perjantai 19. huhtikuuta 2013

Valiokunta kävi ja ihmetteli

Viikon työt takana ja jaksamista häirinnyt flunssa taisi jäädä siinä menossa myös kyydistä. Tänään tapasimme kunnan delegaatiolla Ivalossa piipahtaneen perustuslakivaliokunnan, jota johtaa siis Johannes Koskinen. Hän tuntee entisenä oikeusministerinä pitkältä ajalta valiokunnan matkan pääaiheena olleen ILO 169 sopimuksen ratifiointiin liittyvät vaiheet, niin vaatimukset kuin vasta-argumentitkin. Sama pätee valiokuntaan kuuluvaan toiseen entiseen oikeusministeriin Tuija Braxiin, valiokunnan kokoonpanoon kuuluvista Lapin omista kansanedustajista Markus Lohesta, Simo Rundgrenista ja Johanna Ojala-Niemelästä puhumattakaan.
Valiokunta sai jo edellisen päivän Enontekiön käyntinsä jälkeen lukea verkosta kuinka kiivasta ILO-sopimuksen ympärillä käytävä keskustelu on. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kun vaati valtakunnansyyttäjää tutkimaan Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan kannanottoja kiihotuksena kansanryhmää kohtaan.
Nopeasti vaatimukseen oli saatu valtakunnansyyttäjän vastauskin: Ei mitään kiihotusta tai rikollista.
Näinhän se on mennyt jo vuosikymmeniä: Ellet ole kanssamme samaa mieltä, olet rasisti ja saamelaisten vihollinen. Käsitin, että valiokunta on melkoisen ihmeissään näistä aggressiivisista reaktitoista ja siinä mielessä ne saattoivat olla ihan hyvästäkin asetelmia valaisemaan.
No, Inarin kunnan kannanotto viimeisteltiin perjantaiaamuna työryhmässä, johon kuuluivat hallintojohtaja Pentti Tarvainen, valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja meikäläinen. Kannanotto luovutettiin isommalla delegaatiolla valiokunnalle ja päälle vaihdettiin ajatuksia.
Tuossa keskustelussa kysyttiin valiokunnan puolelta keskeisiä syitä vuosikymmeniä jatkuneen vastakkainasettelun jämähtäneeseen tilanteeseen. Omana mielipiteenäni toin julki saamelaiskäräjien johdon jyrkän asenteen siihen, että ILO-asiassa sai olla vain kaksi neuvotteluosapuolta, saamelaiskäräjät ja Suomen valtio. Mainitsin tuoreena esimerkkinä maa- ja metsätalousministeriön yrityksen muodostaa työryhmä pohtimaan saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä valtionmaiden käytössä. Klemetti Näkkäläjärvi esikuntineen ilmoitti, ettei saamelaiskäräjät osallistu työryhmän työhön ellei se saa siihen kolmea jäsentä suurempaa – eli määräävämpää – edustusta.
Minuthan valittiin tuohon työryhmään ainoana saamelaisalueen kuntien ”muun väestön” edustajana. Ehkä sekin oli Klemetille liikaa.
Seuraavassa Inarin kunnan kannanotto perustuslakivaliokunnalle sen 19.4.2013 kuulemisessa:
ILO 169-sopimuksen ratifiointihanke
Inarin kunta on useissa eri yhteyksissä (mm. antaessaan lausuntoa 20.3.2000 selvitysmies Pekka Vihervuoren raportista ILO:n alkupäiskansoja koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja viimeksi 5.2.2013 kannanotossaan oikeusministeriön saamelaiskäräjälakityöryhmälle) esittänyt, että mahdollinen ILO 169-sopimuksen voimaansaattaminen ilman laajaa selvitystyötä sen vaikutuksista johtaisi kunnan kannalta kestämättömään tilaan sekä väestöryhmien elinolojen kehittämisen että kuntatalouden ja muiden ratkaisemattomien kysymyksien osalta. Kunta on korostanut, että ennen mahdollista sopimuksen ratifiointia Suomen valtion tulee ryhtyä raivaamaan ILO-sopimuksen ratifioinnin esteitä, joita kunta toi lausunnossaan esille.Kunta on johdonmukaisesti tuonut esille, että saamelaisten sekä syntyperäisten inarilaisten ja muiden saamelaisalueella asuvien oikeudet ja etuudet ja mahdollisen sopimuksen ratifioinnin vaikutukset niihin tulisi ennen ratifiointia selvittää. Syntyperäisillä inarilaisilla tarkoitettiin ja tarkoitetaan sellaisia saamelaista sukua olevia inarilaisia (kantainarilaisia), jotka ovat saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolella. Tätä selvitystyötä ei ole tehty, vaikka oikeusministeriö on itse teettänyt oikeuksia selvittäviä, poliittisia päätöksiä tukevia tutkimuksia (esim. professori Jouko Vahtolan johtamat selvitykset), ja vaikka niiden jälkeenkin on tullut uutta saamelaisuuteen ja alkuperäiskansakäsitteeseen yleensä sekä ILO-sopimuksen soveltamiseen liittyvää tutkimustietoa (esim. tohtorit Tanja Joona ja tohtori Erika Sarivaara).
Ennen sopimuksen ratifiointiin tähtääviä toimia on selvitettävä muun muassa, missä määrässä ja laajuudessa poronhoidosta, metsästyksestä ja kalastuksesta ja muista asioista säädetyt Suomen lait estävät tai rajoittavat saamelaisia harjoittamasta kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja vai onko tällaisia rajoitteita säädöksissä tai niiden soveltamisessa lainkaan. Tulisi myös selvittää, miten Suomen kansainvälisiä sitoumuksia erilaisiin alkuperäiskansoja ja alkuperäisväestöjä koskeviin sopimuksiin on tulkittu ja miten niitä pitää tulkita. Tällainen tarve liittyy muun muassa kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen ja sen artiklaan 8j. Siinä Suomi sitoutuu kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään paikallisten yhteisöjen perinteistä tietoa. Tulisi selvittää mitä tarkoittavat nuo paikalliset yhteisöt ja mikä on artiklan mukaan esimerkiksi historiallisten lapinkylien väestöstä polveutuvan ja perinteistä tietoaan ja kulttuuriaan nykypäivään soveltavan väestön ja sen muodostamien paikallisyhteisöjen oikeusasema. Tähän liittynee myös saamelaisalueen kuntien oikeusasema paikallisyhteisönä.Kunnan käsityksen mukaan selvitystyö kuuluu ILO-sopimuksen ratifioinnin kansainvälisen käytännön mukaan valtiolle. Inarin kunta ei pidä oikeana eikä nyt käytettävissä oleviin selvityksiin perustuvana sitä tulkintaa, jonka mukaan yleissopimus 169 rajautuisi koskemaan vai nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevia. Kunta ei pidä myöskään kestävänä sellaista toimintamallia, jossa sopimuksen ratifiointiin liittyvässä selvitystyössä on mukana ainoastaan Suomen valtio ja saamelaiskäräjät. Tällainen toimintatapa kärjistää yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien välisiä suhteita ja heikentää ihmisten uskoa siihen, että asiassa saadaan tai edes pyritään saamaan oikeudenmukainen kaikkia osa-puolia mahdollisimman hyvin tyydyttävä ratkaisu.
Inarin kunta esittää pohdittavaksi em. asioita selvittäessä sellaisia mahdollisimman avoimia toimintamalleja, joissa olisi mukana kaikki tahot, joita asiat käytännössä koskevat. Tällaiselle ohjaavalle ryhmälle tekisi selvityksiä mahdollisimman riippumattomat tahot.Edellä olevan mukaisesti Inarin kunta ei näe vieläkään olevan edellytyksiä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen voimaansaattamiselle.
Saamelaiskäräjälain muuttaminen
Inarin kunta on esittänyt saamelaiskäräjälakityöryhmän kuulemistilaisuudessa 5.2.2013 kannanottonsa saamelaiskäräjälain vireillä olevasta muutoksesta. Kunta ei pidä tarpeellisena saamelaiskäräjälain muuttamista niiltä osin, kun muutoksella tähdätään ainoastaan ILO 169-sopimuksen voimaansaattamiseen. Inarin kunta haluaa tuoda esille, että sopimuksen voimaan saattamiseen tähtäävät toimet ilman, että selvitetään esim. maaoikeuksiin liittyvät kysymykset, eivät edistä pyrkimystä saavuttaa alueella nykyistä sovinnollisempi tilanne. Tämän toi esille myös presidentti Sauli Niinistö saamelaiskäräjien avajaisissa vuonna 2012.Inarin kunta esitti tuolloin työryhmälle mm. seuraavaa:Saamelaismääritelmää (3 §) ei tulisi muuttaa saamelaiskäräjien esittämään kaventavaan suuntaan. Muutosta kunta pitää tarpeellisena muutoin, koska nykyinen määritelmä ei ota riittävästi huomioon syntyperän merkitystä. Inarin kunta ei pidä oikeana sitä, että saamelaisiksi ei hyväksytä esim. kaikkia niitä saamelaista sukua olevia inarilaisia, jotka edelleenkin pitävät itseään saamelaisina.
Lain neuvotteluvelvoite (9 §) esitetään muutettavaksi yhteistoimintavelvoitteeksi. Inarin kunta pitää tärkeänä, että kaikissa olosuhteissa maankäytön yleis- ja yksityiskohtainen suunnittelu säilyy kunnalla. Nykyinen neuvotteluvelvoite esim. kaavoitusasioissa on toiminut kohtuullisen hyvin. Esitettyä neuvotteluvelvoitteen laajentamista yhteistoimintavelvoitteeksi kunta ei pidä tarpeellisena vaan jopa kunnan kaavoitusoikeutta ja -velvollisuutta haittaavana. Yhteistoimintavelvoitteen yleiset maininnat tuovat uusia velvoitteita kunnalle ja lisäävät valitusmahdollisuuksia, joita kaava-asioissa muutoinkin on riittävästi. Esim. maininta neuvotella ´riittävän hyvissä ajoin´ lisää tulkinnallisuutta. Kunta pitää tulkinnallisuutta lisäävänä myös esitystä, jossa viranomaisilta edellytetään pyrkimystä yhteisymmärrykseen, mutta samaa velvoitetta ei aseta saamelaiskäräjille. 
Neuvotteluvelvoitetta sovellettaessa esim. saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvissa elinkeinoissa on otettava huomioon, että suurin osa saamelaisten nykyisistä elinkeinoista on muita kuin perinteisiä elinkeinoja. Inarin kunta toteaa, että matkailu on merkittävä elinkeino kaikille alueella asuville, myös saamelaisille.
Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälaissa olevan saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloa koskevan valitusoikeuden (26 b §) poistamista. Vaikka Inarin kunta ei halua ottaa kantaa saamelaiskäräjien sisäiseen hallintoon muutoin, kunta pitää saamelaiskäräjien esitystä kansalaisten oikeusturvaa heikentävänä.
Inarin kunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Inarin kunnan alueella asuu saamelaisalueen kunnista eniten saamelaisia, jotka jakaantuvat kielellisesti ja kulttuurillisesti pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Saamelaiskäräjien kokoonpanossa ei toteudu alueellinen ja väestöllinen edustus.
Muut vireillä olevat inarilaisten oikeuksiin ja velvoitteisiin vaikuttavat hankkeet
Inarin kunnan käsityksen mukaan valtionhallinnossa on vireillä sellaisia lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten valmistelua, joilla on vaikutuksia inarilaisten oikeuksiin. Tällaisia hankkeita ovat ainakin Metsähallituksesta annetun lain muuttaminen, kalastuslain uudistaminen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu. Inarilaiseen elämänmuotoon kuuluu keskeisesti kalastus ja metsästys. Paikallisilla olevat metsästykseen ja kalastuksen liittyvät oikeudet tulee jatkossakin turvata.
Inarin kunta olettaa, että näissä valmisteluissa otetaan huomioon niiden vaikutukset inarilaisten oikeuksiin ja velvoitteisiin ja että väestöryhmiä ja elinkeinoja kohdellaan tasavertaisesti.” 
Edellisen kerran ILO 169 -sopimuksesta väännettiin 2000-luvun alussa. Tuo edelliskertaan verrattuna tilanne on mielestäni asiaan liittyvän tietoisuuden ja siitä johtuen myös poliittisen ilmapiirin osalta nyt toinen.
Sanoisinko, että parempi.

Veikko

49 kommenttia:

  1. Näin sanoi Makreetta Sara (anteeksi jos nimi on väärin tavattu) A-Talk Stream-ohjelmassa 20.4.2013:

    "Kun sanon että saamelaiseksi synnytään niin tarkoittaa sitä että saamelaisuutta täytyy olla veressä. Se tulee veren perintönä. Se että sulla jossain kolmentoista polven päässä ois pisara saamelaisverta ei mielestäni tee sinusta saamelaista, vaan saamelaisverta täytyy olla lähipolvissa. Olen kuullut koirista sanottavan että rotu puhistuu neljässä polvessa ja sama pätee kyllä mielestäni ihmisiin."

    Ja tämä porukka syyttää muita rasisteiksi.

    Ja näin sanoi Klemetti Näkkäläjärvi alustuksessaan perustuslakivaliokunnan vieraillessa Enontekiöllä 18.4.2013, siis kohtalaisen arvovaltaisen elimen edustajien edessä:

    "Jokaisella on toki oikeus uskoa olevansa
    saamelainen tai vaikka joulutonttu, mutta valtion ei tule tukea tällaista harhaluuloa."

    Blogissaan 19.4.2013 hän panee paremmaksi:

    "Kunnanhallituksen puheenjohtajan kielenkäytöstä nyt tulee lähinnä mieleen Pohjois-Korean valtionjohtaja Kim Jong-un, joka myöskin uhkailee sodalla."

    Nyt lentää kyllä muitakin paakkuja kuin tieroja.

    VastaaPoista
  2. Olipa A-streamissa kummallinen asia:inarinsaamelaisesta perheestä

    on päässyt jokin osa vaaliluetteloon,toiset eivät.Onpa mielivaltaista toi

    mintaa.Näin menetellen ei inarinsaamelaisten lukumäärä pääse koskaan

    liian suureksi.Valta säilyy ennallaan.NÄPPÄRÄÄ!!!!!

    VastaaPoista
  3. Alkaa olla mitta täynnä noita yhteisillä verovaoilla porsastelevia saamelaisia. Pitääkö tässä kohta ruveta kumartamaan, kun valtiasrodun edustaja ajaa maantiellä ohi?
    Nyt on kuppi nurin, Uusnatsejako tässä pitää äänestää, että saadaan nuo ylensyöneet ja vinkuvat vähemmistöt maanpinnalle.

    VastaaPoista
  4. Taitaa näillä saamelaisilla olla virhekäsitykset tuosta koiranjalostushommasta. Ainakin omalla kohdallaan. Kannataisi perehtyä sisäsiitokseen ja sen haitoista populaatiolle. Jos serkut ovat naineet toisiaan sukupolvesta toiseen, niin ensimmäisenä se alkaa näkymään "nupissa". Koirat ovat luonnehäiriöisiä ja heikkolahjaisia. Ensimmäisenä se näkyy siinä, että koiraspuoleisten jälkeläisten määrä pentueissa vähenee, eli syntyy siis tilatollisesti huomattavasti enemmän naaraspuoleisia jälkeläisiä. Jos koiraspuoleisia syntyy, on niillä yleisesti noita em. haittoja jotka johtuvat sisäsiitoksesta. Jos tätä sisäsiitosta tapahtuu pidempään, niin vaikka pariutuisi näennäisesti ei-sukulaisen kanssa, niin sukupolvien takainen perimän linjautuminen tuo nämä haitat esiin. Heteroosivaikutus on se, että kun saadaan "vierasta verta", niin se yleensä lisää rodun elinvoimaa jälkeläisten kautta. Tosin jos toisella vanhemmista on takana vahva linja, niin mikäli nämä heteroosivaikutuksesta hyötyneet pennut pariutuvat takaisin linjaan, tulee suurella todennäköisyydellä nämä haittavaikutuksetkin esiin tai jää perimään piilevästi, jolloin ne tulevat sitten esiin, jos jatketaan samoilla linjoilla.
    On kyllä oikeasti järkyttävää, kun saamelaiset jo puhuvat rodun puhdistumisesta. Tosin Makreetta sanoi ääneen sen, mitä heikäläiset ajattelevat. En olisi uskonut, että Suomessa vielä 2000-luvulla levitellään rotuoppeja. Kyllä tuo herrarotuajatus kuuluu ennemmin tuonne 30-luvulle ja Saksan maalle. Eikö noita saada oikeasti vastuuseen puheistaan? Mitä jos Halla-aho olisi lausunut samaa? Olisi Valtakunnansyyttäjävirasto kimpussa heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka viha nousisi Klemetin ja kumppaneiden rasistisista puheista olisi kumminkin viisasta jättää rasismi heille, ei siihen kannata sortia itse eikä suoraan päätä ruveta natseja haikailemaan. Niitä tässä vähiten tarvitaan, olipa heillä ruskea paita, musta univormu tai vaikka mitkä kirjavat vaatteet. Sen sijaan kannattaa sanoa jyrkkä ei rasismille ja puheille puhtaista veristä ja jonkun toetyn kansan kuulumisesta mystisellä tasolla kanssa yhteen. Se oli nimittäin saksalaisen nationalismin tunnus, Blut und Boden, Veri ja maa. Ja se nähtiin mitä sen tien varrella oli ja mihin se päättyi.

      Poista
  5. On todella hienoa että tänne on tullut aikojen saatossa väkeä muualta suomesta puhdistamaan vertamme liiallisesta sisäsiittoisuudesta.
    Huvittavia kommentteja kyseiseltä saamelainen Saralta rodun puhtaudesta sillä totuushan on se että moni umpisaamelaiseksi itseään mainostava on puoleksi suomalainen. Esimerkkinä toimikoon eräässä nimeltä mainitsemattomassa tv-ohjelmassa esiintyvä eräs nimeltä mainitsematon nuori nainen. Hän on suomalaissaamelainen mutta julistaa olevansa saamelainen.
    Mielenkiintoinen ilmiö että vaikka geeniperimästä puolet olisi suomalaista niin korostetaan saamelaista puolta unohtaen täysin suomalaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kiistelyn ydinkohta on varmaan se mitä saamelaisuus on. Mikäli Magreta Sara olisi suorittanut yliopistotutkinnon. mitä Allaskuvlanin tutkinto ei ole, hän tuskin olisi noin jyrkkä lausunnoissaan. Minkä vuoksi hänet on asetettu erityiseksi asiantuntijaksi tässä asiassa ? Sen sijaan Erika Sarivaara on kasvatustieteen tohtori ja hänen sanomisiinsa on tämän vuoksi syytä suhtautua suuremmalla vakavuudella. Olen kymmeniä vuosia elänyt saamelaisten keskellä ja en ole havainnut mitään erityistä saamelaiskulttuuria, mikä kauheasti poikkeaisi tavallisesta suomalaisesta elämänmenosta. Joidenkin pororikkaiden saamelaisten perheiden elämässä olen havainnut vaikutteita amerikkalaisesta elämänmenosta. Elikkä raha ohjaa saamelaistenkin elämänmenoa nykyisin. Saamelaisen kulttuurin korostaminen on yritys saada valtion rahoja ohjautumaan heille. Niinkuin vanhempi saamelainen mummo sanoi " saamelainen kulttuuri keksittiin silloin kun siitä alkoi saamaan rahaa " Surullista, että kaikki ne hyvät asiat, joita voisi kuvitella olevan saamelaiskulttuurissa esimerkiksi luonnonläheisyys, inhimillisyys, sopuisuus yms. jäävät jonkun pienen vitun paskaporukan jalkoihin, joka havittelee vain materiaalista hyötyä !

      Poista
  6. Jos tässä kahakassa käy niin onnekkaasti että "rotusaamelaiset" eivät saakaan himoitsemiaan erityisoikeuksia ja valta-asemaa täällä lapissa niin kuinkahan moni heittää verkatakkinsa kaapin pohjalle takaisin. Aika viihdyttävää on ollut seurata kuinka yhä useampi on vetänyt saamenkuteet niskaansa ja karvakengät jalkaansa. Inarilaisessa ei ole numeroa jossa ei olisi juttua saamalaisista...anteeksi.. saamelaisista. Ja lappi on muuttunut aivan yhtäkkiä saamenmaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siepä se sanot. Inarin valtuustossakin on kuulemma jo saamelaisenemmistö.

      Poista
    2. Saattaa sielä istua umpiänkyrä lappalainenkin.

      Poista
    3. Mistä historiasta ne löysi sen saamenmaan? Mie en ole sellaista karttaa tai kirjoitusta löytänyt kun vasta 70 luvulta.

      Poista
  7. Magreta Saran esiintyminen kaatoi bensiiniä kytevään tuleen. Hullua rotuoppia kerrassaan! Sai myös vanhat kiihkoilijat nousemaan luolistaan. Siellä facebookissa sammallahtikin koettaa runnoa Erika Sarivaaraa minkä ehtii ja Ylen toimittajatkin saaneet myös painostuspostia, kun menevät tekemään ohjelmaa ilman näkkäläläistä ohjausta (vaikka saivathan he estettyä inarinsaamelaisen ohjelmaan pääsyn). Täytyy vain jatkaa viestejä päättäjille niin näkevät millaisen poppoon kanssa ovat pelailleet.

    VastaaPoista
  8. Minä sanon että Saran kommentit on kaiken huippu, mutta onneksi oli tarpeeksi tyhmä ja sanoi ääneen. Kilahtanut pahasti.

    VastaaPoista
  9. Mieleeni jäi Saran toteamus, ettei hän tunne kaikkia saamelaisia sukuja, eikä kukaan voi tuntea kaikkia sukuja! Jos tämä on totta, kuinka vaalilautakunnasta voi odottaa oikeita päätöksiä, kun vaalilautakunnan viiteen jäseneen eivät kaikki suvut mahdu. Eipä sillä eivät ne taida mahtua saamelaiskäräjillekään. Siis millä perusteella tehdään päätöksiä saamelaiseksi kuulumisesta tai kuulumattomuudesta, jos suvusta ei ole edustajaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella mielivaltaista touhua.Joidenkin edut säilyvät,kun porukka pidetään
      pienenä.

      Poista
  10. https://twitter.com/Nakkalajarvi

    https://twitter.com/JaakkoKarhu

    jne...

    VastaaPoista
  11. Esitykseen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta sisältyy selvä pyrkimys valtiomaisen rakennelman muodostamiseen. Saamelaiskäräjien muistiossa on tuotu esille teesi, jonka mukaan Suomwen saamelaisilla onkansainvälisesti tunnustettu asema ei vain Suomen ja Euroopan ainoana alkuperäiskansana, vaan myös kansana kansainvälisen oikeuden tarkoittamassa merkityksessä, ja että sillä siksi on oikeus ei vain itsehallintoon vaan itsemääräämisoikeuteen.

    VastaaPoista
  12. On ymmärrettävä ja pidettävä mielessä, että etnonationalistisen virtauksen toiminta- ja ratkaisumallit ovat pitkälti ulkoa, ensisijaisesti USA:n alkuperäiskansaliikkeeltä Suomeen tuotua lainatavaraa. Saamelaisliike ei suinkaan ole täysin vailla kotimaista perustaa ja oikeutusta, mutta nyt ollaan pisteessä jossa se on mennyt liian pitkälle, ja tässä ei auta enää antaa periksi tuumaakaan.

    Rakentava ratkaisu löytyy näiltä linjoilta;

    1) Suomi päättäa olla ratifioimatta ILO-sopimuksen, tarkasti muotoillun perustelluin. Perusteita tälle on useita, joiden joukossa tasa-arvon, syrjimättömyyden ja valtion suvereenisuuden periaatteet, demokratia, perustuslain noudattaminen, yhteiskuntarauhan säilyttäminen ja edistäminen, etnisen erottelun ehkäiseminen, veljeyden ja ymmärtämyksen hengen edistäminen jne jne. Suomen eduskunnalta täytyy löytyä selkärankaa ja vastuullisuutta tällaisen ratkaisun tekemiseen ja siinä pysymiseen, vaikka se johtaisikin ohimenevästi vahvoihin vastaluseisiin etnotaionalistisen, rasisitisia piirteitä omaavan liikkeen taholta ja sen johdattelemien kansainvälisten organisaatioiden taholta. Suomen demokratiaa on uhmattu ennenkin sisältäpäin, mutta se on käyttänyt oikeuttaan itsepuolustukseen tyynesti ja menestyksellä.

    2) Päättäessään olla ratifioimatta ILO-sopimuksen Suomi lähtee voimallisesti kehittämään, ehkä aluksi kokeiluina, Lapin tai ainakin Pohjois-Lapin osalta (saamelaisten kotiseutu-aluetta laajemmin) hallintoa alueellisen ja paikallisen itsehallinnon syventämisen suuntaan, erityisesti pitäen huolta siitä että kantaväestön eri ryhmät samoin kuin kaikki asukkaat pääsevät myötävaikuttamaan keskusteleuun ja päätöksentekoon ja että ratkaisut toteuttavat käytännössä näiden ryhmien oikeudet, saamelaiset (suppean käsitteen mukaisesti) mukaan lukien. ILO-sopimuksen kaikki olennaiset tavoiteet saavutetaan siis tätä kautta (osin Grönlannin priaateratkaisun suuntaisesti) varmistaen samalla että ratkaisut eivät johda syrjintään ja muihin erittäin vakaviin ongelmiin, joiden loppupäässä on nähtävissä Suomen alueellinen hajoaminen. Asian aktiivinen ratkaiseminen perustuslailliselta pohjalta on Suomen valtion velvollisuus.

    3) Valtion ja alueellisen itsehallinnon puitteissa pidetään korostetusti kiinni kansallisen yhtenäisvaltion periaatteesta, moniarvoisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä, mutta myös erityistoimien tarpeessa olevien ryhmien ja yksilöiden tukemisesta näiden ihmisarvoa ja oikeuksia kunnioittaen.

    4) Saamelaisten ja muiden väestöryhmien kulttuurisia, kielellisiä ym oikeutettuja tarpeita täytetään myös kulttuuri- ja ryhmäkohtaisin ratkaisuin aina ja kaikkialla siellä missä se on perusteltua ja tarkoituksenmukaista ennen kaikkea näiden ryhmien näkökannalta, pyrkien kuitenkin välttämään tarkoituksettomien rinnakkais- ja päällekkäisorganisaatioiden rakentamista. Yhtenäisratkaisujen on oltava monikulttuurisia ja- kielisiä.

    VastaaPoista
  13. Tämä keskustelu on kyllä pahasti äärevöitynyt eikä asiat enää ole pysyneet asioina pitkään aikaan.

    Aiemman anonyymin kommenttiin Pekka Sammallahden "runnomisesta" facebookissa: Sammallahti on puhtaasti faktojen pohjalta kiistänyt Erika Sarivaaran väitöskirjan perusväitteet. Hän on kyllä pysynyt asiassa eikä sortunut henkilökohtaisuuksiin tai loukkaavuuksiin. Sammallahti pitää kirjoituksensa julkisina.

    Nimettöminä nämä kommentoinnit ruokkivat alatyylisiä kirjoituksia kuten tässä Väänäsen blogissakin kommentit usein ovat.

    Janne Saijets

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarvitaan mahdollisuutta sekä nimelliseen että nimettömään keskusteluun. Toivottavaa on, että me aikuiset keskustelijat osaisimme pitää keskustelun tyylin riittävän korkealla, sanotaan että ainakin vyön yläpuolella, silloinkin kun heitetään herjaa. Minusta tässä blogissa käyty keskustelu on ollut riittävän siistiä, asiathan tässä riitelee. Mitä tulee tutkijoihin, olisi hyvä jos kommenteissa selitettäisiin mitä miltä A ja mitä mieltä B on jostain asiasta, ja mihin he kantansa perustavat ja ajtuksensa johdattelevat, sen sijaan että todetaan toisen työn olevan tiedettä ja toisen huuhaata.

      Poista
    2. Mihinkään alatyyliin ei ole aihetta ainakaan meillä alempirotuisiksi suomalaisiksi nyt leimatuilla. Kun kuunteli Johannes Koskisen asiallisen rauhalliset kommentit ja kun on kuullut mitä valiokunnan puolelta eri vaiheissa todettiin, ei panikointiin tai liialliseen kuumenemiseen ole aihetta. Asia hoituu oikeusvaltion malliin kunhan kannamme ratkaisulle riittävän selkeät ja totuustarkastelua kestävät perustelut. Nyt niitä pitää vain viestittää ja annetaan toisten meuhkata. Magretaa voimme kaikki kiittää vaikka kädestä tämän jälkeen.

      Poista
    3. Julkisuus ei takaa totuudenmukaisuutta tai edes asiallisuutta eikä sitä, että kannan esittänyt olisi perehtynyt asiaan. Monen kannanotto on silkkaa propagandaa ja yksipuolista "totuutta".
      Vaikka olisi asiantuntija esim. Sammallahti omalla alallaan kielitieteilijänä, ei se takaa objektiivisuutta eikä tieteellistä puolueettomuutta kaikissa asioissa, joskus päinvastoin, jos henkilö on muutoin sitoutunut tai samastuu johonkin ryhmään.

      Mitä enemmän "aitosaamelaiset" esittävät kantojaan ja joskus jopa perustelujaan, sitä suuremmaksi käy hämmästykseni heidän tietämättömyydestään. Sekä Juuso että Sara paljastivat ohjelmassa tietämättömyytensä ja saamelaisten historiaa koskevat puutteensa. Tällainen on yleistä "saamelaisten" innokkaiden aktiivisten nuorten keskuudessa. Joku Norjassa nuorten tapaamisessa oltuaan oli valaistunut Altan tapahtumista. Hän paheksui, ettei koulussa ollut kerrottu asiasta. Ilmiselvästi hän ajatteli saamelaisten historian alkaneet Altan rytinöistä. Selvästikin suomalaisten salaliitto, jonka suomalainen koululaitos on salannut saamelaislapsilta ja muilta.
      Mitä saamelaisvanhemmat ja -yhteisö kertovat lapsilleen? Eivät kai mitään,. Kaikesta voidaan syyttää suomlaista koululaitosta.
      Avatkaa jo silmät!

      Suosittelen Jan Saijetsille, että hän lukaisisi Klemetti Näkkäläjärven blogeja eli "virallisia" saamelaiskannanottoja korkeimmalta taholta. Nimellä kirjoittaminen ei hillitse hänen hysteriaansa ja asiattomuuksiaan.


      Poista
    4. Sammallahden kommentit eivät ole asiallisia. Asiattomia niistä tekevät monet heitot, jotka liittyvät juoruihin, joita Marjut Aikio levittää. Hänen motiivinaan on Pekka Aikion maineen puhdistaminen. Toiseksi agressiivisia puheenvuoroja on käyttänyt Nils Valkeapää. Hänen motiivinaan on piilotella 40 vuotista vehkeilyä. Sammallahti edustaa vanhentunutta lingvististä lähestymistä. Identiteetistä, kasvuprosesseista ja kielenelvytyksestä hän ei ymmärrä mitään, eikä myöskään niitä kannata. Siten myös on nähtävissä, ettei lingvisti ymmärrä kasvatustieteellistä tutkimusta ihmisten kokemuksista. Mielestäni Sammallahden heitot ovat kateellisen panettelua ja hänen tasoltaan ala-arvoista. Hänen väitteistään kuultaa suuri tietämättömyys hermeneuttisesti rikastetun tutkimuksen kulusta. Mitään etukäteispremissejähän ei siinä aseteta, kuten hän perää. Ehkä tämä on yksi syy lähteä opiskelijoiden hakemaan parempaa ohjausta sieltä, mistä sitä on saatavilla. Professorimiehen luulisi käyttäytyvän häntä 40 vuotta nuorempaa naista kohtaan edes hiukan inhimillisesti ja kannustavasti, mutta selvästikään lingvistinä hän ei ole sieltä kannustavimmasta päästä. Millaisen kuvan Aikio ja Sammallahti antavat tieteestä? Että loanheitto ja valehtelu on täysin sallittua. Menkää eläkkeelle kalastelemaan jo, koska teidän aika on tullut vetäytyä. Nyt on pehmeämpien arvojen aika.

      Poista
    5. mikäs se Sammallahden motiivi on? Saako hän palkkaa Klemetiltä loanheitostaan ja valheistaan? Tiesittekö, että Sammallahden ohjaama Klemetin lisensiaatintutkimus on julistettu salaiseksi? Eikö se ole ihmeellistä? Lähteekö Suomen valtion palkkaama asiantuntija pilkkaamaan toista valtion asiantuntijaa oikein Facebookin kautta, kuten nyt Sammallahti tekee? Hehän ovat kumpikin olleet saamelaismääritelmätyöryhmän kuultavana. Nyt ainakin tiedämme Sammallahden asiantuntijuuden sisällön.

      Poista
    6. Juuso yritti vedota, ettei saamelaisilla ole pahoja aikeita, mutta ei tarvitse lukea kuin dokumentteja, niin alkaa kuviot valjeta. Ei saa olla sinisilmäinen Klemetin porukan kanssa.

      Poista
    7. Käsittääkseni tutkijoilla ovat oma foruminsa,jossa käydään tieteellinen
      keskustelu. Face on maamme virallinen loan-ja saastanheittopaikka.
      Kuinka sellaiseen tilaan professoristasoiset tulevat "argumentoimaan"?

      Poista
    8. Katsokaapa omia tekstejänne!!! Ei ole täysjärkisten puhetta.

      Poista
    9. Kyllä minuakin hämmästyttää tämä Sammallahti että mille tasolle hänen kirjoituksensa ovat menny. No ehkä minulla vain on ollut erilainen mielikuva hänestä. Hän kertoo tietävänsä vaaliluetteloon pyrkivien "suomalaisten" motiivit ja nehän ei kovin mairittelevia olleet hänen mielestään. Aikamoista yleistämistä tämän tasoiselta mieheltä. Mutta samaan aikaan kukaan ei kerro mikä on näiden "ainoitten ja oikeitten saamelaisten" motiivi tähän ILO-sopimukseen jos asiat ei siitä kerta miksikään muutu kuten he vakuuttavat. Luulen että siellä joku muu asia taustalla motivoi, ei tuollaisella paatoksella sitä asiaa eteenpäin yritettäis väkisin runnoa. Kuitenki tämä tuntuu vievän Saamelaiskäräjiltä aika isoja voimavaroja jotka ovat niiden alkuperäisestä tehtävästä eli kielen ja kulttuurin edistämisestä pois.
      Tähän Saamelaismääritelmään pitäisi kans sellainen tolkku saada et se on joko tai. Joko vain ne jotka ovat molempien vanhepien puolelta saamelaisia hyväksytään tai sitten toinen vaihtoehto että kaikki ne joilla virtaa saamelaista verta suonissa. Tällainen puoleenväliin vedetty rajahan on omiaan lisäämään tällaista vastakkainasettelua kuin nyt on.

      Poista
  14. Tietääkö muuten kukaan mitä tapahtui n.vuonna 1999, kun rekisteristä poistettiin turhia saamelaisia pois? Millä perusteella näin tapahtui, ja kuinka monta poistettiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja taas asia,josta en ole kuullut mitään. "Turhia saamelaisia" poistettiin rekisteristä.Olivatko he kenties liikolaisia,esim.inarilaisista saamelaissuvuista?
      En usko,että porosuvuissa oli tällaista liikaväestöä.

      Poista
    2. olen kuullut tällaisen suvun kertovan että aluksi tuli vaaliasiakirjoja ja ne loppuivat tulemasta sittemmin. Syynä tähän on ilmeisesti se että sitten muut lähisukulaiset alkaisivat ihmetellä moista, että miksi ovat rekisterissä. Olivat poronhoitajia.

      Poista
    3. eikö tänne voisi yrittää jotenkin nyt koota näitä kaikkia väärinkäytöksiä mitä on tapahtunut. Ensimmäinen lienee tämä vaillinainen saamelaisluettelo 50-60-luvuilta, jossa toisessa jälkimmäisessä oli mukana myös Nils Henrik Valkeapää. Hänhän johti sittemmin kauan saamelaisparlamentin vaalilutakuntaa eli hän pystyi soveltamaan näkemyksiään käytännön tasolla. Vaalilautakuntaanhan huolittiin vain Valkeapäälle myötäsukaisia. Ja todennäköisesti kyse ei ollut edes saamelaisluettelosta vaan siitä että kerättiin vain luettelo saamenkielisistä henkilöistä jonka pohjalle täten nykysaamelaisuus rakennettiin. Saamelaistiedot kerättiin oudosti sillä saatettiin muissa taloissa tiedustella tietoja toisista ihmisistä ja näin ei saatu varmoja tietoja kaikissa tapauksissa. Kyselijöillä on ehkä ollut 60-lukulainen ennakko-oletus asioista, jotka ovat jo nyt vanhahtavia. Nickul on itse kertonut selvityksen kärsineen resurssipulasta ja näin se olisi rajattu monin tavoin, sekä alueellisesti että henkilöresurssein. En voi kuvitella, että tavallinen kansa on uskaltanut avautua 60-luvulla aktivisteille. Kentän puhdistusta ja asian tonkimista kaivataan.akv

      Poista
  15. Veikon blogin kirjoitus perustuslakivaliokunnan vierailusta Ylä-Lapissa osoittaa selkeästi sen, että saamelaisten kotiseutualueella maankäyttöön liittyviä kysymyksiä ei voida enää ratkaista saamelaiskäräjien haluamalla tavalla uusimman tutkimustiedon vuoksi. Aiemmat kannat ovat nojautuneet lisäksi siihen, että saamelaiset ovat oikeuksien omistajina tai haltijoina yhtenäinen ryhmä, heidän oikeutensa ovat kollektiivisia ryhmän oikeuksia ja oikeudet on palautettava heille alueen alkuperäisinä asukkaina. Uusin tutkimustieto ei tue näitä vaatimuksia miltään osin.
    Saamelaiskäräjien eduskunnalle vuodesta toiseen esittämät perustelut ovat perustuneet virheelliseen käsitykseen; kulttuuriin ei ole todettu kuuluvan maaoikeuksia ja elinkeinoja. Myös perustuslakivaliokunta sai tietoonsa, että uusin maaoikeustutkimus on osoittanut muun ohessa, etteivät oikeudet ole kollektiivisia. Joten sellaista historiaa ei ole olemassa, jota voitaisiin pitää edellytyksenä maankäyttöä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi saamelaiskäräjien haluamalla tavalla. Se tekee käräjien vaatimuksista puuttuvien ja virheellisten lähtöedellytysten vuoksi käyttökelvottomia. Mikään kansainvälinen yleissopimus tai muu teksti ei voi olla laillisena perusteena kenenkään uusille oikeuksille tai toisten laillisten oikeuksien syrjäyttämiselle.
    Perustuslakivaliokunta sai myös tietoonsa kannan, että saamelaiskäräjien ajamaa kollektiivista maanhallintaa ei voida perustaa toisten yksityisten oikeuksien varaan tai päälle, eikä sellainen voi olla minkään perusoikeuden mukaista. Toki täytyy olettaa, että valiokuntaa tietää ja käsittää tämän periaateen muutenkin, eihän se muuten perustuslakivaliokunta olisikaan. Mikään perustuslain säännös ta kansainvälinen sopimus ei oikeuta maanhallintamallien rakentamista toisten oikeuksien varaan, varsinkin kun noista oikeuksista on tutkimustietoa ja muita asiaan liittyviä selvityksiä käytettävissä.
    Monet perustuslakivaliokunnan kuulemat tahot, mm. kunnat, painottivat puolueettoman olosuhdeanalyysin tekemistä. Se onkin tässä tilanteessa ainoa oikea tie päästä nykytilanteesta jonkinlaiseen todelliseen käsitykseen.
    Saamelaiset ja suomalaiset asuvat Lapissa samoilla alueilla ja harjoittavat samoja elinkeinoja samoin menetelmin ja samoista oikeudellisista lähtökodista käsin. Oikeudellisten lähtökohtien osalta tämä ei koske niitä, jotka eivät voi näyttää oikeuksiaan asiakirjoin. Kaikista tärkein asia on nyt laatia olosuhdeanalyysi jossa tarkastellaan kaikkia asiaan liittyviä puolia, myös epäonnistunutta saamelaismääritelmää ja Suomen alkuperäisväestön muodostumista tieteellisen kritiikin kestävän historiallisen tutkimustiedon valossa.
    Saamelais- ja suomalaisväestö on aikojen kuluessa myös sekoittunut keskenään niin paljon, ettei myöskään rodullisia eroja ole. Siten ei voida puhua mistään erillisestä saamelaisväestöstä. Jo pinnallinenkin olosuhteiden tarkastelu ja vertailu paljastaa, etteivät saamelaiset ole maata omistamaton heimoasteella järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella elävä ryhmä tai ryhmä ihmisiä, jotka on tungettu siltojen alle tai oikeudellisesti maan rakoon, niin kuin Saamelaiskäräjät antaa ymmärtää perustellessaan vaatimuksiaan.
    jatkuu..

    VastaaPoista

  16. jatkoa...
    Saamenkielisen väestön reaalimaailman muuttuminen luo otolliset olosuhteet muutoksen arvioimiselle valtiovallan ja saamelaisväestön välisessä suhteessa. Asutusvaiheen aikana saamelaisten elämää selitetään erilaisuuden lähtökohdasta käsin tilan perustaneisiin saamelaisiin ja muuhun väestöön nähden ja pyritään tilalliseksi ryhtyneet leimaamaan pyyntikulttuurissa elävien saamelaisten vihollisiksi ja kilpailijoiksi erämaiden hallinnasta. Näin siitäkin huolimatta vaikka tilallisiksi ryhtyneiden joukossa on runsaasti etnisiä saamelaisia, Utsjoella lähes 100 % ja Inarissa 82 %.
    Tämän päivän olosuhteista on siis tehtävä analyysi, josta ilmenee se, että saamelaiset elävät muun väestön kanssa, kuten
    1. missä määrin nykyiset poronhoito-, kalastus-, metsästys- ja muut lait estävät tai rajoittavat saamelaisia harjoittamasta kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja, vai rajoittavatko ne lainkaan? Eivät rajoita, koska poronhoitolain nojalla lähes kaikissa saamelaisalueen paliskunnissa enemmistö on saamelaisia, joten päätöksenteko on jo tällä hetkellä heidän käsissään ja ongelma saattaa olla pikemminkin siinä, että on liikaa saamelaisia poronomistajia suhteessa käytettävissä oleviin laidunmaihin nähden.
    2. mitkä muut seikat vaikuttavat edellä mainittujen lakien nojalla harjoitettaviin elinkeinoihin (esim. arktisen alueen niukka tuotto suhteessa väestömäärään).
    3. minkä laatuisia ja laajuisia maaoikeuksia saamelaisilla on nykyisin käytössä, vai onko niitä? Käyttöoikeuksien ei nykyisellään pitäisi asettaa ”rajoituksia perinteisten saamelaisten elinkeinojen”, kuten esimerkiksi poronhoidon, kalastuksen ja metsästämisen harjoittamiselle,
    4. Kysymystä muun muassa siitä, ovatko kaikki uudistilalliset suomalaisperäisiä, ja kysymystä siitä, ovatko kakki tilan perustaneet lappalaiset vapaaehtoisesti luopuneet ”saamelaisuudestaan”, tai tuleeko se tällä perusteella heiltä evätä, varmasti valaisee esim. luettelo eri saantoperusteiden nojalla muodostetuista tiloista. Utsjoen vanhoista tiloista lähes 100 % on kielisaamelaisten perustamia, ja Inarissa 82 %.
    Jo pinnallinenkin olosuhteiden tarkastelu tuo esille sen, että saamelaiset kykenevät jo nyt käytössä olevien oikeuksiensa ja hyödynnettävissä olevien luonnonvarojen puitteissa harjoittamaan kaikkia perinteisiä ja uudempia elinkeinoja. Ongelma saattaa olla siinä, ettei ole riittävästi koulutusta ja muita valmiuksia hyödyntää nyky-yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä on korjattavissa.

    Perusteellisen olosuhdeanalyysin perusteella Eduskunnan perustuslakivaliokunnallakin on sitten selkeämpi käsitys mitä pitäisi tehdä, vai pitäisikö tehdä mitään. Saamelaisten edut ovat turvattavissa muilla ratkaisuilla kuin ILO-sopimuksen 169 ratifioinnilla. Näin voitaisiin välttää vaivalla ja kalliilla hinnalla rakennettuun yhteiskuntaamme kohdistuva vakava hajoamisen uhka.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  17. Klemetti Näkkäläjärven puheesta perustuslakivaliokunnan sen käynnillä Enontekiöllä.
    "Ei Ilo-sopimuksen ratifiointi vie keneltään
    oikeutta asua saamelaisten kotiseutualueella, oikeutta nauttia jokamiehenoikeuksista tai vie
    perustaa kunnalliselta itsehallinnolta".

    Luettelosta puuttuu olennainen seikka, joka halutaan salata: Se vie muilta toimeentulon perusteet.
    Saamelaiskäräjien tavoitteena on vaaliluettelossa mainituille saamelaisille saada parempi/yksinomainen (joidenkin elinkeinojan osalta), oikeus harjoittaa elinkeinoja saamelaisalueella. Sen toteutumiseksi määräysvalta valtion maiden ja vesien käyttöön tai maiden omistus on tärkein asia, jota SK ajaa ILO-sopimuksen ratifioinnilla.
    Sama asia käy selkeästi ilmi lukemattomisssa SK:n asiakirjoissa, päätöksissä, puheissa ja lausunnoissa. Niitä ei vain noteerata, koska niitä ei ole lausuttu julki.

    Kannattaa lukea etenkin K. Näkkäläjärven tekstejä sillä silmällä, mitä niissä jätetään mainitsematta.

    VastaaPoista
  18. Kun totuus valkenee, on valehtelijan ja vilpillisillä korteilla pelanneen osa häpeä. Ei ole edes kristityn velvollisuus tälläisen henkilön kohdalla osoittaa muyötätuntoa ja sääliä, ellei henkilö osoita aitoa katumusta teoistaan.
    Tiedän, että saamelaisten joukoissa on paljon rehellisiä ihmisiä. On vain niin, että he ovat niitä hiljaisia, nämä mölisijät ovat heidät vaientaneet. Nyt tämä Klemun gängi saa vihan teidän kaikkien saamelaisten niskaan. Alkaa sataa sen verran paksu tuubaa, että asiasta osattomat sivullisetkin alkavat hermostua. On teidän asianne nousta ja kertoa Klemulle ja hännystelijöille mielipiteenne.Omaa väkeä he uskovat ehkä, jos sitäkään. Jos ette tätä tee, olette pian samassa liemessä koko porukka halusittepa tai ette. Jo nyt on näkyvissä, että Klemun valitseman tien päässä on tappio ja häpeä. Saamen kieltä ja kulttuuria tuetaan valtion varoista. Kun valtion taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, on suurena vaarana, että kulttuuriin kuuluvat hyvätkin asiat viedään pois siinä vaiheessa kun kusetus paljastuu. Ahneella on paskainen loppu.

    VastaaPoista
  19. Näyttäisi saamelaisliikkeellä olevan enemmän tai vähemmän taistolaiset juuret. Nyt tiedämme, että taistolaiset aktiivit pelasivat neuvostoliiton ulkomaantiedustelun laskuun. Tulevaisuudessa arkistojen avautuminen paljastaa varmasti lisääm mielenkiintoista tietoa.
    Kylmän sodan aikana yritti kommunistiblokki mädättää lännen moraalin sisältä käsin. Se tapahtui organisomalla lännessä esimerkiksi rauhanliike (sadankomitea) ja tukemalla muuta toimintaa, joka aiheutti yhteiskunnassa eripuraa ja hajaannusta. Kun nyt näyttäisi siltä, että kaikkein kärkevintä saamelasipolitiikkaa tekevät henkilöt omaavat hyvinkin vasemmistolaisen taustan, niin olisi mielenkiintoista tietää, mikä on neuvostoliiton rooli tässä sopassa ja sen alkuunsaattamisessa. Erityisen kiinnostavia ovat nämä saamelaisten napamiesten taustalla häärivät henkilöt ja heidän motiivinsa, osalla heistä on "taustaa". Pohjoiskalotti on stragisesti tärkeä alue ja sen puolustuskyky on ollut varmasti tärkeä asia ja sitä ei ole jätetty silleen. Ovatko saamelaiset joutuneet pelinappuloiksi isommalle pelilaudalle? Olen melkoisen varma, että kun asiaa tutkittaisiin, alkaisi puna nousemaan muutamien henkilöiden kasvoille...
    Ja kyllä se Tiitisen listakin vielä saadaan julkiseksi, sieltä se lähtee kerä purkautumaan.
    Ja maanpetos ei vanhene koskaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän ILO kahinoinnin pääarkkitehteihin kuuluvan Martin Scheininin vasemmistolaishistoria on vaikuttava ja sitä ideologista unelmaansa hän kaiketi ajaa edelleen Suomea pohjoisesta hajalle hämmentäessään. Ja siitä kun tullaan näitä napamiehiä hierarkiassa alaspäin on sama kaiku askelten ja samat aggressiiviset ja propagandistiset keinot edistää aatetta.

      Poista
  20. Hiukan asiasta toiseen. Saamelaiskäräjien kokouksessa 21.11.2012 sovittiin Yrjö Mustan esityksen perusteella että käräjien kokouksen ja hallituksen esityslistat keskeisine liitteineen ja pöytäkirjat päätösliitteineen julkaistaan saamelaiskäräjien nettisivuilla. Ilman kummoista juristin koulutusta olen tuosta lukevinani että hallituksen pöytäkirjat päätösliitteineen julkaistaan saamelaiskäräjien nettisivuilla.

    Silmät, hoksottimet vaiko puuttuva saamenkielen taitoniko tässä tekee tepposet, kun minusta näyttää että siellä on julkaistu pelkkiä esityslistoja. Vai onko asiat valmisteltu niin hyvin ja onko hallitus niin yksimielinen, että esittelijän esitys on tullut sellaisenaan päätökseksi joka ikisessä kokouksessa?

    VastaaPoista
  21. Veikon blokirjoitus ja siihen tulleet kommentit osoittavat selkeästi, miten Ylä-Lapissa hiljattain vieraillut perustuslakivaliokunta on saanut omakohtaisesti kokea, että vastuu elämän rauhallisuudesta on paitsi strategista myös moraalista. Perustuslakivaliokunnan matkalla selvisi sen jäsenille, että Ylä-Lapissa ihmiset ovat sukua keskenään. Verisiteitä on tuhansia, yhteinen historia, yhteinen muisti, yhteinen kulttuuriperintö, yhteiset sodat.
    Perustuslakivaliokunnalle selvisi matkan kuluessa myös, että näistä keskeisistä yhteisistä tekijöistä ei päästä eroon mielivaltaisin perustein muodostetun saamelaismääritelmän perusteella. Sukulaisuus ja yhteinen kulttuuriperintö on suuri asia, se velvoittaa myös lainsäätäjää katselemaan asioita tässä tilanteessa aivan uudella tavalla. Minulla on vahva käsitys siitä, että perustuslakivaliokunnalle selvisi se, todellisuudessa Ylä-Lapissa on vain yksi tie joka takaa yhteiskuntarauhan; se on yhteisen historian muodostama sovinnon tie.
    Viime aikana julkisuudessa on saamelaisten poliittista johtoa ravisteltu todella kiivaasti. Tosin sillä löytyy vielä ymmärtäjiä ja jopa yllyttäjiä, etelän poliitikkoja jotka haluavat loistella tämän eksoottisen alkuperäiskansan valossa, aina Brysseliä myöten.
    Mieleen tulee kysymys eikö tätä kaikkea olisi voinut välttää. Eikö olisi voitu purkaa tämä todellisuuteen perustumaton saamelaisutopia muka luonnonvaraisesti elävästä alkuperäisväestöstä jollakin lievemmällä tavalla ja vähemmillä vahingoilla. Ilman psykologista stressiä, ilman pitkittyvää poliittista taistelua. Mistä tällaiset hullutukset olivat lähtöisin? Ketkä tätä valheellista tarinaa luonnonvaraisesti heimoasteella elävästä alkuperäiskansasta alkoivat sepittää?
    Politiikka on vaikea ja väliin jopa pelottavaakin, mutta sittenkin se kuuluu ihmiselämään. Siinä vallitsevat samat lait kuin elämässäkin yleisestikin. Historia on osoittanut, että ihmisryhmien teot, ja erittäinkin poliittiset toimet, ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, vaikuttaen toisiinsa. Asiat eivät välttämättä mene niin yksioikoisesti että halutaan jotain lujasti, tehdään päätös ja toimitaan, ja sitten kaikki menee sileästi niin kuin tahdottiin ja tarkoitettiin.
    Kaikki muistanemme muutaman vuoden takaisen curlingvillityksen, kun Suomen joukkue oli voittanut tuossa varsinkin Kanadassa suositussa jääpelilajissa hopeaa vuoden 2006 talviolympialaisissa. Yhteiskunnallista elämää voi verrata vaikkapa curlingrataan, jossa yksi joukkue panee kivet liikeelle, ne liukuvat kauniisti ja voitto näyttää varmalta. Sitten toinen joukkue sekoittaa pelin sysäämällä omilla kivillään hyvin sijoittuneet kivet sijoiltaan. Aina ei tarvita edes toista joukkuetta sotkemaan omaa peliä, asioihin voivat puuttua monet voimat yllättävällä tavalla ja odottamattomalta suunnalta. Usein on kyse omien toimien seurauksista, jotka olivatkin muuta kuin mitä odotettiin.
    Saamelaiskäräjien liikkeelle sysäämät pelikivet ovat liukuneet kauniisti kohti pesää, ILO-sopimuksen ratifiointia Saamelaiskäräjien ehdoilla ja käräjien ja valtion välisenä kahden kauppana. Nyt Saamelaiskäräjät on ehkä yllätyksekseen saanut huomata, että se ei hallitse pelikenttää yksin. Sen valtahanke herättääkin vastenmielisyyttä, arvostelua ja vastustusta.
    Päinvastoin kuin Saamelaiskäräjät haluaa muille ja ilmeisesti itselleenkin uskotella, saamelaisvaltahankkeen arvostelu ei lähde vain jostain ”saamelaisvastaisista” piireistä. Saamelaiskäräjien syrjimien ja halveksimien statuksettomien saamelaisten lisäksi, Saamelaiskäräjien valtahanke on yhä voimakkaammin alkanut arveluttaa myös vakavamielistä saamelaisväestöä, jolle tämä hulluttelu alkaa riittää. Sen vuoksi pitkäaikaiseen maantapaan kuuluvan tasapainoisuuden, lujuuden ja pysyvyyden arvo kasvaa Ylä-Lapissa asuvan väestön keskuudessa päivittäin.

    jatkuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sinua voi muutaku ihailla !

      Poista
  22. ...jatkoa:

    Euforiasta, illuusioista ja romanttisesta innostuksesta, jotka vallitsivat 1990-luvulla, ei ole enää jälkeäkään. Tuosta ruusuisten ja toisilla jopa purppuranpunaisten toiveiden maailmasta on nyt aika palata elämän todellisuuden maailmaan, jossa on oltava sijaa perinteisen maan tavan mukaan myös muille ihmisille. Alueella asuvan väestön ovat vallanneet odotukset politiikan ja talouselämän tasapainoisuuden ja vakiintuneisuuden palauttamiseksi. Todellisuus on puutteineenkin monin veroin kestävämpi tulevaisuuden rakennuspohja kuin kaunein tai uljain utopia. Saksalainen valtiomies Otto von Bismarck sanoi aikoinaan että politiikka on mahdollisen taidetta.
    Saamelaisten keskuudessa näyttää vallitsevan hyvin erilaisia käsityksiä siitä mitä demokratiaan kuuluu, mutta oppia ikä kaikki. Edellä käyttämääni curlingvertaus on politiikkaan sopiva vertauskuva, mutta vain rajallisesti. Politiikan jää on tosin sekin liukas ja varomattoman liikkeen tekevä pelaaja voi äkkiarvaamatta kupsahtaa nurin, pehmeäpohjaiset curlingtöppöset hallin kattoon sojottaen. Kivi voi päättyä ties minne, eivätkä siinä joukkuetoverit ja kannattajat kiittelee. saattavat jopa takanapäin naureskella. Mutta politiikka harvemmin tarkoittaa että jompikumpi joukkue voittaa ja toinen häviää. Politiikka on myös kompromissien taidetta.
    Kansakunnan historiassa on tosin tilanteita, jossa on valittava joko tai, mutta arkisemmissa oloissa on harvoin vain kaksi toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa. Valinnat on tehtävä ja usein päällekkäisistä ja toisistaan riippuvista vaihtoehdoista, ja hyvällä tahdolla löytyy usein sovittelun varaa. Paitsi mitä nyt perus- ja ihmisoikeuksista ei lähdetä kauppaa tekemään.
    Kansat sekoittuvat, kulttuurit sekoittuvat. Saamelaisten elämä ei tästä muodosta poikkeusta, vaikka minkälaisia erottaviksi tekijöiksi yritettäisiin kehitellä saamelaismääritelmän kaltaisia keinotekoisia raja-aitoja. Todellisuuteen perustuva alkuperäiskansanäkökulma luo edellytykset ongelmien ymmärtämiselle ja ristiriitojen ratkaisemiselle. Saamelaisten ja lappalaisten keskinäinen riippuvuus pakottaa ennen pitkää kaatamaan saamelaismääritelmään liittyvät keinotekoiset ristiriidat ja raja-aidat. Historian kokemukset osoittavat, että lappalaisten saamenkielinen ja suomenkielinen ryhmä ovat kyenneet elämään yhdessä toisiaan sietäen sovinnossa. Kunhan tämä hulluttelu saadaan hoidettua historian puolelle, voidaan palata normaaliin päiväjärjestykseen ja keskustelemaan vapaasti siitä miten tästä eteenpäin, kaikki yhdessä.
    Valitettavasti demokratian pelisääntöjen omaksuminen on ollut tähänastisille saamelaisjohtajille liian vaikeaa. Kukaan ei kiellä etteikö heidän johtotähtenään ollut utopia ole ollut kaunis saamelaisten itsensä kannalta, mutta suunnan näyttäjäksi se on kelvannut lähinnä satumaahan, ja sellaisessahan ei Lapissa kuitenkaan eletä. Heiltä on valitettavasti puuttunut tieto, ymmärrys ja riittävä kokemus joka olisi tarvittu rakentavaan yhteistyöhön muun väestön kanssa. Edelleenkin nämä vanhan kaartin poliitikot toistavat vanhoja mitään sanomattomia iskulauseita, tilanteessa jossa tarvittaisiin ajattelun dynaamisuutta ja tosiasioiden huomioon ottamista. Olisi tarvittu jo kauan. Sen vuoksi paikalleen jymähtänyt saamelaispolitiikka odottaa nyt uusia johtajia, lahjakkaita, joilla on hyvä koulutus ja tajua ympäröivästä maailmasta. Uuden sukupolven on nyt aika astua näyttämölle mahdollisimman nopeasti ja ottaa ohjat käsiin.


    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo uusi sukupolvi on sitä, joka on kasvatettu tarhaikäisestä aidan takana ympäröivästä yhteiskunnasta
      erillään. Lapsille tulevat omat kaveripiirit jo kieliryhmien mukaan. Seuraava aste onkin sitten Oulun yliopisto,Sakk tai Norjan saamelaiset opinahjot. Näistäkö se tulee uusi sukupovi, jolla on tajua ympäröivästä maailmasta? Järjestelmä toimii kuten uskonnollisissa yhteisöissä. Johtavat saamelaispolitikot ovat saaneet opetuslapsensa. Miten Jouni voit odottaa toivoa paremmasta?

      Poista
  23. Näkemykseni mukaan edustuksellinen demokratia voidaan korvata tavalla,jolla kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan.Näin kohoaisi aktiivisuus joka taholla,kun ihmiset
    tietävät oikeasti pystyvänsä vaikuttamaan. Viime käräjävaaleissa äänestysprosentti
    romahti jo alle 50:n prosentin.Siis EVVK-saamelaisia oli enemmistö.Siinä olisi pohtimisen
    paikka saamelaiseliitille.

    VastaaPoista
  24. Kitissä on valtiomiesainesta.
    Terve sielu terveessä ruumissa, sanotaan. Kitin Jouni näyttää seitsenkymppiseksi vetreältä ja urheilulliselta. Ja vastaavasti...

    VastaaPoista
  25. Ihailen Jouni Kittiä. Hän on suuri Ajattelija.

    VastaaPoista
  26. valtiopääainesta Jouni Kitti

    VastaaPoista
  27. saamelaisilla ja statuksettomilla on sama päämäärä. Kielen elvytys.

    VastaaPoista
  28. Hei !
    Todella tärkeä asia sukututkijan vinkkelistä. Itse olen törmännyt siihen ikävään asiaan, että sukututkimukseen vihkiytymätön, yliopistotasoinen vaikutusvaltainen henkilö antaa suvusta sellaista tietoa, jota hän ei ole itse vaivautunut tarkastamaan. On varsin ikävää jos joutuu näitä oikaisemaan. Olen pyytänyt häneltä sukutietoja kyseisestä suvusta jotta voisin verrata hänen sukutietoja omiini. Hän lopetti välittömästi viestittelyt sillä hänellä ei ole muita tietoja kuin toisten huhupuheet ja luulottelut sekä arvailut. En viitsi laittaa nimiä tähän sillä asianomainen lukiessaan tietää kenestä on kyse. Ole hyvä ja tee sukututkimusta ensin 20 vuotta kun alat levittämään aina Norjaan saakka väärää sukutietoa ja omaa päätelmää saamelaisuuksista tai muusta.

    VastaaPoista