perjantai 7. syyskuuta 2018

Greenpeacelle olisi oikeitakin töitä

Ihan oikeasti pukkasi säälin pintaan kun luki Lapin Kansan jutun ”taiteilijayhteisö” Suohpanterrorin protestista Jäämeren rautatien suunnitelmia vastaan. Ja erityisesti, kun näki kansainvälisesti ihan merkittävänkin Greenpeacen osallistumisesta tuohon punaisten viivojen virittelyyn kevein eväin. Onko Greenpeace todella noin tietämätön Suomen Lapin luonnon tilasta, vai onko se vain jättänyt tänne tullessaan moraalin Hesan narikkaan?
Veikkaan jälkimmäistä, josta mielestäni vahva todiste löytyy Lapin Kansan jutusta ja siinä olleesta Greenpeacen amerikkalaisen metsäkampanjoinnin vetäjän Ethan Gilbertin sanomisista. Printtilehden jutussa hänen kerrotaan todenneen, että pohjoiset havumetsät ovat sademetsiä merkittävämpiä hiilinieluina. Lehden nettiversioon oli jouduttu oikaisemaan, että Gilbert puhuikin havumetsien merkityksestä hiilivarastoina.
Greenpeacessa siis tiedetään ja ollaan tarkkoina siitä, että puhutaan vanhoja metsiä suojeltaessa pelkästään hiilivarastoista eikä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittävämmistä hiilinieluista. Vanha metsä on siis hiilidioksidin sitomisen kannalta pysähtynyt prosessi, mutta uudistuva metsä tekee ilmastomuutoksen kannalta niin tarpeelliseksi nähtyä hiilidioksidin ”nielemistä”. Tottahan Greenpeace selittää pohjoisen metsien hitaan uudistumisen vievän pohjan nuorten metsien merkitykseltä korvata kaadettavat hiilivarastot, mutta tämäkään väite ei metsien määrällisten hakkuiden ja kasvun mittarein pidä paikkaansa.
Greenpeace antaa muun muassa Suomen maajohtajansa Sini Harkin suulla disinformaatiota siitäkin, kuinka ”saamelaiset ja Greenpeace ovat yhdessä suojelemassa arktista luontoamme”. Näinköhän on? Vuotson jängällä näytti mielenosoituksessa seisovan parikymmentä henkilöä, joukossa muutama lapsi ja tietenkin Greenpeacen oma väki. Ehkä jossain toisessa kohteessa väkeä oli enemmänkin, mutta vaikka saamelaisia on vähän, heistä kaikista ei todellakaan kannata mennä leimaamaan nyt polkaistun kampanjoinnin kannattajia.
Arktisen luonnon suojelu Suomen ylisessä Lapissa tarkoittaa ihan muuta kuin mitä Greenpeace ja Suohpanterror ovat nyt suojelemassa. Ja tuossa kokonaisvaltaisessa suojelutyössä Greenpeacella olisi – sitten kun se moraali sattuu völjyyn – ihan oikeaakin työsarkaa tehtäväksi.
Ehkä uutinen saamelaisten mukanaolosta Greenpeacen ja Suohpanterrorin kampanjassa onkin hieman vain ennakoitu? Nimittäin jonkin verran väkeä varmaan vielä puuttuu Suohpanterrorin äänitorvena esiintyneen Jenni Laitin kirjelähettelyn perusteella. Saamelaiset ja varmaan jotkut valikoidut muutkin - ties millä postituslistalla - ovat saaneet hänen vetoomuksensa:
”Olen Jenni Laiti, saamelainen aktivisti ja tuon terveisiä Saamenmaalta! Tämä viikko on hyvin erityinen. Tällä viikolla kokoonnumme yhteen vetämään rajan tulevaisuutemme puolesta. Suojelemme pohjoisia metsiä, maita ja vesiä, jotka ovat selviytymisemme edellytys.Minulla on sinulle erityinen pyyntö. Pyydän, että tuet meitä, kun vaadimme Suomen hallitusta kunnioittamaan oikeuksiamme.Me hoidamme tätä maata kestävästi, kuten olemme vuosituhansien ajan tehneet. Ja vuosisatojen ajan maitamme on käytetty muiden hyväksi. Nyt Suomen hallitus ajaa aggressiivisesti eteenpäin Jäämeren rataa, jonka tarkoitus on päästä käsiksi arktisiin luonnonvaroihin. Me sanomme tällä viikolla Suomen hallitukselle: tätä rajaa ette ylitä ilman suostumustamme.Lue alta kirje, jonka olemme kirjoittaneet ja lisää oma nimesi vauhdilla kasvavaan tukijoiden joukkoon.”
Jos Greenpeacen tietämykseen ja moraaliin jo viittasin, tuon edellisen osalta voi sanoa olevansa lähes sanaton. Että tuhansia vuosia on maita ja vesiä kestävästi hoidettu? Ja että satoja vuosia jotkut muut ovat niitä silti hyödyntäneet?
Ehkä Jenni ihan uskoo noin, mutta todellisuus hänen viittaamassaan alkuperäiskansan ”hoitavassa” luontosuhteessa on toisenlainen. Se on ollut aina - kuten kaikilla muillakin ennen viherpiiperryksen syntyä - utilistinen, luontoa maksimaalisesti hyödyntämään pyrkivä. Välineet vain ovat olleet niin surkeat ennen koneita, ettei luontoa ole kyetty tyystin kuluttamaan.
Arkeologian professori Ari Siiriäinen on joskus pohtinut alkuperäiskansojen määritettä sekä myös niiden luonnon käyttöä. Hänestä "alkuperäiskansat" kuluttavat luontoa kuten muutkin, jopa asumiskelvottomaksi. Siiriäisen mukaan vaikka ihmisten vähyyden ja kehittymättömän teknologian vuoksi tämä kulutus jää joskus vähäisemmäksi, se ei tarkoita, että alkuperäiskansa "ymmärtäisi luontoa" tai "olisi yhtä luonnon kanssa".
Noinhan se taitaa olla. Jostain syystä mieleen tulee muutaman vuoden takainen Lapin Kansassa ollut utsjokelaisen poromiehen ja saamelaiskäräjien jäsenen kommentti liittyen Kaldoaivin alueella tapahtuneeseen hallamittarituhoon. Hänen mukaansa tunturikoivikoiden kuoleminen on vain hyvä asia, koskapa noille alueille tulee kesäporojen ravinnonsaannin kannalta tarpeellisempaa ruohoa. No, onhan sitä metsälauhaa etelämpänäkin Lapissa pidetty tärkeänä porojen talviravinnon lisänä, mutta kun se heinä sattuu vain viihtymään hakkuualoilla.
Poronhoidon elinehdot ovat keskeinen peruste sekä Suohpanterrorin että Greenpeacen jakamassa (dis)informaatiossa niiden vastustaessa jossain 25 vuoden päässä häämöttävää Jäämeren rataa. En liene kovin väärässä – ainakaan enempää kuin nuo ”laidunmetsien” puolustajat omine argumentteineen – että tuolla aikajanalla ”saamelaisen poronhoidon” suurin uhka eli ylilaiduntaminen on tehnyt tehtävänsä. Ehkä en ole näkemässä tai kuulemassa niitä selityksiä, joita Sini Harkki ja Jenni Laiti, nutturat jo harmaantuneina, tai heidän mannekiineinaan Lapin Kansassa esiintyneet, tuolloin jo keski-ikään ehtineet Jussa Seurujärvi ja Henna Lehtola tarjoilevat. Ehkä ne menevät silloinkin vielä läpi, ehkä eivät enää.
Ehkä tuolloin myös jo harmaahapsinen Ethan Gilbert on havainnut, että maaperäämme aiemmin sitoutuneen hiilen vapautumista aiheutti muukin ihmistoiminta kuin hakkuiden aiheuttama eroosio.



29 kommenttia:

  1. Hiilivarastoa meillä on metsissä vaikka millä mitalla kun katsotaan nuo suojelu- ja erämaa-alueet. Ja nuorta kasvavaa metsää hyvin tulossa niille vähille alueille millä hakattu ja hakataan. Miten lienee tuo muu kasvillisuuden köyhtyminen, miten se vaikuttaa hiilivarastointiin? Olisiko joillain syytä katsoa peiliin?

    VastaaPoista
  2. Aikaisemmin saamelaiskäräjillä ja jopa näillä luonnonsuojelijoilla on ollut linja, ettei yksityismetsien käyttöön puututa, jo pari vuotta sitten nousi esille vaatimus Suomen FSC-yhdistyksen taholta, taustalla ilmeisesti myös käräjät tai sen väkeä, että tuo sertifiointi pitää tuoda myös yksityismetsiin. Jos näin kävisi, yksityismetsänomistajienkin pitäisi hyväksyttää ensiksi korjuusuunnitelmat saamelaiskäräjillä ja paliskunnilla. Lisäksi kun tehtäisiin esimerkiksi leimikoita, pitäisi kysyä hyväksyntä paliskunnalta ja paikallisilta tokkakunnilta. Hyväksyntää varten pitäisi käyttää paikallista asiantuntijaa toteamassa onko kohteessa poronhoidolle tärkeitä alueita. Tämä asiantuntija olisi paikallinen poromies, jolle maanomistajan tulisi maksaa kohtuullinen korvaus ajastaan asiantuntijana. Ennakkoon näitä poromiesnäkemyksiä kuulleena voi sanoa, että siihen loppuisi myös yksityismetsien hyödyntäminen Ylä-Lapissa. En tiedä sitten saisivatko poromiehet omille metsilleen sertifiointivapautuksen, sikäli kun heidän metsissään on enää mitä nykysukupolven aikana hakata.

    VastaaPoista
  3. Greenpeacen toiminta on käytännössä ihan jotain muuta kuin luonnonsuojelua. Ainakin Suomessa joidenkin ylioppilaiden puuhastelua.

    VastaaPoista
  4. Itsekin ikäihmisenä ja jo Altajoen ajoilta näitä vuosikymmenten "aktivisteja" nähneenä ja tunteneenakin voi todeta, että nämä uudet vuosikerrat ovat sekä tiedollisesti että fyysisesti etäämmällä luonnosta. Ääntä on kyllä enemmän kuin niillä vanhemmilla ja sekin vetoaa moniin sen äänen kuulijoihin, joilla todellisuuden tieto on kovin hentoista.

    VastaaPoista
  5. Kylläpä Veikko jälleen kirjoitit hyvin ja toit esille uusia näkökulmia.

    VastaaPoista
  6. Tätä jäämerenrataitkua seuratessani olen miettinyt, miten nämä kellokkaat suhtautuisivat ensimmäisen maantien rakentamiseen. Ja kyllä, samaa itkua olisi kuultu.

    https://aijaa.com/5IOURL

    Melkoinen ristiriita on kuitenkin tämänkin Helsingin keskustaan tientuoneen emännän valitus metron muutaman minuutin myöhästymisestä siihen, miten he ihannoivat ajatusta pohjoisen jättämistä takapajuisuuteen.

    https://aijaa.com/g4Bzly

    Tässä sitten toisen kellokkaan kiroilua muutamasta minuutista Mannerheimintiellä.

    https://aijaa.com/wIOzoO

    Olen myös odottanut, koska nämä cityvihreät poropaimentolaisten jälkeläiset erehtyvät liputtamaan lihansyöntiä vastaan, nyt sekin on tapahtunut.

    https://aijaa.com/xKMb1x

    Janne ei kerro, mitä vatsasi, mutta veikkaan: aloita nyt ensiksi vaikka porosta. )

    VastaaPoista
  7. Kunnan päättäjät aikoinaan vastustivat tien tuloa Utsjoelle. Maantien pelättiin muun muassa tuovan irtolaisia kunnan elätettäväksi.

    VastaaPoista
  8. Nyt lienevät kunnan päättäjät jo viisastuneet, mutta nämä citysaamelaiset ja heidän sikäläiset tukijansa haluaisivat museoida tämän pohjoisen, jossa eivät itse pystyisi selviytymään. Eivätkä haluaisikaan, vaikka se bussi kulkeekin Hesassa joskus hitaasti kuten Petrakin tuskailee.

    VastaaPoista
  9. Veikon kirjoituksessa tuotiin erinomaisen selkeällä tavalla esille se minkälaisen yksisilmäisen aatteen varassa saamelaiset koettavat edistää elinehtojaan. Tilannetta ei helpota Greenpeacen ja saamelaisnuorten julkisuuteen saattamat vetoomukset, koska ne saatavat osua saamelaisten poromiesten omaan nilkkaan. Jos on kuvitellut, että saamelaiset on rauhantahtoinen kansa, joka kunnioittaa toisia saamelaisia erehtyy kun tutustuu tarkemmin esim. Jenny Laitin vetoomustekstiin. Todellisuus ja faktat eivät kohtaa miltään osin.

    Vetoomustekstistä saa myös sen käsityksen, että käynnissä olevassa taistelussa olisi kysymys sovittamattomista vastakohdista saamelaisten ja muun väestön välillä. Vetoomustekstin jyrkät ilmaisut näyttävät kaiken lisäksi olevan hämmästyttävällä tavalla ristiriidassa aikamme yleisten rauhanpyrintöjen kanssa. Tämä tuskin kuitenkaan oudoksuttaa useimpia, joille nämä haastavat ilmaisut ovat vain sanoja. Onhan tapana muutenkin käyttää kaikenlaisia ilmaisuja vallan rauhallisten ja sopuisienkin asioiden yhteydessä. Tehdään valehyökkäyksiä, valmistellaan rynnäkköä "hyvän" asian puolesta, annetaan tietoiskuja ja seistään puolustamassa "saamelaisten suurta asiaa".

    Kun asiat eivät ei ole ratkenneet kotimaisten asiantuntijoiden avittamina niin nyt asiantuntijoita haetaan ulkomailta tai mistä muualta tahansa, jotka tukevat tätä yksisilmäistä saamelaisuuden perusteesiä luonnon monimuotoisuuden ja saamelaiskulttuurin säilyttämisestä ja maiden palauttamisesta takaisin saamelaisille

    Niin sanottu tieteellinen saamelaisuus, johon aikamme saamelaisuuden virtaukset maaoikeusvaatimuksineen nojaavat, ovat kiistan puhkeamisen merkittävin syy. Saamelaisten vaatimuksia lähdettiin aikoinaan korjaamaan lupauksella palauttaa valtion haltuun joutuneet maat takaisin saamelaisille selvittämättä lainkaan ovatko nykysaamelaiset juuri niitä, joille valtion maat tulisi palauttaa. Tämä on myös Jenny Laitin muotoileman tekstin ongelma, joka syö uskottavuutta. Teksti ei vastaa kysymykseen kenen maiden palauttamisesta on kysymys?

    Tekstin laatijalle tai laatijoille kaikki muu on toisarvoista, kuten alueella asuvan muun väestön ihmisoikeudet ja muut oikeudet. Kun tällä linjalla ei olla päästy tavoitteeseen niin pyritään järjestämällä tilaisuuksia jossa puhutaan kauniita sanoja saamelaiskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, antamatta kuitenkaan varsinaisesti sille väestöryhmälle puheenvuoroa jonka elinehtojen ja oikeuksien kaventamisesta on kysymys.


    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  10. Mielestäni nyt järjestetyt punaiset mielenosoitukset, Jenni Laitin kirje, Geenpeacen kanssa järjestetty kurssi ja Greenpeacen vetoomus nettisivullaan "Tule mukaan -näytä tukesi saamelaisille" ovat materiaalia tulevaan elokuvaan. Pauliina Feodoroffhan sai talvella 600 000 euroa elokuvaan, jossa käsitellään muun muassa saamelaisten maanomistusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja omaa materiaaliaan näkyi olevan keräämässä myös Kukka Ranta, jolla titteleitä riittää toimittajasta ja tietokirjailijasta väitöskirjatutkijaan. Myös Koneen tukemia.

      Poista
  11. Magga-Vars osasi pelätä myös kullankaivun etenemistä pohjoisesta etelään, kun Lemmenjoen konekaivu loppuu. Sellaisesta kuulemma on nähty merkkejä. Nämä merkit eivät kuitenkaan taida olla havaintoja tosielämästä, ehkäpä enteitä tai unia.

    Yksikään kullankaivaja ei ole vielä siirtynyt Lemmenjoelta eteläisille alueille - eikä taida siirtyäkään.

    Siltä osin punainen linja saattaa siis hyvinkin pitää.

    Asiaahan voi toki tehostaa lupapäätöksistä sarjatuotantovalittamisella, mitä on tehty ansiokkaasti jo satakunta kappaletta. Valtion varoilla toki.

    VastaaPoista
  12. Antti Haataja valokuvasi Lapin viimeisiä luonnon­varaisia naaleja uuteen tieto­kirjaansa ja syyttää poromiehiä herkän tunturi­luonnon tuhoamisesta
    Poronhoito tuhoaa Lapin herkkää luontoa, sanoo tietokirjailija Antti Haataja. Uudessa teoksessaan hän sohaisee muurahaispesää toteamalla, että alkuperäiskansankin elämäntapa rasittaa ympäristöä.

    Lapissa ei ole susia, koska poromiehet ovat ampuneet ne. Luvan kanssa ja ilman.
    Lapissa ei ole jäkälää, koska ylisuuri porokarja on syönyt sen pois.

    Haatajan näkemykset sohaisevat muurahaisperää, koska poronhoitajat ja erityisesti saamelaiset poronhoitajat kokevat elinkeinonsa ja elämäntapansa arvostelun yleensä hyvin loukkaavana.


    https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005823415.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muurahasipesä kihisee… Aika järkyttävää settiä ja freimausta. Hyi helevetti… Mitä ovat pohjoissaamelaiset?...

      https://twitter.com/PetraLaiti
      https://twitter.com/rantakukka
      https://twitter.com/SonjaTanhua
      https://twitter.com/neetainari
      https://twitter.com/rpirinen
      https://twitter.com/hirvasjanne
      https://twitter.com/outilansman

      Poista
  13. Tämän päivän Helsingin Sanomissa (12.9.2018) on laaja kirjoitus, joka perustuu pohjoissaamelaisen tietokirjailia Antti Haatajan haastatteluun. Siitä ilmenee miten laajaa ja tehokasta on porojen ylilaiduntaminen: jäkälää ei ole muualla kuin aidattujen alueiden sisällä. Tämä on yksi osoitus siitä, että ilmaston muutosta ei voida pysäyttää Greenpeacen vaatimalla tavalla, koska suurin osa saamelaisalueen biodiversiteetin köyhtymisestä on saamelaisten itsensä aikaansaamaa. Tällä tarkoitan vuosikymmeniä jatkunutta porojen ylilaidunnusta, jonka jäljet kertovat karulla tavalla sen, missä missä on todellinen ongelma. Ylilaidunnuksen seurauksena kasvipeite ylä-Lapissa on niin paljon vähentynyt, ettei se kykene enää sitomaan hiiltä ja aavikoituminen näyttää olevan tällaisen kehityksen tien päässä.

    Mikäli porolaidunten tuottavuus halutaan palauttaa, tarvitaan syvälle käyviä muutoksia: saamelaisten elintapoja on muutettava ja mitä pitempään odotetaan, sitä suurempia uhrauksia on tehtävä. Pääsyy ympäristön köyhtymistä koskeviin ongelmiin on nykyinen elämäntapa. Saamelaiset asuvat yhä suuremmissa taloissa ja ajavat uudenaikaisilla autoilla, mönkijöillä, moottorikelkoilla ja maastomoottoripyörillä. Suurista nykyaikaisista taloista on vaikea luopua, samoin kuin muusta kerskakulutuksesta, helposta ja halvasta matkailusta, jatkuvasta lihansyönnistä ja kertakäyttöisistä tuotteista. Ilman niitäkin voi elää.

    En ole kuullut, että kukaan porosaamelainen haluaa siirtyä vanhakantaiseen kotaelämään, vaikka koko ajan vaaditaan heimokansoja koskevan ILOn sopimuksen ratifiointia. Harvoin todellisuus ja utopioiden tavoittelu ovat näin kaukana toisistaan.

    Edelliset sukupolvet tekivät omat uhrauksensa sota-aikana. Nyt ei kysymyksessä ole sota, mutta tilanne vaatii, että asioista puhutaan suoraan ja rehellisesti. Nykyinen porojen ylilaidunnus lisää hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi kaikista tärkein toimenpide on poromäärien vähentämien, koska maaperä ja kasvillisuus ovat tärkeitä hiilinieluja. Mikäli porolaitumia hoidetaan hyvin, toimivat ne tehokkaasti hiilinieluina. Hiilinielujen teho on kuitenkin rajallinen ja olosuhteiden muuttuessa kasvihuonekaasut saatavat karata takaisin ilmakehään. Kysymys on siis uudenlaisesta asenteista ympäristön kantokykyyn ja sen ylläpitämiseen.

    Edellä oleva osoittaa, että tulevaisuutta on vaikea rakentaa repivän kiistan keskellä. Kiistaa pahentaa vielä hallituksen muotoon kirjoitettu esitys saamelaiskäräjälain muuttamisesta, joka tulee heikentämään erityisesti inarinsaamelaisten mahdollisuuksia puolustaa omia historiallisia oikeuksiaan ympäristössä, jota ovat muut kuin inarinsaamelaiset köyhdyttäneet.

    Greenpeacen politiikkaan sitoutuneiden saamelaisten on vaikea tajuta riippuvuutensa muusta maailmasta ja ymmärtää vallitseva realiteetit. Ilmastonmuutoksen torjuminen asettaa porojen kesä ja talvilaidunalueille ja koko porotaloudelle uusia vaatimuksia. Hiiltä pitäisi aktiivisesti sitoa ja varastoida kasvilisuuteen ja maaperään. Harva tuntuu muistavan sitä, että kasvit käyttävät ilman hiilidioksidia kasvaessaan ja tuottaessaan ravintoa muun elollisen luonnon tarpeisiin. Kun eliöt hengittävät, kasvavat, kuolevat ja aikanaan hajoavat, hiiltä vapautuu takaisin ilmakehään ja maaperään. Vanhojen metsien suojelusta ääntä pitäville voin sanoa, että elämän kiertokulku on riippuvainen hiilen kierrosta, jonka tasapainoa vuosikymmeniä jatkunut porojen ylilaidunnus horjuttaa.

    Jouni Kitti
    porosaamelainen, jolla ei ole yhtään poroa, mutta joka on perinyt äitinsä Maggan ja tätinsä Inkan porommerkit

    VastaaPoista
  14. Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että täysistunto hylkää saamelaiskäräjälakiluonnoksen

    https://yle.fi/uutiset/3-10405690

    VastaaPoista
  15. Saamelaiskäräjien hallitus esittää uuden saamelaiskäräjälain hylkäämistä: "Ei anna kovin hyvää kuvaa Suomen valtion suhteesta saamelaisiin"

    https://www.lapinkansa.fi/lappi/saamelaiskarajien-hallitus-esittaa-uuden-saamelaiskarajalain-hylkaamista-ei-anna-kovin-hyvaa-kuvaa-suomen-valtion-suhteesta-saamelaisiin-1645300/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeisen iltalypsytiristyksen paikka. Valtiolle annetaan pari viikkoa aikaa reagoida siihen, että jos vaikka emme hyväksykään Hallbergin työryhmän lakiesitystä Suomen hallituksen esityksen pohjaksi.
      Lisäksi tuo vaaleihin liittyvä kannanotto, halutaanko sillä siirtää vaaleja ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen?

      Poista
    2. Saamelaiskäräjien johto janoaa juntaksi.

      Poista
  16. Sakän hallitus teki ainoan oikean päätöksen. Saapa taas joku entinen käräjäläinen syyn kirjoittaa yli pitkän sisällöttömän kirjoituksen.

    VastaaPoista
  17. Saamelaiskäräjien hallituksen esitys saamelaiskäräjälain hylkäämisestä osoittaa jälleen kerran, että tosiasioista ja inarinsaamelaisista ei ole niin väliä. On naivia kuvitella, että tällä linjalla päästään eteenpäin. Saamelaiskäräjät on jatkuvasti vaatinut saamelaisille erityiskohtelua, laajempia maaoikeuksia kuin alueen inarinsaamelaisille ja muille alueen asukkaille. Perusteena on viitattu alkuperäis- ja heimokansoja koskevaan ILO:n sopimukseen jota Suomi ei ole ratifioinut. Lisäperusteena on viitattu saamelaisten uhanalaiseen asemaan. Itse olen sitä mieltä, että tällainen vaatimus on kohtuuton alueen muuta väestöä kohtaan tilanteessa, jossa Suomen 10 000 saamelaisesta peräti 7000 asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Lapissa ja Suomessa.

    Ylimitoitettujen ja perusteettomien vaatimusten tyydyttäminen veisi saamelaisaluetta kohti ristiriitojen ydintä ja alueen kaikinpuolista taantumista. Siitä ei muodostuisi pelkästään saamelaisreservaatti vaan saamelaisten bantustani. Tällä nimellä muodostettiin Etelä-Afrikan rotuerottelujärjestelmän osana alkuperäisväestölle ”kotimaita”, jossa väestöllä oli sisäinen itsehallinto. Eräs bantustanien olennainen piirre oli että niiden peruselinkeinona oli vanhakantainen maatalous, joka ei kuitenkaan kyennyt työllistämään eikä elättämään väestöä. Bantustanien olikin määrä toimia mustan työvoimareservin tuottajina. Jokainen voi arvata mihin tällainen yksisilmäinen politiikka johtaa.

    Monet saamelaisaktivistit ovat vaatineet pesäeroa alueella asuviin suomalaisiin. Tällaiset vaatimukset eivät ole mielestäni viisasta politiikkaa, koska suomalaisuus ja saamelaisuus voivat kuten tähänkin asti elää rinnakkain, sillä ne tarvitsevat ja täydentävät toisiaan. Rinnakkaiselokin on liian yksinkertaistava ilmaisu kuvaamaan väestöryhmien monitasoista yhteiseloa ja vuorovaikutusta. Ihmisten yleistunne sitoo eri ihmisryhmät yhteisiksi ryhmiksi ja yksilöllisyydet hajoavat. Hyvästä tarkoituksesta ei ole epäilyä, mutta poliittinen kiihko kaventaa näkökenttää putkinäön asteelle ja tuottaa ilman syvempää taiteellista painoarvoa olevia propagandateoksia surkean ohuen ja suoranaisesti lapsellisen poliittisen tilanneanalyysin varassa.

    Minä pidän suomalaisesta mentaliteetista. Suomalaiset ovat seurallisia, joustavia ja sopeutuvia. Heidän kanssaan olen pärjännyt hyvin, mihin luonnollisena selityksenä on se, että kouluaikana Inarissa vietin paljon suomalaisten ja inarinsaamelaisten oppilaiden kanssa. Saamelaiset eivät olleet minulle sen läheisempiä kuin suomalaiset. Saamelaiset ovat minulle tärkeitä ennen muuta siksi, että he puhuvat saamea. Mielestäni saamelaisuus ei merkitse sitä, että saamelainen olisi toiselle saamelaiselle erityisen tärkeä kanssaihmisenä. Jos joku luulee, että saamelaiset ovat yhtä perhettä, hän erehtyy pahan kerran. Inhimilliset ominaisuudet eivät ole mitenkään sidoksissa ihmisen taustaan.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  18. Miksi Saamelaiskäräjät ja Greenpeace valehtelevat?

    http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261317-miksi-saamelaiskarajat-ja-greenpeace-valehtelevat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaiskäräjät tai sen johto on mikä on, mutta kyllä tuossa käräjälakityössä sopii soima Suomen päättäjiinkin ja heitä vieviin oikeusministeriön virkamiehiin. Poliitikot yrittivät mennä jälleen kerran sieltä missä aita on matalin tai jossa aitaa ei ole ollenkaan. Tuloksena puolin jos toisinkin sutta ja sekundaa, ja jälkiselittelyjä.

      Poista
    2. Olikin Yle Sápmilla komea kuva Sipilästä ja saamelaisjohdosta yhteisessä potretissa. Taitaa sieltä löytyä se moottori, joka panee tekemään käräjäjohtoa myötäileviä kompromisseja ja niitä selittelemään. Eikö Sipiläkään osannut kylliksi näitä nöyristellä kun vielä lisää olisi tarvittu?

      Poista
  19. Pääministeri Sipilä ja saamelaiskäräjien lähetystö poseeraavat Ylen kuvassa tyytyväisinä ilmeisesti onnistuneen neuvonpidon jälkeen. Kuvan perusteella voi päätellä, että pääministeriltä on pyydetty jälleen kerran apua, että käräjien ylimitoitetuille vaatimuksille saadaan valtiovallan siunaus. Muistutan, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun käräjien lähetystö on käynyt vetoamassa pääministereihin Ahoon, Lipposeen, Vanhaseen, Kataiseen ja nyt Sipilään. Kaikissa vetoomuksissa on vaadittu saamelaisille erityiskohtelua, laajempia maaoikeuksia kuin alueen todelliselle alkuperäisväestölle inarinsaamelaisille ja muille alueen asukkaille.

    Seuraavaksi voidaan kysyä miksi vaatimukset eivät ole sitten paljoakaan vieneet asioita eteenpäin? Vastauksia tähän voi jokainen pohtia mielessään. Oma käsitetykseni on se, että kun pääministerit eivät ole tämän asian substanssiasiantuntijoita, joutuu jokainen pääministeri ohjaamaan vetoomukset saamelaisten asioita käsitteleville ministeriöille ja niissä saamelaisten asioita käsitteleville virkamiehille. Niissä tiedetään nimenomaan enemmän saamelaisia koskevista lakihankkeista. Tähänaistinen kokemus on osoittanut, että tällä menolla joudutaan joka kerta palaamaan lähtöruutuun silloin kun ei olla selvillä siitä mistä on kysymys ja mitä ongelmia esim. tällaiseen maanomistukseen ja hallintaan liittyvissä asioissa on. Saamelaiskäräjille se on iso haaste tämän ymmärtäminen. Suomeksi sanottuna joka kerta on jouduttu palaamaan ongelman alkutekijöihin. Joku sanoisi tästä, että käräjät jatkaa puheenjohtajansa johdolla pään lyömistä Lapin aihkimäntyyn.

    Muistutan vielä, että pääministeri ei ole se henkilö, joka antaa sellaisia määräyksiä, joissa ohitetaan Suomen perustuslaki ja Suomen valtiosääntö. Otan esimerkiksi saamelaiskäräjälain valmistelun, jonka käynnistäminen tapahtui pääministeri Sipilän myötävaikutuksella. No oliko tulos sellainen jota pääministeri ja saamelaiskäräjät toivoivat. Väitän että ei ollut, koska lakiesitys syrjii nimenomaan alueen vanhinta alkuperäisväestö, inarinsaamelaisia. Tiedossa olevia ongelmia se poista vaan kärjistää niitä.
    Seuraavassa esimerkin avulla osoitan millaisia ongelmia olisi aiheuttanut mitä mitä niiden poistamiseksi tulisi tehdä. Ne eivät ole ylivoimaisen vaikeita. Ne voidaan viranomaistyönä tehtävässä olosuhdeselvityksessä luotettavasti kartoittaa.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  20. ..jatkoa:

    Yleisarvio oikeusministeriön laatimasta luonnoksesta hallituksen esityksestä saamelaiskäräjälakiehdotuksesta. Samalla olen ottanut huomioon miten se liittyy ILOn sopimuksen ratifiointiin:

    Suhde aiempaan valmisteluun:
    1. viime vuosien esille tulleista lappalaisten oikeuksia vahvistaneesta linjasta ei ole juuri välitetty lainvalmistelun edellytyksiä harkittaessa ja
    2. oikeusministeriö on jatkanut sitkeästi yksipuolista lainvalmistelua

    Valmistelun demokraattisuus: kuka on voinut osallistua lakiluonnoksen viimeistelyyn?

    1. oikeudenomistajat sivuutettiin lainvalmistelussa ja puhevalta siirrettiin käräjien ja alueen kuntien edustajille (kunnan nimeämä edustaja)
    2. neuvotteluja on käyty lain jatkovalmistelusta vain saamelaiskäräjien kanssa
    3. saamelaisilla on oikeus kulttuuriseen itsehallintoon perustuslain mukaan ja valtiolla on sen vuoksi yleinen neuvotteluvelvollisuus, mikä ei sulje pois millään tavoin valtion muuta neuvotteluvelvollisuutta ja demokratiavaatimuksia
    4. tämän vuoksi maanomistajien eli alkuperäisten lappalaisten oikeuksia ja neuvotteluasemaa ei ole käsitelty samalla tavalla kuin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvotteluvelvollisuutta

    Jatkovalmistelussa valtioneuvosto on edellyttänyt muun ohessa:

    1. ettei vaikuteta (”kosketa”) valtion omistusoikeuteen eli valtio säilyy yksin omistajana
    2. jatkovalmistelu ei saa laajentaa kenenkään, myöskään saamelaisten, oikeuksia siitä, mitä on objektiivisesti todettu tai vallitsee, mikä toteutuu siten, ettei saamelaiskäräjälain soveltamisalaa saa laajentaa ja
    3. lappalaisten ja paikallisväestön (suomenkielisten) oikeudet turvataan; näitä lähtökohtia on loukattu lakiluonnoksella

    Lakiluonnos ei ota kantaa tai huomioi:

    1. lainvalmistelun pohjana tulee olla Wirilanderin selvitys ja sen edellyttämät jatkotoimet, joihin ovat yhtyneet yksimielisesti saamelais- eli Pokan toimikunta, valtioneuvosto ja kansalaisjärjestöt; oikeusministeriö on valmistellut lakiluonnoksen välittämättä jatkotutkimuksen johtopäätöksistä
    2. valtion on tunnustettava Wirilanderin selvityksen perusta ja johtopäätökset: lappalaisten historialliset oikeudet tulee todentaa ja tunnustaa ja sen mukaisesti alkuperäisten lappalaisten oikeus omaan kulttuuriin ja valtion maiden ja vesien käyttöön
    3. valtio/oikeusministeriö ei ole ryhtynyt mihinkään tutkimuksellisiin jatkotoimiin, vaikka sellaiset selvitykset ovat edellytys hyvälle ja asialliselle lainvalmistelutyölle joka suhteessa, myös valtioneuvoston itsensä hyväksymien lainvalmisteluohjeiden mukaan
    4. lainvalmistelussa on myös poikettu tyystin Ruotsin ja Norjan asiallisesta, perustellusta lainvalmistelutavasta
    5. näin ollen lainvalmistelussa hallituksen esityksen sisältö sivuuttaa lappalaisten perusoikeuksien turvan
    6. lisäksi eduskunta on lausunut jo perusoikeusuudistuksen yhteydessä (hallituksen esitys 309/1993 vp., 65), että saamelaisten itsehallintoa turvaava perustuslain säännös lähtee siitä, ettei säännös ei anna mitään oikeutta poiketa suomalaisen oikeusjärjestyksen säännöistä, sen mukana ei anna mihinkään erityisperusteiseen oikeuteen
    7. saamelaiskäräjälakia hyväksyessään perustuslakivaliokunta totesi (perustuslakivaliokunnan lausunto 17/1994 vp. saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaista), ettei saamelaiskäräjälain säätäminen muuta tai perusta miltään saamelaisten oikeuksia maahan ja veteen
    8. eduskunta on edelleen todennut, että saamelaisten oikeudet ovat jo turvatut Suomessa (ILO-yleissopimukseen kantaa ottaessaan); auki on vain kysymys saamelaisten omistusoikeudesta maahan ja veteen, mikä ei tule kyseeseen Wirilanderin selvityksen mukaan
    9. ILO-yleissopimuksesta YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2001 esittämän tulkinnan mukaan alkuperäiskansan oikeudet luonnonvaroihin ja maahan sekä veteen ratkeavat yksinomaan kansallisen lainsäädännön mukaan

    jatkuu...

    VastaaPoista
  21. ...jatkoa:

    Luonnoksen lakitekninen ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi:

    - lainvalmistelu poikkeaa edellä mainitut seikat huomioon ottaen oleellisesti eduskunnan eri yhteyksissä ilmaisemasta tahdosta ja asettamista lähtökohdista
    - lisäksi tuorein lappalaisten oikeuksia koskeva historiallinen selvitys ei ole vaikuttanut lainvalmisteluun jo asiakirjoin osoitettavissa olevalla tavalla
    - ilman lappalaisten oikeuksien selvittämistä ei voida asianmukaisesti laatia mitään samojen alueiden hallintaa koskevaa lakiesitystä: toisaalta historiallinen selvitys on jo osoittanut, että lappalaisten oikeudet ovat yksityisen omaisuuden suojan piirissä ja toisaalta kerran kulttuurin suojaksi luotuja ja jollekin ryhmälle turvattuja omistamiseen perustumattomia oikeuksia ei voida peruuttaa tai palauttaa lopullisen lappalaisten oikeuksien tilan tultua todennetuksi
    - lakiluonnoksen suhde perustuslain suojaamiin perusoikeuksiin: näitä oikeuksia ovat lappalaisten tunnustetut/tunnustettavat oikeudet omaan kulttuuriin ja omaisuudensuojaan sekä elinkeinovapauden mukaisiin oikeuksiin
    - valtio ei ole missään tunnustanut erityisoikeuksia saamelaisille sillä perusteella, että saamelaiset omistaisivat valtiolle kuuluvia alueita tai oikeuksia, vaan valtio on turvannut oikeuksia osana paikallisen väestön oikeuksia, esimerkiksi poronhoitolailla (poronhoito-oikeus ei nauti perustuslain omaisuudensuojaa, perustuslakivaliokunnan lausunto 7/1990 vp.; se on valiokunnan mukaan epäselvä ja asia vaatii selvittelyä eli tutkimusta)
    - kansainvälisten velvoitteiden (etenkin ILO-yleissopimuksen) vaikutus lakiluonnokseen on oikeudellisesti heikko, sillä oikeuksien pohja ratkeaa yksinomaan kansalliselta pohjalta eikä ILO-yleissopimus ole oikeudellisesti täsmällinen tai velvoittava luonnonvara- tai maaoikeuskysymysten määrittelyssä

    Lakiteknisiä ja tulkinnallisia kommentteja:

    - pääpaino on lakiluonnoksen yleisessä arvioinnissa

    jatkuu...

    VastaaPoista
  22. ...jatkoa:

    1. saamelaisoikeudet ja kulttuuri ovat käsitteenä epämääräisiä; niillä ei ole lainsäädännössä määriteltyä tai yleisesti tunnettua sisältöä, vaan se kattaa ilmeisesti suojelualueet, erämaa-alueet ja on ensi sijassa hallinnollinen käsite
    2. kaikissa erityislaeissa on turvattu se, ettei suojelualueilla ei saa rajoittaa paikallisen väestön toimeentulo- ja elinkeinomahdollisuuksia; esimerkiksi kansallispuistojen rauhoittamisessa (perustuslakivaliokunnan lausunto 9/1982 vp.) ja erämaalain hoito- ja käyttösuunnitelman käsittelyssä (perustuslakivaliokunnan lausunto 6/1990 vp.) eduskunta on korostanut sitä, ettei paikallisväestön oikeuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja tai käyttää luontoa saa rajoittaa; sama toistuu muidenkin lakien käsittelyn yhteydessä
    3. lakiluonnos nostaa esille sen kysymyksen, miten hallinnollisella lailla voidaan ylipäänsä säännellä asioita, jotka ovat aineellisoikeudellisia ja muissa laeissa lähtökohdaltaan tyhjentävästi säänneltyjä
    4. lyhyesti: miten tällaisella yksittäisellä lailla voidaan säännellä muutamalla pykälällä muiden lakien hallinta- ja sääntelyjärjestelyt aiheuttamatta uusia oikeudellisia eri säännösten soveltamisongelmia

    - lain tavoite on määritelty siten, että pääpaino on saamelaisten (ei muiden) oikeuksien kehittämisellä; muiden oikeudet ”otetaan huomioon”; elinkeinot kuuluvat kattavasti sääntelyn alaan; tämä on suurin ongelma, koska kyse on aina kaikesta luonnon käytöstä alueella, mitä säännellään muualla lainsäädännössä yksityiskohtaisesti
    - näin ollen lakiluonnos saattaa sisältää poikkeuksellisen kattavan eri lakien tulkintavallan siirron saamelaiskäräjille melko yleisluonteisten ja harkinnanvaraisten toimivaltasäännösten kautta
    - lain ensisijaisuutta/toissijaisuutta koskeva säännös on todella avoin: tarkoittaako tämä yleensä hallinnollista puolta vai myös aineellisoikeudellista puolta, etenkin Metsähallituksen osalta; käytännössä omistajan puhevalta siirtyy kaikilta osin saamelaiskäräjille
    - lakiluonnoksen perusteella syntyy vaikutelma, että saamelaiskäräjät on viranomainen tai ainakin sen hoitamat tehtävät ovat viranomaistehtäviä, vaikka lakiluonnos ei sisältää minkäänlaista määrittelyä käräjien vastuusta tai oikeusturvateiden käytöstä
    - perustuslain mukaan ei ole mahdollista, että käräjät antaa oikeudellisesti sitovia lausuntoja tai päätöksiä ja Metsähallitus, joka on pääasiassa valtion liikelaitos ja jolla on vain poikkeuksellisesti viranomaistehtäviä, kantaa käräjien päätöksenteosta oikeudellisen vastuun
    - käräjien tarkoitusta säänneltäessä on todettu, että se on olemassa sekä hallintoa että ohjausta varten, vasta sitten määritellään lausunnonantotehtävä ja avustuspäätösten tekeminen; hallinto käsitteenä viittaa soveltamisalaltaan kattavaan määrään asioita ja tässä yhteydessä se tarkoittaakin valtio-omistajan puhevallan lähes rajoittamatonta käyttöoikeutta valtion omistajahallintaan liittyvissä asioissa ikään kuin valtion alueeseen ei olisi sivullisilla tai kolmansilla mitään rasitteita tai oikeuksia puhumattakaan alkuperäisen lappalaisväestön todennettavista, omistukseen täysin rinnastettavista oikeuksista (Wirilanderin mukaan (2001))
    - koko käräjien toiminnan suuren suuri ongelma on se, että se sivuuttaa turvattujen oikeuksien haltijoiden ja paikallisen väestön päätöksenteon demokraattisuuden elinkeino-oikeuksissa osana valtion omistajavallan ja puhevallan käyttöä
    - käräjien kokoonpano ja puheenjohtajan rooli ovat näennäisesti säänneltyjä kuten lakiluonnokseen sisältyvä vaihtoehtojen esittelykin; kyse on vastakkainasettelusta paikallinen väestö vastaan kielisaamelaiset; puheenjohtajan riippumattomuuden takeita ei voi varmistaa eikä sekään paljon auttaisi, sillä lain tavoite on kirjoitettu saamelaisten oikeuksia suosien lappalaisten perusoikeuksien turvaamisen kustannuksella (terminä muun väestön oikeudet tulee ”ottaa huomioon”)

    Tämä analyysi osoittaa, että millaisista asioista on kyse silloin kun puhutaan saamelaiskulttuuri-itsehallinnon kehittämisestä. Saamelaiskäräjien eliitin kannattaisi vihdoinkin tosissaan näihin kysymyksiin perehtyä.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  23. Saamelaiskäräjät sai huonot kortit – hylkäsi luonnoksen uudesta saamelaiskäräjälaista

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840176.html

    "Käräjäedustaja Anu Avaskari sanoi olevan hämmentävää, että hallitus esittää sellaista luonnosta vastaan, jota on ollut itse luomassa."

    Niinpä niin...

    VastaaPoista