keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ei enää mitään tolkkua

Olen ollut viime ajat kovasti kiireinen - kuten eläkeläisten kuulemma kuuluu - ja seurannut asioita väliin hieman hatarasti. Tuossa kun päädyin tutkimaan mitä tällä foorumilla käsitellyistä asioista on hiljattain sanottu ja kirjoitettu, jäin pohtimaan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven ajatuskulkuja hänen viimeisimmän bloginsa perusteella.
Tulinkohan tulokseen, ettei niissä ole enää mitään tolkkua jos katsotaan mitä hänen aiheenaan ja huolenaan olleesta saamelaismääritelmästä on vuosien ja vuosikymmenten aikana hänen itsensäkin toimesta kerrottu, kirjoitettu ja uutisoitu.
Kun Näkkäläjärvi on aiemmin varoittanut muita kuin saamelaisia ottamasta kantaa saamelaismääritelmään, hän nyt kehuu valikoidun ei-saamelaisen ”tiedeyhteisön” julkisuuteen lanseerattua, hänen näkemyksiään tulkevaa julkilausumaa. Eli saamelaismääritelmästä saavat lausua muutkin, kunhan lausuvat kuten Klemetti haluaa.
Kannanoton ajoitus oli tarkoitettu myös palvelemaan hänen työtään tehtäväänsä päättävässä oikeusministeriön saamelaiskäräjälakityöryhmässä – paitsi että työryhmälle haettiin ja annettiin jatkoaika.  Olemme näköjään Klemetin kanssa yhtä mieltä siitä, että jatkoaika oli hyvästä.
Vielä enemmän tolkuttomuuteen mennään kun Suomen saamelaiskäräjien presidentti heristelee Norjan saamelaispoliitikoille heidän puuttumisestaan Suomen saamelaisten sisäisiin asioihin. Kyse on tässäkin tietenkin saamelaismääritelmästä ja siitä Suomessa käydystä keskustelusta, jota Norjan saamelaiskäräjävaaleissa ehdokkaina olevat Aili Keskitalo ja Laila Susanne Vars ovat kampanjoidessaan kommentoineet - ja pahaksi onnekseen toisin kuin Klemetti Näkkäläjärvi haluaisi.
Etenkin Keskitalon puheenvuoroa Klemetti harmittelee, onhan se hyvinkin painava kun Keskitalo saattaa nousta jälleen Norjan saamelaiskäräjien presidentiksi ja on nykyisen saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallituksen jäsen.
Norjassa on ihmetelty muutenkin Suomen saamelaiskäräjien ja sen asiantuntijoiden ahdasta, aggressiivista ja epäloogista saamelaisuuden määrittelyä. Kun saamelaisten oikeuksista käydyssä kädenväännössä Suomen saamelaisjohto ja sen työrukkaset ovat vedonneet monet kerrat Norjan ILO-ratifiointiin ja antaneet mielikuvaa Norjan esimerkillisyydestä, tulee nyt sieltä päin saamelaisten omasta keskuudesta viestiä, joka halutaan torpata maan rakoon ”sisäisiin asioihin puuttumisena”.
Norjassa todellakin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsee neljännen polven polveutumisella sekä myös pelkästään itseidentifikaatiolla. Päinvastoin kuin Suomen puolella, Norjassa on pidetty hyvänä sitä jos saamelaisten määrää voitaisiin kasvattaa.
Näkkäläjärvi näkee Keskitalon ja Varsin esiintymiset huolestuttavana myös siksi, että niillä kaivetaan pohjaa  pitkään tekeillä olleen pohjoismaisen saamelaissopimuksen alta. Siispä pohjoismainen saamelaissopimus voidaan saada aikaan, jos tehdään kuten Klemetti esikuntineen sanoo! Melkoisen kova kanta kun katsotaan millaisella populaatiolla ja pohjoissaamelaisten osalta historialla Suomen saamelaiset asettuvat ”Saamenmaan” kartalle.
Niin, Klemetti viittaa blogissaan myös Suomen ja Norjan erilaiseen historiaan kun puhutaan saamelaisista ja saamelaisten oikeuksista. Näitä oikeusasioita ja ILO 169 -sopimuksen ratifiointia on puolestaan kommentoinut Laila Susanne Vars – ja hänkin Klemetin mukaan siis väärin.
Kaikkineen, kun selaa vielä vanhoja Suomen saamelaispoliitikkojen kannanottoja sekä saamelaismääritelmästä että saamelaisten maaoikeuksista, ei voi kuin ihmetellä miten tällaiseen sekoiluun on voitu suhtautua Suomen valtion hallinnon taholta vakavasti ja näinkin pitkään.
Ehkä mallia kannattaisi ottaa Norjasta, jossa pääministeri Gro Harlem Brundtland taisi sanoa muutamat suorat sanat heidän ILO-ratifointinsa edellä. Noiden pääministerin sanojen kerrotaan vaikuttaneen myös silloisten saamelaiskäräjien johtopaikkoihin.
Viime viikkojen ja päivien uutisiin on kuulunut kansanedustaja Simo Rundgrenin eduskunnalle tekemä toimenpidealoite, jonka mukaan Suomen on laadittava kattava analyysi saamelaisten ja saamelaisalueen olosuhteista ennen kuin ILO 169-sopimuksen ratifiointia ryhdytään harkitsemaan ja valmistelemaan.
Aivan oikein Rundgren haluaa selvityttää missä määrin Suomen nykyinen lainsäädäntö estää saamelaisia harjoittamasta kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja.
Rundgrenin mukaan riippumattoman ryhmän tulee tutkia myös nykyistä saamelaismääritelmää ja miettiä, voisiko saamelaisuuden erityistä oikeusasemaa laajentaa lainsäädännöllä kaikkiin historiallisten lapinkylien väestöstä polveutuviin henkilöihin. Samassa oikeusaseman ja saamelaismäärittelyn yhteydessä selvitettäisiin kysymys saamelaisalueen todellisesta maantieteellisestä ulottuvuudesta.
Rundgrenin mukana toimenpidealoitteen on allekirjoittanut kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Uskonpa että aloite saa tukea myös muilta lappilaisilta kansanedustajilta.
Minusta Suomen ei pidä kyyristellä saamelaiskäräjien kapoista johtoa ryhtyessään tekemään Rundgrenin esittämää olosuhdeselvitystä. Sitä edellyttää myös ILO.
On varmaa, että Klemetti Näkkäläjärvi vastustaa asiaa Martin Scheininin ja Kaisa Korpijaakko-Labban tukemana, mutta entä sitten? Olen vuorenvarma, että Suomen saamelaisista löytyy myös vahva tuki oikeudenmukaisen ja kestävän saamelais- ja -oikeusratkaisun saavuttamiselle.


Veikko

36 kommenttia:

  1. Terve, Veikko! Kirjoitat: "Olen vuorenvarma, että Suomen saamelaisista löytyy myös vahva tuki oikeudenmukaisen ja kestävän saamelais- ja -oikeusratkaisun saavuttamiselle."
    Tähän lisäisin, että kunhan ratkaisut ovat oikeudenmukaiset, niille löytyy laaja tuki muittenkin kuin saamelaisten piiristä. Vastoin saamelaisten väitteitä tässä ei olla sortamassa saamelaisia vaan etsimässä tolkun tietä.
    Blogissani on tuore kirjoitus jossa olen laajasti selostanut miten Norjassa ratkaistiin ILO-sopimuksen 169 maakysymyspuoli. Blogin osoite on:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko saamelaissotkuun on syynä v.1962 tehty pienelle alueelle rajattu tutkimus.

      Sen rahoitti silloinen opetusministeriö.Kahdellatoista haastattelijalla oli lisäksi

      n.kaksi tuntia vaatinut Erkki Aspin haastattelulomake.Tavoitteena oli saada haastatelluiksi 400 yli 18-vuotiasta henkilöä.Lopulta saatiin vastaukset 334 henkilöltä.Tämä lisätyö oli paljon aikaavievämpää kuin Erkki Nickulilta saatu työ.
      Pitää ihmetellä,kuinka silloisissa olosuhteissa kuukauden aikana saatiin tehdyksi noin vaativat haastattelut.Jää vaikutelma,että Erkki Nickulin antama
      haastattelutyö jäi pakostakin tuon vaativamman haastattelun varjoon...
      Erkki Nickulille haastateltiin 3852 henkilöä.

      Poista
  2. Saamelaisradion sivulla Sammallahti siirsi puollustuslinjaa Kuolajärven suuntaan todistelemalla että jos siltä suunnalta löytyy umpitakkeja ylisiltä niin ne ei ole mittään saamelaisia heimoasuja vaan suomalaisia työvaatheja. Kuulema oli tämmönen saamelaiselta takilta näyttävä umpitakki ihan ylheisesä käytösä vielä 1900 luvun alussa muilla kuin saamelaisilla. Minula on sellanen käsitys että Utsjoela ihan saamelaisen takin näkönen asu on ollu ylleisesä käytösä vielä 2000luvun alusa muillakin kuin saamen heimosilla. Ainakin sielä asuuu yks Emeritus-niminen etelän mies joka tämmöstä käyttää. Kova kaveri muuten onkin jos joku mettälappalainen sanoo että on Sallasa porojakin niin se Emeritus hetkesä toistaa että ei ne ole poroja ne on kaikki tavalisia suomalaisa lehemiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei anonyymi 21.45 Sinä olet löytänyt metsäsaamelaisia lyttäävän asia ytimen.
      Tekstisi on niin hauskaa luettavaa,että nauroin valehtelematta puoli tuntia ja
      ääneen.Jos joku professorismiehen arvovallalla väittää metsäsaamelaisten kadonneen ajat päivät sitten,niin pakkohan hänen on pysyä kannassaan.Muutoin menettää kasvonsa.Onhan joskus viisaat väittäneet maan olevan kuin pannukakku.Pikkuhiljaa monien todistelujen jälkeen myönnettiin maan olevan pallon muotoinen navoiltaan hiukan litistynyt.Jospa metsäsaamelaisten olemassaolokin samoin hiljotellen hyväksyttäisiin.

      Poista
  3. Johan tälle hommalle nauraa jo aidan seipäätkin.
    Klemetin jutut toistaa samaa levyä, eikö uusia ideoita löydy? Ei taida luovuus ja tilannetaju olla vahvimpia valtteja? Tilannetaju ja tietoisuus ovat johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Ilmeisesti johtajuus on myös kulttuurisidonnaista. Toisissa kulttuureissa hyvän johtajan ominaisuuksina pidetään ilmeisesti hieman eri asioita, esim.sopivaa sukutaustaa.
    Nyt on vielä muutama tiedemaailman henkilökin hankkinut itselleen lopullisen leiman, taikka paljastanut todelliset karvansa. Vähän kun näiden taustaa penkoo, niin ei ne akateemiset saavutukset kovin mullistavia ole. Suurin osa rahoituksestakin näkyy tämän "intelligentsijan" tieteen tekemiseen tulevan julkisista varoista, veronmaksajalta.Samapa tuo tuleeko julkinen raha kierratettynä yhdistysten tai säätiöiden kautta, jos rahan alkuperä on kuitenkin veronmaksaja. Jos ulostulon taso on yhteneväinen tieteen teon tasoon, niin veronmaksajana kysyn minkälaisen tuotoksen äyreilleni saan? No en yhtään mitään. Muistelen sitä joka kolmas työpäivä, jonka "taksvärkkinä" valtiolle teen. Muistelen sitä myös sinä päivänä, kun kuuntelen ikänsä töitä tehneen eläkeläisen hankaluudesta päästä sairautensa vaatimaan hoitoon, hoitokieleksi kuulemma käy muukin kuin ns. "äidinkieli"...
    Ja totta helkatissa jokaisella suomalaisella on lusikka tässä saamelaissopassa ja oikeus sanoa mielipiteensä. Vaikka muuta väitettäisiin. Jos maksat veroja, olet tässä subjektina: rahoittaja. Juuri sinun rahoistasi ja työstäsi otetaan ne rahat, joista muunmuassa Klemetti saa palkkaa.
    Oletko saanut mielestäsi rahoillesi vastinetta?
    Kansalainen: Vaaleja odotellessa. Siihen asti: Sama syyllistävä ja syyttävä levy jauhaa - Sinä maksat!
    No ennemmin maa repee, kun houkka häpee.

    VastaaPoista
  4. muistakaa Klemetti on itse lantalainen, joka on tekemässä viimeistä valloitusta lapinkylien alueella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei anonyymi 18.48
      Kyllä Klemetti yhdestä lantalaisesivanhemmastaan huolimatta on saamelainen.
      Vaikka kyllä näillä perukoilla taitavat veret olleet sekoittuneet moneen kertaan.
      Olen mietiskellyt,että voisiko saamenkielinen suomalaistua saameksi ja toisaalta suomenkielinen saamelaistua suomeksi.Nykyinen kulttuuri imaisee mukaansa
      kaikenkieliset ja missähän ne perinteiset elämänmuodot piileskelevät.Arvattavasti historian lehdillä.Muuan viisas sanoi,että ennen ihmisiä oli täällä vähän ja puolisoksi piti ottaa kenet sai kiinni.


      Poista
  5. Ei noista pirukaan ota selvää kuka mitäkin vähemmistöä edustaa. Yksi asia on veronmaksajan kannalta selvä: Klemetti on saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja sinne saamelaisten äänioikeutettujen edustajakseen valitsema. Ja kun kerran ovat luottamusmiehekseen ja päällikökseen valinneet, niin se tarkoitaaa, että mandaatin ovat antaneet = osasyylisiä.
    Veronmaksajan turhautumista kuvannee parhaiten eräs katolisen kirkonmiehen lausuma uskonsotien ajoilta, kun oli vaikea päättä vastusjan pirsaleisuuden takia keitä vastaan lopulta pitäisi hyökätä: "Kill them all, let God sort them out." Sanonta on jäänyt elämään erikoisjoukkojen tunnukseen näihin päiviin asti.
    Piruako noiden välille eroja tekemääm, samalla yhteisellä kukkarolla ne on jaolla kuitenkin ja - SINÄ MAKSAT!

    VastaaPoista
  6. Nickulin gradu ssa mainita an saamelais iksi sukuja, joita ei kuitenkaan saamelaiskäräjät ole hyväksynyt. Eikö se ole kummallista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa niinkin.Metsäsaamelaisistakin olisi tuohon aikaan aivan varmasti löytynyt henkilöitä,joiden mummonkieli oli saame.Mutta kun oikeaa samenkansaa on porosaamelainen saamelaisten kotiseutualueella.Muita ei huolita.No,jos rekvisii-
      taksi muutama muukin.

      Poista
  7. Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjät vastustaa kielenelvytystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla menolla pitää porosaamellekin perustaa kielipesiä.Vaan eihän se käy,ei kieltä voi eikä saa elvyttää...Mikä on lopputulema?

      Poista
  8. Tämä varmaan ilahduttaa teitä:
    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143858-uuslappalaiset-iv-luotettavin-saamelaisuuskriteeri

    VastaaPoista
  9. Jaskasta on tullut yhden aatteen uskovainen? Alkuperäisyys ja "etninen 1970-lukulainen saamelaisuus" ovat pikkuisen eri asia. Ja Sammallahden pätevyys..!!

    VastaaPoista
  10. Korpijaakko sentään älysi ruveta jo kirjoittamaan raparpereista (LK 1.7.2013).

    VastaaPoista
  11. Herrat anonyymit ovat hyviä vain ja kumotkoot esitetyt perustelut! Elleivät kykene, olisi aika ymmärtää ja hyväksyä ketkä ovat saamelaisia ja ketkä eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaska voisi ymmärtää mikä ero on vaaliluettelosaamelaisuudella ja alkuperäiskansan määrittelyllä. Katsoo vaikka esimerkkejä maailmalta.

      Poista
    2. Jaska: Taidat leikkiä jumalan oikeaa kättä. Luin kirjoituksesi. Tuli mieleeni aiemmat mietiskelysi. Mielestäsi konstruointisi saamelaismääritelmän suhteen ovat norsunluutorniteorioita. Todellisuus on toinen juttu. Teoria on hyvä (ja pitää paikkansa) vain jos se kestää todellisuuden. Vain sellaisilla teorioilla ja perusteluilla on arvoa, silloin kun teorian avulla pyritään selittämään ja kuvaamaan esimerkiksi nykyajan poliittista todellisuutta tieteellisesti tai edes objektiivisesti.
      Teoriat, jotka on konstruoitu tukemaan jotain tiettyä käsitystä tai ryhmän harjoittamaa politiikkaa, voivat näyttää ehyiltä ja todistusvoimaisilta, ja ovatkin sitä siinä tarkoituksessaan. Mutta kun niitä tarkastellaan oikeassa kontekstissaan, ne murenevat.
      Palailen yksityiskohtiin myöhemmin.

      Poista
  12. korpijaakon vuosilukututkimus jo vanhenikin. Nyt pitää tutkia polveutumista, identiteettiä ja asutushistoriaa, että on pinnalla.

    VastaaPoista
  13. "Jaska voisi ymmärtää mikä ero on vaaliluettelosaamelaisuudella ja alkuperäiskansan määrittelyllä. Katsoo vaikka esimerkkejä maailmalta."

    Kumpikin liittyy saamelaiseen ryhmäverkostoon eli etnokseen. Sinä sen sijaan sekoitat alkuperäiskansan ja alkuperäisihmiset.
    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uuslappalaiset-ii-alkuperaiskansa-vs-alkuperaisihmiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viljelet loukkaavasti ja jatkuvasti tuota ideaasi "uuslappalaisista". Vastaavan loukkauksen ymmärtää joltain Sammallahdelta ja Marjut Aikiolta tai muilta vastaavilta oppinsa ja arvonsa nykyisen saamelaisideologian varaan rakentaneilta. Mutta kun esittäydyt jonain nuorena yliopistoihmisenä, luulisi kriittisyyden olevan vielä tallella ja kun mitään vanhan takin paikkaamistakaan ei ole tarve harrastaa. Paitsi että jatkossa taitaa alkaa olla sinullakin.

      Poista
    2. Niin, Jaska: kysyinkin mikä ero nykyisellä vaaliluettelosaamelaisuudella ja alkuperäiskansan määrityksellä. Etkö osaa verrata vai etkö halua ettei korttitalosi kaadu? Vai etkö todella tiedä millaisesta ja miten laaditusta ihmisiä rekisteröivästä asiakirjasta on kysymys?

      Poista
  14. Ano:
    "Viljelet loukkaavasti ja jatkuvasti tuota ideaasi "uuslappalaisista". "

    Etkö oppinut aiemmista keskusteluista jo tätä, kun pitää toistaa?

    1. Nimitys ei ole loukkaava. Lappalainen oli henkilö joka maksoi lapinveroa, ja uuslappalaiset ovat näiden lappalaisten ylpeitä jälkeläisiä. He eivät maksa lapinveroa, siksi etuliite "uus-".
    2. Nimitys ei ole vain minun keksimäni, sitä on käytetty saman logiikan pohjalta jo vuosia aikaisemmin.

    Ano:
    "Mutta kun esittäydyt jonain nuorena yliopistoihmisenä, luulisi kriittisyyden olevan vielä tallella "

    Minulla nimenomaan onkin kriittisyys tallella. Arvioin asiaa täysin objektiivisesti, pelkästään esitettyjen argumenttien perusteella. Uuslappalaiset eivät ole esittäneet mitään, mikä oikeuttaisi heidän saamelaisuutensa. Toivoisin että teilläkin olisi kriittisyys tallella ja ymmärtäisitte, ettei etninen suomalainen voi olla saamelainen.

    Nyymi:
    "Niin, Jaska: kysyinkin mikä ero nykyisellä vaaliluettelosaamelaisuudella ja alkuperäiskansan määrityksellä. Etkö osaa verrata vai etkö halua ettei korttitalosi kaadu? Vai etkö todella tiedä millaisesta ja miten laaditusta ihmisiä rekisteröivästä asiakirjasta on kysymys?"

    Asiahan ei ole millään lailla olennainen uuslappalaisuuden kannalta. Vaaliluettelosaamelaisuus on saamelaiskäräjien käsissä, ja alkuperäiskansa saamelaisia edustaa Suomessa saamelaiskäräjät. Siinä on sinulle yhtäläisyyttä ja eroa.

    Voisitko kertoa, mitä yrität ajaa takaa tällä epäolennaisuuksien kärttämisellä? Keskustelu pääsisi alkamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäolennaisuuttahan se on tietenkin, että muutama pohjoissaamelainen päättää (vaalilautakunta) kuka saa olla inarinsaamelainen ja siinä "ryhmähyväksynnässä" menevät sisariussarjatkin halki - saamelaisuus kun on tarkka asia.
      Myös varmaan tiedät ja olet seurannut mitä mieltä oppi-isäsi ovat lappalaisten olemassaolosta. Kovasti ovat lappalaisten oikeuksilla jotkut saamelaisaktiivit aikoinaan koettaneet ratsastaa mm. vesipiirirajankäynneissä, mutta sehän on todettu, ettei heidän ajamiaan kollektiivisia maa- tai vesioikeuksia ole koskaan ollut, joten nuo yrittäjät ovat päätyneet ajamaan nykyisin poliittista maaoikeusratkaisua "alkuperäiskansan" statuksella.
      Poliittiset ratkaisut ovat menneet tässä alkuperäiskansa- ja maaoikeusmittelössä historiallisesti kestävien asioiden edelle ja siinä on se ongelma, jota ei viisastelemalla kestävästi koskaan tulla ratkaisemaan.

      Poista
  15. Anonyymi:
    "Epäolennaisuuttahan se on tietenkin, että muutama pohjoissaamelainen päättää (vaalilautakunta) kuka saa olla inarinsaamelainen ja siinä "ryhmähyväksynnässä" menevät sisariussarjatkin halki - saamelaisuus kun on tarkka asia."

    Tässä pitää erottaa toisistaan kriteerin toimivuus/luotettavuus ja päätöksentekijän oikeudenmukaisuus. Tuossa tilanteessa on kyse saamelaiskäräjien mielivallasta. Itse saamelaisuuden kriteerissä ei ole suurta vikaa (vaikka tarkentamisen varaa onkin), kunhan sitä noudatetaan johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

    Anonyymi:
    "Poliittiset ratkaisut ovat menneet tässä alkuperäiskansa- ja maaoikeusmittelössä historiallisesti kestävien asioiden edelle ja siinä on se ongelma, jota ei viisastelemalla kestävästi koskaan tulla ratkaisemaan."

    Tämä jäi taas täysin irralliseksi. Voisitko selventää, mitä tällä ajat takaa ja mihin minun sanomisiini tämä liittyy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus tuntuvat näissä yhteyksissä silmät ummistettuina harrastetulta hurskastelulta.
      Tuo jälkimmäinen viittaukseni liittyy sanomisiisi vain siten, että liityt nähdäkseni aikanaan tehdyn virheen pönkittäjiin.

      Poista
  16. Herra A:
    "Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus tuntuvat näissä yhteyksissä silmät ummistettuina harrastetulta hurskastelulta."

    Täh? En ymmärrä yhtään mistä puhut. Etkö sinä kannata johdon- ja oikeudenmukaisuutta?

    Herra A:
    "Tuo jälkimmäinen viittaukseni liittyy sanomisiisi vain siten, että liityt nähdäkseni aikanaan tehdyn virheen pönkittäjiin."

    Ai minkä virheen? Jos tarkoitat tilannetta jossa etnisiä suomalaisia ei hyväksytä saamelaisiksi, niin se ei ole suinkaan virhe. Ja kuten Sammallahti perustelee, nykyinenkin kriteeristö on liian väljä etnisten saamelaisten seulomiseen.

    VastaaPoista
  17. etnos teoria on ihan kiva muttei kestä yhtään tarkempaa tarkastelua. Jaska ei ymmärrä, mistä on kyse, kun väittää statuksettomia saamelaisia etnisiksi suomalaisiksi. Jos hän tuntisi ilmiön niin huomaisi, etteivät ihmiset itse luokittele itseään valtaväestön edustajiksi. Jos taas vaalilautakunnan jäsenet päättävät norsunluutornistaan heidän olevan etnisiä suomalaisia vastoin ihmisten itseidentifikaatiota, saamelaiskäräjille muodostuu legitimiteettiongelma

    VastaaPoista
  18. eiköhän ole paras aina kysyä ihmisiltä itseltään

    VastaaPoista
  19. Jos lukisitte Sammallahden muistion, huomaisitte, että kansainvälisissä asiakirjoissa ei todellisuudessa ole suinkaan kyse siitä, että yksilö keksii olevansa saamelainen, vaan siitä, että alkuperäiskansa itse tunnustaa ja tunnistaa jäsenensä.

    Sinä voit keksiä olevasi etninen somali, mutta se ei tarkoita että muut hyväksyvät sinut somaliksi. Itseidentifikaatio ei riitä, koska se voi olla valheellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtaakohan Sammallahden tulkinta ryhmähyväksynnästä olla ihan ”kosher”. ILO-sopimuksessa tai muissa YK:n asiakirjoissa ei mielestäni suoranaisesti puhuta sellaisesta. Sammallahden lähteenä on sitaatit CERDin lausunnosta ja YK:n alkuperäiskansojen julistuksesta: ”The identification of an individual as belonging to a group should be based on self-identification by the individual concerned, unless a justification exists to the contrary” ja ”Indigenous peoples and individuals have the right to belong to an indigenous community or nation, in accordance with the traditions and customs of the community or nation concerned.” En saa näistä aikaiseksi sellaista johtopäätöstä, että ihmisen saamelaisuuden määrittelemiseksi tarvittaisiin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hyväksyntä.

      Poista
  20. Niin, mutta mikä on se "kansa" joka tunnustaa? Jos inarinsaamelaiset haluavat tunnustaa yhteisöönsä kuuluvia henkilöitä saamelaisiksi, eivät heitä hyväksy enontekiöläiset pohjoissaamelaiset pelätessään menettävänsä valta-asemansa jos väki lisääntyy. On aivan turha saivarrella jostain ryhmähyväksynnästä jos se on muutamien sukujen ja henkilöiden käsissä. Jaska voisi nähdä ongelman kokonaisuuden, mutta se vaatii toki ongelman kokonaisuuden tuntemista.

    VastaaPoista
  21. Onko tällaisia tapauksia? Missä heitä on käsitelty? Ei minulla ole pääsyä ihmisten kahdenkeskiseen tai suljetun piirin juoruiluun. Eivät kaikki saamelaisten kaverit ole itse saamelaisia. Varmasti näissä tapauksissa voidaan arvioida tilanne objektiivisesti tapauskohtaisesti.

    Tässä uusin kirjoitukseni etnisistä rajatapauksista:
    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145077-uuslappalaiset-v-saamelaisuuden-liepeille-jaavat-rajatapaukset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hohhoijaa! Todellapa heikosti tai valikoidusti olet seurannut näitä "juoruiluksi" liemaamiasi kysymyksiä. Käsittämätöntä, että jauhat ja opetat asiaa noilla taustatiedoilla!

      Poista
  22. Herra tuntematon,
    olen lukenut asiaa koskevia tutkimuksia ja nettikeskusteluja. Mihinkään sen sisäpiiriläisempään tietoon minulla ei ole pääsyä. Ole siis hyvä ja anna minulle lähde, josta kertomasi väitteet käyvät ilmi.

    Voisit myös yrittää perustella, millä lailla väitteesi veisi pohjaa miltään minun sanomaltani - kas kun en ole tuota asiaa suoranaisesti edes käsitellyt, vaan ihan muita juttuja.

    Ja lopuksi korjattakoon se virhekäsityksesi, että "opettaisin" tätä asiaa jossain. En opeta.

    VastaaPoista