maanantai 6. kesäkuuta 2016

Puolueellisen saamentutkimuksen puolustuspuhe

Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova julkaisi Lapin Kansassa (LK31.5.2016) mielestäni huteran ja samalla paljastavan alakertakirjoituksensa ”Saamentutkimuksen puolueellisuudesta”. Se oli selkeästi yhdenlainen puolustuspuhe, jolla oli tarkoitus perustella miksi saamentutkimus on sellaista kuin on – siis puolueellista.
Koivurova haluaa viestittää, ettei ”ihmistieteessä”, johon hän saamentutkimuksen karsinoi, ole esimerkiksi luonnontieteisiin verrattuna jotain yhtä totuutta. Minulle tuo selitys ontuu heti kertalukemalla, sillä juurihan saamentutkimuksessa on hyvin laajalti ja myös kritiikittömästi hyväksytty tuota yhtä totuutta. Ne harvemmat kriittiset tutkijat, joita aihepiiriin on uskaltautunut, on pyritty lyttäämään varsin härskistikin eli heidän osaamisensa kyseenalaistaen.
Sen sijaan ”oikean saamentutkimuksen” tutkimukset ja väitöksetkin ovat läpäisseet osin todella helposti – olivat ne sitten millaisia hillasuo- tai nomaditarinoita tahansa.
Koivurova kirjoittaa:
”Ei siis ole mitään yhtä Arktisen keskuksen tai Lapin yliopiston saamentutkimusta. On olemassa kasvava joukko tutkijoita, sekä saamelaisia että muita, jotka työskentelevät aiheen parissa ja ovat keskenään erimielisiä. Tämä johtaa parempiin ja parempiin ja peremmin perusteltuihin tutkimuksiin, mikä on tieteellisen kehityksen näkökulmasta ideaalitila.”
Onhan se näkökulma tuokin, mutta ei minusta vastaa sitä odotusarvoa, joka yliopistoissa tapahtuvalle tutkimukselle voidaan asettaa. Minusta yliopiston ja Arktisen keskuksen ei kuuluisi olla mikään tupperwarekerho tai politikoivien aktivistien suojatyöpaikka. Laitoksen johdon luulisi ensimmäisenä edellyttävän, että taloissa tehtävällä tutkimuksella on reaalimaailmassa ymmärrettävä todellisuus- ja totuuspohja. Ja ihan senkin takia, että kyse on yliopistojen arvostuksesta ja sitä kautta jopa tarpeellisuuden arvioimisesta.
Kun Koivurova väittää yhteisön sisäisen kritiikin johtavan parempiin ja paremmin perusteltuihin tutkimuksiin, on sitä Lapin yliopiston ja Arktisen keskuksen saamentutkimuksen kohdalla vaikea havaita. Minua ihmetyttää se ”lähdekritiikittömyys”, jota nimenomaan saamentutkimuksen kohdalla on tapahtunut. Sen kyllä vielä jotenkin käsittää, että Koivurovan mainitsemat saamelaiset tutkijat pitkälti politisoituneina voivat värittää ja valikoida aineistojaan, mutta että samaan sortuvat myös niin sanotut ulkopuoliset.
Kun viitataan vaikkapa johonkin Erkki Pääkköseen, ei voi kuin hänen paikoin mielipidekirjoitukseksi luokittuvaa väitöstyötään lukeneena ihmetellä missä mahtaa lymyillä viittaajien kriittisyys.
Yleensäkin saamentutkimuksen suuri ongelma näyttää olevan haastamisen väistäminen. Lähdetään mieluummin sovittamaan tutkimus vallinneeseen saamelaispolitiikkaan, sen luomaan alkuperäiskansakäsitykseen sekä jopa saamelaispolitiikan tekijöiden kirjoittamaan tee-se-itsehistoriaan. On huomattu, että tuolla tavalla päästään matalimmalta aidan ylitse – tai paikoin ettei aitaa ole ollenkaan. Jos heittäydyt kriittiseksi tai peräti objektiiviseksi, saat kimppuusi elämäntyönsä saamelaispolitiikan varaan rakentaneiden tai sitä politiikkaa luomassa olleiden vanhojen emeritusten kerhon ja pahimmillaan otsaasi rasistin leiman.
Toki Lapin yliopiston ja Arktisen keskuksen ”oikeaoppiselle” saamentutkimukselle löytyy tilaustakin. Näitä kestotilaajia näyttäisi löytyvän saamelaispolitiikan tekijöiden ohella muun muassa oikeusministeriöstä, mikäli sen virkamieskunnan tai taannoisten ministerien toiminta voidaan saamelaispolitiikan teosta erottaa. Jos tilattu tutkimus ei jostain syystä ole istunut ajettuun politiikkaan, se on koetettu vaieta tai vähätellen lytätä. Ja vaatimukset tarpeellisista lisätutkimuksista on jyrkästi torjuttu, esimerkkinä edellinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Ihme ja kumma - tai ei todellakaan mikään ihme - ettei Henriksson ole nyt ehättänyt torjumaan kun saamelaisasioissa hänen aisaparinaan oikeusministeriön virkamieskunnassa toiminut Camilla Busk-Nilsen tilasi Lapin yliopiston tutkijaryhmältä uuden ”vertailevan” alkuperäiskansatutkimuksen tukemaan pyrkimyksiä ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiseksi.
Alkuperäiskansa-asiassa todellinen ja moneen kertaan eri yhteyksissä vaadittu tarve Suomessa olisi riippumattomasta, vallitsevaan todellisuuteen perustuvasta ja myös todelliseen historiaan nojaavasta olosuhdetutkimuksesta. Ennen sellaisen tekemistä ei ole mitään kestävää pohjaa edes harkita ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin tarvetta saati vielä vähemmän jonkin pohjoismaisen sopimuksen hyväksymistä.
Saa vain pohtia mistä yliopistosta moinen rohkea tutkija tai tutkijaryhmä löytyisi - ja tietenkin sen tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja.

15 kommenttia:

  1. Veikko iskee asian ytimeen kommentoidessaan professori Timo Koivurovan kirjoitusta Lapin Kansassa, jossa professori puoltaa kestämättömin argumentein eräiden tutkijoiden valintoja Lapin yliopiston virkoihin. Tähän jatkoksi on lisättävä, että eräät saamelaisista tutkijoista kuten professori Veli-Pekka Lehtola ovat viime vuosina tuoneet esille miten kolonialistisesti Suomi on kohdellut saamelaisia. Mutta se keskeisin tosiasia jätetään usein kertomatta, että saamelaiset ovat historiasta irrallisen, laissa säädetyn saamelaismääritelmän nojalla Suomen todellisesta alkuperäisväestöstä - lappalaisista - muodostettu etninen ryhmä. Tähän totean, että professori esittää pätevästä tutkimuksesta poikkeavia tietoja arvovaltansa ja asemansa nojalla. Se ei ole hyväksyttävää, sama koskee Koivurovan perusteluja.

    Oltuani mukana saamelaispolitiikassa lähes 30 vuotta, olen tullut
    siihen tulokseen, että saamelaisuus muistuttaa yhteen aatteeseen
    uskovaa poliittista suuntausta. Siinä on niin moni asia osoittautunut
    vain uskon asiaksi. Historian valossa yhteen aatteeseen nojautuvassa
    politiikassa on ollut monta eri puolta. Se nojautuu saamelaisjohdon kehittelemään käsitykseen saamelaisten asutushistoriasta ja muusta ilman, että sitä on voitu vahvistaa tutkimuksella.

    Tällainen menettely esiintyi ensimmäisen kerran bolsevikkivallankumouksessa Venäjällä. Siinä kiellettiin yksilön vapaus ja toisaalta mentiin yhtä pitkälle kuin
    Saksassa esiintyneessä äärimmäisessä neuvostovastaisessa
    totalitarismissa.

    Proletariaatin diktatuuri omaksui demokraattiselta näyttävän perustuslain ja kannatti ainakin muodollisesti kansalaisoikeuksien aatetta. Kansalaisoikeuksilla ei vain ollut totuusarvoa, yhtenäistä tulkintalinjaa eikä riippumatonta tulkitsijaa
    tai muutakaan turvamekanismia. Se mahdollisti kaikkinaisen spekulatiivisen kansalaisoikeuksien käyttämisen poliittisiin tarpeisiin.

    Tätä samaa perusnäkemystä on korostanut myös saamelaiskäräjät lukuisissa kannanotoissaan. Voidaanko sitä myös kutsua nykyajan suvaitsemattomuudeksi vai miksi? Länsimainen oikeuskäsitys on kuitenkin nojannut siihen perusajatukseen, ettei kenelläkään voi olla absoluuttisia perusoikeuksia, joilla voidaan kumota tai niiden nojalla vähät välittää toisten oikeuksista.

    Samoin länsimainen demokratia ja perusoikeuksien suoja voivat lähteä vain siitä, ettei oikeuksia voida perustaa mihinkään muuhun kuin tutkittuun historiaan eikä niin muodoin esimerkiksi lappalaisten laajoja maaoikeuksia voida siirtää tai riistää kenellekään muulle millään perusteella.

    Jos nämä oikeusvaltion ja länsimaisen demokratian perusoletukset
    hyväksytään, kukaan ei voi säätää lakeja, jotka loukkaavat
    kansalaisten perusvapauksia ja -oikeuksia. Minkään oikeuden tulkintaa
    ei voida antaa myöskään kenelläkään muulle kuin lainsäätäjälle tai
    riippumattomalle, kaikkia edustavalle tuomioistuimille. Oikea, aito
    demokratia ei voi myöskään luoda kenellekään oikeuksia, jotka
    tietoisesti loukkaavat, rajoittavat tai kieltävät saamelaisiakin alkuperäisemmän väestön - lappalaisten -oikeuksia. Tämä koskee myös sellaista mahdollisuutta, että jollekin annettaisiin parempia oikeuksia kuin muille; ne eivät saa koskaan eikä mitenkään rajoittaa muiden oikeuksia. Siten ei voi olla hyväksyttää positiivisesti diskriminoida ketään.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  2. ...jatkoa:

    Yksi peruslähtökohta on siis oikeusvaltiossa se, että oikeudet perustuvat vain todettuun ja puolueettomasti tutkittuun historiaan. Kenellekään ei voida luoda mitään oikeuksia saamelaiskäräjien ja sen taustalla häärivien tutkijoiden toimin. Toisaalta valtio ei voi ottaa keneltäkään oikeuksia ilman perusoikeuksien kannalta hyväksyttävää perustetta ja senkin on tapahduttava pienimmässä mahdollisessa laajuudessa. Näin toimii aito demokratia ja oikeusvaltio; jokainen voi päätellä, miten Suomi toimii.

    Näistä loukkaamattomista vaatimuksista on monta seurausta. Ketään ei voida erottaa kielestään. Toisaalta kieli on identiteetin ja jokaisen historiallisen samaistumisen kiinnekohtia. Saamelaiskäräjät ei voi määritellä kulttuuria eikä se voi riistää mitään identiteettiä keneltäkään; sitä yritettiin natsien toimesta ja stalinismin toimin hirvittävin seurauksin. Ajatus, että jonkun kulttuuri olisi suojeltavissa saamelaiskäräjien toimesta tai pakkotoimin, on käsittämätön, vaikka sitä ajatusta näyttää kehitellyn järkyttävällä tavalla jopa yliopistoissa.

    Nämä asiat näyttävät ajoittain sekoittuvan jopa akateemisessa tutkimuksessa, jolta puuttuu usein merkitykselliset tutkimusaiheet ja tutkijoilta taju käytännön todellisuudesta.

    Kun otetaan huomioon saamelaisalueen väestöä jakanut ideologinen elementti: alkuperäisväestö ja muu väestö, niin tämä kahtiajako saa taloudellista eriarvoisuutta syvällisemmän merkityksen. Toiselle puolelle jäävät saamelaisten verisukulaiset - lappalaiset. Toisella puolen on taas saamelaismääritelmällä
    lappalaisista erotettu alkuperäiskansa -saamelaiset.

    Alkuperäiskansaan liittyvä kansallisuuskysymys on koko Ylä-Lapille
    vakava ongelma. Alkuperäiskansakeskustelussa sekä valtion edustajat
    että saamelaiskäräjien johto ovat painottaneet sitä, että Suomen tulisi
    ratifioida ILO-yleissopimus. Näin saamelaisten uskotaan säilyttävän
    päätösvallan suhteessa omiin asioihinsa ja samalla Suomi voisi olla
    esimerkki muille valtioille, joissa vielä elää alkuperäiskansoja.

    Jos niin päätetään, se edellyttää, että lappalaisten alkuperäisasema on tunnustettava jo sitä ennen samoin kuin laajat maaoikeudet valtion nyt hallitsemiin alueisiin. Tämän ja tosiasioiden tunnustaminen on politiikan edellytys.

    Ratifiointi ei muuta eikä voi muuttaa oikeudellisia olosuhteita; se tajutaan tänä päivänä laajalti. Sen ymmärsi myös eduskunnan enemmistö hylätessään äänin 160 - 28 saamelaiskäräjälakiesityksen. Mikään kansainvälisoikeudellinen sopimus ei saa muuttaa maan ja väestön historiaa eikä se oikeuta edes tulkitsemiaan sitä uudella tavalla. Kaikki tällaiset valtiosopimukset, joita maailman historia tunnistaa, ovat yleensä sodan voittajan sopimuksia. Kuka niitä nyt voisi edes tavoitella normaalisti!

    Oma lukunsa on professori Veli-Pekka Lehtolan väite, että saamelaiset ovat yhtenäisiä historiansa ja alkuperänsä puolesta. Se ei ole totta. Olen esi-isieni puolesta Norjasta 1800-luvulla Suomeen muuttaneita porosaamelaisia niin kuin moni muukin saamelainen. Jos professori kiistää tämän, hän ei tunne asiaansa. Olen juuristani ja identiteetistäni saamelaisena perillä ja täysin tietoinen enkä häpeä sitä kertoa.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  3. Kirsti Kustula osallistui poliittiseen keskusteluun kirjoittamalla Lapin Kansan yleisöpalstalle, kirjoitus julkaistiin 7.6.2016. Hän kirjoittaa mm. ”Mielenkiintoisena näen tilanteen, jossa pari Saamelaiskäräjien jäsentä väittää [inarinsaamelaisten] tilanteen olevan surkea toisin kuin jäsenistö, joista yli puolet on inarinsaamelaista tai vahvasti inarinsaamelaistaustaisia.” Kustula antaa siis ymmärtää, että nämä ”pari jäsentä” eivät kuulu ”jäsenistöön”, mitä tämä on muuta kuin asenteellista syrjintää. Tyystin hän ohittaa myös sen tosiasian, että nämä kaksi henkilöä saivat vankan kannatuksen saamelaiskäräjävaaleissa, eivätkä siis todellakaan ole yksin mielipiteidensä kanssa. Saamelaiskäräjille nimenomaan haluttiin nämä kaksi henkilöä vaikuttamaan inarinsaamelaisten asioihin, nyt Kustula väheksyy näitä ihmisiä, heidän äänestäjiään ja kaikkia niitä inarinsaamelaisia, joita ei todellakaan kohdella tasa-arvoisina. Näiden henkilöiden vaaleissa saama kannatus oli vahva viesti saamelaiskäräjille, mutta käräjät sulki silmänsä, korvansa ja vielä näköjään lällättää kovaäänisesti päälle kuin pikkupenikat, ettei joutuisi ottamaan vastaan sille epämieluisaa viestiä. Kustula on siis sitä mieltä, että koska osa inarinsaamelaisista pitää itseään tasa-arvoisina, tulee muiden inarinsaamelaisten vaieta. Ajaako hän omaa asiaansa, vai inarinsaamelaisten, ei tarvitse tämän jälkeen miettiä. Ja kuitenkin hän kehtaa kirjoittaa: ”Ei sotiakaan voiteta tappelemalla omia vastaan”. Surkuhupaisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että ajaako omaa asiaansa? Satavarmasti.

      Poista
  4. Tasavallan presidentti ilmoitti, ettei tule saamelaiskäräjien tällä viikolla Sajoksessa pidettäviin avajaisiin. Eikä vaivautunut poikkeamaan tervehdyskäynnille viime keväänäkään.

    Käräjien hallituksen kannattaa jatkaa suurta osaa saamelaisia syrjivää elinkeino- ja maapolitiikkaansa. Hallinnossa ei sovelleta hyvän hallinnon periaatteita. Asianosaisia ei kuulla omassa asiassaan ennen kohtuuttomia päätöksiä. Vihamiehien hankkiminen on helppoa.

    Hallituksen kannattaa jatkaa muutoinkin tosi tökeröä toimintaansa, jotta kuplassa eläminen olisi kivaa. Muiden toimijoiden hankkeista tehdään perusteettomia valituksia, jotka haittaavat elinkeinotoimintaa alueella. Mikään käräjien valitus ei ole menestynyt. Tällä hetkellä hallinto-oikeudessa on vireillä kymmeniä valituksia ja korkeimmassa hallinto-oikeudessakin tukku.

    Saamelaiskäräjät on tyrinyt kaiken mahdollisen. Näin kun on toimittu, niin tukijoukot ovat kaikonneet.
    Ei edes ministeri vaivaudu paikale. Varmaan kunnanjohtaja on vaikutusvaltaisin henkilö paikalla.

    Asko Välimaakin tulee lähinnä kertomaan saamelaiskäräjien hallitukselle uusista leikkauksista rahoitukseen ensi ja seuraaville vuosille. Ei edes lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen ehdi paikalle. Saamelaiskäräjien hallitus on ajanut itsensä karille, ja sen pitäisi ymmärtää erota heti! Hallitus toimii saamelaisten kokonaisedun vastaisesti. Nuoret ovat muuttaneet pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista nähdä millaisin puhein nämä elintasolla pöhötetyt tällä kerralla purevat ruokkijaansa Suomea. Ja onhan Suomi toistaiseksi hoitanut huonosti alkuperäiskansa-asiaa jättämällä tunnustamatta kokonaan todellisen alkuperäiskansansa.

      Poista
    2. Olisiko mm. Petra Laitin, Aslak Holmbergin ja Tiina Sanila-Aikion kannattanut kansainvälisillä foorumeilla mm. Yk:n alkuperäiskansafoorumissa olla puhumatta soopaa Suomen valtion harjoittamasta rotusorrosta. Petra Laitin puheenvuoro tänä vuonna oli röyhkeä hyökkäys valtiovaltaa eli presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa kohtaan. Hänhän väitti, että valtion harjoittaman politiikan vuoksi Suomen saamelaisnuoret ovat epätoivoisia ja vailla tulevaisuutta ja vanhemmat vaipuvat epätoivoon.
      Tämä oli niin rankka syytös, että yhteispohjoismaisissa Oddasat-uutisissa se oli jätetty pois.
      Näihin saamelaiskäräjien enemmistön tukeman politiikan törkypuheisiin ei valtiovalta ole puuttunut julkisudessa. Ehkä sk:n kannattasi toisenkin kerran harkita mitä mustamaalausta se maailmalla harjoittaa. Se taitaa olla kuitenkin liian myöhäistä. En usko saamelaisvaltaklikin edes harkitsevan sitä, päinvastoin. Se on käpertynyt niin harhaiseen maailimansa, ettei näe todellisuutta tai jos näkee, ei tunnista sitä.
      Saamelaiskäräjien enemmistön linja, jonka Suomen saamelaisnuoret ovat omaksuneet kuin uskonkappaleen, on upottanut itsensä syvään suohon.
      Kuka täysjärkinen enää uskoo mitään mitä sk ilmoille päästää?

      Poista
    3. Tuo kollektiiviseen valheeseen perustuva typerä julkinen rähinöinti aiheuttaa sen, että tänään avataan istuntokausi ilman presidenttiä tai ministeriä.

      Hyvää jatkoa vaan tuollaiselle politiikalle.

      Poista
  5. Saamelaiskäräjien tiedossa on kauan ollut, että suomalaisugrilaisten kansojen kongressi pidetään 15.-17.6. 2016. Silti ja ehkä juuri siksi saamelaiskäräjien avajaiset pidettiin 16.6.

    Edellisessä kogressissa, joka pidettiin Unkarisssa Klemetti Näkkäläjärvi suivaantui siitä, ettei häntä kutsuttu valtionpäämiesten päivällisille ja siksi, että eduskunnan pj. Eero Heinäluoman mukaan kongressin 2016 pitopaikka olisi Lahti. Klemetti Näkkäläjärven mielestä kongressi olisi tullut pitää Inarissa, Joka monestakin syystä ei tullut kyseeseen.
    Klemetti vihoitteli Heinäluomalle. Muistaakseni Klemetti sanoi, etteivät Suomen saamelaiset osallistu enää suomalaisugrilaisten kansojen tolimintaan.
    Ehkäpä täm selittää sen miksi avajaisia lykättiin aina kesäkuulle saakka ja pidettäväksi kongressin aikana.
    Vihoitteliko saamelaiskäräjät muillekin?
    On ymmärrettävää, että presidentti Niinistö oli sovitusti tänään Lahdessa tapaamassa muita presidenttejä eikä Sajoksessa.

    Saamelaiskäräjät isottelee ja juonii?

    VastaaPoista
  6. Yle Sapmissa paheksuttiin presidentin ja ministeri Lindströmin poissaoloa. Vaikka presidentin ja ministerin poissaololle oli pätevä syyt.
    "– Ikävä kyllä presidentti ei pääse osallistumaan avajaisiin. Maailmankongressi on samana päivänä ja oli jo sovittuna ennen kuin vaalikauden avajaisten päivämäärä oli tiedossa, sanoi presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen Lapin Kansalle tiistaina."

    Taitaa saamelaiskäräjien johdolla olla taaskin itsetutkiskelun aika. Kukaan saamelaiskäräjien johdosta ei ilmeisesti ollut (päässyt) suomalaisurgilaisten kansojen maailmankongressiin? Moitteet siitä.
    Pirita Näkkäläjärven ja Inger-Elle Suonisen laatima Yle Sápmin uutinen oli tökerö, paheksuttiin presidentin ja ministerin poissaoloa, vaikka oli vasiten järjestetty avajaiset samaan aikaan kuin kongressi, jossa tiedettiin presidentin olevan. Paheksun sekä saamelaiskäräjiä että Yle Sapmia mokomasta menettelystä.

    VastaaPoista
  7. Pirita Näkkäläjärven ja Iner-Elle Suonisen tekemässä uutisessa
    http://yle.fi/uutiset/miksi_saamelaiskarajien_avajaiset_jarjestettiin_ilman_niinistoa__karajien_puheenjohtaja_vastaa/8965375

    Saamelaiskäräjien pj. Tiina Sanila-Aikio selittelee miksi Saamelaiskäräjien avajaiset pidettiin ilman presidentti Niinistöä.
    "– Päätimme kuitenkin, että avajaisia ei tule siirtää kongressin takia, koska prioriteetti oli koulutuksessa ja siinä, että avajaiset järjestetään niiden yhteyteen, Sanila-Aikio selventää."

    Kongressin ajankohta on ollut tiedossa ilmeisesti ennen kuin uusi saamelaiskäräjät aloitti työnsä eli tämän vuoden alusta saakka. Aikaa avajaisten järjestämiseen oli lähes puoli vuotta. Niinistölle ja muille toivotuille henkilöille sopiva aika olisi järjestynyt todennäköisesti tuossa ajassa.
    Milloin yhteispohjoismaisen koululutuksen ajankohta päätettiin?
    Sk ei ilmeisesti edes harkinnut ottavansa osaa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin.
    Mahtoiko siellä olla ketään edustamassa saamelaiskäräjiä, kun kaikki edustajiksi kelpaavat olivat juhlimassa Inarissa.
    Sekä saamelaiskäräjien toimet että Yle Sápmin uutisointi olivat banaali mielenosoitus Suomen valtiota ja sen päämiestä, ministeriä sekä suomalaisugrilaisia kansoja kohtaan. Mutta myös tunarointia.
    Tälläkö tavalla saamelaisten edustajat tavoittelevat hyvää tahtoa ja ymmärrystä kansaansa kohtaan ?

    Em. uutinen oli sarjassa seli-seli-seli. Tunarointia sekin.

    VastaaPoista
  8. YLE-Sapmin uutisoinnissa on kovasti ihmetelty sitä miksi presidentti Niinistö ei tullut saamelaiskäräjien virallisiin avajaisiin. Mutta katsotaanpa miten presidentin sanomisia uutisoitiin 3.4.2012, jolloin presidentti puolisoineen osallistui käräjien viralliseen avajaistilaisuuteen.
    Näin YLE uutisoi presidentin sanomisia: "Niinistön tulkinta ILO-sopimuksesta ihmetytti saamelaiskäräjillä.
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on avannut uusien saamelaiskäräjien nelivuotisen istuntokauden Inarissa. Niinistön mukaan saamelaisten oikeuksia koskeva ILO:n alkuperäiskansasopimus soveltuu huonosti Suomeen. Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Niinistön kanta ihmetytti.
    Saamelaisia koskeva kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus on yhä ratifioimatta maanoikeuskiistojen vuoksi. Uusi tasavallan presidentti ottaa edeltäjäänsä viileämmän kannan ILO-sopimukseen. Niinistön mukaan sopimus on syntynyt toisenlaisiin tarkoituksiin kuin mistä Suomessa on kysymys.
    - Se on ollut siirtomaavallan aikaisen tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja siitähän täällä ei ole kysymys, Niinistö toteaa.
    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ei ole samoilla linjoilla presidentin kanssa. Näkkäläjärvi epäilee, ettei Niinistö ole tutustunut tarpeeksi syvällisesti sopimukseen ja sen eri ulottuvuuksiin.
    Niinistön siirtomaatulkinta yllätti myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.), joka hallitusohjelman mukaisesti aikoo esitellä ILO-sopimuksen ratifioinnin vielä tällä vaalikaudella.
    - Se on minulle uutinen, että se olisi tulkittavissa näin, koska kyllähän se on ollut Suomessa pitkään sellainen aihe, josta ollaan puhuttu ja monenkin hallituksen aikana tämä on ollut tavoitteena, Henriksson ihmettelee.
    Henriksson toteaa, ettei ole kuullut vastaavaa tulkintaa ILO-sopimuksesta aikaisemmin.
    Kiistaa on käyty maaoikeuksista, joiden kaventumista suomenkielinen Ylä-Lapin väestö on pelännyt jos alkuperäiskansasopimus Suomessa ratifioidaan. Niinistön mukaan väestöryhmien sopu on välttämätön ennen kuin ILO voidaan ratifioida.
    - Yhden oikeus ei tietenkään voi koskaan olla toiselle oikeuden menetys eikä päin vastoin, Niinistö toteaa.
    Valta ILO-sopimuksen voimaansaattamisessa on eduskunnalla."
    YLEn uutisointi vuodelta 2012 osoittaa selkeästi sen, että mistä on kysymys: keneltäkään oli hän sitten suomalainen, saamelainen tai joku muu ei voida ILOn sopimuksen nojalla vähentää, lisätä tai siirtää oikeuksia ihmisille, joille ne eivät kuulu. Asiassa on edettävä oikeusvaltioperiaatteita noudattaen.
    Joten presidentin poisjääntiä käräjien virallisesta avajaistilaisuudesta ei kannata dramatisoida. Muutoinkin suosittelen YLE-Sapmille rakentavamman tiedostuspolitiikan noudattamista.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  9. Kuuntelin saamelaiskäräjien avajaisissa 15.6.22016 paikalla olleena käräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion rajua vaatimuslistaa jota hän esitteli paikalla olleille kutsuvieraille. Diplomatiasta ei ollut tietoakaan. Eikö tällaisten vaatimusten julkistaminen merkitsee entisen menon jatkumista? Sen vuoksi on nyt jo viimeinkin aika katsoa minkälaiseksi jää saamelaiskäräjien politiikan saldo käräjien 20 vuoden pituisen historiann aikana. Millä tavalla meidän tulisi kuvata, ymmärtää ja selittää niitä ihmisiä jotka ovat olleet mukana Ylä-Lapin kiistaan liittyvissä tilanteissa ennen ja nyt.

    Todellisuudessa on helpompi esittää kysymyksiä kuin löytää vastauksia. Syventyminen nykyään saatavissa oleviin asiakirjoihin ja muuhun arkistomateriaaliin merkitsee syventymistä yhteen ihmisen synkimmistä ja pimeimmistä puolista; tietämättömyyteen ja manipuloitavuuteen.

    Muistan miten 1990-luvun alussa vakuutettiin minulle Pekka Aikion suulla, että ILOn sopimuksen ratifiointi on läpihuutojuttu, jolla Suomi pesee kasvonsa saamelaisten kohtelussa. Miksi näin helpoksi kuvattu juttu ei sittenkään hoitunut? Aineistosta nousevat esille ILOn sopimuksen vastustajien rohkeus kaikkea sitä kohtaan minkä saamelaisten asiaa kapean ryhmän etu- ja valtapolitiikan näkökulmasta ajavien selittämätön ahneus, pahuus, häikäilemätön kyynisyys ja vaikeasti ymmärrettävä välinpitämättömyys olisivat aiheuttaneet ennen kaikkea inarinsaamelaisille. Sellainen olisi tuhonnut brutaalisti inarinsaamelaisen yhteisön ja samalla sivustakatsojista olisi tullut rikollisen historian osanottajia, tietoisia kanssatoimijoita. Onneksi inarinsaamelaisista löytyi uskallusta ja rohkeutta tarttua historian ohjauspyörään. Käräjien johdon politiikan suuntaa ei vielä ole saatu käännettyä toiseen suuntaan, mutta täydellinen ojaan suistuminen on estetty.

    Saamelaiskäräjien vaatimukset historian uudelleen kirjoittamisesta eivät ole mitenkään ainutlaatuinen tapahtuma historiassa. On helppo luetella muita vastaavia kehityskulkuja, joihin ihminen on politiikan, ideologian ja vallan nimissä syyllistynyt. Ylä-Lapissa kysymys on myöskin politiikan välinpitämättömyydestä, jota puolustetaan moraalittomuuteen perustuvalla reaalipolitiikalla liittoutumalla metsähallituksen kanssa. Ylä-Lapissa on kuitenkin jälleen kerran nähty, että pitemmän korren vetävät ne jotka tajuavat, että pohjimmiltaan on kuitenkin kyse moraalista, ystävyydestä, solidaarisuudesta ja päättäväisestä taistelusta totuuden puolesta ja inarinsaamelaisesta maantavasta.

    Saamelaiskäräjien tarjoilemat faktat ovat osoittaneet kuinka saamelaiskäräjät on tehnyt historian vastaisia tulkintoja. Puheenjohtaja ja hänen lähipiirinsä ovat kuitenkin tienneet koko ajan totuuden ja sen, että nykyinen alkuperäiskansa määritelmä lepää sortuvien jalkojen päällä. "Saamelaisten maat takaisin saamelaisille" on totuuteen perustumaton vaatimus. Sellaista totuutta ei ole, vaikka saamelaiskäräjien entinen oikeussihteeri Heikki Hyvärinen on kirjoittanut aiheesta "Saamelainen kiinteistö oikeudessamme". Tämä vaatimus on kentällä myrkyttänyt kymmenien vuosien ajan ihmisten välisiä suhteita Ylä-Lapissa. Kestäviä suhteita ei voi kuitenkaan rakentaa valheen pohjalta, koska valhe erottaa ihmiset ja kansat toisistaan. Valhe on herättänyt vihaa ja katkeruutta. Totuus, kipeinkin totuus vapauttaa. Se yhdistää. Se johtaa oikeudenmukaisuuteen. Se näyttää tietä sovintoon.

    VastaaPoista
  10. Ruotsin saamelaisradio uutisoi 24.6.2016 verkkosivuillaan että YK:n alkuperäiskansa-asioiden erityisraportoija Victoria Tauli-Corpus on sitä mieltä että Ruotsi ei voi tehdä sovintoa saamelaisten kansa ellei Ruotsin ratifioi ILO:n alkuperäiskansasopimusta.

    Tauli-Corpus osallistui Trondheimissa alkuperäiskansakonferenssiin, jonka aiheena oli kirkon, valtion ja alkuperäiskansojen välinen sovinto. Uutisen mukaan Tauli-Corpus katsoo, että ILO 169:n ratifiointi merkitsee saamelaisille tunnustamista ja että se antaa lisävoimia koska sopimus on oikeudellisesti sitova.

    Uutisen mukaan Ruotsin saamelaiskäräjillä vaikuttavan Saamenmaa-puolueen puheenjohtaja Ingrid Inga yhtyy ajatukseen. "Ilman ratifiointia sovintotyö jää vain paperille", sanoo Inga.

    "Se on tositärkeää, koska silloihan valtio tunnustaa saamelaisten oikeudet maahan ja vesiin. Ratifioinnilla tunnustetaan että saamelaiset ovat alkuperäiskansa jolla on itsemääräämisoikeus, sanoo Ingrid Inga.

    VastaaPoista
  11. Yksinkertaista. Sovintoa ei synny.

    Mutta Mitä sanoikaan Tauli-Corpus todella? SVT sapmin mukaan hän sanoi, että ILO-sopimuksen ratifiointi on tärkeä osa sovintoa ja antaa voimia saamelaisille.
    SVt.sapmi jutun ingressissä
    "Sverige kan inte försonas med samerna om inte de ratificerar ILO konvensionen 169. Det menar FNs specialrapportör Victoria Tauli-Corpus och Samelandspartiets Ingrid Inga är enig." eli
    suomeksi: Ruotsi ei voi tehdä sovintoa saamelaisten kanssa, jos ILO -sopimusta ei ratifioida.
    Ingrid Ingan ja Tauli-Corpusin kerrottiin olevan yksimielisiä asiasta.

    SVT Oddasat noudattaa uutisoinnissaan Yle Sápmin joustavan totuuden -periaatetta.

    VastaaPoista