sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Akwé: Kon säädetään metsähallituslakiin?

”Suomen saamelaiskäräjät sai Montrealissa pidetyssä biodiversiteettikokouksessa tunnustusta 8(j)-artiklan toimeenpanosta. Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat ensimmäisenä maailmassa soveltaneet alkuperäiskansojen perimätiedon suojaavat Akwé: Kon -ohjeet käytäntöön.”
Näin kertoo Ylen saamenradio. Uutisesta ei käy ilmi kuka ja miten tunnustuksen antoi ja millainen oli tarkemmin saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen kokouksessa järjestämä yhteisesiintyminen.
Yksi konkreettinen esitys tai ajatus uutisesta löytyy: Sen esittäjä on käräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto, joka pitää tärkeänä, että saamelaisia koskeva Akwé: Kon -ohjeistus kirjataan lakiin.
Ei tarvinne pitkään pohtia mihin lakiin nyt ainakin tuo ensi kokemusten mukaan saamelaisille poronomistajille erilaisissa Metsähallituksen luonnonvara- sekä hoito- ja käyttösuunnitelmissa sananvaltaa antava intiaanikielistä otsikkoa kantava säädös kirjattaisiin. Ehkä sitä ennakoi jo metsähallituslain saamelaisoikeustyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa esitelty Hammastunturin erämaan Akwé: Kon loppuraportti.
Hienon näköinen kirjanen hienoine lupauksineen ja toiveineen.
Joudun kuitenkin kyseisen työryhmän ainoana sen työn kohdealueelta olevana ”muun väestön” edustajana kysymään, miten moinen Akwé: Kon on oikein ujuttautunut jo näinkin syvälle valtionhallinnon käytännön toimenpiteisiin.
Hammastunturin osalta joudun kyllä toteamaan, että siinä saamelaista perinteistä tietoa suunnitteluun tuonut Akwé: Kon -työryhmä oli kovin yksipuolisesti saamelaisistakin muodostettu. Silti se sai huomattavan suuren lausunto- ja vaikuttamisoikeuden.
Kun Metsähallitus Hammastunturin Akwé: Kon -loppuraportissa ilmoittaa käyttävänsä ohjeistusta "mielellään myös tulevaisuudessa" saamelaisten kotiseutualueella ainakin luonnonvarasuunnitelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa, on mielestäni biodiversiteettisopimuksen 8(j)-artiklan ja Akwé: Kon -ohjeistuksen tarkoittamat paikalliset yhteisöt syytä kansainväliset kriteerit tarkoin tutkien selvittää. Nyt ainoastaan on katsottu, että artikla ja ohjeet koskevat saamelaisia (käytännössä saamelaiskäräjiä ja sen vaalilautakunnan ja hallituksen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymiä henkilöitä) sekä Metsähallituksen käytännön soveltamisesta johtuen lähinnä vain saamelaisia porotalouden harjoittajia tai saamelaisia poronomistajia.
Metsähallituksen menettelyyn on kiinnitetty huomiota mm. pohjoisen kunnissa, niiden tuoreissa lausunnoissa, ja sitä on kritisoitu myös alueen erityisperusteisten oikeuksien omistajien taholta sekä alueen alkuperäisimpiin asuttajiin kuuluvien lappalaisten, myös osittain saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien kalastajasaamelaisten (inarinsaamelaiset) taholta. Kun saamelainen poronhoitaja voi varsin huoletta ajella erämaassa kenenkään häneltä siellä ajelustaan kyselemättä, tiedän tapauksia, joissa inarinsaamelainen ei-poromies on joutunut hakemaan tietoimituksen päästäkseen sukunsa ja perheensä ylimuistoisesti käyttämälle kalajärvelle Metsähallituksen vastustaessa hakemusta.
Koska Metsähallitusta ohjeistaneessa ympäristöministeriössä ja Metsähallituksessa pitäisi olla tiedossa Pohjois-Lappia raastava etninen konflikti saamelaisuuden määrittelystä, kuka on alueen alkuperäiskansaa ja mikä yleensä on historialliseen totuuteen perustuva saamelaisalue, on tämän konfliktin lietsomista lähteä tässä vaiheessa laatimaan väestöä jakavia päätöksiä ja ohjeistuksia, elleivät ne perustu kokonaisvaltaisempaan asioiden selvittämiseen ja säätämiseen.
On selvää, että saamelaiskäräjien porosaamelaisuutta edustavan johdon taholta on tavoiteltavaa viedä asioita omista intresseistä lähtien eteenpäin ja mahdollisimman pitkälle tilanteessa, jossa on luotu myös painetta ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi poliittisin perustein.
Tässä vaiheessa haluan siis tietää miten ympäristöministeriö on päätynyt Akwé: Kon ohjeissaan (OH 1/2011) toteamaan niiden tarkoittavan ainoastaan saamelaisia? Millainen asiantuntijoiden käyttö ja millainen hallintomenettely ohjeista päättämiseen ja niiden laatimiseen on sisältynyt?
Metsähallituksen haluan vastaavan kysymykseen miten sen taholla on päädytty pilotoimaan maailman mitassa Akwé: Kon -ohjeistusta nyt todetulla, suppealla tavalla eli koskemaan vain saamelaisia ja käytännössä vain porotaloutta harjoittavien saamelaisten "yhteisöä"?
Viittaan tässä yhteydessä vielä Metsähallituksen Lemmenjoen kansallispuistoa koskevaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan, jossa poronhoito linjataan suojelualueella saamelaisen kulttuurin tärkeimmäksi perustaksi, mutta saman suunnitelman historiaosassa kerrotaan (aivan oikein) suurporonhoidon olevan alueella myöhäinen tulokas ja että alun perin kansallispuisto on ollut inarinsaamelaisten pyyntialuetta.
Soveltamisen ongelmaa tasavertaisuuden ja ihmisoikeuksien osalta pahentaa vielä esiin tullut Metsähallituksen kansalaisia eriarvoistava yhdenvertaisuussuunnitelma (1821/01/2004). Sen osalta kysyn samaa kuin edellä eli mihin olemassa olevaan lainsäädäntöön perustuu kyseisen suunnitelman "positiivinen erityiskohtelu" (aiemmin käytössä on ollut termi "positiivinen syrjintä")?
Myös edellä mainittujen ohjeistusten ja suunnitelmien istuminen Suomen yhdenvertaisuuslain ohella YK:n alkuperäiskansajulistuksen 46. artiklaan olisi mielenkiintoista ympäristöministeriön ja Metsähallituksen taholta kuulla.

Veikko


17 kommenttia:

  1. Ei näytä olevan yksien röyhkeydellä mitään rajaa.
    Jos ja kun laki ei näytä olevan sama kaikille, niin mitäpä me muut väestöryhmät enää lakia noudattamaan. Monessakaan asiassa...

    VastaaPoista
  2. Yle Sapmin linjaa ja tiedotustapaa leimaa
    - vaikutelmajournalismi eli vaikutelman aikaansaamiseksi se jättää tietoisesti "häiritsevät" ja samalla informatiiviset faktat pois uutisista. Useinkaan ei jutusta ilmene kuka on sanonut, missä yhteydessä ja milloin on sanonut, mitä on sanonut (tai jos on siitä on tarkoituksenmukaisuusperiaatteella " poimittu" saamelaiskäräjien kantaa tukevat osat. Muusta vaietaan.
    Yle Sápmi on Saamelaiskäräjien johdonkäsikassara.

    - Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmissä, konferensseissa ja matkoilla vain taatusti johdon linjoilla olevat luottohenkilöt . Piiri on todella pieni.. Joskus on joku porukan ulkopuolinen hyväksytty vähän kuin näytteeksi "monipuolisuudesta"
    Asian voi todeta saamelaiskäräjien ja hallituksen pöytäkirjoista ja puheenjohtajan blogista..
    Kaikki Klemetti Näkkäläjärven kannasta poikkeavat on tarkoin jätetty ulkpuolelle, jopa silloin, kun työjärjestyksen mukaan olisi kaikki kieli- ja saamelaisryhmät pitänyt olla edustettuna.
    Törkeää syrjintää. Eikä kukaan asianomainen virkamies taatusti älähdä.
    Tämä saamelaiskäräjien tiivis sisäpiiri ajaa asioita tavalla, jonka perusteella voidaan todeta, ettei se edusta saamelaisia. Demokratiasta ei ole tietoakaan. . Valitettavasti valtion virkamiehistö ja poliittinen johto ummistaa silmät eikä ole tietävinään asiasta tai niiden toiminta ei ole asianmukaista ja -tuntevaa.
    Niitä jallitetaan mennen tullen.

    On mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos kehitys menee saamelaiskäräjien vallan lisäämiseen ja muutoinkin sen tahdon mukaisesti.
    Mitä Suomen valtio vastaa ihmisoikeustouomioistuimelle ja YK:n elimille, kun ne tivaavat perusteita saamelaisalueen muun väestön räikeästä syrjimisestä ja ihmisoikeusrikkomuksista? Sillä näin tulee tapahtumaan.

    Herätkää jo maamme virkamiehet ja poliittinen johto ennen kuin vuosisadan ihmisoikeusskandaali ryvettää Suomen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä menisi näissä asioissa luottamaan sen paremmin ihmisoikeustuomioistimeen kuin yk-elimiinkään. Kyllä järki pitäisi löytyä jo omasta maasta. Ei ole ihmisoikeustuomioistuimella mitään kiirettä käsittelyissä, jos kyse on enemmistön oikeuksista. Siinäpä oottelet ainakin kymmenen vuotta.

      Poista
  3. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2011: Akwé Kon-ohjeet

    ”Vapaaehtoiset ohjeet sellaisten hankkeiden kulttuuristen-,
    ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnille, joita
    aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen
    pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä
    maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin”

    ”Osapuolten tulisi, mikäli ne eivät ole vielä sitä tehneet, pyrkiä kansallisen lainsäädännön
    mukaisella tavalla takaamaan asianomaisten alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen
    täysimääräinen osallistuminen ehdotettuja hankkeita koskevaan
    päätöksentekomenettelyyn, tarkistus- ja muutoksenhakumenettely mukaan lukien,
    ottaen huomioon erilaiset sovittelu- ja riidanratkaisumenettelyt, joihin voi
    sisältyä tavanomaisia menettelytapoja”.

    Mielestäni Metsähallitus ei ole noudattanut Ympäristöhallinnon ohjetta 1/2011 eli Akwé: Kon-ohjetta. Se on toteuttanut Saamelaiskäräjien käsitystä ohjeista ja sivuuttanut paikallisyhteisöt eli muut asukkaat. Paikallisyhteisöjä ovat mm. kunnat, eri elinkeinojen harjoittajat, paikallisten asukkaiden järjestöt mm. kalastus-, metsästys-, liikunta- ym. seurat ja järjestöt ym.
    Lisäksi se on erityisesti laiminlyönyt perinteisesti aluetta asuttaneista ja käyttäneistä polveutuvien paikallisten asukkaiden oikeudet ilmaista kantansa esi-isiensä pyhien paikkojen käytöstä.

    Ympäristöministeri Ville Niinistön tulisi kiireesti oikaista asia ja ojentaa Metsähallitusta ohjeiden noudattamatta jättämisestä.

    VastaaPoista
  4. Akwé Kon-julkaisussa todetaan:

    1 Suomentajan huomio: paikallisyhteisö tarkoittaa yhteisöjä, jotka noudattavat perinteistä elämäntapaa
    (Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8j).

    Tässä ei etnistä rajausta, vai onko?


    Näkkäläjärven puheesta 2011:

    Artikla 8(j)-työssä olemme saaneet aikaan merkittäviä edistysaskeleita. Saamelaiskäräjät yhdessä metsähallituksen kanssa on perustanut yhteisen työryhmän, jossa jäseninä on vain saamelaiskäräjien
    nimeämiä edustajia. Työryhmässä on eri ikäryhmät ja sukupuolet edustettuina. Tarkoituksena on testata biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon ohjeita saamelaisten kotiseutualueella. Ohjeistus on
    tarkoitettu turvaamaan alkuperäiskansojen luontoon liittyvän perinteisen tiedon säilymistä, Suomessahan tämä koskee luonnollisesti vain saamelaisia.
    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=1689&Itemid=185


    AK_-sopimus on (myös suomentajan kommentti huomioiden) tarkoitettu koskemaan myös paikallisyhteisöjä "paikallisyhteisö tarkoittaa yhteisöjä, jotka noudattavat perinteistä elämäntapaa". Siten tuo rajaus Suomessa ainoastaan saamelaisiin, on sellainen, joka vaatisi avaamista, että onko näin vai toisin.


    Ohjeen Suomen määrittely/suomentajan kommentti (miten päädytyy tuohon käsitteen rajaukseen) tulee luonnollisesti selkiyttää, kun siinä näyttää olevan erilaista tulkintaa.


    Ministeriössä luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinenn ja ympäristöministeri lienevät oikeat kohteet kysymykselle sopimuksen oikeasta tulkinnasta, näiden AK-sopimuksen tarkoittamien ryhmien määrittelystä. Opaskirjan tekstissä paikallisyhteisö kulkee tekstissä mukana, joten täytäntöönpanossa nämäkin ryhmät tulisi huomioida, ainakin tunnistaa onko niitä. Suomentajasta ei opas sano mitään, oppaan on laatinut "Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristö". Työryhmän jäsenet tulisi tällaisissa julkaisussa tuoda esiin. Nyt vain Näkkäläjärvi puheenjohtajana mainittu.


    Secretariat of the Convention on Biological Diversity
    393 St. Jacques Street, suite 300
    Montreal, Quebec, Canada H2Y 1N9
    Puh. (514) 288 2220
    Faksi (514) 288 6588
    Sähköposti secretariat@biodiv.org
    Verkkosivut http://www.biodiv.org

    Julkaisu suomeksi:
    http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Ymparistohallinnon_ohjeita_OH/OH_12011_Akw_Kon_ohjeet(8997)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymyksiä on esitetty ja vastauksia on saatu sekä suoraan että mutkan kautta. Osa vastauksista on hyvinkin erikoisia kun puhutaan yhdenvertaisuudesta sen suomenkielisessä merkityksessä. Metsähallitus joutuu mielestäni kovin erikoiseen valoon selityksineen, mutta niistä tässä vaiheessa työryhmä- ja sidosryhmätyön puitteissa.

      Poista
  5. Hei hulinaa!
    http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/kielellisetjakulttuurisetoikeudet/saamelaistenoikeudetalkuperaiskansanaosallistuasaamelaistenkotiseutualueellaerityisestimaankayttoakoskevaanpaatoksentekoon.html

    VastaaPoista
  6. Ugh, olen puhunut.
    http://yle.fi/uutiset/nakkalajarvi_kolonialismin_haamut_kummittelevat_kasitekiistassa/6894607

    VastaaPoista
  7. YLEn uutisesta (linkki ylempänä kommenteissa)
    "Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ihmettelee kuntien vaatimuksia. YK:n biodiversiteettisopimuksen paikallinen yhteisö -käsite koskee_hänen_mukaansa Suomessa vain saamelaisia.

    - Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä. Ei 8j-artiklan yhteydessä_voi_olla_kyse_muista_kuin_saamelaisista. Paikallinen yhteisö ei tarkoita tässä_yhteydessä kaikkia_paikallisia. Artiklan velvoitteet koskevat_Suomessa_vain_alkuperäiskansa_saamelaisia ja siitä on_ollut_puhe_jo_monta_kertaa. Inarin ja Enontekiön kunnat tietävät kyllä, mistä on kyse, sanoo Näkkäläjärvi."

    Tämä määrittelykeskustelu ja monet puheet kotimaassa, tai muualla on nyt aivan välttämätöntä tuoda julkiseksi, perusteluineen kaikkineen.

    Ei voi olla niin, että puheenjohtaja perustelee tulkinnan, puheenjohtajana antamanaan näkemyksenä yleisesti ja Hammastunturin hoitosuunnitelmaa tai Akwe Kón -ohjeistusta Suomessa koskien. Erityisesti silloin, kun asiassa on esitetty vasta-arguementteja ja kysymyksiä.

    Avoimuus on kaikkien osapuolten etu! Nyt ei SK:n puheenjohtajan naureskelu ja vastakkaisen näkemyksen - oli se perusteltu tai ei (kunnat) - mitätöinti auta tämän solmun aukaisemista. Asiat asioina.

    Ja jos tämä paikallisyhteisö-tulkinta on selvä asia, voi sen perusteet ja mainitut monet puheet tuoda kriittiseen tarkasteluun, tieteen ja tutkimuksen periaatteiden hengessä.

    Saadaan tämä asia siten pois päiväjärjestyksestä hiertämästä.

    KAIKKIEN ETU.

    VastaaPoista
  8. "Saamelaiskäräjät päätti keskiviikkona irtisanoa hallintopäällikkö Juha Guttormin virastaan. Päätökseen jätettiin yksi eriävä mielipide.

    Päätöksen perustelut ovat salaisia julkisuuslain perusteella, eikä saamelaiskäräjät voi tiedottaa asiasta enempää, se kertoo.

    "En lähde kommentoimaan. Asia liittyy henkilöiden yksityisyyteen", sanoo käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi."

    Miten niin asia kuuluu yksityisyyteen. Jos asia olisi yksityinen, ei sitä olisi puitu saamelaiskäräjien yleisessä kokouksessa. Asia on työsuhdeasia, joten saamelaiskäräjien päätös on julkinen. Saamelaiskäräjillä sovelletaan julkisuuslakia. Pöytäkirjan saa tilaamalla heti kun se on allekirjoitettu.

    Salailu ei ole kuulu nykyaikaan.

    Lehtijuttu tästä:
    http://www.hs.fi/kotimaa/Saamelaisk%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4t+erotti+hallintop%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6ns%C3%A4++perustelut+salaisia/a1382498641470

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä jutussa kyse ex hallintopäällikkö Juha Guttormin törkeän epäasiallisesta toiminnasta esiamies-alainen suhteessa.

      Poista
    2. Onko peräti uskaltanut olla eri mieltä asioista.

      Poista
  9. Koska otamme Suomessa aina mallia länsinaapurista, voi tästä asiakirjasta tutkia fundeerauksia Akwe Kón-soveltamiseen liittyen, pohdintoja "paikallisyhteisöistä" joita tarkoitetaan (laaja kirjo, rajaus jää asiakirjassa avoimeksi ilman tiukkoja ryhmärajauksia mutta henki on se, että "paikallisyhteisöt" on laaja käsite, ei paikallisyhteisöjä poissulkeva). Samoin pohdintoja modernisaation vaikutuksista moniin mainittuihin paikallisyhteisöihin, vaihtelevasti. AK:n ydin on, mikä pitää pitää mielessä, luonnon monimuotoisuus - ei jakopolitiikka "sulle-mulle-ei-mitään-noille".

    http://www.slu.se/Global/externwebben/centrumbildningar-projekt/centrum-for-biologisk-mangfald/Dokument/publikationer-cbm/cbm-skriftserie/skrift54.pdf

    Mm. nämä ryhmät saamelaisten ohella tulleet keskusteluissa esiin, määrittely todetaan vaikeaksi Ruotsissa, mutta Suomessa ilmeisesti se on ollut aivan helppoa ja täysin selvää ("luonnollisesti vain saamelaisia") ?

    Angående vilka grupper vi talar om på frågan vad som är ursprungliga och lokala samhällen så menar flera respondenter att det är svårdefinierat. De förslag på ursprungliga samhällen som framkommit i intervjuerna är:
    Tornedalingar
    Människor i fjälldalarna som levt sida vid sida med samerna i många hundra år
    Nybyggarkultur
    Småskaligt lantbruk och skogsbruk
    De äldre lantbruken som hanterar jord- och skogsbruk
    De privata, fäbodbrukare
    Yrkesfiskare
    Lokala kustfiskare i till exempel norra Bohuslän
    Småskaliga inlandsfiskare
    Fjällbönder i Västerbotten och Norrbotten
    Lokala skogsägare och jordbrukare
    - nämä siis mielipiteitä, debatin sisältöjä - ei siis päätös ketä Akwe Kón sovellus koskee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän Akwé:Kon -perinnetiedon tulisi nimenomaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Kun katsoo kuluneita erämaitamme ja luonnonsuojelualueita, joudun kyllä kiinnittämään Metsähallituksen ja erityisesti ympäristöministeriön huomiota niihin viime vuosikymmenten "perinnekäytön" osalta. Uskonpa että tätä tarkastelua syntyy laajemminkin kun tilannetta ruvetaan peilaamaan saamelaiskäräjien johdon vaatimuksiin maankäytössä mm. mitä "saamelaisen poronhoidon" vapauksiin tulee.
      En itse asiassa näe Näkkäläjärveltä kovinkaan järkevänä kärjistää tilannetta, koska se kalahtaa objektiivisessa käsittelyssä vääjäämättä hänen edustamansa elinkeinon nilkkaan.

      Poista
  10. Miksihän sk:n henkilöstö koostuu pääosin nuorehkoista naisista. Taisi toimistoon jäädä nyt yksi mies talkkarin ja atk-henkilön lisäksi. Mitä tasa-arvoa se tälläinen on. Mihin on hävinnyt lakimies. Paljon on hämärää, mikä ei valtion rahottamassa laitoksessa pitäisi olla mahdollista.

    VastaaPoista
  11. On se Klemetti saanut hyvääkin aikaan. Opin tänä syksynä pari sanaa Mohawkin intiaanikieltä. Akuperäiskansojen kielten oppiminen on oikeastaan aika haasteellista, koska sanoja ei voi suoraan kääntää. Sanat kuvaavat yleensä laajempaa käsitekokonaisuutta, jota ei voi ilmeisesti ymmärtää kuin syntymällä kyseiseen kulttuuriin. Niinpä olen iloinen jotta olen ymmärtänyt mitä Mohawk-kielen Akwe Kón tarkoittaa.
    Se tarkoitaa suomalaisen veronmaksajan käsitemaailmassa:

    SINÄ MAKSAT!

    Ja sapmelas kääntyy suomenkieleen samalla logiikalla vastaamaan käsittestöltään suomenkieln sanaa

    SAAMALAINEN!


    Vaan äläpä Klemetti huoli. Sinunkin vekselit menee maksuun aikanaan...
    ja olet niitä itsellesi valhetellen puhellut vinon pinon...

    VastaaPoista
  12. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152348-saamelaiskarajilla-ei-ole-monopolia-perinteiseen-tietoon

    Asiallinen kirjoitus. Mielenkiintoinen tuo Ruotsin tilanne muuten.

    VastaaPoista