen, josta se tuulee sellaisenaan läpi eduskuntaan hallituksen esityksenä ja kaikki hallituspuolueet (myös hallituspuolueiden lappilaiset kansanedustajat) äänestävät sen puolesta, vaikka eivät sisällöstä pitäisikään.

    Näin lakeja Suomessa tänä päivänä tehdään. Lain ydin on päätetty jo työryhmää perustettaessa ja virkamiestyöryhmän esitys toteutuu sellaisenaan. Kansalaiskeskustelulla ei lainsäädäntöprosesseihin vaikuteta. Ainakaan ei-helsinkiläisten kansalaiskeskustelu ei siihen vaikuta.

    Tuo Saamelaiskäräjien väliportaanhallinto on jo hierottu kaivoslain lisäksi vesilakiin, se näin se tulee ihan pian ympäristönsuojelu-, saamelaiskäräjä-, ja metsähallituslakiin.

    Eikä sitä junaa pysäytä mikään - Valitettavasti näin.

    VastaaPoista
  18. Poistin edeltä erään kommentin, jossa jonkun toisen kommentoijan mukaan viitattiin fyysisen voiman käyttöön käynnissä olevassa kiistassa. Vaikka kommentista ei voinut suoraan noin lukea, toivon, että uhkaavaksi tulkittavalta kirjoittamiselta pidättäydytään.
    Samoin edellytän, että kun arvostellaan julkista harjoitettua saamelaispolitiikkaa ja sen julkisia toimijoita, muistetaan ettei saamelaisia kansanryhmänä tule tähän arvosteluun yleistää. Mielestäni varoittava esimerkki kansanryhmän leimaamisesta löytyy seuraavasta Klemetti Näkkäläjärven kirjoituksesta Lapin Kansassa 5.11.13.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, haa Klemetti näkkäläjätvi kirjoittaa perustellusti ja asiallisesti. Mitäköhän kohtaa tarkoitat leimaamisella? Kiinnostaisi tietää.

      Poista
    2. Kokonaisen kansanryhmän identiteetin nollaaminen on minusta(kin) todellista leimaamista, jolla lisäksi kuin itsestäänselvyytenä toteamalla pyrittään suuntaamaan yleistä mielipidettä torjumaan lappalaisten vaatimukset ja näkemykset alkuperäiskansana.
      Jos kirjjoittaisin, ettei saamelaisia ole olemassa, olisinko herra "Hah haa" Klemetin kanssa samalla viivalla?

      Poista
  19. Äärisaamelaiset ovat vaatineet, että sekä kouluissa että päivähoidossa saamelaislapset eristetään suomalaisista. Perusteluina on esitetty kieli- ja kulttuurikontaminaatio eli saastuminen.

    "Olen kyllä myös kuullut kauhutarinoita sellaisista tilanteista, joissa esimerkiksi Porvoossa koulussa lapsia ei päästetä leikkimään pihalle välitunnilla yhtä aikaa, koska tapahtuisi jonkinlaista 'kielikontaminaatiota'", Alexander Stubb totesi.
    "Se muistuttaa minua enemmän Yhdysvaltain segregaatiosta 1950-luvulla kuin mistään muusta", hän sanoi.
    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/stubb%20kieli%20segregaatio-11123

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Inarin kirkolla tämä eristäminen on käytäntöä ja sillä on haluttu estää myös suomenkielisen henkilöstön tulo saamelaislasten keskuuteen. Alexanderin kannattaisi piipahtaa katsomassa ehkä tietämättään edistämäänsä apartheidia??

      Poista
  20. Tämähän alkaa olla kuin Hitlerin saksa Arjalaisineen. Saattaa olla että tulevaisuudessa suomalaisille rauhanturvaajille ei tarvitse maksaa ulkomaan päiväraa.

    VastaaPoista
  21. Kysyn kaikilta kommentoijilta. Miksi ette kirjoita lehtiin? Se tavoittaa huomattavasti suuremman kuulijakunnan kuin tämä blogi (joka sinänsä on todella paikallaan) Tarvitsemme julkista keskustelua muuten saamelaiseliitti saa tahtonsa läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on huomionarvoinen kysymys ja kehotus kommentoijalta! Tätä blogia luetaan päivittäin vähimmillään noin 300 kertaa ja enimmillään joitain päiviä uusien kirjoitusten julkaisemisen jälkeen päivittäin noin 500 - 600 kertaa. Jokin huippu on noita ylempi.
      Määrä ylittää Lapin maakuntalehtien avoimilla nettisivuilla olevien useimpien päivittäisten uutisten lukukerrat, jopa reilusti, mutta lukijakunta niillä on varmasti kokonaisuutena monikasvoisempi kuin blogeilla, joiden lukijakunta tahtoo huomatavalta osaltaan vakiintua.
      Sen olen huomannut, että osa lukijoistani myös jakaa kirjoituksia tahoille, joilla ei niin seurata pohjoisimman Lapin tapahtumia ja äänenpainoja. Näitä lukukontakteja on tullut julki aivan viime aikoinakin suorien yhteydenottojen ja kommenttien kautta.

      Poista
    2. Ja vielä pieni täydennys: Lehdissä lukijoiden kirjoitukset ovat sitä kaikkein tarkimmin seurattua aineistoa!

      Poista
    3. On kiva lukea näitä, valistavia ja asiallisia juttuja kirjoittajan (ylläpitäjän) kynästä. Toivon tämän jatkuvan ja kiinnostuksesi asioihin riittävän.
      R

      Poista
  22. Saamelaiset ovat väärässä mikäli kuvittelevat että valtaväestö alistuu saamelaisvähemmistön vallanpidon alle lapissa. Tulette näkemään vastustuksen.

    VastaaPoista
  23. Olisiko aivan mahdoton ajatus jos kaikkia Ylä-Lapissa asuvia Suomalaisia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ?

    Kollum Bladettia odotellessa

    VastaaPoista
  24. Inarin kunnan kehityksen suurin jarru on maankäytön jumiutuminen.
    Kunta ei saa aikaikseksi varojen puutteen vuoksi kaavoituksia, ainakaan sellaisia etteikö niitä valituksilla halvaannuteta.
    Metsähallitus suurimpana maanomistajana ei myy eikä vuokraa valtion maita. Perustelu on aina sama: Alue on pornhoitoaluetta tai ainakin tärkeää Saamelaisaluetta.
    Saariselän ympäristöön olisi kiireesti saatava uusia matkailua tukevia yrittäjiä. Tätä menoa se ei kyllä onnistu.
    Tilanteesta kärsii tasapuolisesti niin valtaväestö kuin Saamelaisetkin.

    VastaaPoista
  25. Tasa-arvo...voisiko se olla mahdollista täällä kun se ei toimi missään muuallakaan. Siellä missä ihminen toimii niin siellä toimii kilpailun laki. Vahvemmat voittaa heikommat. Saamelaiset ovat nyt vahvoja ja muu lapinväestö heikkoja. Saamelaiset pelaavat nyt ovelammin tätä valtapeliä ja saavat puolelleen vaikutusvaltaisia ihmisiä. Lappalaiset huutelevat puskista. Pian historia toistaa itseään ja lappalaiset ovat poropaimenien piikoja ja renkejä....ellei muutosta tapahdu ja lappalaisten keskuudesta nouse rohkeita ihmisiä jotka pystyvät myös toimimaan.

    VastaaPoista
  26. Veikon uusimmat blogikirjoitukset ovat laajentaneet ja syventäneet keskustelua saamelaisten elämänmuodon kestävyydestä ja tarkentaneet kuvaa liikaa ja väärinkäytetystä kestävyys-käsitteestä, joka on viime vuosina etääntynyt alkuperäisestä merkityksestään. Tämä on tapahtunut ennen kaikkea prosessissa jossa saamelaiskäräjät on propagandistisin keinoin, ennen kaikkea loputtomalla toistolla, pyrkinyt luomaan laajan yleisön ja ennen kaikkea päättäjien mielessä yhtäläisyysmerkit kestävän kehityksen ja saamelaisuuden välillä, siinä määrin että ne olisivat sama asia.

    Todellisuuden tasolla saamelaiskäräjien tarkoittama kestävyys vaatimuksineen alueiden varaamisesta vain saamelaisille ei riitä pysäyttämään nykyisten erämaa-alueiden ja kansallispuistojen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Sen saavat aikaan saamelaisten harjoittama porojen ylilaiduntaminen. Sellainen ei rauhoita tilannetta eikä myöskään vakauta väestöryhmien välisiä suhteita. Näiden kehityskulkujen kääntäminen edellyttää saamelaiskäräjien puheenjohtajalta tosiasioiden tunnustamista, palaamista utopioista todellisuuteen.

    Ylä-Lapissa saamelaisten ylilaiduntava porotalous ja ympäristö on kaikkialla törmäyskurssilla vieden kehitystä koko ajan yhä huonompaan suuntaan. Niinpä nykykehityksen ja mahdollisten uusien järjestelyjen seuraukset on kartoitettava tieteellisesti ja järjestelmällisesti ennen kuin suunnitellaan tai toteutetaan mitään poliittisia päätöksiä.

    Erityisesti tämä koskee kaikkia päätöksiä joissa väestöryhmät asetettaisiin perustuslain ja velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastaisesti eriarvoiseen asemaan. Perusteena on vain mielivaltaisuus ja sattumanvaraisuus. Vaatimukset saamelaisten positiivisesta syrjimisestä vääryyksien korjaamiseksi ovat täysin kestämättömällä pohjalla etenkin silloin, kun erityisasema annettaisiin vain etnisesti määritellylle osalle alkuperäiskansaa, ja vieläpä ulkopuolelle jätettävien alkuperäiskansan ryhmien ja yksilöiden kustannuksella. Sellainen ei ole oikeutta eikä tasa-arvoa, vaan vääryyttä ja syrjintää, ehkäpä peräti rotusyrjintää alkuperäin perusteella. Sellainen antaa Suomesta oikeusvaltiona kansainväliselle yhteisölle oudon kuvan.

    Saamelaiskäsitettä kestävän alkuperäiskansan elämänmuodon ilmentäjänä viljelevät nykyisin saamelaiskäräjien lisäksi erityisen innokkaasti sellaiset asiasta tietämättömät tahot, jotka haluavat korostaa saamelaismyönteisyyttään. Tosiasioiden tullessa yhä enemmän ilmi he eivät voi välttyä siltä, että heitä kuitenkin syytetään yhä useammin rasismista, statuksettomien lappalaisten syrjimisestä ja kestävän kehityksen unohtamisesta.

    jatkuu..

    VastaaPoista
  27. Jos saamelaiskäräjiä olisi uskominen, aivan erityiseen luontosuhteeseen perustuva saamelainen elämänmuoto pitäisi olla aivan muuta kuin mitä se tänä päivänä todellisuudessa ja yhä enenevissä määrin on. Se olisi sellaista taloutta joka erottuisi alueella asuvan muun väestön taloudesta, joka tarkoittaisi, että saamelaisten poroja ei ruokittaisi keino- ja säilörehuilla maastoon ja aidattuihin tarhoihin, porot koottaisiin erotuksiin jalkaisin ja hiihtäen ja niin edelleen. Autoja, lentokoneita ja kännyköitä käyttäisivät "hyviksiä" eli saamelaisia sortavat "pahikset" eli statuksettomat lappalaiset ja muuta alueella asuvat ihmiset. Tällainen luokittelu muistuttaa kovasti myös fasismin synnyn ensivaiheita viime vuosisadalla Euroopassa.

    Saamelaiskäräjien väittämästä, että saamelainen poronhoito olisi esimerkillisen kestävää, ei ole totta edes toinen puoli. Todellinen kestävä poronhoito alkuperäisessä merkityksessään tarkoittaa jotakin mikä säilyy eikä kulu tai rikkoonnu. Se on poronhoitoa, joka ei ylitä luonnon kantokykyä, ja joka yhdistää sen harjoittajat ja toteutuu muunkin väestön sietokyvyn puitteissa niin että hankauksista ja epäkohdista neuvotellaan.

    Saamelaiskäräjien vaatimuksista on seurannut vuosikausia jatkunut keskustelu siitä, kuka on saamelainen ja onko saamelainen elämänmuoto kestävää ja sellainen joka tulisi suojella erityislainsäädännöllä siten, että saamelaiset eristettäisiin ahtaan saamelaismääritelmän avulla statuksettomista saamelaisista ja muusta väestöstä. Tämä keskustelu lähestyy nyt loppuaan.

    Keskustelua yli 20 vuotta seuranneena voin todeta, että millään mittapuulla mitattuna ei ole osoitettavissa tosiasioiden tasolla, että saamelaisten poronhoito olisi kestävän kehityksen kannalta mitenkään sen myönteisempi kuin muukaan poronhoito. Silti väitteet joiden mukaan saamelaisten elämänmuoto olisi jotenkin erityisen kestävä jatkuvat uusimmista tutkimustuloksista huolimatta.

    Se, että ajatus ei ole saanut poliittisia päätöksentekijöitä kannattamaan saamelaiskäräjien vaatimuksia maan omistuksen ja hallinnan siirtämisestä samaisille käräjille osoittaa omalta osaltaan sen, että kun käsitettä on käytetty väärin perustein ja liikaa se on menettänyt sisältönsä ja vaikuttavuutensa. Ja mikä pahinta, saamelaiselinkeinoista puhuttaessa kestävyyden hokeminen milloin missäkin asiayhteydessä on menettänyt myös uskottavuutensa.

    Saamelaisjohdon ympäristö- ja saamelaispolitiikan ahdingon ytimessä on kysymys siitä voivatko saamelaiset nykykurssilla jatkaa vaarantamatta kestävän porotalouden edellytyksiä?

    ILOn sopimuksen ratifiointiyritykset ovat Suomessa epäonnistuneet yksi toisensa jälkeen, eikä hallitus ole lainkaan tarttunut tosissaan siinä määrin asiaan kuin mitä käytettävissä oleva uusin tieto edellyttäisi. Saamelaiskäräjien etsikkoaika näyttää olevan kulumassa loppuun. Olisi aika siirtyä kestävän kehityksen pohjalle ei ainoastaan poronhoidossa, vaan myös saamelaispolitiikassa.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista