lauantai 6. helmikuuta 2016

Uutiset saamelaisista ruokkivat stereotypiaa ja separatismia

Toimittajana en voi olla jatkuvasti ihmettelemättä sitä suomalaisen median pinnallisuutta, kritiikittömyyttä ja linjattomuutta, joka joissain ”pyhissä” aihepiireissä elää ja elää vaikka aineistoa kyseenalaistavaan ja ainakin todellisuutta paremmin hahmottavaan lähdekritiikkiin olisi runsaasti olemassa.
Olen joissain yhteyksissä kollegoita nälvinyt toteamalla suomalaisen, toisaalla niin kriittisen ja suorastaan hyökkäävänkin journalistin muuttuvan tyystin vietäväksi kolmen kovan ässän edessä.
Nuo ovat suojelu, saasteet ja saamelaiset.
Tänään kun tätä kirjoitan, vietetään saamelaisten kansallispäivää. Ylen valtakunnanuutisissa kerrotaan kuinka se tapahtuu ”ilmapiirissä, joka ei juuri osoita kunnioitusta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa kohtaan”. Ylen uutisingressin mukaan saamelaisten asemaa vahvistavat lait ovat olleet vastatuulessa ja jopa YK on näpäyttänyt Suomea saamelaisten asemasta.
Ylen laiska uutisointi toistaa suoraan saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion sanomisia. Ei taustoittamista eikä minkäänlaista kritiikin häivää. Netistä löytyvää juttua on ingressin jälkeen kuvitettu yleläisen Raimo Torikan kuvalla joltain poroaidalta. Kuva ja teksti neljän valtakunnan alueella asuvista saamelaisista, joiden kulttuurin olennainen osa on poronhoito, ruokkii tahallisesti tai tahtomattaan sitkeästi elävää stereotypiaa siellä jossain Pohjolan perukoilla poroja paimentavasta, metsänhakkuiden, tekoaltaiden ja kaivosten ahdistamasta Suomen syrjimästä nomadikansasta.
Olisiko mediankin aika pikkuhiljaa ruveta tutkimaan onko noin ja keiden intressiä mahdollinen todellisuusvajeinen mielikuva edistää?
Moniko saamelainen harjoittaa tänä päivänä siitä puhtaasti elääkseen poronhoitoa? Moniko saamelainen yleensä asuu niin kutsutulla saamelaisalueella tai edes puoli Suomea käsittävällä poronhoitoalueella? Kuinka monelle saamelaiselle poronhoito on entinenkään kulttuurin ”oleellinen” osa? Onko suurporonhoito Suomessa alun perinkään mikään saamelainen elinkeino tai kulttuurimuoto? Kysymyksiä olisi paljon, mutta kysyjiä vielä vähän.
Ylen uutisen lyhyeen ingressiin ehtii mahtua jo monta virhettä (jos vältän puhumasta valheista). En Ylä-Lapissa kaksi kolmasosaa elämästäni asuneena tiedosta enkä siis myöskään hyväksy näkemystä, etteikö saamelaisia kunnioitettaisi. He ansaitsevat kansanryhmänä muiden suomalaisten täyden kunnioituksen maan asuttajina, rakentajina ja vanhimmat myös maan sinnikkäinä puolustajina, demokraattisen maan yhdenvertaisina kansalaisina. Väitän, ettei missään maailman maassa minkään toisen alkuperäiskansan asema ole yhtä hyvä kuin Suomessa saamelaisten. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen alkuperäiskansapolitiikka olisi esimerkiksi historiallisessa kontekstissa vielä kohdillaan.
Ja mikä fakta löytyy hokeman ”Euroopan ainoa alkuperäiskansa” pohjaksi. Kyse on tässäkin mielikuvan luomisesta sillä eihän asia ihan kunnolla perehtyen näin ole. Se, että Suomi on sisällyttänyt poliittisella päätöksellä perustuslakiinsa maininnan saamelaisista alkuperäiskansasta nykyistä etnistä saamelaisväestöä tarkoittaen, ja että Ruotsissa heidät on kirjoitettu sikäläisessä perustuslaissa kansalliseksi vähemmistöksi, ei tee saamelaisista kirjaimellisesti Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa. Löytyy ihan virallisen näköisissä yhteyksissä viittauksia, joiden mukaan Euroopan unioni on saamelaiset ainoaksi alkuperäiskansakseen tunnustanut, mutta tuntuisi, että tuo tunnustus esiintyisi lainauksena hyvinkin monissa yhteyksissä saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta keskusteltaessa. Itse en ole tuollaista tunnustusta tähän päivään mennessä nähnyt – vaikka on kai sitä tullut joskus perättyäkin.
Ja sitten ne Ylen kertomat ”saamelaisten asemaa vahvistavat lait”, jotka ovat olleet vastatuulessa ja saaneet jopa YK:n näpäyttämään Suomea saamelaisten asemasta. Kuinkakohan hyvin Sanila-Aikion Yle-jutussa viittaama filippiiniläinen YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz on perillä Suomen saamelaisten asemasta suomalaisessa demokratiassa? Sen lisäksi, että saamelaiset Suomessa nauttivat yleisesti tasavertaisina kansalaisoikeuksista, saamelaiskäräjien omien verkkosivujen mukaan ”Saamelaisista ja saamelaiskäräjistä löytyy mainintoja useasta laista. Saamelaiskulttuuri, saamen kieli tai saamelaiskäräjät on mainittu 122 eri laissa ja asetuksessa. Saamelaiskäräjät on mainittu 11 laissa ja asetuksessa”.
Tauli-Corpuz ei tietenkään ole mikään YK:n virallinen kanta, vaikkakin asemassaan voi tällaisia kannanottoja esittää. Hänen tulilinjallaan oli saamelaisjohdon ruokkimana (ennen lehtimieskäytössä ollut lobbaukseen viittaava käsite) parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva metsähallituslain uudistus. Tauli-Corpuz näyttää saaneen käsityksen, jonka mukaan saamelaisten asemaa oltaisiin tuolla lakiuudistuksella heikentämässä tai että heidät olisi siinä kokonaan syrjäytetty. Tosiasiahan on, että kaikki saamelaisia ja erikseen poronhoitoa koskevat Metsähallitusta ohjaavat erityismaininnat ovat tulossa lakiin siinä missä ne ovat nykyisessäkin laissa. Se, että laista ollaan jättämässä ulos Pentti Lähteenojan erimielisen työryhmän esittämät, saamelaiskäräjien asemaa äärimmäisyyksiin vahvistamaan pyrkineet pykälät, palvelee pohjoisten kuntien muun väestön - myös enemmistön saamelaisista - elinmahdollisuuksia. Valtaa haluavalle saamelaisjohdolle sekä pienelle osalle ”oleellisen saamelaiskulttuurin” harjoittajia nuo veto-pykälät olisivat olleet todellinen lottovoitto. Sen kertoo metsähallituslakiin nähden vaikutusmahdollisuuksiltaan suppeamman kaivoslain soveltaminen - ja vaikka tuossa laissa saamelaiskäräjien asema vahvistui jopa lievemmin kuin miten olisi tapahtunut metsähallituslaissa Lähteenojan työryhmän esittämänä.
Ylen kansallispäiväjutussa Sanila-Aikio huomauttaa vielä, etteivät metsähallituslain haaveillut pykälätkään ”vielä korvaisi kansainvälistä YK:n työjärjestön ILO:n sopimusta 169, joka suojaa alkuperäiskansojen kulttuuria paljon laajemmalti kuin vain maankäytössä”. Ylen jutussa muuten puhutaan Lähteenojan työryhmän esittäneen metsähallituslakiin Metsähallitusta saamelaiskäräjiin nähden sitovaa neuvotteluvelvoitetta. Sellainen toki on ollut jo useampaakin julkista tahoa koskien, mutta nyt oltiin esittämässä paljon pitemmälle menevää yhteistyövelvoitetta ja päälle vielä mahdollisen erimielisyyden saamelaiskäräjien viimeiseksi sanaksi muuttavaa kulttuurin heikentämiskieltopykälää. Tuota yhteistyövelvoitetta olisi pitänyt soveltaa myös kolttien kyläkokouksen kanssa toimittaessa.
Ylen kansallispäiväjuttuun on ilman herääviä lisäkysymyksiä kirjautunut Tiina Sanila-Aikion lausahtamana ihan separatististakin ajattelua. ”Saamelaisia ei jostain syystä mielletä suvereeniksi kansaksi, joka osaisi itse päättää, mikä sille on parhaaksi”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja kansallispäivän aattona.
Jos lainaan sinällään ei niin virallista lähdettä, Wikipediaa: ”Suvereniteetti tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella. Suvereeni on toisin sanoen taho: joko konkreettinen (kuten ”keisari”) tai abstrakti, (kuten ”valtio”), jolla on ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta. Ulkoinen suvereniteetti tarkoittaa valtion riippumattomuutta toisista valtioista ja sisäinen suvereniteetti oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alueellaan. Kansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava de facto -suvereniteetti ja de jure -suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti de jure on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen. Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. De facto kytkeytyy oleellisesti väkivallan monopoliasemaan, sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on de jure kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset kansainvälisen oikeuden normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. De facto -suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereniteetin voi de facto kyseenalaistaa vain toinen sen sijalle asettuva suvereeni valta”.
Kun Sanila-Aikio lienee lakiakin joskus lukenut, ja kun tuo hänen terminologiansa liippaa hieman sinne päin, jään mielenkiinnolla odottamaan mahdollisia lisäavauksia.
En tätä kirjoittaessa tiedä vielä millaisen kansallispäivän puheen saamelaiskäräjien puheenjohtaja mahdollisesti pitää, mutta tuo Ylen juttu antaa kaikkine ”suvereeneineen” odottaa välttymistä aivan hurjimmilta ääri-ilmauksilta. Joskus on käräjien puheenjohtaja viestittänyt maailmalle Suomen harjoittavan saamelaisiin kohdistuvaa kulttuurista kansanmurhaa ja edellinen käräjien puheenjohtaja teki Suomesta kylmästi rasistisen valtion.
Suomen kansan itsenäisyyspäiväjuhlaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraaksi kutsuttu 169-kolttataiteilija Pauliina Feodoroff kertoi äskettäisessä Yle Puheen haastattelussa saamelaisjohdon harjoittaneen Suomen valtioon päin ”häpeäpolitiikkaa”. Juuri sitähän se on äänekkäästi ja faktat alle polkien ollut ja onhan se politiikka sinisilmäiseen valtakansaan ja sen poliitikkoihin tepsinytkin. Sen myös jokainen yksittäinenkin - minäkin - kokee omalla kohdallaan kun jos menee kriittisiä havaintojaan saamelaispolitiikasta julki kirjoittamaan. Rasistin ja vihakirjoittajan leima tulee että pläjähtää. Kun on katsonut saamelaispolitiikan tantereelle astuneen nuoremman joukon - toki myös osan vanhempien - kirjoittelua verkossa, joutuu kysymään koskeekohan vihakirjoittelun tuomittavuus ollenkaan heitä.
Selkeän syyttävästä, harhauttavasta ja yhä enemmän myös suoran separatistisesta saamelaispoliittisesta sanailusta on tullut saamelaisjohdolle ja sen tukijoille arkikieltä, johon tunnutaan vielä mediassa ja miksei poliittisessa päätöksenteossakin katsovan hellän suvaitsevaisesti alaspäin.
Näin kun mennään, ei syytöksistä ja niillä vauhditetuista vaatimuksista tule loppua.


182 kommenttia:

  1. Saamelaiset eivät ole suvereeni kansa, vaan kolmen, neljän valtion alueella - ja lisäksi hajallaan ympäri maailmaa - asuva kansa, jolle on kussakin näistä maista, ainakin Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa, vahvistettu sisäinen itsehallinto kunkin maan laissa määritellyissä asioissa.

    Suomessa saamelaisilla on perustuslain ja ensisijaisesti saamelaiskäräjälain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Suverenisuudesta puuttuu mointa asiaa, ensimmäisinä tulee mieleen ulkopolitiikka, joskin saamelaisilla on oikeus pitää yhteyksiä muiden maiden saamelaisiin ja alkuperäiskansoihin. Saamelaisilta puutuu myös oikeus oman puolustuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen muodostamiseen. Toinen tärkeä rajoitus, jonka takia saamelaisten kohdalla ei voida puhua suvereenisuudesta, on että saamelaisilla ei ole oikeutta oman lainsäädännön laatimiseen eikä oikeutta muodostaa tuomioistuimia käyttämään näitä lakeja saamelaisten tuomiovallan harjoittajana. Saamelaisilta puuttuu myös valtioalue, jota saamelaiset edellä maintuilla ja muilla tavoilla hallitsisivat. Suvereenisuuden piirteistä saamelaiskäräjiltä puuttuu myös omilla jaloilla seisova valtiontalous, oikeus ottaa ja myöntää koti- ja ulkomaisia lainoja ja verotusoikeus. Saamelaiset eivät ole julistautuneet suvereeniski kansaksi ja valtioksi sen enempää minkään maan saamelaiskäräjien kuin minkään kansankokouksen, kansanäänestyksen tai väliaikaisen hallituksen päätöksellä, eikä Tiina Sanila-Aikion jossain määrin epäsuorasti julistamaa suvereenisuutta ole tunnustettu kansainvälisesti muiden valtioiden taholta.

    Saamelaisten keskuudessa ja erityisesti saamelaisneuvoston järjestämien saamelaiskonferenssien julistuksissa pyrkimyksiä valtionmuodostukseen kyllä ilmenee.

    VastaaPoista
  2. On ehkä aika lailla ikävää muistuttaa eräästä asiasta näin saamelaisuuden päivänä, eli saamelaisten kansallispäivänä, niin kuin sekä saamelaiskäräjät että oikeusministeriö juhlapäivää nimittävät. Rikoslain (19.12.1889/39)12 luvun 1 § mukaan, joka käsittelee Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamista, se joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla tarkoituksenaan saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,tai irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

    Panemme merkille, että rikoksen tunnsumerkkien täyttäminen edellyttää väkivallan käyttämistä tai sillä uhkaamista, tai vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla toimimista. Niinpä pelkkä väkivallaton politikointi tuollaiten tarkoitusten saavuttamiseksi ei vielä ole rangaistavaa, paitsi jos se tapahtuu yhden tai useamman vieraan valtion sotilaalliseen tai taloudelliseen painostukseen tukeutuen. Kolmas momentti sisältää kuitenkin määritelmän joka on sanamuodoltaan väljempi, mutta ei silti vailla merkitystä:
    "muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta".

    Lisäksi teon on aiheutettava tarkoituksen todellisen toteutumisen vaara. Niinpä esimerkiksi Suohpanterrorin sotilaalisuutta tai muuta väkivaltaa uhoavat julisteet eivät sellaisenaan täyttäne rikoksen tunnusmerkkejä.

    Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten uhmaaminen ei näyttäisi olevan erikseen kriminalisoitu, mutta ainakin se kertoo omalta osaltaan siitä mihin saamelaiset etnonationalistiset aktivistit tähtäävät.

    Kaikesta huolimatta: hyvää saamelaisuuden päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Aika suvereeniksi menee. Ja valtio se jaksaa maksaa!

    VastaaPoista
  4. Saamelaisia ei mielletä suvereeniksi kansaksi, koska se ei ole suvereeni kansa.

    Ehkä ko. uutisen pointti oli se, että puheenjohtaja ihmettelee eikä ymmärrä tätä, vaikka oikeastaan pitäisi ymmärtää.

    Jos näin on, niin silloin blogistin kyyninen näkemys on väärä, sillä uutista ei ole kirjoittanut mikään Yle-Saamen tarkoitushakuiseksi tiedetty toimittaja, vaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut erittäin kokenut ammattilainen, "joka pystyy käsittelemään suuria ja monimutkaisia aiheita eksymättä yksityiskohtien näreikköön" (lainaus valtionpalkinnon perusteluista).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Melkoinen näreikköhän siitä olisi varmaan aennutkin ja jutulle annettu 3000 merkin tila tai se parin minuutin aikaraja ylittynyt jos tuohon olisi kokenut toimittaja mennyt tarkentavan kysymyksenkin sekaan heittämään. Ja eihän saamelainen nationalismi herätä journalistissa karvojen pörhistymistä, ainoastaan suomalainen.

      Poista
  5. Lehtitietojen mukaan Saamelaiskäräjät ei halua maksaa KHO:n sille maksettavaksi määräämiä toisen osapuolen asioiden hoidon kuluja.

    Tietääkö kukaan, miten tämä asia voi edetä. Pitääkö saamamiesten hakea asialle vielä käräjoikeudesta erikseen päätös vai voiko KHO:n päätöksen saanut viedä asian suoraan ulosottoon, jos rahaa ei ala kuulumaan. Tai voiko maksamatta jättämistä protestoida julkisesti? Eli voisiko Saamelaiskäräjät päästä Kauppalehden protestilistalle ja voisiko ulosotto ulosmitata Saamelaiskäräjien tilejä?

    Ja vielä - miksiköhän kukaan toimittaja ei ole selvitellyt tätä.

    VastaaPoista
  6. Kun kirjoitin tuosta Suomen syrjimästä nomadikansasta, tarkoitin tätäkin: kyllä EU-parlamentissakin "tietoa" löytyy.
    http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211395-saamelaisten-oikeudet-tarvitsevat-vahvempaa-turvaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tässä lisää Yle-tietoa:
      http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/saamelaiset_ehtivat_tanne_ensin_1440.html

      Poista
    2. "1900-luvulla metsäsaamelaisuus katosi kokonaan, kun saamelaiset joutuivat vetäytymään Lapin pohjoisosiin."

      Heh!

      Poista
  7. Niillä joilla on saatavia saamelaiskäräjiltä viimeisimmän KHO-tuomionjohdosta tulee hankkia satavarmasti päteviä juristineuvoja saataviensa varmistamiseksi. Varoittava esimerkki on kaverun kaverin tapaus: Mies oli pitkäaikaisessa ja korkeapalkkaisessa työsuhteessa megaluokan kotimaisessa yhtiössä, toimien pääosin ulkomaantehtävissä. Esimies vaihtui ja uusi pomo halusi näyttää kyntensä alentamalla roimasti juristimme palkkaa. Tämä ei suostunut, ja työnantaja purki työsuhteen. Juristi sai palkkasaatavansa, mutta joutui peräämään eläkettään lopulta KKO:n kautta kun osoittautui että työnantaja oli laiminlyönyt eläkeasian hoitamisen työsopimuksenmukaisesti. Juristi voitti lopulta asiansa KKO:ssa pitkittyneen oikeudenkäynnin jälkeen. Kyse olisi suunnilleen uuden Porschen hinnasta, mikä lie. KKO:n päätöksestä huolimatta mies ei tiettävästi ole tähän päivään mennessä nähnyt rahojaan. Vastapuoli oli tylysti ilmoittanut jotain sen tapaista, että he ovat niin suuri firma ettei heidän tartte, heillä riittää varoja hankkia jatko-oikeudenkäynteihin juristeja niin että tältä posi potkitulta juristilta ehtii loppua varat moneen kertaan.

    Sillä varauksella että tarinassa on urbaanin legendan aineksia olkoon se kuitenkin opiksi.

    Muuten, miksihän korvausvelvollisiksi oikeudenkäyntikuluista joutui saamelaiskäräjät eivätkä hallituksen jäsenet? Siksikö että kyseessä oli hallintovalitus joka kohdistui hallituksen päätökseen? Olisiko saamelaiskäräjillä mahdollisuus kohdistaa päätöksen tehneisiin jonkinlainen takautumisvaatimus...? Mitenkäs saamelaiskäräjien tilitarkastajat; onko hallinto ja varainkäyttö tältä osin ollut tarkoituksenmukaista, laillista ja lakien, johtosääntöjen ja yleiskokouksen päätösten mukaista?

    VastaaPoista
  8. Olen samaa mieltä mitä Veikko viimeisimmässä blogissaan kirjoittaa saamelaispoliitikkojen sanomisista ja niiden uutisoinnista saamelaisradiossa. En tunnista enää saamelaisradiota puolueettomaksi tiedotusvälineeksi. Se ei ole minun radio, vaan pienen saamelaiseliitin äänitorvi.
    Saamelaisradion toimittajia näyttää kovasti vaivaavan, että lappalaiset ovat saamelaisiakin alkuperäisempää väestöä. Kun lappalaiset ovat silmin nähtävissä ja korvin kuultavissa, heidät on otettava kuvaannollisesti hengiltä alkuperäiskansana väittämällä että heidän kulttuurinsa on kuollut. Voin kertoa että huhut lappalaiskulttuurin kuolemasta ovat pahasti ennenaikaiset, sanoivatpa Saamelaiskäräjien ja -radion mielipideasiantuntijat asiasta mitä tahansa.
    Sekin näyttää vaivaavan saamelaisradion toimittajia, että lappalaiset tahtovat pitää kiinni historiallisista oikeuksistaan ja jatkossakin elää demokraattisessa vapaassa yhteiskunnassa. Siihen kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lappalaiset kannattavat nykyistä oikeusvaltiota, jossa jokainen kansalainen on periaatteessa tasa-arvoinen lain edessä ja jossa kansalaisella on suoja mielivaltaa vastaan, harjoittipa tätä valtio tai jokin valtioksi valtiossa itsensä kohottanut elin tai sen presidentti. Tätä suojaa Saamelaiskäräjien poliittinen johto on lähtenyt tietoisesti murtamaan rekisterisaamelaisille oikeuksia hamutessaan. Sitä voidaan kutsua yhdenlaiseksi seikkailupolitiikaksi. Mitä voidaan sanoa saamelaispoliitikoille jotka vaativat lappalaisia lopettamaan kritiikkinsä Saamelaiskäräjiä kohtaan? Miten voidaan vastata niille, jotka vaativat lappalaisia luopumaan vaatimasta alkuperäiskansaoikeuksiaan? Ei ainakaan heidän tahtonsa mukaisesti, mielistelemällä heitä, vaan kunnioittamalla historiallista totuutta ja ihmisoikeuksia.
    Mennyt on tunnettava ja eriteltävä, jotta nähdään mikä siinä on ollut kestävää ja jotta osattaisiin kulkea eteenpäin. Historialliset syyt saman väestön kahtiajakoon on eriteltävä ja niistä on tehtävä oikeat johtopäätökset. Toiset kannattavat paluuta samaan yhteiseen alkuperäiskansaan, toiset pitävät sitä jopa vahingollisena. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että saamelaiskäräjien poliittisen johdon on pakko miettiä tulevaisuuttaan sekä yhdessä että erikseen saamelaisten ja lappalaisten kanssa. Molemmissa ryhmissä on ihmisiä jotka ovat keskustelleet yli aitojen näistä asioista.
    Lappalaisten esiinnousun johdosta saamelaiskäräjät on menettänyt yhtenäisen sosiaalisen pohjansa, kun se ei voi itseään enää pitää ainoana alkuperäiskansan äänitorvena ja sorretun alkuperäiskansan puolestapuhujana. Uskottavuus ei ensisijaisesti enää lepää saamelaiskäräjien poliittisen johdon harteilla, vaan on riippuvainen puolueettomasta informaatiosta. Eikä alkuperäiskansakeskus ole enää saamelaiskäräjien seinien sisällä. Lappalaisten kanssa keskustelu tuo asioista kiinnostuneiden elämään enemmän sisältöä ja tietoa kuin saamelaiskäräjissä vietetyt tunnit.
    Saamelaisuudelta puuttuu tällä hetkellä keskeiset ajatukset, joihin kaikki alkuperäisväestöön identifioituvat voisivat uskoa lujasti. On vain päättämättömyyttä ja itsestään epävarmoja poliitikkoja. Tarvitaan lujempi pohja kuin pelkkä kiihkoileva etnonationalistinen aate, jonka voisi tiivistää ajatukseen että oma kansa on muita parempi ja sen johtaja aina oikeassa.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  9. Olisko Jouni tai joku asioista tietävä ja objektiivisesti ymmärtävä lukenut vastailmestyneen tohtorinväitöskirjan.Tekijä Tarja Nahkiaisoja.Ihme kun ei ole ollut edes Lapin Kansassa kyseisen väitöskirjan lopputulemaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tutkija-tarja-nahkiaisoja-selvittaa-kiisteltyja-lapin-maaoikeuksia/525424/

      Poista
    2. Edellinen linkki olikin 12v vanha, tässä uutta.

      http://www.oulu.fi/yliopisto/node/3793

      Poista
    3. Kyllä olen kahlannut kyseisen julkaisun,kysynkin niiltä tietomiehiltä jotka asiaan ovat perehtyneet.En luota aina itseeni lukiessani vaikeista asioista tehtyjä selvityksiä.Joskus poikasena kun meitä sivistettiin kirkon taholta niin kymmenen käskyä avautu vasta selitysosassa.Eikö se ole niin nytkin kun tehdään lakia? Vanhuus se teettää kun rippikoulusta on 60 vuotta ja käskyt jo unehtuvat,niin on tainnut SaKä porukaltakin unohtua.Onko Ordodokseilla erit 10 käskyä joita pitää noudattaa?

      Poista
    4. Kovin hiljaista on ollut kommentoinnin puolella. Väitöksessä puhutaan nykymuodin mukaan saamelaisista ja "saamelaisten maista", tokeensa myös lappalaisuuden mukana pitäen. Sinällään nopealla ensilukemisella tuntuu, että asioissa mennään pahemmin pääkkösmäisiä välihuutoja heitellen niin kuin ne ovat tapahtuneet. Siis miten inarinlappalaisista tuli tilallisia jne.
      Täytyy ajan kanssa vielä lukea kun tulisi sitä aikaa. Luulen, että on tuota jo monissakin piireissä luettu ja ehkä siksi on ollut niin hiljaista. Tosiaan, joku perusteellisempi arvio tekisi hyvää, osaisi maallikompikin kiinnittää huomiota oikeisiin kohtiin.

      Poista
  10. Tarja N. pohtii kohtalaisen tarkoin nimitysten saamelainen ja lappalainen taustoja, ja päätyy siihen että ne tarkoittavat pääosin samaa asiaa. Näin hän toimii itsekin. Poliittisen korrktiuden suuntaan kevyesti kumartamalla ja aikaa seurataakseen hän käyttää kuitenkin omassa tekstissään mieluummin saamelais- kuin lappalaisnimeä, mistä seuraa tiettyjä anakronismeja. Jo Schefferus tiesi kertoam että lappalaiset kutsuivat itseään saamelaisiksi, joten tämä nimitys ei missään nimessä ole pelkästään etnosaamelaisten aktivistien myöhäinen keksintö. Nahkiaisojan tulkinta on kuitenkin (terveiset vain tietylle Kaisalle) että Inarissa verolappalaiseksi verolappalaiseksi merkitty henkilö oli lähes poikkeuksetta myös etnisesti saamelainen. Milloin tiedossa on, että lappalaiseksi merkitty ei ole etnisesti saamelaisnen, Tarja N. mainitsee väitöskirjassaan asiasta asianomaisen kohdalla. Kaikkia jotka perustivat uudistilan tutkimusalueelle kirjoittaja nimittää näiden etnisestä alkuperästä riippumatta uudisasukkaiksi.

    Väitöskirja on ilman muuta antoisa ja mielenkiintoinen teos tutkimusalueiden asutuksesta ja suvuista. Se ehkä aukeaa jo ensilukemalta, mutta ei tyhjene, vaan siihen on syytä palata useammankerran. Tätä varten pdf-muotoinen tutkimus kannattaa tallentaa omalle koneelle, jolloin varsinkin myöhemmillä lukukerroilla voi hyödyntää hakutoimintoa selaten tutkimusta halutun teeman sopivan avainsanan mukaan.

    Paitsi että teos kartoittaa konkreettisesti tutkimusalueen asutuksen, maankäytön ja maanomistuksen historiaa, se luo valoa samohin ilmiöihin myös muilla alueilla. Puhuttaesta kaikista saamelaisalueista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, pitää kuitenkin aina muistaa, että olosuhteet, lainsäädäntö ja asutushistoria niillä vaihteli, myös valtakuntien osasta toiseen. Kemin lappi tuntuisi olleen rajamaana hallinnollisesti etäinen valtakunnan keskuksesta, että sen kohdalla on oltava erityisen varovainen liian nopeiden johtopäätösten välttämiseksi. Uskaltaisiko sanoa, että pitkien välimatkojen seurauksena valtakunta joutui pitämään aluetta vähän löyhissä suitsissa, eli sen ote alueeseen sotilaallisten, siviilihallinnollisten ja kirkollisten hallintojärjestelmien välityksellä oli vähän löyhä. Ruotsin Länsipohjan lääni ikäänkuin kurkotti hallintoaan Utsjoen ja Inarin suuntaan, mutta tätäkin kautta välimatkat jäivät auttamattomasti hyvin pitkiksi ja konkreettiset kulkuyhteydet hyvin vaikeiksi.

    VastaaPoista
  11. Kuten Nahkiaisoja osoittaa, saamelaisten kotiseutualue liittyy Lapin yhteiseen historiaan. Juuri yhteinen siirtomaaluonteinen kokemus syvällisine vaikutuksineen on antanut Lapille kulttuuriyhtenäisyyden tunteen, identiteetin, jonka perustana ovat muun muassa saamen kieli, pohjoisempana inarin, pohjois- ja koltansaamenkielet ja monimuotoinen saamelainen mentaliteetti. Jo ennen rajojen vetämistä kahden ja paikoin kolmen valtakunnan voudit verottivat tätä Pohjolan alkuperäiskansaa, joka kutsui itseään saamelaisiksi ja joita muut kutsuivat lappalaisiksi. Ruotsin vallan aikana alistettiin Lapin alkuperäisväestö lappalaiset Kuusamosta Utsjoelle asti omilla historiallisilla alueillaan toisen luokan kansalaisiksi. Lappi liitettiin valtakuntaan sen rajamaana ja sen rikkauksia alettiin lypsää verotuksella ja uudisasutuksella. Maanomistus ja jyrkät yhteiskunnalliset erot korostuivat alistuksen myötä. Henkisestä valtauksesta vastasi kirkko, joka vakiinnutti, paitsi hengellisen ja henkisen, myös maallisen mahtiasemansa.
    Ruotsin vallan aikana tapahtunut Lapin alistaminen merkitsi maanvaltaamiseen perustuvan kulttuurin tunkeutumista Lapin erämaihin. Ruotsin kulttuurimalleista, kirkon kristillisyydestä ja Ruotsin ja Suomen kielistä tuli hallitsevia kaikkialla Lapissa. Harvaan asutun maan hyödyntämiseen ja rauhanomaiseen hallintaan kehittyneet lappalaiskulttuurit sen sijaan kokivat yhteentörmäyksessä katastrofaalisen iskun, joka johti niiden taantumiseen. Koko Ruotsin vuosisataisen ja Venäjän vallan sadan vuoden aikana ja vielä Suomen itsenäistymisen jälkeen vanhoja lappalaiskulttuurin ja hallinnon tapoja noudatettiin monessa asiassa.
    Olennaista on ymmärtää, ettei Suomen itsenäistyminen, joka tapahtui 1918, merkinnyt Suomen valtion kehityksessä kovinkaan jyrkkää käännettä. Poliittinen itsenäistyminen ei murtanut Ruotsin ja Venäjän vallan aikana kehittyneitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita. Teollistuminen, liikenteen kehitys ja kauppa kytkivät Lapin yhä tiukemmin Suomen ja muun Euroopan talouteen. Varsinkin puutavaran ja myöhemmin vesivoiman tuottajana Lappi joutui lähinnä raaka-aineita tuottavan puolisiirtomaan aseman.
    Historian vaikuttavimpia saavutuksia on ollut eittämättä lukuisia lappalaisryhmiä sisäänsä sulkevien valtioiden muodostuminen pohjoiseen. Uudisasukkaista, virkamiehistä ja kauppiaista alkoi hiljalleen kehittyä uusi pääväestö. Lappalaiset, joilla oli valtakunnan muista asukkaista poikkeava kulttuuri ja jotka olivat aina eläneet poliittisesti erillään, liitettiin nyt samaan valtioon ja samaan kansallisuuteen heidän kanssaan.
    Lappalaisille alkoi kehittyä kaksi rinnakkaista kansallista identiteettiä, he olivat oman saamelaisryhmänsä jäseniä mutta samalla myös oman valtakuntansa alamaisia. Tämä yhdessä elinkeinollisen ja kulttuurisen eriytymisen myötä eri etnisten ryhmien välille syntyi kilpailua ja kiistoja. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa kiistely siitä, mikä saamelaisryhmä pohjimmiltaan on Suomen Lapin ainoa aito alkuperäiskansa - Suomen ahtaan saamelaismääritelmän nojalla muodostettu ja virallisesti tunnustettu saamelaisväestö, joka on alueella suhteellisen nuori tulokas, vaiko se lappalaisväestö, joka on asunut alueella ikimuistoisista ajoista lähtien. Vaikka Nahkiaisoja tasapainottelee näiden lappalais- ja saamelaistermien kanssa,valinta tehdään kuitenkin etnisen saamelaistermin pohjalta. Mielestäni tällaisella poliittisella valinnalla vedetään historian mutkat suoriksi: nykyisiä porosaamelaissukuja ei 1700-luvulla alueella tuolloin näkynyt. Näin asiaa tuntematon saa helposti sellaisen käsityksen, että kysymys olisi ollut kaikista saamelaisista.
    jatkuu...

    VastaaPoista
  12. ...jatkoa:

    Termi lappalainen oli vakiintunut oikeuskäytännössä, saamelaistermiä ei tuolloin tunnettu.
    Kun porosaamelaiset tulivat Suomeen vuoden 1852 jälkeen, lappalaiset olivat jo paikalla, ja olivat olleet siellä ainakin edelliset tuhat vuotta. Tulokkaat ovat pääosin säilyttäneet saamenkielensä, kun lappalaiset olivat pääosin menettäneet omansa Lapin asutushistorian vaiheissa. Kumpi on siis Suomen Lapin alkuperäiskansa? Tähän Nahkiaisoja ei anna vastausta. Se jää poliitikkojen päättelyn varaan.
    Historian valossa käsitys Lapista saamelaisen alkuperäiskansan luvattuna alueena on harhaanjohtava poliittinen myytti, jos saamelaisilla tarkoitetaan vuoden 1852 jälkeen Suomeen tulleiden saamelaisten jälkeläisiä. Nykyisessä saamelaiskäräjälaissa olevan ahtaan saamelaismääritelmän avulla tulokassaamelaiset ovat monopolisoineet saamelaisuuden itselleen. Puhevalta siirtyi pienelle tulokasten johtajaryhmälle, joka ilmoitti että se edustaa vain tulokkaita, koska heidän oppiensa mukaan Suomessa ei muita saamelaisia olekaan. Kun puhutaan 1700-luvun saamelaisista on selkeästi sanottava ulos keitä se koskee ja keitä ei. Kolttia ei alueella tuolloin asunut samoin ei nykyisiä porosaamelaissukuja. Nyt tulkinnoille jää liiaksi pelivaraa.
    Saamelaiskäräjien toimintaan mukaan pyrkivät Suomen vanhat saamelaiset eli lappalaiset pyrittiin osoittamaan suomalaisiksi uudisasukkaiksi, vaikka heillä ja monella tulokassaamelaisella on yhteinen sukuhistoria ja kulttuuri jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Sukuhistorioiden selvittely voisi joskus olla hyödyllistä. Tässä sitä on käytetty valikoiden!
    Saamelaiskäräjät on mielellään ominut itselleen lappalaiskulttuurin historiallisen perinnön samalla osoittaen avointa halveksuntaa ja syrjintää sen todellisia perillisiä, Suomen vanhojen lappalaiskulttuurien edustajia kohtaan. Tätä pesäeroa tehdessään tulokassaamelaisten johto on joutunut kieltämään historialliset etniset siteet ja jopa konkreettiset sukulaisuussiteet, sillä jo kauan on eletty siinnä oudossa tilanteessa että esimerkiksi sisaruksista toisia on hyväksytty aitosaamelaisiksi ja toisia ei. Lopuksi totean, että Nahkiaisojan väitöskirjassa ei ainakaan minulle ole mitään uutta. Sen osoittaa myös tohtori Wirilanderin lausunto maanomistusoloista.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  13. Suoraan uunista pitkä kirjoitukseni Oregonin ehkä jo tänään päättyvästä piirityksestä ja paiuteheimon maaoikeuksista:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2016/02/you-are-on-indian-land.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhmä kysymys: Onko USA ratifioinut ILO 169-sopimuksen?

      Poista
  14. YLE Sápmin tämän päivän kakkosuutinen aiheutti dejavu-ilmiön.Tänään julkaistun uutisen mukaan Veli-Pekka Lehtolan "Saamelaiskiista" on ehdolla Vuoden tiedekirjaksi. Uutinen tuntui jotenkin kumman tutulta, ja aivan oikein: 22.10.2015 YLE Sapmi julkaisi uutisen, jonka otsikko oli "Veli-Pekka Lehtolan 'Saamelaiskiista' ehdolla vuoden suomalaiseksi tietokirjaksi".

    Kuva prof. Lehtolasta on molemmissa jutuissa otettu samassa tilaisuudessa ja samasta kuvakulmasta, ja olisko tekstiäkin osin uusiokäytetty. Tämä helpottaa anonyymin kommentaattorin työtä, sillä on mahdollista uusiokäyttää omaa kirjoitusta joka julkaistiin täällä Veikon blogissa 23.10.2015.

    Kun katsomme uutisia tarkemmin huomaamme pieniä eroja, joista kyllä selviää, että kyse on kahdesta eri palkinnoista.

    Vuoden 2015 uutisessa YLE Sápmi kertoi, että Lehtola kilpaili Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakamasta 10 000 euron suuruisesta Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnosta, ja että Lehtolan kirja oli nimetty yhdeksi kymmenestä ehdokkaasta. Valintaraati totesi tuolloin, että "vaikka kyse on pamfletista (poliittisesta kiistakirjoituksesta), kirja nousee kattavaksi selvitykseksi siitä, millaista taistelua saamelaisten asian ympärillä käydään ja millaisia saamelaisuuteen liittyviä mielikuvia kiistassa käytetään aseina.”

    YLE:n mukaan ehdokaskirjat Kanava-palkintoa varten valitsivat 167 teoksen joukosta taloustoimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen sekä Turun yliopiston poliittisen historian vt. professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Urakassa kummankin osalle tuli laskennallisesti 83,5 kirjaa. Raadin puheenjohtaja, Kanava-lehden vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsi ehdokaskirjoista palkinnon saajan, mutta V-P. Lehtolan kirja ei tuolla kertaa sijoittunut.

    Vuodesta 1973 julkaistu Kanava on Otavamedian kustantama aikakauslehti, joka jatkaa Suomalainen Suomi- ja Valvoja -nimisten edeltäjiensä perinteitä. Kanava-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

    YLE Sápmin tuoresta, siis vuoden 2016 uutisesta ilmenee, että prof. Lehtolan pamfletti osallistuu nyt aivan toiseen kilpailuun, jossa se on yksi yhdeksästä finaaliin päässeistä teoksista. Hienoa niinkin. Kyse on tittelistä "Vuoden tiedekirja", johon liittyy 10 000 euron suuruinen rahapalkinto. Mahdollisesti jaettaviin kunniamainintoihin liittyy 2 500 euron rahapalkinto. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntävät Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Valintaratiin kuuluvat emeritusprofessori Yrjö Haila ja dosentit Johanna Sumiala ja Jaana Toivari-Viitala. Palkinto jaetaan Helsingissä 14.3. Tieteessä tapahtuu -foorumin yhteydessä. Kaikki tämä tieto siis YLE Sápmilta.

    Jatkuu

    VastaaPoista
  15. jatkoa

    Aivan kuten YLE Sápmin vuoden 2015 uutista kommentoitaessa on nytkin paikallaan selventää, että sen enempää Kanava-palkintoa eli Vuoden suomalainen tietokirja -palkintoa kuin nyt jaossa olevaa Vuoden tiedekirja -palkintoa ei tule sekoittaa tiedonjulkistamisen valtionpalkintoihin, joita opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuosittain vuodesta 1968 lähtien Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan suosituksesta. Neuvottelukunnan verkkosivulta www.tjnk.fi selviää, että valtionpalkinto voidaan myöntää tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Palkinto myönnetään ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä, jonka tuote voi olla korkeatasoinen tietoteos tai muu tietotuote. Palkinto voidaan myöntää myös esimerkillisestä, pitkäjänteisestä ja monimuotoisesta tiedonjulkistamistyöstä.

    Vuonna 2015 ja ja kaikkina aikaisempinakin myönnetut palkinot ja niiden perustelut löytyvät osoitteesta tjnk.fi/fi/tsvfm

    Olennaisimpina erona kahteen edellä mainittuun kilpailuun nähden ei ole valtionpalkinnon rahallinen suuruus, vaan että se voidaan myöntää muillekin tiedonjulkistamismuodoille kuin kirjoille.

    Mitä tulee palkintojen arvovaltaisuuteen, sitä voidaan hakea palkinnon iästä ja valitsijoiden akateemisista ansioista. Kanava-palkintoa voidaan luonnehtia kustantajapainoitteiseksi ja pohjimmiltaan kaupalliseksi; voittajaa ei valitse Kanavan päätoimittaja, vaan lehden tuottaja. Vuoden tiedekirja -palkintoja on jaettu vuodesta 1989.

    Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 20152018 toimii akateemikko, Aalto-yliopisto dekaani Risto Nieminen ja jäseninä professori, taiteilija Annette Arlander, Taideyliopisto, tuottaja, FT Katja Bargum, Yle, toimittaja Anna-Liisa Haavikko, Suomen Journalistiliitto, professori Pirjo Hiidenmaa, Helsingin yliopisto, professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto, professori Erkki Karvonen, Oulun yliopisto, professori Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopisto, kirjastonjohtaja FT Iiris Kuusinen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto ja rehtori Mauri Ylä-Kotola, Lapin yliopisto.

    Jotta palkinnot, raatien jäsenyydet ja sekaannusmahdollisuudet eivät heti loppuisi, on muistettava myös sellaiset kilpailut kuin Tietokirjailijapalkinto, Tieto-Finlandia ja Tieto-Lauri. Niin YLE Sápmilla kuin kaltaisillani kurjilla anonyymeillä kommentaattoreilla riittää siis tarkkuutta vaativaa työtä. Tällä sektorilla viisauden alku näkyisi olevan että oppii erottamaan tieto- ja tiedekirjat ja -kirjailijat toisistaan.

    VastaaPoista
  16. USA ei ole ratifioinut ILO:n alkuperäiskansasopimusta eli ILO 169:ää, eikä liioin Venäjä tai mikään entiseen Neuvostoliittoon tai sen suoraan vaikutuspiiriin kuulunut valtio. Ensimmäisenä sopimuksen ratifioi tunnetusti Norja tuoreeltaan vuonna 1990. Tuorein ratifiointi on vuodelta 2010, jolloin Nicaragua ratifioin ILO 169:n. Amerikan mantereen valtioilla on oma sovellettu sopimuksensa, joka muistuttaa ILO:n sopimusta. En tähän hätään osaa sanoa onko USA ratifioinut kyseisen sopimuksen.

    On huomioitava myös, että monet valtiot noudattavat kohtuullisen tarkoin ILO 169:n henkeä ja kirjaintakin, vaikka ovat erinäisistä syistä katsoneet parhaimmaksi olla ratifioimatta sopimusta, ainakaan toistaiseksi. Huomautuksia YK:n valvontaelimiltä näkyy satelevan aika tiheästi myös Suomelle, vaikka Suomi ei ole, ainakaan toistaiseksi, erinäisistä syistä, ratifioinut sopimusta.

    VastaaPoista
  17. "Olen kuullut puhuttavan Kolttamaasta. Missä tarkalleen ottaen kyseinen alue on
    sijainnut?"

    Pauliina F: "Itäsaamelaisten perinteinen alue on ulottunut syvältä Kuolan niemimaalta Inarinjärven rannoille. Saariselkä ja Kiilopää ovat kolttien mailla."

    http://sukukansat.mafun.org/Saamelaiset_Suomessa_web.pdf

    Nahkiaisojan väitöskirjan lähes 400 sivulla, Inarin Lapinkylän historiaa parin sadan vuoden ajalta, ei tule vastaan ainuttakaan Feodoroffia, eikä kyllä Sanilaakaan.

    VastaaPoista
  18. "Saariselkä ja Kiilopää ovat kolttien mailla." Täytyypä miettiä. Onko Kiilopää ja koko Saariselkä kolttien mailla"? Vastaus on njaa, ennemminkin kolttien maat ovat ulottuneet osiin Saariselkää. Petsamon alueen Uuden Suonikylän asukkaiden kesäpaikkoja oli ainakin jossain vaiheessa nykyisen Suomen rajojen sisällä Suomun varsilla. Suomulla ja Lutolla on jäänteitä kolttakentistä. Oskarinjärven ja Oskarinkosken kentät eivät tosin ole ikiakaisia, vaan toimivat Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneiden Semenoffin ja Fofanoffin perheiden asuinpaikkoina 1940-luvulla. Kenttä sijaitsee linnuntietä noin 8 km nykyisestä itärajasta, ja siitä on Kiilopäälle lähes neljä peninkulmaa, siis suorinta tietä linnun siivin. Kolttien toimintaan liittyvien asumusten jäänteitä on Keskimöjärvellä, Liisankoskella, Talasjärvellä, Torrakkavaarassa ja Tuvanselkäjärvellä. Kutujärvellä on Kevärinne-niminen paikka, jossa on säilynyt mm. asuinrakennsu. Kolmosjärvellä on tallessa Fofanoffien vanha pirtti.

    Eli eipä se nyt ihan koko Saariselkä kolttien mailla ole. Jossain on minulla kirja jossa oli kartta näistä Suonikylän kolttien läntisistä paikoista, mutta en tähän hättään löydä. Olisiko nämä Kaunispää ja Kiilopää Pauliinalle tuttuja enempi niiden matkailuun liittyvän tarjonnan kautta? Tietenkin jos on kellä tarkempaa tietoa ketkä Saariselällä ovat peuroja ja muuta riistaa pyydelleet ja muuten elelleet, niin kertokaa, ennakkoluuloisiahan täällä ei olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kesäpaikka Saariselkä sijaitsee kuolan maisemissa! Nyt ei pidä sotkea inarin saariselkää kolttien asuinalueeksi höpö höpö Fofanofien stooria.

      Poista
  19. Veikko, olet perehtynyt tähään metsäasiaan. Voisitko selventää mistä on kyse Yle Sapmin tuoressaa uutisessa perustuslakivaliokunnan esityksistä:

    http://yle.fi/uutiset/perustuslakivaliokunta_saamelaiskulttuurin_heikentamiskielto_takaisin_metsahallituslakiin/8685020

    Yle sapmin juttu on sille tyypillistä disinformaatiota kukkeimmillaan?

    "Valiokunnan lausunto
    PeVL
    1
    2016 vp
    HE 132/2015 vp
    Perustuslakivaliokunta
    Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
    Maa‑ ja metsätalousvaliokunnalle"
    ------
    VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
    Perustuslakivaliokunta esittää,
    että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
    Helsingissä 18.2.2016"

    Onko Yle sapmin juttu on sille tyypillistä disinformaatiota kukkeimmillaan? vai onko olemassa pöytäkirja, jossa on muuta tietoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysyin päivällä minulle tuosta uutisesta tulleiden viestien takia asian perään. Lapintien sanomiset on joko tulkittu Yle Sápmissa joustavasti tai sitten hän itse tulkitsee omaperäisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Pyysin Mikko Kärnää tarkistamaan perustuslakivaliokunnan suunnasta tuon lausunnon sisältöä ja vastausten mukaan mitään pykälien lisäysesityksiä ei ole tehty. Katsotaan kun lausunto saadaan nettiin

      Poista
  20. Jos tosiaankin olisi niin, että YLE Sápmi on uutisoinut huuhaata, niin johan on tuo laitos taas lyönyt yhden naulan omaan ruumisarkkunsa. Mutta, kuten Veikko tuossa jo sanoi, katsotaan, katsotaan, jahka pöytäkirja tulee julki. Saattaahan se sokeakin uutiskana joskus löytää jyvän. MH-lain saamelaispykälien ongelmahan ei ole saamelaisille tarjottu erityissuoja sinänsä, vaan se että termi saamelaiskulttuurin heikentäminen jää pakosta epämääräiseksi, eli siitä muodostuisi avoin valtakirja veto-oikeuden harjoittamiseen. Toinen, vähintäänkin yhtä suuri ongelma on se, että saamelaismääritelmä ja sen kaventava tulkinta jättää tunnetulla tavalla osan saamelaisista vaille virallistettua saamelaisasemaa. Tämä ei tunnu Lapintietä millään tavoin huolestuttavan. Olisiko hän saamelaisasioissa marssimassa rohkeasti eteenpäin E-J. Tennilän viitoittamaa tietä? Tämä konkarihan yhtyi viime vuonna ILO-sopimuksen ratifiointia vaativaan yhteisrintamaan ilman sen syvempää poliittista tai muutakaan analyysiä.

    VastaaPoista
  21. Tässä perustuslakivaliokunnan lausunto:

    https://www.eduskunta.fi:443/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_1+2016.aspx

    Kyllähän he siinä esittävät MH-lakiin liitettäväksi niitä asioita, joita siinä poistetussa luvussa oli.

    Ympäristövaliokunnan lausunto puuttuu, mutta tuskin Satu Hassin johtamasta valiokunnasta mitään hyvää tai edes toivon murusta on odotettavissa.

    Eri asia on sitten se, miten loppumietinnön paketoiva MMV nämä ottaa huomioon.

    Painostus joidenkin ns. saamelaispykälien mukaan ottoon on varmasti kovaa ja kun kysymyksessä on paljon suuremman asian sivujuonne, ne voivat aivan hyvin menestyä.

    VastaaPoista
  22. Eiköhän tuota tietoa miksi vetopykälät jäivät lakiehdotuksesta pois ole suurella osalla kansanedustajista jos haluavat tietoa noteerata. Tuossa kiusaa se kuinka saamelaiset taas todetaan ryhmänä, jonka yhteinen etu olisi noiden kehitystä lamauttavien pykälien saaminen lakiin
    Eikö perustuslakivaliokunta ole lukenut lain edellisellä kierroksella annettuja lausuntoja? Eiköhän sieltäkin syitä selviäisi. Vaikuttamaan ihmiset!

    VastaaPoista
  23. Tuntematta eduskuntatyötä sen tarkemmin, niin eiköhän tällaiset mene hallituspuolueiden keskeisinä lehmänkauppoina: teille tuo, meille tämä, te ette puutu tähän, niin me ei puututa tuohon. Eli kun saamelaiskulttuurin heikentämiskielto on palautettu, jossain muualla, hankkeessa josta luultavasti saamme tietää vasta jälkikäteen, jos silloinkaan,on vastaavasti tapahtunut tai jätetty jotain muuta. Vaikkapa sovittu ettei kaivella ketkä valtakunnan sähköverkon myivät, miten asia sovittiin ja kuka sai mitkäkin hyödyt. Tämä ei ole väite että saamelaispykälät ja sähköverkko liittyisivät millään tavoin toisiinsa, vaan ainoastaan esimerkki siitä miten hyvinkin erilaisia asioita voidaan politiikassa kytkeä niin että oudoilta tuntuvat asiat menevät läpi tai järkeviltä tuntuvat jäävät toteutumatta.

    Annika Lapintien johtamassa perustuslakivaliokunnan ratkaisevassa kokouksessa yhetnä valikokunnan jäsenistä istui mukana tuttu hahmo, entinen oikeusministeri Anna-Maja henriksson (rkp), mutta myös keskustan Markus Lohi. Valiokunnan varsinainen päätös koski vain sitä, voidaanko laki hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mikä todettiin mahdolliseksi.

    Valiokunnan perustusteluissa todetaan, että lakiehditus ei poista saamelaiskäräjälaissa sääettyä meuvotteluvelvollisuutta. Sen lisäksi valiokunta katsoo tärkeäksi palauttaa metsähallituslakiin siitä poistetut saamelasipykälät. Näiden mukaan saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaisuudessaan kuuluvaan kuntaan (ei siis Sodankylään) asetetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Hallituksen esityksessä olleiden yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tärkeää on, että neuvottelukunnissa olisivat edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat. Sen lisäksi, että saamelaisilla on äänioikeus kyseisten kuntien kunnallisvaaleissa, saamelaiskäräjät saavat neuvotteluvelvollisuuden ja neuvottelukuntien kautta kaksinkertaisen vaikutusvallan. Koltilla on äänioikeus asuinkunnassaan. Tämän lisäksi heillä on vaikutusmahdollisuus saamelaiskäräjien kautta, ja sitten vielä neuvottelukunnassa. Inarinsaamelaisille ei ole annettu sijaa neuvottelukunnassa, mikä on jälleenkerran muistutus siitä että heidän olisi syytä järjestyä omaksi julkisoikudellista asemaa vaativaksi alkuperäiskansayhteisökseen. Sama koskee Kuolajärven lappalaisten perillisiä, mikäli näiden on tarkoitus saada äänensä kuuluviin.

    Esitys metsähallituslaiksi ei noudata Akwé Kon -ohjelinjauksia, jotka metsähallitus on hyväksynyt ja jota se kehuu noudattavansa; kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa on edustettuina ainoastaan saamelaiskäräjät ja koltttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat, mutta ei muut luontaiselinkeinoja harjoittavat. Tämä selittynee sillä, että ministeriöt eivät lupauksistaan huomimatta käytä Akwe KOn-asiakirjan alkuperäistekstiä vaan Klemeti Näkkäläjärven jophdolla valmistettua suomenkielistä käsikirjaa, jossa on selitetty että asiakirja koskee Suomessa vain saamelaisia.

    Oikeastaan ollaan nyt pinemmässä mittakaavassa lähellä tilannetta joka vallitsi kun ILO-sopimus ja saamelaiskäräjälain muutoshanke oli esillä eduskunnassa sen edellisen kokoonpanon aikana: röyhkeät maanvaltaushankkeet jatkuvat nojautuen eräisiin jukuri- ja pässinpäisiin poliitikkoihin (no names) ja ennen kaikkea laajempaan tietotasoltaan valitettavan heikkoon kansanedustajien joukkoon, jotka eivät näe asetelman kokonaisuutta, vaan tekevät päätöksensä esim. YK:n ihmisoikeuselinten painostuksen pelossa. Ei hyvää ennusta.

    VastaaPoista
  24. Täällä on kommentoitu eduskunnassa käsiteltävänä olevaa metsähallituslakiesitystä ja siihen lisättäväksi esitettävää saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa. Pidän perustuslakivaliokunnan linjausta outona, koska kanta ei perustu mihinkään tilanne ja olosuhdeselvitykseen. Siis poliittinen linjaus valtuuttaisi muuttamaan todellista historian kirjoitusta ja puuttumaan ihmisten perustuslailla suojattuihin oikeuksiin. Kannanotto ei tunnusta uusimman tutkimuksen tuottamia tuloksia (Enbuske, Joona ja Sarivaara) maanomistuksen ja hallinnan kehityksestä Ylä-Lapissa. Valiokunnan kannanotto ei voi kumota tutkimustuloksia, sillä sellainen johtaisi oikeusmurhiin.

    Metsähallituslakiesitykseen lisättävät saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa koskevat pykälät lähtevät siis siitä, että saamelaiset alkuperäiskansana saisivat itse päättää omista asioistaan; mitä tänä päivänä ovat omat asiat: jokainen tarvitsee asiakkaat, maksajan tai muun vertailupohjan. Se koskee ennen kaikkea kaikkien niiden toimintojen säätelyä, jotka tapahtuvat valtion mailla ja jotka saamelaiskäräjät katsoo muodostavan saamelaiskulttuurin kantokykyä koskevan haitan. Valtio ei ole näyttänyt ainoatakaan asiakirjaan, jonka nojalla se omistaa alueen maat ja vedet. Mitä valtio siis voi luovuttaa saamelaisille?

    Erityisen oudolta tällainen hihasta vedetty malli tuntuu varsinkin kun ei esitetä mitään sellaista olosuhteiden kuvausta joilla tällaisen säätelyvaltuuden siirtoa saamelaiskärjille perustellaan. Malli poikkeaa Norjan Finnmarkslovenin maankäyttömallista. Sekään ei ole onnistunut yleisen norjalaisen tulkinnan mukaan. Malli perustuu lisäksi täysin toisenlaiseen oikeuskehitykseen.

    Tällainen ehdotettu, keskitetty saamelaiskäräjävetoinen malli on rakenteeltaan erittäin vieras nykyistä luonnonvarojen käyttöä ja hallintaa koskevaan malliin nähden. Saamelaiskäräjien rakenne on sellainen, että se syrjii erityisesti Inarin saamelaisia. Enontekiön, Sodankylän Lapin paliskunnan, Utsjoen ja Inarin pohjoissaamelaisia edustavilla saamelaisilla on niin ehdoton enemmistö käräjien päätöksenteossa, että voidaan puhua pohjoissaamelaisten kolonialismista Inarin saamelaisia kohtaan. Edustuksellisuus on siten liian sattumanvarainen. Puhumattakaan siitä valtavasta
    vajeesta, joka vallitsee sen rekisteriin hyväksytyissä.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  25. ...jatkoa:

    Tällainen saamelaisten ja lappalaisten yhteisestä historiasta irrallaan oleva, keskitetty luonnonvarojen päätöksenteko ja hallintajärjestelmän haitallinen puoli se, että tällä hetkellä eri lakien mukaan toimivien julkistaen ja yksityisten organisaatioiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät radikaalisesti. Saamelaiskäräjät on puhdas poliittinen toimielin, jolla ei ole riittävää asiantuntemusta tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Se joutuisi sen hankkimaan, jos se ylipäänsä yrittäisi hoitaa tehtävänsä. Tämäntyyppinen järjestely ei ole tätä päivää. Tarve julkisen hallinnon tehostamiseen on valtava. Ehdotettu järjestely ei tuota mitään taloudellisia etuja. Pelko haitoista on tuntuva. Näitä ei ole lainkaan ennakoitu.

    Metsähallituslakiin tehtävät muutokset siirtävät käräjien toimivallan piiriin kaikki ne asiat, aiheet, jotka koskevat viranomaisten, kuntien, paliskuntien, kalastuskuntien, metsästysseurojen, yhteismetsien, kalastusalueiden jne. toimintaa. Kaikissa niissä on mukana rekisterisaamelaisia ja muita kuin saamelaisia.
    Näin ollen millään lakiin perustavalla organisaatiolla ei olisi veto-oikeutta käräjien tekemiin linjauksiin luonnonvarojen käytön ja maastossa liikkumisen rajoittamisesta. Järkyttävää ehdotusten tavanomaisuudessa on se, ettei samalla ole pohdittu lainkaan muiden toimielinten perustuslaillisia oikeuksia. Sama pätee kalastuskuntien yms. perusoikeussuojaan. Millä perusteella näiden jäsenet voidaan alistaa tällaiseen järjestelmään muusta maasta poiketen. Sellaista syytä ei ole. Sen sijaan erilaisten seurojen toimintarauha ja vakaus olisivat tipotiessään.

    Käräjillä olisi valta tulkita minkä tahansa toimen rajoittamisen tarpeellisuutta saamelaiskulttuurin suojaamisen kannalta. Sellaista valtaa ei ole missään yhteydessä millekään viranomaiselle luovutettu.

    Joten uusien säännösehdotusten perusteella kaikki valtion mailla tapahtuva luonnonvarojen käytön säätely siirtyisi saamelaiskäräjien ohjaukseen. Metsähallituksen tehtävänä olisi pelkästään käräjien tekemien linjausten toteuttaminen käytännössä. Saamelaisten ja lappalaisten kannattaisi nyt kyllä ryhdistäytyä ja informoida maa- ja metsätalousvaliokuntaa, jotta valiokunta tekisi oikeat johtopäätökset.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  26. Ylen uutisissa on Markus Lohen haastattelu, jossa hän kumoaa liikkeelle laitetun huhun perustuslakivaliokunnan kannasta metsälaista.
    "Perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen (kesk.) mukaan perustuslakivaliokunta ei vaadi muutoksia hallituksen esitykseen metsähallituslaista."
    Kannattaa lukea koko juttu ylen tekstisivuilta.

    Yle Sapmin uutinen oli esimerkki manipulatiivisesta tai kuten Veikko ilmaisi "joustavasta" tulkinnasta.

    VastaaPoista

  27. Ylen uutisissa: "Lapintie myöntää, että saamelaisten oikeuksia ei muodollisesti heikennetä uuden lakiesityksen myötä."

    Mikähän epämuodollinen heikennys olisi? Tuon toteamuksen voi tulkita myös siten, että heikentämiskiellon sisällyttäminen lakiin olisi ollut luonteeltaan poliittinen, epämuodollinen?! Saamelaiskäräjien vallan vahvistaminen alueen muiden asukkaiden kustannuksella. Vrt Jouni Kitin kirjoitus tässä blogissa.

    VastaaPoista
  28. Lapintien ja monen muun tässäkin lakiasiassa suunsa avanneen kohdalla toteutuu tuo kirjoittamani "stereomielikuva" saamelaisista. Puhutaan kaiken aikaa "saamelaisten oikeuksista" ikään kuin ne olisivat intressinä heikentämiskieltoon tai vaikkapa ILO -ratifiointiin nähden yhtenevät. Tosiasiassa olisi ehkä oikeampaa kysyä kuinka monelle nykyajassa elävälle ja kotiseudullaan kenties vielä työtä haluavalle saamelaiselle noista olisi käytännössä hyötyä. Se hyötyjien joukko olisi todella pieni.
    Kysyin äskettäin eräässä kuulemisessa, sen yhteydessä käydyssä keskustelussa, eivätkö esimerkiksi yrittäjäsaamelaisen, metsurisaamelaisen tai toimistossa työskentelevän saamelaisen ihmisoikeudet saamelaisstatuksensa myötä ole valtionmaiden käytössä yhtenevät vaikkapa poronhoitajasaamelaisen kanssa? Vastaus tuli nopeasti toiselta keskusteluun osallistuneelta asiantuntijalta suunnilleen näin: - Eivät ole, koska he eivät harjoita "saamelaiskulttuurin kulmakivenä olevaa poronhoitoa". Seuraava kysymykseni olikin kuinka moni saamelainen elää tänä päivänä kokonaan tuosta kulttuurinsa kulmakivestä ja miten on kulttuureista puhuttaessa vaikkapa inarinsaamelaisuuden tai Tenon jokisaamelaisuuden kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrotko vastauksen, jos sen sait?

      Poista
    2. No enpä saanut tuosta "kulmakiviasiasta" siinä tilanteessa, mutta olin selvittänyt sitä jo aikanaan Lähteenojan työryhmän työssä, jossa alun perin lähdettiin kirjaamaan saamelaisten kotiseutualaueen päätoimisiksi poronhoitajiksi noin 2000 henkilöä. Tuolloin kaivoin käsiini Paliskuntain Yhdistyksen viimeisimpiin kuuluneen tilastotiedon siitä montako 80 eloporon omistavaa ja sillä EU:n tukeen yltävää poronhoitajaa on koko Suomen poronhoitoalueella. Silloinen lukumäärä oli vajaat 900. Nyt ihan päiviä sitten kysyin asiaa uudelleen Paliskuntain Yhdistyksen toiminnanjohtajalta ja hän kertoi heitä olevan "noin tuhat". Eli aika lähelle sama luku kuin minkä aiemmin löysin.
      No, kun toisaalta olen kysynyt kuinka monta poroa henkilö tarvitsee saadakseen niistä koko toimeentulonsa, määrä on liikkunut reilussa 200:ssa. Näillä tiedoilla heitin Lähteenojan työryhmässä pöytään mielestäni vielä yläkanttiin täyspäiväisten poronhoitajien määräksi (saamelaisalueella) noin 200. Sitä ei edes Klemetti ruvennut väittämään vääräksi, mutta päätoimisten poronomistajien määrän arvio jätettiin kokonaan pois työryhmän perusteluista.
      Olen lukua käyttänyt sittemmin myös muissa yhteyksissä eikä sitä ole kiistetty. Siis käytännössä hyvin pienen joukon asemaa oltaisiin vahvistamassa heikentämiskiellon kaltaisilla lisäpykälillä. Jos siihen lasketaan kovinkin harvat päätoimiset saamelaiset metsästäjät ja kalastajat, ei määrä nouse sittenkään monella.
      On tietenkin suurempi joukko enemmän tai vähemmän osatuloisia tai ihan harrastajia näissä elinkeinoissa, mutta silloin mennään jo sinne saamelaiskäräjien kabinettiin ja tulkintaan siitä mikä poronhoidon tukena tai sen mahdollistava elinkeino tai yritystoiminta sallitaan ja mikä ei ettei kulttuurin harjoittaminen vain heikenny. Tottahan siinä tarjoutuu myös mahdollisuus katsoa vähän sitäkin kuka milloinkin on kyseessä sekä yleensä käyttää subjektiivista valtaa. Esimerkkejä löytyy jo ainakin kaivoslain soveltamisesta.
      Suurin hyödyn saaja on tietenkin saamelaishallinnon koneisto.

      Poista
  29. Yle Sapmin Oulun yliopiston saamelaisopiskelijoiden kokemaa rasismia koskeva juttu

    http://yle.fi/uutiset/saamelaisopiskelijat_kokeneet_rasismia_oulun_yliopistossa__ylioppilaskunta_tuomitsee/8684767

    Hyvää journalistista tapaa noudattaen, olisi uutisessa tullut kuulla myös toisen "osapuolen" ääntä.

    Sellainen löytyy Oulun seudun YK-yhdistyksen sivuilta :

    http://osyky.com/2016/02/19/tiedote-koskien-taija-hietasen-haastattelua/


    Mikseivät rasismin kohteeksi joutuneet tehneet ilmoitusta rasistisesta teosta tapahtuman jälkeen vappuna 2015? vai haluttiinko säästää paukkuja myöhempää käyttöä varten.

    Mitä ne muut saamelaisiin kohdistuneet rasistiset hyökkäykset ovat?

    Oliko tämä uutinen hyökkäys Oulun seudunYK-yhdistystä vastaan?

    http://osyky.com/2016/01/24/tiedote-koskien-ilo-169-sopimusta-kasittelevan-luentotilaisuuden-perumista/

    Em tiedotteessa todetaan viisaasti, että
    "Vain avoin dialogi ja toisten kunnioittaminen voi viedä asioita eteenpäin."

    VastaaPoista
  30. Viitaten lehtimiestaustaani ja taaten haluttaessa lähdesuojan olen tiedustellut eräältä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitusta lähellä olevalta lähteeltä, jonka pitäisi olla tästä rasismiasiasta hyvin perillä, voisiko hän tai joku muu kertoa suomeksi, mitä ilmaisuja ja muotoja tämä saamelaisopiskelijoihin kohdistunut rasismi on ihan konkreettisesti saanut, kuinka vakavaa se on ollut (ilmeitä, sanoja, uhkailuja?), missä tilanteissa se on ilmennyt ja mitkä asiat yleensä ovat käyttäytymisen laukaisseet. Pyysin kuvaavia esimerkkejä tilanteista ja kysyin voidaanko saamelaisopiskelijoihin kohdistuvaa näkyvää ja kuuluvaa rasisimia esille tuovia henkilöitä luonnehtia jollakin heidät yhdistävällä kuvauksella. Lähinnä hain viimeksi mainitulla kysymyksellä sitä, onko kyseessä jokin määrätty rasistinen ryhmittymä.

    Toistaiseksi en ole saanut vastausta, mutta asiahan selvisi kyllä aika pitkälle Taija Hietasen haastattelusta YLE Sápmissa ja edelleen se aukeni tuosta Oulun seudun YK-yhdistyksen tiedotteesta.

    Kyse oli viime vuoden vapun yhteydessä, siis kohta vuosi sitten tapahtuneesta tapauksesta, jossa yksi ei-saamelainen opiskelija oli todennut yhdelle tai useammalle saamelaisopiskelijalle, että kaikki saamelaiset pitäisi ampua. Mikäli väittet tästä ikävästä, sopimattomasta ja rasistisesta laudahduksesta pitävät paikkansa, lausahdus täytynee kuitenkin ymmärtää rasistiseksi heitoksi joka ei täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkkejä sikäli, että ajatuksen lausujalla ei ilmeisesti ollut aikomusta toteuttaa uhkausta. Tästä kohdehenkilöt tosin eivät voineet olla varmoja. Tämänkin jälkeen, joskus myöhemmin, sama henkilö olisi esiintynyt provokatiivisesti, mutta ilmeisesti hiukan lievemmin muodoin.

    Jatku...

    VastaaPoista
  31. ...jatkuu:

    Hietanen sanoo haastattelussa että tapaus ei ollut yksittäistapahtuma vaan "näitä on tapahtunu aikaisemmin, ja enemmänki näitä rasistisia kommentteja saamelaisia kohtaan tuolla yliopistolla". Valitettavasti haastattelija ei perää Hietaselta konkretiosintia, vaan tyytyy kysmään, miten tällaiset rasistiset kokemukset ovat vaikuttaneet esimerkiksi Kiekun opiskelijoiden opiskelijaelämään, "että minkälaista se, miltä se niinku tuntuu, kun tulee tällaisia kohtaamisia kouluympäristössä?".

    Haastateltava Taija Hietanen kertoo, että saamelaisopiskelijat joutuvat välttelemään rasisteiksi tietämiensä opiskelijoiden kohtaamista.

    Taija Hietasen mukaan rasisitisesti esiintynyt opiskelija on Oulun seudun YK-yhdistyksen hallituksen jäsen. Asian tultua ilmi asia on ollut esillä kyseisen yhdistyksen hallituksessa, joka on antanut asiasta oman, rasismin tuomitsevan tiedoantonsa, jossa kuitenkin todetaan, että yhdistyksen hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Tämä tarkoittaa että myös henkilö jonka väitetään esiintyneen rasistisesti jatkaa hallituksessa. Hänen kerrotaan kuitenkin katuneen käytöstään.

    Vaikuttaa siltä että Kiekun piirissä YK-yhdistyksen tähänastisia toimenpiteitä ei pidetä riittävinä. Tämä saattaisi tarkoittaa, että Kieku odottaa YK-yhdistyksen erottavan jäsenyydestään tai ainakin hallituksen jäsenyydestä henkilön, joka Kiekun mukaan on esiintynyt rasistisesti. Kyseinen henkilö itse on esittänyt vuoden 2015 vapun tapahtumasta oman version, joka poikkeaa saamelaisopiskelijoiden kertomasta.

    Haastattelun lopuksi YLE:n toimittaja kertoo kuulleensa, että muutkin "etniset ryhmät" ovat saaneet kokea "vastaavanlaista rasismia"ja kysyy Hietaselta, tulisiko yliopistossa käsitellä tällaisia asioita enemmän, ja miten esimerkiksi Oulun yliopiston johdon pitäisi ny reagoida.

    Hietanen ei tartu tähän toimittajan tarjoamaan koukkuun eikä käy haastattelussa vaatimaan toimenpiteitä yliopiston johdolta. Sen sijaan hän sanoo saamelaisopiskelijoiden toivovan, että kenenkään ei tarvitsisi joutua tällaisiin vastaaviin tilanteisiin. "Me haluttaisiin että näihin kaikkiin rasistisiin ja syrjintätapauksiin reagoitaisiin ja suhtauduttaisiin vakavasti, että niitä ei vain lakaista maton alle sillä että no niin, vastapuoli pyysi anteeksi. Se ei aina ihan riitä." Hietanen tähdentää että olisi tärkeä että ihmiset ymmärtäisivät että rasistisilla vitseillä ja nimittelyllä on sosiaalisia vaikutuksia niiden kohteiksi joutuvan elämään. "Rasismi on rasismia, vaikka sen tarjoilisi hopealautasella, sitä ei vaan voi hyväksyä", Hietanen kiteyttää.

    Voi hyvinkin olla, että julkisuuteen nyt noussut tapaus on vain yksi, ehkä kärjistetyin esimerkki laajemmasta ilmiöstä. Silti sen julkitulon viivästyminen jää ihmetyttämään, samoin kuin se, että YLE Sápmi tyytyi uutisoimaan vakavan syytöksen vain yhden osapuolen kertomuksen mukaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulun seudun yk yhdistyksen hallituksessa on ainakin nimestä päätellen kaksi henkilöä, jotka eivät edusta suomalaista kantaväestöä.
      Ei vaikuta kovin rasistiselta.

      Poista
  32. Tuore perustuslakivaliokunnan lausunto osoittaa, että sosialismin elvyttämistä ollaan taas kerran
    aloittamassa Yl-Lapista, pontimena ILOn sopimuksen ratifiointiin liittyvä, metsähallituslakiin ujutettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Kuka siellä perustuslakivaliokunnassa pitelikään kiinni nuijan varresta?

    Välillä valiokunta on toiminut hienosti. Se on ottanut esimerkiksi saamelaismääritelmään kantaa erittäin ansiokkaalla tavalla. Tuoreessa päätöksessään metsähallituslaista uusi perustuslakivaliokunta on valitettavasti osoittanut suoranaisen kyvyttömyytensä. Lista ratkaisevan päätöksen tehneen valiokunnan kokouksen osallistujista on varsin pitkälle todistus päätökseen osallistuneiden kansanedustajien poliittisen järjen köyhyydestä ja moraalisen ajattelun suppeudesta. Ilahduttavan poikkeuksen muodostaa kuitenkin Lapista valittu keskustan kansanedustaja Markus Lohi, jolle on annettava tunnustus siitä että valiokunnan lausunto ei noudata asiantuntijaprofessoreiden kantaa sellaisenaan.

    Mitä tulee asioiden virkamiesvalmistelun tason arviointiin, riittää kun pitää mielessään oikeusministeriön lakivalmistelutyön taso yleisesti ja saamelaisasioissa erityisesti. ILO-sopimusta ollaan edelleen ajamassa kuin käärmettä pyssyyn, ja sylttytehtaita on kaksi: saamelaiskäräjien aktivistiklikki ja oikeusministeriön virkamiesklikki, joka ennen vaaleja hoiteli saamelaiskäräjälain muutoshanketta ja ILO-sopimuksen ratifioimishanketta silloisen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ohjauksessa. Samat virkamiehet hoitanevat ministeriössä edelleen saamelaisiin liittyviä lakihankkeita, ja samainen Anna-Maja Henriksson istuu nyt perustuslakivaliokonnassa.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  33. ...jatkoa:

    Suomen itsenäisyyden oikeudellinen perusmuuri rakennettiin sortovuosien aikana venäläistämisen vastaisessa taistelussa nimenomaan pitämällä lujasti kiinni silloisesta perustuslaistamme. Tuohon aikaan verrattuna nykykäytäntö edustaa selvää poliittista, oikeudellista ja moraalista rappiota. Meillä on vakiintunut valitettava poliittinen perinne, jonka mukaan perustuslakiin suhtaudutaan kevytmielisesti ja leväperäisesti. Nykyään lakien ja päätösten perustuslainmukaisuus ratkaistaan lakimiesten ja maallikoiden toimesta poliittisten voimasuhteiden mukaisesti, ilman tuomarinvastuuta, pelkällä poliittisella vastuulla – mitä se kulloinkin sattuu tarkoittamaan. Pahimmillaan perustuslakivaliokunta on kuin… no, tiedätte, ettei koskaan tiedä mitä ja milloin sieltä tulee. Ja se ei totisesti ole kunniaksi eduskunnalle eikä Suomelle hyväksi.

    Saamelaisilla ei ole mitään syytä iloita horjakasta perutuslakivaliokunnasta putkahtavista pikavoitoista. Niin kuin kaikille Suomen kansalaisille meille olisi monta kertaa arvokkaampi periaatteellinen ja vakaa, lujasti perustuslain pohjalla seisova ja siitä kiinni pitävä perustuslakivaliokunta. Sellainen, jonka asiantuntemukseen voisi luottaa ja jota voisi kunnioittaa silloinkin, kun sen lausunnot eivät menisi oman välittömän edun kannalta toivotulla tavalla.

    Ihmeellistä on huomata miten huonosti perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoina kuultavina olleet asiantuntijat ovat perehtyneet saamelaisten tilanteeseen; he eivät näytä tietävän, että saamelaiset eivät ole maattomia ja ulkona heimoasteella elävä väestöä. Tänä päivänä saamelaisia eivät sorra muut kuin saamelaiset itse.

    Perustuslakivaliokunnan lausunto on hyvä esimerkki siitä, miten ulkoa tuodut oikeussäännökset jäävät heikoiksi, elleivät paikalliset olosuhteet ja arvot vastaa niitä arvoja, joille säännöt perustuvat. Arvojen globalisoituminen vaihtelee asia-alueesta riippuen. Joillakin elämän ja oikeuden alueilla yhteys paikallisiin perinteisiin ja tapoihin näyttää olevan läheisempi kuin tosilla.

    Yhteiset pelisäännöt ovat kaupankäynnin ja sosiaalisen yhteistoiminnan edellytys. Niistä ei voida irrottaa samalla alueella muiden kanssa asuvat saamelaiset erilliseksi saarekkeeksi jonkin saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon nojalla. Heikentämiskiellolla pyritään itse asiassa kitkemään vuosisatoja vanhat perinteet siltä väestönosalta, joka tänään elää monipuolisesti verkottuneena saamelaisten kanssa. Käytännössä tällaisen heikentämiskiellon valvonta on mahdotonta, sama koskee sen kohteeksi joutuvien käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  34. Tuota cityvasureiden ja ruotsalaisten epäpyhää allianssia jaksan ihmetellä. Molemmilla motiivit juontavat varmaan historiasta eli toisia motivoi unelma jostain riittävän periferiassa olevasta sosialismin onnelasta ja toisia taas suomalaisiin ja suomalaisuuteen kohdistuva historiallinen rasismi. Joissain taustavaikuttajista tuo vasemmistolaisuus ja ruotsalaisuus kaiken lisäksi asettuvat saman liituraidan sisälle.
    Kuka se täällä jossain kirjoitti että haluaisi nähdä päivän jona RKP esittää saamenkieliä Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin rinnalle. Herregod! Jotain rajaa sentään.

    VastaaPoista
  35. Anonyymi23. helmikuuta 2016 klo 9.51, ajatuksesi Saamenmaan merkityksestä RKP:lle riittävän periferiassa olevana esikapitalistisena unelmaonnelana on mielenkiintoinen.
    Selittyisikö RKP:n ja saamelaisnationalistien liittoutuma sillä että suomenruotsalainen kansallispukuja ja kansanmusiikkimielikuvia viljelevä n.s. polvitupsupolitiikka edustaa saamelaista kenkäpaulatupsupolitiikan korkeampaa astetta? Vai onko analyysi tässä kääntynyt seisomaan päällään? Josko RKP:n saamelaispoliittinen seikkailu edustaakin puolueen polvitupsupolitiikan alasvajoamista ennen lopullista painumistaan freudenthalilaisten viikinkikumpujen yöhön?

    Käytit pohdinnassasi ilmaisua "historiallinen rasismi". Suomenruotsalaisten suomalaisiin kohdistunut rasismi (Freudenthal & kumppanit) on todellakin kaukaista historiaa. Jälkeenjääneitä rasistiruotsalaisia epäilemättä löytyy, mutta salongin puolella heitä kyllä karsastetaan. En ole huomannut kadulla ja nettipalstoilla esiintyvien rasistien tunnusten joukossa kiihkoruotsalaisten tunnusvärejä. Soldiers of Odinin heput vaikuttavat viikinkisymboliikastaan huolimatta ainakin silleen kevyesti kiihkosuomalaisilta.

    Nykyään suomenruotsalainen suomalasiin kohdistuva rasismi jatkaa elämäänsä lähinnnä vain monien suomalaisten keskuudessa elävävänä myyttinä; Määrittääkseen oman paremmuutensa myyttiä elättävät ihmiset tarvitsevat huonon kansanryhmän, suomenruotsalaiset, joihin verrattuna he itse omaavat kaikki ne hyvät ominaisuudet jotka on heijastettu käänteisinä noihin ylemmyydentuntoisin, rasistisiin, perintörikkaisiin ruotsalaisiin radikaalisosialistipankkiireihin. Tosilla eri uskonnollista tai poliittista suuntausta edustavat, tai vaikkapa saamelaiset täyttävät saman tehtävän, ja jotkin saamelaiset taas tarvitsevat tähän rooliin suomalaisia tai väärän sortin saamelaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RKP on vanhastaan hellinyt kuvaa saamelaisista "jaloina villeinä". Tunnettuahan on suomenruotsalaiseen yläluokkaan kuuluvien kristillisperäinen "barmhärtighet" , laupeus tai armelaisuus. Aiemmin kirkko toimi tämän armeliaisuuden agentina.
      RKP ei ole tainnut huomata, että tämänpäivän saamelaiset eivät elä pahojen henkien vallassa, pimeydessä, nälässä eivätkä edes äärimmäisessä köyhyydessä. Siksi he ovat valmiit luopumaan paljostaan näiden raukkojen elinolojen kohentamiseksi.

      Oikeammin, RKP:n kannatuksella ei ole suuria tulevaisuudennäkymiä. Niinpä kesäkuussa 2012 perustettiin Rkp sapmi. Muutamat vaalit on pidetty mutta Rkp.n pelastajaksi ei saamelaisista ole ollut. Sitä vastoin on RKP on onnistunut pönkittämään "näkkäläjärveläisten" valtaa saamelaispolitiikassa. Eiväthän he huomaa, että he siinä sivussa ovat ruvenneet saamelaispolitiikan toimijaksi.
      RKP:n sisällä saamelaispolitikointia pidetään Henrikssonin ja hänen hengenheimolaistensa pikku hobbyna, joka ei pahemmin haittaa puolueen suurta linjaa.
      Onhan sekä puheenjohtaja Carl Haglundilla että ministeri (ent.) A-M Henrikssonilla omiakin intressesä. Siellä heidän vasansa kirmaavat muiden saamelaisporojen kanssa. Niin mukavaa on Haglundikin etäyhteyksien avulla pikku poron pärjäämistä.

      Poista
  36. Tiina Sanila-Aikion jälleenvalinta saamelaispresidentiksi ennakoi näkkäläjärveläisen linjan jatkumista. Holmbergin hölmöily edusti populistista suosionkalastelua saamelaisnuorten keskuudesta ja todistaa huonoa harkintakykyä, mikä on sääli, sillä tämä muuten terävältä vaikuttava saamelaispoliitikonalku voisi muuten mennä pitkälle. Jos inarilaiset eivät saa yhtä varapuheenjohtajan paikkaa tai edes hallituspaikkaa, heillä on edessään johtopäätösten aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tämä Holmberg taisi syytellä inarinsaamelaisia Kari Kyröä ja Anu Avaskaria yhteistyökyvyttömiksi kun he eivät halunneet ottaa vasta järjestäytymässä olevan käräjien asialistalle kannanottoa eduskunnassa olevaan metsähallituslakiin; että siihen tulisi saada ne saamelaiskäräjien kulloisellekin johdolle ylivertaisen aseman valtionmaiden käytön ohjauksessa antavat veto-pykälät.
      Vähän hassultahan se kuulostaa, että varttuneita monissa merkittävissä tehtävissä olleita ja nytkin suurilla äänimäärillä käräjille menneitä henkilöitä lähtee joku nuorukainen noin määrittelemään.
      Mitähän saamelaiskulttuurin uutta suuntaa tuollainen ikäihmisten puhuttelu mahtoi edustaa?

      Poista
    2. Holmberghan on csv:läinen eli ajaa suvereenia saamelaisvaltiota. Itseluottamusta piisaa, tietoa ja asiaosaamista vähemmän. Hänhän kävi YK:ssa pyytämässä /yhdessä Tiina Sanila-Aikion kanssa, YK:n jäsenvaltioilta ja kokoukselta apua ja puuttumista Suomen valtion saamelaisia kohtaan harjoittamaa ihmisoikeuksia loukkaavan politiikan vuoksi. Yle Sapmi uutisoi, että hänen esityksensä olisi otettu kokouksen loppuraporttiin, joka osoittautui vain Aslakin asiantuntemattomaan tulkintaan kokouksen päätöksistä.
      Näyttää siltä että hänellä on vihamielinen suhde suomen valtioon.

      Nyt saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa hän ilmoitti, ettei pidä kokousta laillisena. Silti hän jäi kokoukseen tekemään päätöksiä.
      Olisi ollut sanojensa mittainen mies ja poistunut laittomaksi leimaamaansa kokoukseen.

      Poista
    3. Varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso taitaa kuluttaa sK:n reissubudjetin parissa kuukaudessa. Hänhän viihtyy lentokoneissa ja neuvottelee vain YK:n kanssa. Antamistaan lausunnoista voi päätellä, että jos Suomen valtio ei tee niinkuin hän haluaa, hän menee oitis YK:n kuin isoveljen luo, joka kyllä hoitaa asian.
      Joku saamelaisnuorten kellokkaista sanoikin, että Suomen saamelaisnuoret, joita Juuso on pyrkinyt johtamaan, vaikkei ihan nuori olekaan, toimint ulottuu YK:iin asti.

      Odotettavissa on siis lobbausta merten tuolla puolen toiveena Suomen hallituksen rökittäminen.

      Poista
    4. Kyllä se Tiina aika lempeästi silmää Tuomakselle vilkauttikin kun hänen valintansa varmistui. Mikähän rooli sille Heikille jää tuon parin kyljessä?

      Poista
  37. Holmberg on nähnyt maailmaa mutta ei oppinut saamelaisille tavoille. Kaipaa tuekseen jo ikääntyvää saamelaista mentoria, mutta luoja varjelkoon nuortamiestä siltä että tämä olisi joku näistä saammaltuneista etnonationalisteilta. Holmbergin poika voisi terävänä edustaa nimenomaan uusia tuulia, mutta jos hän luulee että tuollainen käytös kantaa pitkälle niin hän erehtyy pahasti.

    VastaaPoista
  38. Kokomukseni mukaan Aslak edustaa sellaista sorttia, jolla on niin iso käsitys itsestään, että toisten kuunteleminenkin on liikaa. Maailman on sopeuduttava häneen ei hänen maailmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me kaikki ikäihmiset olemme olleet nuoria. Vuodet tasoittavat, arkajalasta voi tulla puhelias ja itseään täynnä oleva voi oppia kuuntelemaan.

      Poista
    2. Kalle Variksen pitäisi tietää ja vääntää kokoukselle rautalangasta että puheenjohtaja on hallituksen jäsen, joten koltat ovat jo edustettuina. Nykylain mukaan kolttien kyläkokouksella ei ole kiinteää edustusta hallituksessa, yhtä vähän kuin inarinsaamelaisilla. Molempien yhteisöjen luottamusmiehen kiinteä paikka SK:n hallituksessa olisi ehkä hyvä ajatus, mutta edellyttää lainmuutosta. Samalla voisivat miettiä, pitäisikö Utsjoen jokivarsien saamelaisille, jotka nykyään ovat vähän piilossa, luoda oma edustus ja antaa kiinteä hallituspaikka. Ellei tämän päivään pikku sekoomus lopulta johda hyvään lopputulokseen, se puhuu vahvasti edustusjärjestelmän uudistustarpeen puolesta.

      Poista
  39. Ei taida tulla lasta. Saavat olla yön yli. Kaikki rikkiviisaat Magretat ja Aslakit pyrkivät sekoittamaan. Ei päästä esopimukseen edes äänestysmenettelystä. Osa pyrkii estämään yhdenkään inarilainsaamelaisen valinnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt puheenjohtaja ei enää tiedä mistä edes äänestettään. Ei kalle raukka kerkiä kaikkea neuvomaan

      Poista
    2. Ja näyttää onnistuvan...valitettavasti...harmittaa aidon alkuperäisen väestön puolesta.

      Poista
  40. Suomen valtion tulisi HETI laittaa rahahanat kiinni. Loppuisi tuo keskinäinen pelleily ja taajominen. Tulisi aika jolloin keskityttäisiin kaikkien saamelaisten asioiden edistämiseen. Kaikkien sisältää sitten aivan kaikki. Lopettakaa tuo keskinäinen vallanhimosta ja ahneudesta johtuva pelleily. Laittakaa ihminen etusijalle. Ansaitkaa arvovaltanne. Nyt se on hukassa....Olen kuullut saamelaisten olevan suvaitsevaisia. No höpö höpö. Eiväthän he tule toimeen "omiensa" kanssakaan, saati muiden, enemmistönkään. Tulisi osata tunnustaa oikean alkuperäisen väestön oikeudet maihin ja vesiin ja elää sovussa. Pienen kansanryhmän voimavarat hukataan peliin, jossa ei ole sääntöjä ja hukataan omat mahdollisuudet. Ei voi kuin ihmetellä. Terveisin Inarissa syntynyt suomalainen työllä elävä duunari joka rahoittaa veroeuroillaan moista !!!!!

    VastaaPoista
  41. Demokratian kannalta outo menettely jossa koko porukka valitsee ketkä edustavat kieli- ja alueryhmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoahan se onkin.
      Ja juuri Saamelaiskäräjät ovat taitavasti tällaista ulkopuolelta tapahtuvaa määrittelyä vastaan argumentoineet. Vähemmistön pitää itse saada päättää, ketä vähemmistöön kuuluu ja kuka sitä voi edustaa.

      Vai miten se meni...

      Poista
  42. Demokratian kannalta outo menettely että äänestäjien vaaleissa antamat äänet eivät saa yhtään painoarvoa

    VastaaPoista
  43. Cirkus Sápmi, ensimmäinen näytös nähty. Läheltä piti ettei Holmbergistä tehty inarinsaamelaista ja saman tien vaalitekniikkamuodollisesti naista valitsemalla hänet inailaisten ja kauniimman sukupuolen tasa-arvokiintiöön. Nyt selvittiin sillä että pohjoissaanelaisesta tehtiin inarinsaamelainen.

    VastaaPoista
  44. Eipä taida käräjien linja muuttua tälläkään kaudella. Sama vanha linja näyttää jatkuvan kun katsoo ketä valittiin Sakän hallitukseen.

    VastaaPoista
  45. Inarinsaamelaisten yhtenä ongelmana on puuttuva aktiivinen nuori sukupolvi. Kaikki kunnia vanhoille parroille, mutta olisi jo kiire saada nuoriso aktivoitumaan. Taitaa vain olla niin, että inarilaisista ei löydy sellaista härskiyttä jota nykyinen saamelaispolitiikka vaatii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siellä Neeta

      Poista
    2. Niinpä tosiaan. Miten en koskaan ole oikein osannut mieltää ko. neitokaista inarinsaamelaisten puolestapuhujana. Nyt on kuitenkin näytön paikka. Onnea matkaan Neeta.

      Poista
    3. Ei vain huolittu neitokaista käräjien hallitukseen kun sinne piti päästä toinen Vuotson edustaja. Turhaan on sikäli Neeta myötäjuossut ja toisaalta inarilaisia ollut syömässä. Lakki väärinpäin oli protestoinut Kyrön avajaispuhetta ja Holmberg takki nurinpäin. Lapsellista ja samalla äärimmäisen hävytöntä!

      Poista
  46. Herää kysymys miten Heikki Paltto voi edustaa inarinsaamelaista kieliryhmää uudessa säkan hallituksessa, kun kuitenkin yle areenan vaaligalleriassa (http://areena.yle.fi/1-3009110) hänen puhuu pohjois saameksi. Tämäkö on inarinsaamelaisten edustus. Jos Heikki Paltto edustaa inarinsaamelaisia, miksi hän ei ennen vaaleja ole profiloitunut inarinsaamelaisten edustajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohessa Heikin esittelyteksti hänen matkailijoille suunnatulla nettisivullaan:
      "Olen porosaamelainen; Elänyt kullan ja porojen maassa, Lemmenjoen saamelaiskylässä ja liikkunut erämaissa ja tuntureilla jo lapsesta.
      Tarjoan kulkijalle mahdollisuuden nähdä Ravadas-putoukset jokiveneretkellä tai kokea kultahipun löytämisen iloa kultamailla. Kahvistelu ja porokeitto tervaksen tuoksuisilla nuotiotulilla maistuu arktiselta elämykseltä."
      Että mikä lienee miehen todellinen identiteetti?

      http://www.lemmenjoki.org/fi/elaemysretket-lemmenjoella/esittely.php

      Poista
  47. "Herää kysymys miten Heikki Paltto voi edustaa inarinsaamelaista kieliryhmää uudessa säkan hallituksessa,..."

    Vastauksia on annettu tässä blogissa jo 3 vuotta sitten.

    "Vastaus Anonyymille 24. marraskuuta 2012 14.20. Sen tietää, missä Heikki Paltto makaa, jos hän puolustaa pohjoissaamelaisia eikä inarinsaamelaisia. Eli hän identifioituu pohjoissaamelaiseksi. Ei siinä tarvitse sen kummempaa logiikkaa olla. Sama se sille, mistä hän polveutuu. Saamelaiskäräjien hallitushan itse vastustaa sitä paitsi polveutumista. Eli saamelaiskäräjien hallitus on ottanut katsos omat keinot, se ryhmäidentifioi Heikki Palton omaksi edukseen inarinsaamelaiseksi ja näin on pessyt kädet asiasta. Kätevää."

    "Anonyymi24. marraskuuta 2012 14.20 sovellapa sitä omaa soppaasi tähän eli, ei se polveutuminen tee kenestäkään, ei edes Heikki Paltosta inarinsaamelaista, vaan ryhmäidentifikaatio. Me ryhmäidentifioidaan hänet tunturisaamelaiseksi. Siksi se ei edusta inarinsaamelaisia. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellisten sk vaalien jälkeisessä keskustelussa monet utsjokelaiset ja muut pohjoissaamea puhuvat väittivät edustavansa inarinsaamelaisia, koska heillä oli inarinsaamelainen isovanhempi ja että he voivat ajaa inarinsaamelaisten asioita aivan hyvin. Näin "totuus" taipuu vallan käsissä.

      Poista
    2. Ei ihan noinkaan, vaan näin:
      Heikki Paltto identifioi itsensä tunturisaamelaiseksi ja hänet myös ryhmäidentifioidaan tunturisaamelaiseksi ja siksi hän edustaa inarinsaamelaisia.

      Kuulostaa vaikealta, mutta näinhän se on.

      Poista
  48. Edellisten saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Anna Morottaja kommentoi twitterissä (https://twitter.com/AMorottaja) että uusi hallitus on laiton, koska siinä ei ole edustettuna inarinsaamelaista kieliryhmää

    VastaaPoista
  49. Saamelaiskäräjät on varsinainen sortokoneisto, jonka vaalitapakin on kummallinen ja viimeinenkin demokratia katoaa sen järjestäytyessä. Niinpä nytkin Vuotson "vaalipiiri" sai käräjien hallitukseen kaksi jäsentään kun taas inarinsaamelaiset jäivät tyystin ilman paikkaa. Samaa voinee sanoa koltista sillä Tiina Sanila-Aikio ei kolttia asumisensa ja asemansa puolesta enää käytännössä edusta, Hänen poliittinen kotinsa on pohjoissaamelainen.
    Inarinsaamelaisten tilanne on todella surkea heitä hajoittavien haikoslaisten takia. Siellä nuo toisiaan tukien saivat niellä lääkkeensä jäädessään ulos sisäpiiriläisten hallituksesta. Ehkäpä joku paikka vaalilautakuntaan sukulaisia syrjimään tarjotaan?
    Ja ei tenolaisillakaan mennyt hyvin vaikka heidänkin joukossaan näkyi muuan kunnon etnonationalisti olevan. Ainoa mahdollisuus olisi että nyt syrjään jätetyt tiivistäisivät yhteistyötään mutta lienee turhaa sen toteutumista odottaa. Ainakin voisi uskoa, että inarinsaamelaisten Avaskarin ja Kyrön sekä kolttapäällikkö Tanja Sanilan yhteistyö heidän vähemmistöryhmiään lähentäen voisi onnistua ja että myös Veikko Feodoroff voisi asiallisen tuntuisena henkilönä tuohon yhteistyöhön liittyä. Käräjillä noillakaan ei paljoa ole voimaa mutta muussa edunvalvonnassa hyvinkin. Tuo muu edunvalvonta onkin saamelaisten vähemmistöille ainoa tapa selviytyä nykyisestä kuolemansyleilystä.

    VastaaPoista
  50. Jos Paltto edustaa inarinsaamelaisia, voisi seuraava askel olla koltun vaihto. Mistä lienee pukuunsa mallin ottanut, mutta näyttää naivilta satukirjan hahmolta. Ei auta vaikka vuodesta toiseen käyttää samaa pukua. Sama koskee Pieskin vaatetusta. Vai onko Pieskin puku jonkun uuden kaupunkilaissaamelaisen ryhmittymän keksintö. Väkisinväännetyltä näyttää Sarivaarankin vaatetus. Sääli, että tyylikkäimmät inarinsaamelaiset puvut eivät pääse saamelaisia edustamaan.

    VastaaPoista
  51. Paremmin ei aggressiivisilla tulokassaamelaisilla voisi olla pullat uunissa Suomen saamelaishallinnossa! Kaikki tuki nyt inarinsaamelaisille!

    VastaaPoista
  52. Onneksi joku on sentään vielä ajantasalla. Lapin Kansa nimittäin kirjoittaa (http://www.lapinkansa.fi/lappi/karna-parlamentarismin-kanssa-talla-ei-ole-mitaan-tekemista/) Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) pitää saamelaiskäräjien valintoja surullisina.
    – Ääniharavat Anu Avaskari ja Kari Kyrö jätettiin kylmästi ulos hallituksesta. Muutenkin hallituksen kokoonpano on sellainen, että ennustan etnonationalismin entisestään voimistuvan. Parlamentarismin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, koska suhteellista vaalitapaa ei saamelaiskäräjillä tunneta, vaan jokainen hallituspaikka äänestetään erikseen. Sama enemmistöjuntta junttaa haluamansa henkilöt johtopaikoille, Kärnä kritisoi puheenjohtajien valintaa Facebookissa.

    – Törkeintä oli jättää inarinsaamelaiset kokonaan ilman hallituspaikkaa, vaikka Heikki Paltto kai sellaisena muodollisesti esiintyy, Kärnä jatkaa.

    Paltto valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 11 äänellä.

    – Mikään ei siis tule muuttumaan ja voinpa myös samalla todeta, että mikään ei muutu myöskään allekirjoittaneen suhtautumisessa. Omia vähemmistöjään sortavalle järjestelmälle ei pidä antaa tuumaakaan periksi vaan päinvastoin, sellainen järjestelmä on laitettava tiukille.

    Kärnä aikoo neuvotella asiasta oikeusministeriön kanssa. Kärnä ehdottaa lopuksi kahta erillistä saamelaisparlamenttia tilanteen ratkaisemiseksi.

    Lisäksi Kärnä jatkaa facebookissa:
    Eipä tätä saamelaiskäräjien "parlamentarismia" voi muuta kuin seurata surullisena. Ääniharavat Anu Avaskari ja Kari Kyrö jätettiin kylmästi ulos hallituksesta. Muutenkin hallituksen kokoonpano on sellainen, että ennustan etnonationalismin entisestään voimistuvan. Parlamentarismin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, koska suhteellista vaalitapaa ei saamelaiskäräjillä tunneta, vaan jokainen hallituspaikka äänestetään erikseen. Sama enemmistöjuntta junttaa haluamansa henkilöt johtopaikoille. Törkeintä oli jättää inarinsaamelaiset kokonaan ilman hallituspaikkaa, vaikka Heikki Paltto kai sellaisena muodollisesti esiintyy. Mikään ei siis tule muuttumaan ja voinpa myös samalla todeta, että mikään ei muutu myöskään allekirjoittaneen suhtautumisessa. Omia vähemmistöjään sortavalle järjestelmälle ei pidä antaa tuumaakaan periksi vaan päinvastoin, sellainen järjestelmä on laitettava tiukille. Täytyy neuvotella seuraavaksi oikeusministeriön kanssa, mutta kyllä tässä nyt vaaditaan järeitä toimenpiteitä. Ehkäpä tarvitsemme kaksi erillistä saamelaisparlamenttia tilanteen ratkaisemiseksi.

    VastaaPoista
  53. Suomen kannattaisi tosissaan kiinnittää huomiota tuohon separatistiseen kiihkoiluun ja lakata rahoittamasta sitä korvamerkkaamalla antamansa rahat todelliseen saamen kielten ja kulttuurien edistämiseen. Nyt rahat menevät muutaman henkilön maailmanmatkailuun ja siellä Suomen mustamaalaamiseen.
    Sen toisen saamelaisparlamentin vaatijaksi voisi perustaa Suomen alkuperäisten saamelaisten (tai lappalaisten) kattojärjestön. Jäsenistöä sellaiselle löytyisi Tenolta Sallaan ja säännöt sellaisiksi ettei nykyisten saamelaiskäräjien kaltaista klikkiytymistä pääse tapahtumaan. Varmaan aluksi rahoitus voitaisiin puolittaa noiden kahden parlamentin kesken ja sitten katsoa miten jatkossa painotuksen tarve muodostuu.

    VastaaPoista
  54. Seurasin kokouksen alusta loppuun saakka. Sitä voi luonnehtia vain farssiksi.
    Sitä ohjasi Nilla Tapiola, jolta puheenjohtaja Tiina Sanila varsinkin loppupuolella näytti hakevan tukea katseellaan. Tiina oli ihan eksyksissä,vaikka hänen vierellään istuivat asiantuntijat, hallintojohtaja ja lakimies. Heitä hän ei kunnellut eikä ymmärtänyt lakimiehen viestiä, joka olisi ollut tarpeen etenkin hallituksen valinnoissa.
    Tämän vuoksi valinnat ovat vastoin saamelaiskäräjälakia. Lainmukaisuudesta ei enemmistö välitä, ilmeisesti siksi, että heidän milestään Suomen laki ei koske heitä ja heillä on "itsehallintonsa" perusteella oikeus olla sitä noudattamatta.

    Metsähallintoa koskevan lausunnon käsittely järjestäytymiskokouksessa oli asiaton ja venytti kokousta, mikä lienee tarkoituskin. Sen vuoksi käräjien on tänään kokoonnuttava jatkokokoukseen valitsemaan lautakunnat ym.

    Varsinainen vääryys oli kahden Vuotson kiintiötä edustavan valinta hallitukseen, jolla inarilaiset pelattiin pois. Ja Pentti Pieskin valinta hallitukseen "ulkosaamelaisena" nuijan kopautuksella.
    Enemmistön mielestä ei ollut mitenkään tarpeen ottaa huomioon edustajien saamia äänimääriä.

    Kokous oli demokratian irvikuva.
    On kysyttävä mikä saamelaiskäräjät oikeastaan on ja vastaako se sitä ajatusta, jonka vuoksi se perustettiin, kun se ei katso olevansa velvollinen noudattamaan saamelaiskäräjälakia.
    Ei vastaa. Se on tietyn valtaryhmittymän temmellyskenttä. Valtaverkosto on tullut yhä näkyvämmäksi. Suomen valtion on puhallettava peli poikki tällaiselta demokratiaa halveksuvalta toiminnalta.

    Aslak Holmberg, joka käyttäytyi mahtipontisesti ja epäkunnioittavasti muita jäseniä kohtaan, ilmoitti pitävänsä kokousta laittomana. Hän istui kuitenkin kuin loppuun saakka ja osallistui siihen aktiivisesti.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekkin seurasin koko kokouksen. Jos asiaa katsoo demokratian näkökulmasta, oli kokous tosiaankin sen irvikuva. Viihdearvoltaan kokous sen sijaan oli seuraamisen arvoinen, päihittää mm. SNL:n mennen tullen. Nämä kokoukset pitäisi lähettää suorana tv:ssä parhaaseen katseluaikaan, saisi kansa viihdettä. Irwin aikanaan laulo Suomen suurimmasta sirkuksesta,nyt se näyttää siirtyneen Helsingistä Inariin. Harmi vain että tämä sirkus päättää neljän vuoden aikana monista tärkeistä asioista, joten ainakaan seuraavan neljän vuoden aikana ei kannata odottaa muutosta saamelaiskäräjien linjassa. Sama aikiolais-näkkäläjärviläinen linja saa jatkua.

      Poista
  55. Tällaisia mietteitä tuli mieleeni kun seurasin saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen valintoja. Minua hämmästyttää se yleinen piittamattomuus inarin ja kolttasaamelaisista, joka liittyi käräjien puheenjohtajiston ja hallituksen valintaan. Alueen alkuperäisimmän väestöön kuuluvat inarinsaamelaisten edustajat sekä koltat eivät kelvanneet pohjoissaamelaiselle enemmistölle. Sama meno kuin ennenkin tulee jatkumaan, Inarinsaamelaiset halutaan kokonaan eristää käräjien toiminnasta. Ulkopuolisille tämä antaa oudon kuvan paljon mainostetusta saamelaisesta demokratiasta. Käräjien valinnat osoittivat konkreettisesti, että kokouksessa avauspuheen pitäneen Kari Kyrön maltillinen ja sovinnollinen puhe ei saanut vastakaikua. Onneksi emme elä kuitenkaan diktatuurissa.
    Historia on aina antanut suurimman tunnustuksen niille poliittisille johtajille jotka ovat osanneet käyttää kaukonäköisesti ja viisaasti valtaansa ja onnistuneet aikaansaamaan ihmisten onneksi kestävän olotilan, jonka perustana on kaikkien tunnustama oikeudenmukaisuus. Eilisenkaltainen sanelupolitiikkaa sitä vastoin johtaa aina vain jatkuvaan epävarmuuteen, häiriöihin ja onnettomuuksiin.
    Nyt inarinsaamelaisten ja heidän ystäviensä on syytä herätä ja jatkaa poliittista vaikuttamista Suomen eduskunnan suuntaan ja kerrottava mistä on kysymys. Inarin saamelaisten kohdalla ei ole kysymys enää demokratiasta vaan pyrkimyksestä pitää heidät sen ulkopuolella. Näin vaatimukset ILOn sopimukset ratifioimisesta kertovat mistä on kyse; inarin saamelaisten maille halutaan uusi isäntä, pohjoissaamelaiset. Kysymys on alastomasta syrjintäpolitiikasta.
    Silloin kun kaikilla osapuolilla on halua ja tahtoa tulla saman pöydän ääreen keskustelemaan kiperistäkin asioista, voidaan päästä kaikkien osapuolten kannalta tyydyttävään lopputulokseen. Näillä nyt tehdyillä henkilövalinnoilla inarinsaamelaiset suljettiin tämän prosessin ulkopuolelle. Sellainen merkitsee sitä, että asia ei tule etenemään Suomen valtion ja saamelaiskäräjien sanelemana.
    Minusta inarinsaamelaisväestöllä on paljon sellaista tietoa ja taitoa sekä asiakirjoihin perustuvia faktoja, joiden pohjalta saamelaisilla olisi nyt tilaisuus lisätä arvovaltaansa alueella oman ja muun väestön keskuudessa. Mielestäni eristäytyminen tässä tilanteessa ei osoita hyvää valtiomiestaitoa, koska saamelaisia toimijoita on toki muuallakin kuin saamelaiskäräjillä.
    Esitysten viemisessä eteenpäin vaaditaan joukkuepeliä ja sovittelua kaikkien saamelaisryhmien kanssa. Tämä taas edellyttää kykyä ja taitoa hallita esitysten valmistelussa vaadittavia asioita. Maaoikeuskysymyksen ratkaisemisessa on oleellista saada kaikkien osapuolten, erityisesti todellisen alkuperäiskansan - inarinsaamelaisten - kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu. Pohjoissaamelaisen enemmistön lisäksi tarvitaan laaja-alaisempaa, kaikkien saamelaisryhmien yhteispeliä, joka nojaa Suomen perustuslain säännöksiin.
    On täysin kuolleena syntynyt ajatus, että valtio olisi ILOn yleissopimuksen ratifioinnin valmistelussa poikkeuksellisesti siirtänyt mandaattiaan saamelaiskäräjien kaltaiselle pohjoissaamelaiselle etnopoliittiselle elimelle. Saamelaiskäräjät ei syntyhistoriastaan johtuen ole alun perinkään edustanut kattavasti alkuperäiskansaa. Uusimpien tutkimusten mukaan tämä jo kauan tunnettu tosiasia on vain käymässä yhä ilmeisemmäksi. Inarinsaamelaisten onneksi myös Korkein Hallinto-Oikeus on huomannut tämän.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  56. Kuin kaksi marjaa...

    https://pbs.twimg.com/media/Cb4mSKOWAAAzPac.jpg

    http://www.huuto.net/kohteet/-lb---ruskeatakkinen-joulupukki---1900-luvun-alusta/385795569

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. - Jokaisella on toki oikeus uskoa olevan-
      sa saamelainen tai vaikka joulutonttu, mutta valtion ei tule tukea tällaista harhaluuloa.

      http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:6dFAlJepcuMJ:www.samediggi.fi/index.php%3Foption%3Dcom_docman%26task%3Ddoc_download%26gid%3D2062%26Itemid%3D99999999+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

      Klemetin joulutonttu sitten vihdoin bongattu?

      Poista
  57. Aslak Holmberg/Yle Sápmi uutiset

    "– Valtio on rikkonut meidän lakiamme vastaan ja vaikuttanut vaalien tulokseen. Se vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka istuvat tämän pöydän ympärillä. Mielestäni tämä kokous ei ole laillinen. Meidän täytyy miettiä, mikä on meidän oikeusymmärryksemme ja mikä on Suomen valtion oikeusymmärrys, Holmberg lausui heti kokouksen alkuun."

    Saamelaiskäräjät ei ole suvereeni valtio eikä sillä ole omaa lainsäädäntöä. Lausumallaan Holmberg ilmaisee, ettei saamelaiskäräjät ole Suomen lain alaisia. Vaan Suomen valtio on sille alisteinen.
    Tällaista voidaan pitää yllytyksenä olla noudattamatta Suomen lakeja.

    "– Suomen valtio yrittää vaikuttaa saamelaisten itsehallintoelimeen. Se hyväksyi tänne äänestäjiä, joita saamelaiskäräjät ei hyväksynyt. Se toimii täysin vastoin Saamen kansan näkemystä. En voi hyväksyä sitä, että valtio yrittää tällä tavoin tuhota meidän itsehallintoelimemme."

    Voihan sitä puhua suulla suuremmalla, niillä saamelaiskäräjävaaleissä saatujen 89 äänen voimalla.
    Holmberg pyrki vaientamaan Kari Kyrön, jonka äänimäärä ylitti 100:lla hänen omansa, ja Anu Avaskarin, jonka puhui 205 äänen mandaatilla.

    Aslak kokee olevansa jumala, joka päättää kenen äänet ovat paremmilta saamelaisilta ja hyväksyttävät ja samalla korottaa itsensä Korkeimman hallinto-oikeuden ja Suomen valtion lakien yläpuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni Aslak Holmberg oli aivan oikeassa tuossa puheenvuorossaan.

      Tuollainen keskustelu todellakin pitäisi käydä: Minun lisäkseni monia muitakin varmaan kiinnostaisi kuulla, mikä on Saamelaiskäräjien oikeusymmärrys ja missä määrin Saamelaiskäräjät ovat mielestään velvollisia noudattamaan Suomen lakeja.

      Mutta turha toive. Ei tällaista keskustelua tulla koskaan käymään, sillä liian rankkoja asioita tulisi vastaan. Ei niitä kestäisi hyvinvointiyhteiskunnan kasvatti. Enkä tällä tarkoita ainoastaan Aslakkia.

      Poista
  58. Aslak lienee saanut tartunnan saamelaisneuvoston vaalimasta åhrenin opista jonka mukaan kaksi kansaa sattuu elämään rinnan kussakin pohjoismaassa, toisen ollessa saamelaiset. Muut vähemmistöt eivät ole tämän opin mukaan kansoja, vaan vähemmistöjä, kun taas saamelaiset ovat nimenomaan yksi kansa ja vieläpä yli rajojen. En halua tässä käydä kiistämään etteivätkö saamelaiset olisi yksi kansa yli rajojen, mutta suhde pääväestöön on monisyisempi kuin mitä kaksikansateorian kannattajat opettavat.

    Mitä tulee Holmbergin asun väriin, niin kannattaa pitää mielessä että vielä 1900-luvun varhaisvuosina valkoinen ja harmaa olivat yleisiä lapinpukujen pohjavärinä etenkin Utsjoella; värjäämätön kangas oli kudottu paikallisista lampaista saadusta villasta. Ruskea ei ollut tavaton, ja vihreääkin esiintyi. Puku ei miestä pahenna, ellei mies pukua, vaikka tässä tapauksessa kävi kyllä juuri niin. Mies, tai no, nuorukainen profiloitui ja palkittiin kulttuuripäällikön paikalla. Missähän tuollainen käytös on opetettu, Kautokeinon allaskolassa, saamelaisessa nuorisoliitossa jossa Holmberg toimi vielä aivan vasta varapuheenjohtajana, vaiko kansainvälisissä alkuperäiskansakokouksissa joissa Holmberg on panetellut Suomea suomalaisten veronmaksajien varoilla?

    VastaaPoista
  59. Nyt Tiina Sanila-Aikio toivoo Lapin Kansassa kaikilta osapuolilta malttia. Joo just. Rakkaat inarinsaamelaiset ja koltat, miksi se suu nyt noin mutrulla on? Onhan teillä edustus hallituksessa, niin että hymyä huuleen nyt vain! Tavataan kisoissa taas neljän vuoden kuluttua, ehkä teitä onnistaa silloin paremmin. Siihen asti: malttia, malttia.

    VastaaPoista
  60. Nurinpäin-nuutti -perinne onkin ensin elvytetty Oulun yliopiston ylioppilaskunnan piirissä. Perinne ei niinkään liity joulupukkiinkuin nuuttipukkeihin, joilla tosiaankin oli yleisesti tapana kiertää kylän taloja yllään nurinpäin käännetty turkki tai turkisvuorinen takki. Mutta yllättävää tälläkin hahmolla on kytkentänsä saamelaiseen mytologiaan. Täältä läytyy aivan lyömätöntä tietoa:
    https://www.somethingawful.com/comedy-goldmine/yule-lads-iceland/4/

    VastaaPoista
  61. Tuntuu oudolta, että henkilö, joka keräsi vaaleissa vähiten ääniä ja pääsi saamelaikäräjille kiintiöpaikalla on hallituspaikan arvoinen, mutta sen sijaan koko vaalien voittaja ei ole. Tämä ei ole kannanotto kenenkään henkilön asiantuntemusta kohtaan siitä, että toinen olisi toista parempi hallituksessa. Demokratian kannalta katsottuna vain tuntuu oudolta, mitä merkitystä koko vaaleilla edes on, kun esim. Sodankylän edokkaat ennen vaaleja tiesivät molemmat pääsevänsä läpi ja tiesivät, että toiselle aukeaa kuntakiintiön kautta hallituspaikkakin, oli äänimäärä mikä tahansa.

    VastaaPoista
  62. Mutta positiivista on ettei Neeta Jääskö päässyt hallitukseen. On todella epäkypsää pitää lakkia nurinpäin niinkin arvokkaassa tapahtumassa kuin uuden Saamelaiskäräjien kokoonpanon järjestäytymiskokouksessa. Jääskön pitää vielä kehittyä ja kasvaa ennen kuin olisi valmis ajamaan inarinsaamelaisten asioita. Kuka tahansa tietää Tiina Sanila-Aikion mielipiteen KHO:n päätöksistä ja siihen liittyvistä asioista, mutta hänen käytöksensä pysyy kuitenkin asiallisena hankalassakin tilanteessa. Tietenkin hänestäkin pystyy näkemään tyytymättömyyden mutta silti Sanila-Aikion käytös on hallitukseen pääsyn arvoista. Ja vaikka Sanila-Aikio ei demokraattinen olisikaan, on hänen paljon enemmän häpyä kuin ns nuorisoradikaaleilla vaikka iän puolesta heillä tuskin vuosikymmeniä on eroja. Ei ollut Kyrön vika että hän vanhimpana joutui/pääsi avaamaan kokouksen ja sai varmaan ainoan mahdollisuuden sanoa sanottavansa Saamelaiskäräjillä puheenjohtajan paikalla. Jääskö ja Holmberg osoittivat vain oman sivistymättömyyden ja samalla halvensivat kaikkia äänestäjiä. Kyrölle voi jokainen nostaa hattua (lkoon vaikka nurin päin) sillä hän käytti tilaisuutensa niin hyvin kuin kukaan vastaavassa tilanteessa kykenevä pystyy eikä hän halventanut saamelaisia vaikka kuinka asia sinne yritetään kääntää. Hyvin demokraattinen ja todellisuutta käsittelevä puhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinkahan tuon ikäiset "nuoret" enää kehittyvät?

      Poista
  63. Parlamentaarisista käytännöistä ei saamelaiskäräjien hallituksenvalinnassa ollut hajuakaan, mutta Jääskö ja Holmberg turvautuivat ulkoparlamentaarisiin käytäntöihin jopa saamelaisen parlamentin sisällä järjestämällä siellä pienen mielenosoituksen.

    VastaaPoista
  64. Kari Kyrö sai vaaleissa 189 ääntä. KHO hyväksyi 93 äänioikeutettua vastoin SaKän tahtoa. Vaikka kaikki nämä 93 olisivat äänestäneet Kyröä, jää edelleen vähintään satakunta SaKän hyväksymää äänestäjää, jotka ovat ’ryhmähyväksyneet’ Kyrön Saamelaiskäräjille.

    Neiti Jääskö ja Holmberg saivat 89 ja 83 ääntä, joten Kyrö päihittää heidät millä laskutavalla tahansa mennen tullen.

    VastaaPoista
  65. Mäiske käräjillä jatkuu, vuorossa Tanja S.

    https://www.facebook.com/mikko.karna?fref=ts

    VastaaPoista
  66. Millä ihmeellä saisi Tiina Sanila-Aikion ymmärtämään, että hänen johtama ryhmittymä ei edusta saamelaisia! Vaaleissa eniten ja kolmanneksi eniten ääniä saanutta saamelaista haukutaan härskisti yhteistyökyvyttömiksi ja vastarannankiiskeiksi. Riittääkö ymmärrys pohtimaan sitä, miksi juuri he saivat niin paljon kannatusta vaaleissa? Nyt viimeistäänkin olisi itsetutkiskelun paikka!

    VastaaPoista
  67. Laskisiko joku jolla on numerot valmiiksi hallussaan nopeasti montako äänestäjien antamaa ääntä valitulla hallituksella on takanaan, ja montako on niillä kaikilla edustajilla jotka eivät ole hallituksessa.

    Sitten voisi vielä laatia vaihtoehtoisen, tasapinoisen hallituslistan ja katsoa, montako ääntä sillä olisi. Varjolistalle henkilät valittaisiin silmällä pitäen heidän saamiaan ääniä, hediän edustamiaan ryhmiä sekä heidän osottamia kykyjä, vastuuntuntua ja yhteistyökykyä.

    Tällä leikillä saiais ehkä näkyviin, olisiko Tanja Sanila-Aikiolla tai jollain toisella puheenjohtajalla ollut mahdollisuus koota tasapainoitettu hallitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kumpaa tarkoitat Tiina Sanila-Aikiota vai Tanja Sanilaa?

      Poista
  68. Täältä löyttyvät äänimäärät. Sitten vain se tasapainoisuus...

    http://www.inarilainen.fi/anu-avaskari-saamelaiskarajavaalien-aanikuningatar

    VastaaPoista
  69. Aslak Holmberg on Sami Allaskuvlan historian 15 opintoviikon kurssilla v. 2013 tehnyt peräti 8 sivuisen esityksen siitä miten imperialismi, sosiaalidarwinismi, ja nationalismi on vaikuttanut Suomen valtion saamelaisasioiden hoitoon: Suopma-nieida oaivi
    Kevyehkön ja suppean esityksen lopputulema on, että suomen valtion saamelaispolitiikka tänä päivänäkin perustuu imperialisismiin, sosiaalidarwinismiin ja nationalismiin.

    Korniksi Holmbergin väite kääntyi viimeistään saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa, jossa hänen toimintansa ja puheensa kuvastivat puhdasta etnonationalististista, imperialististista ja sosiaalidarwinististista ajattelutapaa, jolle demokratia ja toisten ihmisten ja mielipiteiden kunnioittaminen on täysin vierasta.

    Saamelaiseliitinuorison päitä ei tieto pakota eikä sanalla vastuu ole mitään merkitystä. "Vääräuskoisia" saa kohdella miten vaan.
    Demokratia on heille täysin merkityksetön.

    Uuden saamelaiskäräjien valtaryhmittymän sankari näyttää olevan Holmberg, jonka myös Yle Sapmi on kohottanut jalustalle.

    Joku tolkku pitäisi löytyä. Saamelaiskiihko on niin kova, etten kuitenkaan usko järjen äänen kuuluvan näiden separatististen etnonationalistien korviin.








    VastaaPoista
  70. Sama meininki näyttää jatkuneen myös lautakuntien valinnassa. Ei mitään uutta auringon alla. Lautakuntapaikat näkee: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1205&Itemid=39

    VastaaPoista
  71. Ainoa asia, mikä oli demokraattista sakä:n ensimmäisessä kokouksessa, oli Kari Kyrön pitämä avajaispuhe. Toivottavasti se ei jää viimeiseksi demokraattiseksi asiaksi tällä vaalikaudella. Tämä Kari Kyrön mainio ja totuutta täynnä oleva puhe löytyy toisen totuuden puhujan kotisivulta: http://jounikitti.fi/suomi/politiikka/kyronpuhe.html. Onneksi on olemassa vielä henkilöitä, jotka jaksavat pitää totuutta yllä. Kiitos siitä Karille, Anulle, Jounille, Veikolle ja muille, jotka eivät unohda totuutta, vaikka sitä yhtä sataisi niskaan tonneittain "aitojen" suunnalta.

    VastaaPoista
  72. Saamelaiskäräjävaalien vahvistettu tulos löytyy: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=258&Itemid=10

    Hallitus 844 ääntä, suluissa sijoitus äänimäärän mukaan vaaleissa:
    Sanila-Aikio Tiina, 190 ääntä, (2.)
    Sara Saara Magreta, 144 ääntä. (4.)
    Pieski Pentti Ilmari 128 ääntä (6.)
    Juuso Tuomas Aslak, 114 ääntä (9.)
    Paltto Heikki Yrjänä, 110 ääntä (11.)
    Tapiola Nilla Samuli, 94 ääntä (13.)
    Magga Petra Biret 64 ääntä (21. Sodankylän kiintiöpaikan vuoksi, mutta ilman kiintiöpaikkaa ei olisi ollut 21 läpimenneen joukossa)

    Muut saamelaiskäräjien edustajat 1556 ääntä:
    Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, 205 ääntä
    Kyrö Kari, 189 ääntä
    Nuorgam Anne, 138 ääntä
    Sanila Tanja, 119 ääntä
    Feodoroff Veikko Armas, 116 ääntä
    Magga Ulla-Maarit, 113 ääntä,
    Saijets Janne, 95 ääntä
    Kustula Kirsti Maarit, 91 ääntä
    Jääskö Neeta Anár, 89 ääntä
    Aikio Jouni, 88 ääntä
    Holmberg Aslak Niilonpoika, 83 ääntä.
    Sujala Antti, 81 ääntä
    Keskitalo Pigga Päivi Kristiina, 77 ääntä
    Hetta Jouko Iisakki, 72 ääntä

    Vaaleissa annettiin 2917 hyväksyttyä ääntä ja yhteensä vaaleista läpipäässeet saivat 2400 ääntä, eli 82,3 % annetuista äänistä. Valitun hallituksen osuus äänistä oli 844 ja hallituksesta ulosjääneiden osuus 1556 ääntä.

    Hallituksella on siis tästä 2400 äänen osuudesta 35,2 % ja lopuilla saamelaiskäräjien jäsenillä 64,8 %. Kun otetaan huomioon kokonaisäänimäärä 2917, hallitus sai 28,9 % kannatuksen kaikilta vaaleissa äänestäneiltä.

    Kun otetaan huomioon, että saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentti oli 51,63 %, hallituksella takanaan 14,9 % kannatus kaikista äänioikeutetuista saamelaisista. Käytännössä vain viisitoista sadasta (käytännössä noin 1/7) äänioikeutetusta saamelaisesta kannattaa nykyisen saamelaiskäräjien hallituksen harjoittamaa politiikkaa. Ja jos otetaan huomioon vielä saamelaiset, jotka eivät kuulu vaaliluetteloon, on luku todennäköisesti vielä pienempi.

    Jos hallitus olisi valittu äänimäärän mukaan, olisi se ollut: Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Sanila-Aikio Tiina, Kyrö Kari, Sara Saara Magreta, Nuorgam Anne, Pieski Pentti Ilmari, Sanila Tanja. Kun otettaan huomioon kuntakohtaiset paikat, niin toinen Inarinsaamelaisten paikka tästä olisi mennyt Enontekiölle, jonka olisi saanut Juuso Tuomas Aslak (114 ääntä). Lisäksi vielä Sodankylän paikasta olisi voitu neuvotella siinä suhteessa, olisiko Sara Saara Magreta täyttänyt sodankylän paikan, sillä Sodankylän jäsenpaikka arvottiin ääntenlaskennanyhteydessä muiden saamelaisten kotiseutualueen kuntien (Enontekiö, Inari, ja Utsjoki) neljänneksi eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden joukosta. Arvonnan perusteella valituksi tuli Magreta Sara.

    On huomioitavaa että tässä hallituksessa olisi ollut edustaja inarinsaamelaisilla, koltilla ja citysaamelaisilla. Lisäksi olisi edustus ollut Enontekiöltä, Inarista, Utsjoelta ja Sodankylästä. Ei tämä hallituksen valitseminen siis olisi ollut niin vaikeaa, kun olisi vain luotettu äänestäjiin. Kyllä kansa tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin koostettu! Tämä on hyvä ihan muutenkin jakaa.

      Poista
    2. Avaskari Anu 205
      Sanila-Aikio Tiina 190 H
      Kyrö Kari 189
      Sara Magreta 144 H
      Nuorgam Anne 138
      Pieski Pentti 128 H
      Sanila Tanja 119
      Feodoroff Veikko 116
      Juuso Tuomas Aslak 114 H
      Magga Ulla-Maarit 113
      Paltto Heikki 110 H
      Saijets Janne 95
      Tapiola Nilla Samuli 94 H
      Kustula Kirsti 91
      Jääskö Neeta 89
      Aikio Jouni 88
      Holmberg Aslak 83
      Sujala Antti 81
      Keskitalo Pigga 77
      Hetta Jouko 72
      Magga Petra Biret 64 H
      Yhteensä 2400
      H Yhteensä 844

      Yhteensä ääniä 3035
      Erotus 635

      Outoa, että vain käräjille valituiksi tulleiden äänet ilmoitetaan, mikäs vaalitulos se sellainen on? Käräjien ulkopuolelle jääneiden äänimäärä on tuo 635.

      Poista
  73. Tuli hieman katseltua, että minkälaista väkeä nämä nuoret radikaalit käräjillä ovat ihmisiään. Mörköjä nähdään joka suunnalla valtion toimesta. Esimerkiksi tämä tytär Neeta kirjoittaa blogissaan miten valtioneuvosto on kirjoittanut hänen nimensä väärin. Ei siis olekaan kovin suuri julkkis, kun sama virhe näyttää olevan saamelaiskäräjien vaalilautakunnan valtioneuvostolle lähettämässä nimilistassa.

    VastaaPoista
  74. Aslak Holmbergista on ala-arvoisen esiintymisen perusteella julkisuudessa tehty saamelaispolitiikan nouseva tähti. Tämä nouseva tähti Holmberg sisältää monen saamelaisen mielestä juuri niitä aineksia, joista menestyvä tulevaisuuden vihervasemmistolainen poliitikko tai vaihtoehtoisesti korkea virkamies leivotaan. Nuori, komea, fanaattinen ja varma asiastaan! Kisällityönä voidaan käsitellä hänen puhettaan, jonka hän piti saamelaiskäräjien avauskokouksen yhteydessä helmikuun 23 päivänä. Puheessa oli vähän sellainen henki, että piruako niitten nuivien kanssa asiasta ja faktoista vääntämään, kun vaan heittää pöytään oman käsityksensä saamelaisesta kotademokratiasta. Sillä saa rivit sekaisin!
    Heti puheensa alussa Holbmerg näyttää värinsä ja aatteellisen rohkeutensa arvostelemalla kokouksen avannutta käräjien jäsentä Kari Kyröä ja esiintymällä muutenkin kunniattomasti.
    Sellaista esiintymistä en ole tähän mennessä tavannut. Näinkö meinaat Holmberg aloittaa vallankumouksen ja sosialistisen saamenmaan rakentamisen? Eikö saamelaiskulttuuriin kuulukaan toisten ihmisten arvostaminen, etenkin vanhempien ihmisten. Pyydän, että esität julkisen anteeksipyynnön Kari Kyrölle loukkaavan käytöksesi johdosta. En pidä sellaista ihmistä sankarina, joka ei noudata sivistyneitä käytöstapoja.

    Meidän on pohdittava, mistä Aslakin paha olo tulee. Mikä saa Sinut tyytymättömiksi Kyröä ja Avaskaria kohtaan? Miksi kanavoivat omat ongelmasi vihaksi inarinsaamelaisten muodostamaa ihmisryhmää kohtaan. Suvaitsemattomien on ymmärrettävä, ettei oikotietä saamelaisutopiaan löydy muita haukkumalla.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  75. Norjalaiset vähän ihmettelevät Suomen ssaamelaiskäräjien menininkiä. Eilisissä Oddasat-uutisissa uutisankkuri halusi lisätä Yle sapmin uutiseen tiedon , että eniten ääniä saanut Anu Avaskari jäi kaiken ulkopuolelle. Ilmeisesti yle sapmin uutisointi jäi yksipuoliseksi ja "vajaaksi" ja oddasatissa haluttiin edes vähän korjata vinoumaa, ettei ihan pelleilyksi menisi.
    Tämän päivän oddasatissa yle sapmin toimittaja ylsi melkein pohjamutiin haastatellessaan Kari Kyröä, joka selvisi hienosti, täydet tyylipisteet hänelle. Toimittajan limboilu ei yllä tyylipisteille.

    Yle Sapmin järjestäytymiskokousta koskeva uutisointi on ollut vinoutunutta ja keskittynyt paljolti lemmikkinsä esille tuomiseen. Sitäkö saamelaiskäräjien toiminta jatkossakin on?

    Järjestäytymiskokous vahvisti todeksi sen, ettei saamelaiskäräjien valtaklikki hallitse alkeellistakaan kokouskäytäntöä eikä -käytöstä.
    Taitaa taas tulla 4-vuotiskausi, jonka jälkeen ihmetellään, kun mitään ei saatu aikaiseksi.
    Ei tuonkaltaisellä toiminnalla synny mitään, ei yhtikäs mitään.
    Ainakin yhtä puuttuu: itsekritiikkiä.

    VastaaPoista
  76. Tuolla edellä joku oli laskenut osin ihan samoja lukuja kuin minäkin sain pyöritellesäni tykönäni äänimääriä. Minulla lakseminen kesti kuitenkin aamuyöhön ja vedin itseni niin piippuun etten olemuilta kiireiltäni saanut laskelmiani ja mietteitäni vaalista vielä julki, ja tuskin tulevaykaan ihan heti koska kiireitä näkyy riittävän. Mutta heti, jahka vain ehdin...

    VastaaPoista
  77. No tulihan se juttu sittenkin valmiiksi.
    "Numeroiden karua kertomaa" löytyy täältä:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2016/02/numeroiden-kertomaa.html

    VastaaPoista
  78. Nyt taitaa ylittyä kaikki sopivuuden rajat Yle Sapmilla. Pirita Näkkäläjärvi on twitterissään jakanut Yle Sapmin lähetystä:
    https://www.facebook.com/ylesapmi/videos/1183417268342656/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusattu Pirita on itse todellinen kiusaaja! Hän antaa "saamen kansan" äänen valitsemilleen harvoille ja vahingoittaa siten koko saamen kansan asiaa. Ei minkäänlaista sivistystä, vain äärimmäistä röyhkeyttä.

      Poista
  79. Miten nuoret saamelaiset kehtaavat pilkata saamelaisyhteisössä vanhempaa henkilöä. Yli 70 vuotias Kyrö on varmasti kunnioitettu jäsen yhteisössään vaikka ns. valtasaamelaiset yrittävät mustamaalata häntä. Jonkun on tehtävä tälle asialle jotakin. Miten on mahdollista että suomessa voi julkisesti pilkata rasistisesti mediassa. Kyrö on enemmän saamelainen kuin moni nyt hallituksessa istuva. Ei saamelaisuus ole vain kieli ja puku. Holmberg ja jääskö eivät tunne kulttuuria. Saamelaiset kunnioittavat vanhempia. Aivan sama mitä mieltä heistä olisivat. Mutta tästä eivoi syyttää heitä vaan heidän vanhempia jotka heille esimerkin ovat näyttäneet. Mutta oottakoot vain. Vielä heistäkin tulee 70 kymppisiä ja katsotaan kuinka heidän kieli kääntyy kun ei tunnu kääntyvän kunnolla nytkään. Jääskö pilkkasi suoraan twitterissä Kyrön puhumista mutta itse kärsii pahasta R viasta. Onko se epävarmuutta omasta puhumisesta kun pilkkaa toista? Tulisi jääskön puheesta vielä hupaisampi suohpanterrorvideo kuin kyrön lukemasta puheesta. Niin huomioikaa lukemasta sillä kuka voi muistaa kaiken ja pysyä ajatuksessa kun pääsee johtamaan kokousta.

    VastaaPoista
  80. Niin Neetan kuin Aslak Holmberginkin toiminta osoittaa vain huonoa käytöstä, sivistymättömyyttä sekä täydellistä harkintakyvyn ja ymmärryksen puutetta.
    Kumpikaan ei ole enää niin nuori, että se voitaisiin laskea kategoriaan "nuoruus ja hulluus". Molemmat ovat noin kolmekymppisiä, jonka ikäisiltä voidaan odottaa aikuismaista käytöstä.

    Neetan kostonhammasta on pakottanut jo muutaman vuoden,ja nyt hän laskee olevansa vallan kukkkuloilla ja voivansa kohdella Kari Kyröä miten vain. Ei Neeta yhdestä kerrasta oppinut.

    VastaaPoista
  81. Mikä Neetan kostonhammasta pakottaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. muistaaseni muutam vuosi sitten Neeta kirjoitti jossain blogissa ehkä Neeta inarilaisen blogissa tai sosiaalisessa mediassa Kari Kyröstä täysin sopimattomasti. Muistini mukaan hän pyysi tai joutui pyytämään anteeksi tekoaan.

      Poista
  82. Jos saamelaisten tulevaisuus on noiden tuollaisten aslakkien ja neetojen varassa, ei se hyvältä näytä. Nuo "nuoret" ajavat itsensä sellaiseen asemaan, ettei heitä arvosteta eikä pidetä vakavasti otettavina yhteistyökumppaneina. He ovat yhdenlaisen propagangakasvastuksen tuotteita, kasvattajina edellisen sukupolven professorit, joille nuo olisivat käyttökelpoista "jalkaväkeä" elleivät niiden latingit olisi menneet hiukka liiaksi ylitse. Nyt taitavat suohpanterrorin rynnäkkökiväärit levitä omiin käsiin.

    VastaaPoista
  83. Olsiko tuo neetailu sitä Pauliinan kertomaa häpeäpolitiikkaa, nimittäin käänteisesti?

    VastaaPoista
  84. Saamelaiskäräjien kokouksen pitkä kesto ja sen näennäinen sekavuus ei syntynyt itse kokouksessa, vaan se oli suunniteltu.
    Eräs aktiivinen nuori edustaja twiittasi kokouksen aikana jollekin, että "hidastussuunnitelma toimii".

    Se viittaa siihen, että kokous oli etukäteen käsikirjoitettu, sillä oli ohjaaja ja apuohjaajia sekä kokouksessa että sen ulkopuolella.

    Prostesti, Metsähallituslakia koskeva lausunto, pitkät "neuvottelutauot" ja tilanteessa synnytetty pitkitetty keskustelu viittaavat siihen. Dramaturgia taisi onnistua hyvin.
    Jos on mahdollista katsoa kokouksen videointi, katsokaa ja kiinnittäkää huomioita kuka missäkin kulkee ja kenen kanssa, ja kuka istuu strategisessa kohdassa kuin tatti.

    VastaaPoista
  85. Yle Sapmin uutisten mukaan Pirita lähtee syyskuussa Londoniin opiskelemaan entiseen opinahjoonsa Media and communications -kurssille. Opinnot päättyvät kesäkuussa.

    Vaikka opinnot sujuisivat erinomaisesti, ei yksi korjaannu. Piritalla on yksisilmäisyyden ja -korvaisuuden asenneongelma, joka ei tiedolla parannnu.

    Ensimmäinen järkevä ratkaisu Piritalta.

    Saamelaiskäräjien juntta kyllä pitää huolen, ettei kukaan journalistin eettisiä ohjeita noudattava tule hänen sijalleen.

    VastaaPoista
  86. Saattaa se vain Neeetta joutua toisenkin kerran pyytämään anteeksi. Se kun ei ole aivan pois sulettua että tulee kutsu leivätömän pöytän eteen.

    VastaaPoista
  87. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa Aslak Holmbergin ja Neeta Jääskön mielenilmaisut osoittavat selkeästi, että vapautta puolustanut poliittinen radikalismi on muuttunut irvikuvakseen. Saamelaisen kulttuurimarxilaisuuden perilliset ovat muuttuneet vapauden ja suvaitsevaisuuden vastaiseksi voimaksi, joka haluaa määrätä inarinsaamelaisten historiallisista oikeuksista. Se yrittää kahlehtia vapaata ajattelua ja käyttämällä kyseenalaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi.

    Vastavaikutus tällaisia vallan tavoittelukeinoja kohtaan on näkösällä. Saamelaiset äänestäjät ovat jo haastaneet juoksuhautoihinsa jääneen saamelaisradikaalijoukon. Tämän joukon tunnukset ovat populistisia. Poliittinen väri ja uuden ilmiön saama vastaanotto hämmentää monia saamelaisia ja heidän väärtejään. Yksi asia on kuitenkin selvä: meidän yhteiskunta on saavuttanut kehitysvaiheen, joka uhkaa sen omaa olemassaoloa. On kuljettu liian kauas suuntaan, joka ei enää tue myönteistä kehitystä. Inarinsaamelaisten historiallisten oikeuksien puolustajat Kari Kyrö ja Anu Avaskari eivät ole saamelaisten vihollisia, vaikka sellaista mielikuvaa yritetään luoda.

    Valitettavasti eräät saamelaiset ovat seuranneet liian pitkälle profeettoja, joiden sanoma ei enää kerro totuutta. Niinpä vasemmistolaisuus, joka kerran tarjosi väitetylle saamelaisten sorrolle, ei tarjoa saamelaisille vaihtoehtoa, jota suohpan terrorismin kannattajat ajavat.

    Ajattelun tasolla Holmberg ja Jääskö ovat ryhtyneet valvomaan marginaalisia asioita. Politiikassa tällaiset henkilöt turvaavat asemansa sensuurin ja demagogian keinoin. Kaiken kaikkiaan Holmbergin ja Jääskön esiintyminen panee kysymään, miksi julkisessa keskustelussa halutaan kieltää järjen käyttö ja korvata se demagogialla, sensuurilla ja vääristelyllä. Kaikki saamelaiset eivät ole tyhmiä, niin kuin saamelaiseliitti kuvittelee.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  88. Toimintasuunnitelman käsittelyssä seuraavia kommentteja Yle sapmissa:
    ”Päivän ensimmäisen esityksen toi uusi edustaja Kari Kyrö Inarista. Hän esitti – puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion pyynnöstä – että Saamelaiskäräjät ottaa toimintaohjelmaansa inarinsaamelaisten oikeusasian selvittämisen ja vahvistamisen. Kyrö vertasi asiaa kolttasaamelaisten omaan lakiin”

    Juuso:
    ”Kansainvälisen strategian osalta Juuso näkee suurena puutteena sen, ettei kansainvälisillä asioilla ole omaa virkamiestään Saamelaiskäräjillä.”

    ” Saamelaiskäräjillä ei ole toimintaresursseja poliittiseen toimintaan ja yhteisymmärryksen rakentamiseen. Juuson mielestä Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Saamelaiskäräjien tiedottajan viran ja muiden toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. ”

    ”Saamelaiskäräjillä ei ole toimintaresursseja poliittiseen toimintaan ja yhteisymmärryksen rakentamiseen. ” kommenttini:!!!!!!!!!!!

    Juuso työjärjestysestä
    ”että nykyisillä Saamelaiskäräjillä on osaamista tehdä kokonaisvaltainen, Saamelaiskäräjät läpileikkaava uudistus. Juuson mielestä Saamelaiskäräjillä olisi mahdollisuus rakentaa oma demokratiamallinsa. ” (kommenttini: onhan niitä oikeitakin demokratiamalleja, tuskin Juuso niistä mitään tietää, siitä osaamisesta ei kyllä ole näyttöä)

    Asko Länsman
    ”Länsman ehdotti Saamelaiskäräjien toimintaohjelmaan saamelaisen poronhoidon työryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi selvittää mahdollisuuksia perustaa oma edunvalvontaelin saamelaiselle poronhoidolle, eräänlainen saamelaisten paliskuntan yhdistys. Länsmanin ehdotusta kannatettiin laajalti. ”

    Neeta Jääskö
    …” inarinsaamelaisia koskevat kysymykset ovat olleet paljon pinnalla täällä Saamelaiskäräjillä viimeisten vuosien ajan. Ne tuntuvat olevan sellaisia kysymyksiä, että niihin pysähtyy kaikki eteneminen myös muiden saamelaisten näkökulmasta. ”
    Huom. mikä motiivi asia pitää ”hoitaa”! Pois valtaenemmistön pyrkimyksiä häiritsemästä.

    Tiivistetysti: Ainakin kahdelle saamelaiskäräjien jäsenelle pedataan paikkaa, Pentti Pieskille tiedotusjohtajan virkaa ja Tuomas Aslak Juusolle kansainvälisten asioiden hoitaminen (pääsisi taas matkustelemaan”

    Monet asiat ”sopuisuus” ym. eivät tunnut uskottavilta, sen sijaan omien henkilökohtaisten asioiden ajaminen on erittäin uskottavaa. Saamelaiskäräjien kautta vakinaiseen virkaan.
    Pitäisi vielä keksiä hyvä virka niille jäsenille, joilla ei satu sellaista olemaan.
    Tässä taloudellisessa tilanteessa valtio tuskin kasvattaa sk:n budjettia. Tiedotusjohtaja ja kansainvälisten asioiden (johtaja?) Eivät ratkaise ongelmia, jotka tulivat järjestäytymiskokouksessa esiin.


    VastaaPoista
  89. Eikö sk:llä enää ole vaalilautakuntaa? En löydä. Keitä sinne on valittu?

    VastaaPoista
  90. Petra Kuuva inarinsaamelaisten makasiinissa: "Kun olen lukenut somekeskusteluja niin kyllähän tulee sellainen tunne, että ei voi puhua yhdestä saamenkansasta. Kyllä me olemme enemmän kuin yksi saamelaisryhmä."

    Hyvä Petra! Olen samaa mieltä. Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä ja täällä on kolme saamelaiskulttuuria, joista inarinsaamelainen kulttuuri on omanlaisensa ja monessa poikkeaa sekä pohjoissaamelaisesta että kolttasaamelaisesta kulttuurista.
    Tänä päivänä Inarissa asuu Inarin saamelaisia, joiden kieli ja kulttuuritausta on pohjoissaamelainen, kolttasaamelaisia ja suomenkielistyneitä inarinsaamelaisista polveutuvia. sekä suomalaisia.
    Viimeisten vuosikymmenten aikana on solmittu avioliittoja "yli rajojen" ja monella on juurensa useissa kulttuureissa.
    Äänestäessään, jokainen valitsee ryhmänsä.

    Uuden saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous oli epädemokraattisuudessaan ennen kuulumaton. Ne, jotka sopan keittivät eivät ole uskottavia ennenkuin teoillaan ovat osoittaneet noudattavansa demokratian sääntöjä ja lakeja, ja kunnioittavansa kaikkien saamelaisten oikeuksia tasavertaisina jäseninä.
    Siihen on pitkä matka.

    VastaaPoista
  91. Eri saamelaisryhmiin kuuluvien "seka-avioliitoista" ja jaetuista identiteeteistä huolimatta voisi olla selkeintä, että uusittavassa itsehallinto- ja edustusjärjestelmä kukin henkilö voisi olla äänivaltainen jäsen vain uhdessä saamelaisyhteisössä. Tällä olisi mahdollisuus päästä eroon siitä että toiseen yhteisöön kuuluvat valitsevat ketkä edustavat toista yhteisöä ja päättävät sen asioista.

    USA:ssa toiset alkuperäisyhteisöt sallivat kuulumiseen myös toiseen yhteisöön, toiset taas eivät. Us4eissa yhteisössä toiseen yhteisöön liittynyt erotetaan iäksi, samoin se, joka ilmoittaa eroavansa - eikä takaisin ole tuloa. Näin jyrkkä linja ei ehkä istuisi tänne?

    VastaaPoista
  92. Onhan siellä hallituksessa vielä Nilla Tapiolakin inarinsaamelaisten edustajana. Hänhän oli Klemetin mukaan inarinsaamelaisten edustajana saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmässäkin, koska Nilla Tapiolan isänäiti oli inarinasaamelainen kalastaja.

    Mites’ se meni niitten naurhinsiementhen ja kohtujen kanssa se polveutuminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja eikö se ole saamelainen näkemys jotta "neljännessä polvessa se koirankin veri huononee", sati ihmisen, vai miten se yks lismalainen neitonen Suomen kansaa YLE:n A-Streamissa valisti. Totta vissiin se inarilaisuus nouattaa sammaa lakia. Sen veriopin mukaan inarilaisuus alkaa erräillä olla jo aika lailla "huonoa".

      Poista
  93. Onko se tämä se asia (vastine Kari Kyrölle osoitteessa http://dolgematki.soup.io/), josta Neetalla on jäänyt jotain hampaankoloon Kari Kyröä kohtaan. Melkoinen anteeksipyyntö tämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on. Lantalaisella on alunperin tarkoitettu uudisasukasta. Mutta se on saanut merkityksen "suomalainen tai suomenkielinen", jota eräät saamelaiset ovat ruvenneet käyttämään kielteisessä merkityksessä.
      Neetan anteeksipyyntö olisi ollut vilpitön, jos hän ei olisi loppuosassa hän purkanut kaunaansa suomenkielisiin eli suomalaisiin nähden. Mitähän erottelua tuokin on?

      Poista
  94. Jospa joku tolkun ihminen edustajien joukossa tekisi puheenjohtajalle "välikysymyksen" siitä, hyväksyykö hän takinkääntöprotestin kaltaisen mielenosoituksellisen ja hyvien saamelaisten tapojen vastaisen käyttäytymisen, vai tulisiko edustajien jatkossa mielipide-eroista huolimatta käyttäytyä kokouksissa ja toisiaan kohtaan arvokkaasti ja asiallisesti.

    PJn vastaus voisi sisältää moitteen kahdelle nuorimmalle edustajalle, ja jos he ovat fiksuja ja ymmärtävät etunsa, he voisivat omassa puheenvuorossaan pyytää anteeksi Kyröltä, tai ilmoittaa, että he ovat jo sen tehneet yksityisesti. Tämä tarjoaisi myös mahdollisuuden todeta, että protesti suuntautui Suomen valtiota vastaan, eikä toista edustajaa vastaan, eikä hänen henkilöään vastaan. Tästä olisi se etu nuorten kannalta, että tämän pitäisi poistaa mahdollisuus että tehty teko voitaisiin tulkita solvaukseksi. Jos haluaa olla vielä diplomaattisempi tämän voi varmistaa esittämällä puheenvuorossa toteamalla että erimielisyydet saamelaispoliittisista linjauksista ei estä puhujaa työskentelemästä saamelaiskäräjillä Kyrön kanssa, jota puhuja arvostaa henkilönä ja jonka saamelaisuutta hän ei kiistä kun KHO on sen vahvistanut. Olisihan siinä pieni heitto Kyröön päin, mutta sen voisi sallia että nurinpäinnuutin itsetunto ei saisi niin pahaa kolhua että siitä seuraisi pitempiaikainen henkinen trauma.

    Uskonpa kuitenkin, että varsinkaan Holmberg ei tällaiseen canossanmatkaan taivu. Niinpä hän sitten joutuukin kantamaan saamelaispoliittista pöykkyripeskiä sosiaalisessa mediassa ainakin jonkin aikaa. "Nuttu nurin, onni oikein" ei aina ole paras ohje.

    VastaaPoista
  95. Pekka Aikio tänään Ylen sivuilla:

    "Pelkää Saamelaiskäräjien muuttuvan pelkäksi kieli- ja kulttuuriorganisaatioksi

    Pekka Aikio katsoo tulevaisuuteen huolissaan. Hän pelkää, että maa- ja vesioikeuksien pysähtymisen myötä Saamelaiskäräjistä tulee pelkkä kieli- ja kulttuuriorganisaatio."

    Mitä muuta sitten olisi pitänyt olla?

    "Laki saamelaiskäräjistä

    1 luku

    Yleiset säännökset

    1 § (30.12.2002/1279)

    Lain tarkoitus

    Saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään. Tähän itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät."

    VastaaPoista
  96. Suomen Saamelaiskäräjät täyttää tänään 20 vuotta – "Silloin oli suuret odotukset maaoikeuksien suhteen"

    http://yle.fi/uutiset/suomen_saamelaiskarajat_tayttaa_tanaan_20_vuotta__silloin_oli_suuret_odotukset_maaoikeuksien_suhteen/8712983

    "Saamelaiset on alkuperäiskansa, ei pelkkä kielellinen vähemmistö. Alkuperäiskansalle kuuluu myös maa- ja elinkeino-oikeudet, ja meillä oli todella suuri usko siihen, että saamme sellaiset oikeudet,
    – Haluan aina muistuttaa, että Saamelaiskäräjien velvollisuus on puolustaa koko alkuperäisasemaa. Siihen kuuluvat oikeudet maihin, vesiin ja elinkeinoihin. Saamelaiset ovat omistaneet oman alueensa, laidunmaat, kalastusvedet ja metsänsä. Ne ovat kuuluneet saamelaisille, Aikio sanoo."

    Niinpä niin, epäselvää vaan on, kenelle saamelaisille ne tarkkaan ottaen ovat kuuluneet.

    "– Nykyään tilanne on se, että Suomen valtio haluaa edetä kovasti ja nopeasti. Pelkään, että ensi vaaleissa neljän vuoden päästä tulee sellainen tilanne, että Saamelaiskäräjille pääsee paljon, hyvin paljon lantalaisia sisään laillisesti, Aikio sanoo."

    Jotka siis laittomasti pitäisi pitää ulkopuolella vai?

    VastaaPoista
  97. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous 23.2016 osoitti kaikille, myös epäilijöille, minkälaista suden politiikkaa saamelaiskäräjissä harjoitetaan. Kaikille selvisi mitä on saamelainen demokratia; erikoisuus jota tarjotaan demokratian asemasta eri lisukkeilla höystettynä ihmisten toiveilla, oikeudenmukaisilla muutoksilla ja alkuperäiskansailluusioilla. Komedia uudesta saamelaisparlamentista osoittautuu kehnoksi itsensä parodioimiseksi. Jokainen teatterin kanssa tekemisiin joutunut tietää, että lavalla puhutun tekstin sanat ja niiden kautta ilmaistu ajatus ovat kaksi eri asiaa. Samalla tavalla saamelaiskäräjillä ja niistä uutisoitaessa puhutaan kauniita sanoja, jotka kuitenkin ovat pelkkiä fraaseja eri saamelaisryhmien yhdenvertaisuudesta. Toiminta on täydessä ristiriidassa repliikkien kanssa eikä empatiasta ole tietoa.

    Komedian parodia lässähti ja saamelaisparlamentti vuosimallia 2016 muuttui tämän jälkeen normaalissa järjestyksessä yhden aatteen puoluekokoukseksi. Pieni eliitti sanelee pelisäännöt saamelaisdemokratian nimissä, kahmien kaiken vallan enemmistölle. Inarinsaamelaiset Kari Kyrö ja Anu Avaskari pelataan ulos pitkitetyssä vaalimenettelyssä joka vain auttavasti verhoaa pelin julmat säännöt. Tämän irvokkaasti naamioidun epädemokratian taustaa vasten tuikahtelevat hilpeästi erityisesti kunnostautuneet avustajat.
    Tässä saamelasisirkuksessa sen sirkustaiteilijat ovat taitavia ja hyvin harjoitelleita, esittävät vaikka mitä. Pyhät käsitteet lentelevät heidän hyppysysissään kuin pitkällisessä käytössä halkeilleet jonglöörin pallot.

    Mitä tulee saamelaisiin demokraatteihin, niin siinäkin kuvasta tulee melko hapan, kyllästyttävää kaavamaista demagogiaa, hurmioitunutta itsensä ihastelemista, kömpelöä oman identiteettinsä pönkittämistä ja masentavaa harrastelijamaisuutta, joka toivottavasti johtavan eliitin lujalla otteella häviää.

    Valitettavasti saamelaisesta demokratiasta ovat ehtyneet tuoreet rakentavat ja tuoreet ajatukset, eliitin sanelupolitiikasta periaatteessa poikkeavan ajattelutavan kehitys on tukkeutunut. Käräjien omahyväinen saamelaiseliitti on synnyttänyt minussa häpeän tunteen. Minua hävettää siksi, että häpeän tuntemisen kokemus on eliitiltä näivettynyt. Heidän joutavan harrastelijamaista rehentelyään en enää kestä kuunnella. Mutta vielä enemmän tunnen mielipahaa onnettomien äänestäjien takia, jotka jälleen kerran petetään ja hylätään. Hallituksen valinta oli etenkin Avaskarin ja Kyrön äänestäjille kuin märän rätin heittäminen heidän kasvoilleen

    Saamelaiskäräjien puheenjohtajan huoli saamelaisista on liikuttavaa; rouva puheenjohtaja reissailee ympäri maailmaa ja vaateliaan ja päälle käyvään tyyliinsä ravistelee järjestään kaikkia kansainvälisiä tahoja saadakseen nämä myötämielisiksi ILOn sopimuksen ratifioimiseksi.

    Jähmettynyt saamelaisdemokratia ei ole kykenevä tekemään käännettä, mutta se on silti, tai juuri siksi tullut murtumakohtaan. Sulkekaamme ympyrä ja tehkäämme lyhyt yhteenveto viimeisten leikkien ja huvitusten tuloksista. Saamelaiskulttuurille on demokratian petolliseen aikaan tapahtunut merkillinen, surullinen, ja masentava muodonmuutos: itsehallinnon piti vapauttaa saamelaiskulttuuri, mutta siemaus tätä vapautta tukehduttikin sitä nauttineen. saamelaiskulttuurin. Tämähän vetää jo vertoja kreikkalaiselle tragedialle, paitsi että käsillä komedia. Sellaisen lavasteissa on aina paljon ovia, joista tullaan yllättäen, jossa kuljetaan ristiin, joiden taakse piiloudutaan. Joku avaa komeron oven, jonka taakse oli kerääntynyt sinne mätetty todellinen alkuperäiskansa ja sen kulttuuri, himoitut kielletyt hedelmät vyöryivät yllätyksenä äimistyneen ja ylenpalttisuudesta pöllähtäneen saamelaiseliitin päälle. Siitä hyvästä eliitti pyrki valinnoillaan eristämään todelliseen alkuperäisväestöön kuuluvat Kyrön ja Avaskarin.

    Yksi leikeistä on ollut saamelaisradion päästäminen vapaalle jalalle – ilman että se olisi mitenkään häikäisevä omaperäisyydessään.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertaus antiikin tragediaan on hyvä. Nämä saamelaiseliittipoliitiko- näyttelijät eivät vain huomaaa näyttelevänsä eivätkä tiedosta, että yleisö sen tietää. Siitä syntyy tragikomedia,

      Toisaalta heidän mielestään se, että heidän pyrkimyksensä eivät ole toteutuneet "mitään ei saatu aikaiseksi", on vain ja yksinomaan suomalaisten ja valtiovallan pahantahtoisuutta ja suoranaista kiusantekoa ja vainoa.
      Varsinkin Yle sapmi on käyttänyt rankimman päälle mainosmaailmasta tuttuja vaikuttamiskeinoja ja propagandaa. Mutta ei saamelaiskäräjien ja sen käsikassaran toiminnassa ei ole mitään vikaa. Ja jos joku mainitsee, että niiden tapa tehdä saamelaispolitiikaa saattaa osaltaan olla syynä vastoinkäymisiin, niin silloin tuohdutaan ja sanotaan "sekin (etteivät asiat etene) pannaan meidän syyksi".
      Ehkä kannattaisi pistää käsikirjoitus ja lavastus uusiksi sekä vaihtaa ohjaaja ja näyttelijät.




      Maailman ainoa vaikuttajataho, joka kieltää oman osuutensa tapahtumiin.

      Poista
  98. YLE Sápmin uutisoiman oikeusministeriön selvitykssen mukaan 26% kyselyyn vastanneista saamelaisista oli kokenut vaientamista tai yhteiskunnallisen osallistumisen rajoittamista. Mistähän rajottamisesta mahtaa olla kysymys, vai oliko inarinsaamelaisilla yliedustus vastaajien joukossa? Vastattavana oli kysymys "Minkä tyyppistä häirintää tai vihapuhetta olet kohdannut?". Muitakin kuin saamelaisa koskeneeseen avoimeen kyselyyn vastasi 1475 henkilöä, joista siis vain osa oli saamelaisia.

    VastaaPoista
  99. Ei suinkaan ihme, että todellista saamelaisylivaltaa pitelevät halusivat

    nuoren ja helposti ohjailtavan Tiina S-A:n käräjien presidentiksi.

    Hän ei joko uskalla tai peräti halua toimia kolttaäänestäjiensä

    hyväksi. Presidentin on näemmä toimittava porosaamelaissukujen

    "äänitorvena". Tällaista on Helsingissä esiintuotu

    " YLEISSAAMELAISUUS".

    VastaaPoista
  100. Vihapuhe- tai häirintätapausten tekijäksi (perusteena saamelaistauusta) on 43% tapauksista ilmoitettu poliitikko tai julkisessa asemassa oleva henkilö!!!

    http://img.yle.fi/uutiset/sapmi/article8716108.ece/ALTERNATES/w960/va%C5%A1%C5%A1is%C3%A1gat%20vihapuhe%20oikeusministeri%C3%B6%20vuoigatvuohtaministeriija%20raporta%20raportti

    http://img.yle.fi/uutiset/sapmi/article8716083.ece/ALTERNATES/w960/va%C5%A1%C5%A1is%C3%A1gat%20vihapuhe%20oikeusministeri%C3%B6%20vuoigatvuohtaministeriija%20raporta%20raportti

    VastaaPoista
  101. Tieteellisestä näkökulmasta saamelaisuutta on tarkasteltava samoilla ehdoilla kuin muitakin kansallisia liikkeitä. Tällöin yleissaamelaisuuden yhdeksi vertauskohteeksi tulee hakematta suurvenäläisiä tavoitteita edistänyt ja edeistävä pansalaavilaisuus. Siihen istuu kaukaisin päätavoite, rajat ylittävän suursaamelaisen valtionmuodostelman luominen.

    VastaaPoista
  102. Saamelaisten aineisto poikkesi muista mm. koulutuksen suhteen. Korkeakoulutettujen osuus oli poikkeuksellisen suuri "Puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, 41 %:lla toisen asteen koulutus, 5 %:lla
    tutkijakoulutus ja 5 %:lla peruskoulutus. Puolet vastaajista oli työssä ja neljännes koululaisia
    tai opiskelijoita."

    Tuosta ja muista tuloksista voidaan suoraan tietää mikä joukko on vastannut kyselyyn kyselyyn.
    Tulokset saamelaisten osalta ovat hyvin paljastavia, kansanedustajat ja muut julkisuuden henkilöt sekä julkinen sana syyllistyvät vihapuheeseen ja häirintään.
    Etenkin ILO sopimuksen käsittelyssä!
    Silläkin uhalla, että tämä puheenvuoro tulkittaisiin vihapuheeksi, sanon että muu maailma ihmettelee, Onko Suomessa sananvapaus?

    VastaaPoista
  103. Ei ole Suomessa enää sananvapautta, jos kaikki saamelaiseliitin kannasta poikkeavat mielipiteet koetaan kiusaamiseksi, rasistiseksi vihapuheeksi ja häirinnäksi, jotka aiheuttavat saamelaisille psyykisen terveyden ongelmia.

    Eräs vihapuhetta, häirintää ym kokenut tutkimukseen osallistunut kertoo tutkimuksessa:
    "Olen itse pyrkinyt vaikuttamaan saamelaiskysymyksiin, luennoin niistä ja opetan,
    osallistun nettikeskusteluun. Kaikki toiminta, joka kohdistuu saamelaisiin
    juuri nyt, kohdistuu juuri minuun. Yhteiskunnalliset toimet kuten se, että Lapin
    kansanedustajat asettuivat Saamelaiskäräjiä vastaan. -- Saatiin masinoitua
    kampanja ILO 169 sopimusta vastaan. Valtakulttuuri ei vain kävele ylitsemme,
    vaan kaikki toiminta halventaa ja asettaa huonompaan asemaan. Jos joku nousee
    puolustamaan, niin halveerataan häntä.”

    Tutkimuksessa todetaan, että
    "Tiedonkeruu perustuu eri kanavia hyödyntäen tiedotettuun avoimeen kyselyyn sekä
    haastatteluaineistoon. Tällöin tulee muistaa, että kyselyyn vastaajat ja haastatteluun
    osallistuvat ovat itse valikoituneet näytteeseen, jota ei voi pitää edustavana otoksena
    perusjoukosta. Siten aineiston perusteella voidaan kuvata ilmiötä ja kokemuksia mutta
    ei voida tehdä yleistettäviä kohderyhmäkohtaisia johtopäätöksiä vihapuheen ja häirinnän
    yleisyydestä."

    Tätä tarkennusta en löytänyt Yle Sápmin ao. tutkimusta koskevasta uutisesta.
    Minusta uutisen tekstissä ei otettu huomioon em. tärkeää täsmennystä.

    VastaaPoista
  104. Olenpa minäkin yrittänyt väsätä keskipitkää yhteenvetoa vihapuheselvityksestä saamelaisten osalta. Osin tulee samoja mainintoja kuin mitä täällä on jo tehty.

    Oikeusministeriön sivuilta löytyy ministeriön tiedote ja tutkijoiden tiivistelmä selvityksestä ja linkki täysipitkään selvitykseen:
    http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1456826655763.html

    Lukaisin varsinaisen selvityksen saamelaisten koskevilta osiltaan ja selostan alla mitä löysin.

    Selvitys koski erilaisia vähemmistöryhmiä: romanit, saamelaiset, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Saamelaiset olivat siis yksi osaryhmä edellämainittujen joukossa.

    Selvitys tehtiin avoimella haastattelulla, johon osallistui 1 475 henkilöä. Lisäksi tutkijat tekivät 43 mainittujen vähemmistöryhmien jäseniin kohdistunutta haastatelua sekä haastatteluvat 13 asiantuntijaa.

    Selvityksestä ja mahdollisuudesta vastata kysymyksiin tiedotettiin eri kanavia hyödyntäen. Tutkijat huomauttavat itse, että kyselyyn vastaajat ja haastatteluun osallistuvat ovat itse valikoituneet näytteeseen, jota ei voi pitää edustavana otoksena perusjoukosta. "Siten aineiston perusteella voidaan kuvata ilmiötä ja kokemuksia mutta ei voida tehdä yleistettäviä kohderyhmäkohtaisia johtopäätöksiä vihapuheen ja häirinnän yleisyydestä", todetaan tutkimuksen menetelmäkuvauksessa. Arkisemmin ilmasten tämä tarkoittaa, että vastaajat ovat valtaosaltaan saamelaispolitiikasta kiinnostuneita tai siinä itsekin aktiivisia nuoria opiskelijoita ja tutkijoita,jotka ovat ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä. Tämän seurauksena he ovat myös kohdanneet paljon vihapuheeksi ja häirinnäksi kokemaansa, sillä nimenomaan saamelaisille on tyypillistä kohdata nämä asiat juuri sosiaalisessa mediassa.

    Kyselyssä annettiin mahdollisuus ilmoittaa valmius tarkempaan haastatteluun. Haastattelut jakautuivat kutakuinkin tarkoin kaikkiin kohderyhmiin; saamelaisista haastateltiin tarkemmin 7 henkilöä. Haastatelluista tutkijoista yksi oli saamelainen tutkija, jota ei nimetä.

    "Vihapuhujana" saamelaisten kohdalla oli muihin ryhmiin verrattuna useammin omaan vähemmistöryhmään kuuluva, mikä täällä jo mainittiin.

    Vastaajista 8 % oli saamelaisia; tämä olisi 118 henkilöä, mutta tutkimuksessa annetaan vastanneiden saamelaisten luvuksi 112. Vastanneista 112 saamelaisesta 62 elin noin 70 % oli kohdannut vihapuhetta tai häirintää saamelaisuutensa vuoksi. Hieman yli puolet näistä eli noin 32 henkilöä oli kokenut vihapuhetta tai häirintää saamelaisuutensa vuoksi 1-10 kertaa viimeisen vuoden aikana, viidesosa noin kerran kuussa ja hieman yli viidesosa muutaman kerran kuussa tai viikoittain. Vähintään kerran kuussa vihapuhetta tai häirintää kohtasivat siis noin
    40 % eli kaksi viidennestä sitä kohdanneesta, mikä vastaa noin yhtä viidesosaa kaikista vastanneista saamelaisista.

    Yleisin vihapuheen tai häirinnän tapahtumapaikka oli saamelaisten kohdalla internet, mikä poikkeaa muista vähemmistöistä. Kolmasosa vihapuhetta ja häirintää kokeneista eli eli noin 20 saamelaista oli kokenut vihapuhetta tai häirintää Facebookissa, kolmasosa julkisella keskustelupalstalla ja viidesosa muualla sosiaalisessa mediassa. Tämä noin kolmasosa edusti noin 25 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista 112 saamelaisista.

    Jatkuu…

    VastaaPoista
  105. …jatkoa

    Saamelaisten kokemista vihapuheisista yleisimpien joukossa oli "saamelaiset ovat maahanmuuttajia Norjasta". Valtaväestön saamelaisiinkohdistuma vihapuhe oli sen kokijoiden ja tutkijoiden mukaan "osittain poliittista ja liittyy saamelaisten oikeuksien kieltämiseen (mm. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen – sopimus nro 169 – ratifioinnin lykkääntymiseen)".

    Mielenkiintoinen tulos on, että saamelaisten omalta vähemmistöryhmältä tuleva häirintä tai vihapuhe liittyy usein oman saamelaisidentiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä (mm. saamelaisten edustuksellisen toimielimen saamelaiskäräjien toimesta) tai voi ilmetä eri saamelaisryhmien välillä.

    Tämä viitannee siihen, että nämä vastaajat ovat olleet inarinsaamelaisia tai statuksettomia. Eräs henkilö sanookin "Olen hakenut [saamelaiskäräjillä äänioikeutetuksi] – minua on vähätelty ja haukuttu. Heidän mukaansa en kuulu saamelaisryhmään ---”.

    Toinen luonnehdinta kuului: "Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus ei tunnustanut saamelaisuuttani (saamelaisuuttamme), piti hakea oikeutta KHO:sta asti. Saamelaiskäräjälain kriteerit täyttyy, he vain kielsivät ja kyseenalaistivat viranomaisten todistuksetkin?-- -”

    Joku toteaa: "---Emme myöskään luota eduskunnan kykyyn käsitellä saamelaisasioita kunnioitusta herättävällä tavalla, sillä meistä käytettävät nimitykset, joita kansanedustajat usein käyttävät, ovat alle kaiken arvostelun.--”

    Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin mitä alla kaiken arvostelun olevaa nimittelyä jokut kansanedustajat ovat "usein" harrastaneet ja missä.

    Kyselyyn vastanneesta 112 saamelaisesta peräti 11 ilmoitti kuuluvansa myös seksuaalivähemmistöön. Ellei tämä ole saamelaisten keskuudesta yleisempää kuin maan koko väestössä, tämä kertoo osaltaan jotakin vastaajien valikoitumisesta.

    Vastanneista saamelaisista 70 % kuului ikäryhmiin 18-44 vuotta ja 30 % ikäryhmiin 45-yli 65 vuotta. Vastaajista 5 %:lla oli pelkkä peruskoulutus ja 41 %:lla toisen asteen koulutus. Puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto ja 5 %:lla tutkijakoulutus, mikäli sekin taas kertoo vastaajien valikoitumisesta.

    VastaaPoista
  106. Twitterissä puffattiin tällaista "antro-blogin" kirjoitusta:
    http://www.antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeuksista/

    Jutussa sanotaan mm: "Keskustelu saamelaisuuden määrittelystä on kiihtynyt etenkin viime vuonna järjestettyjen saamelaiskäräjävaalien ja niihin kohdistuneiden valitusten jälkeen. Tuolloin korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi 93 uutta saamelaista henkilöä äänestyskelpoisiksi, mutta kielsi myöhemmin saamelaiskäräjiä järjestämästä uusia vaaleja. Saamelaiskäräjät olisivat halunneet järjestää uudet vaalit, sillä he eivät nähneet vaalituloksen edustavan uutta jäsenistöään." Eiköhän tuo ennemminkin käynyt niin, että saamelaiskäräjät halusivat järjestää uudet vaalit ilman näitä uusia äänestäjiä, koska Sk katsoi että he eivät edusta saamelaisia? Kun lipsahdusten esiin nostaminen on ollut viime päivinä muotia saamelaispolitiikassa niin todettakoon että jutun lipsahdus siitä että "aamelaiskäräjät olisivat halunneet järjestää uudet vaalit, sillä he eivät nähneet vaalituloksen edustavan uutta jäsenistöään" on hiukan mielenkiintoinen. Ikäänkuin vaalitulos ei edusta saamelaiskäräjien jäsenistöä? Vai mikä on takana oleva ajatus? Koostuuko tämä "jäsenistö" saamelaiskäräjille valituista jäsenistä, vai onko käräjät joku klubi, jonka jäseniä ovat kaikki vaaliluetteloon hyväksytyt, jotka klubin vanhat jäsenet, ei siis KHO, on hyväksynyt?

    Jutun kirjoittajalla on aivan ilmeisesti ollut pieniä vaikeuksia ymmärtää kaikkea vaalienuusimisfarssista kuulemaansa tai lukemaansa. Sitä eteenpäin kirjoittaja referoi paremmalla menestyksellä oikeusabtropologi Reetta Toivasta, joka problematisoi saamelaiseksi identifioimista.

    Vaan lukekaapa ite!

    Muun muassa YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi kyseenalaisti KHO:n päätöksen kieltää uusintavaalit, sillä käräjille, eli saamelaisten korkeimmalle poliittiselle elimelle, katsotaan kuuluvan itsemäärämisvalta.

    VastaaPoista
  107. Uskomatonta liirumlaarumia, mitä esim. alla olevassa kappaleessa yritetään sanoa?

    ”Saamen kielen ja kulttuurin lehtori Irja Seurujärvi-Karin mielestä identiteettikysymykset ovat todella herkkiä aiheita, joista keskustellessa dialogin pitää olla kummallakin puolella auki. Vaikka ainoa “oikeus”, jonka nykypäivän Suomessa saamelaisuuden status tuo, on oikeus äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa, voi se sosiaalisen kuuluvuuden ja identiteetin kannalta olla tärkeä kysymys yksilölle niin kuin monet antropologiset tutkimukset ovat osoittaneet. Näyttäisi siltä, että KHO:n päätös määrittää saamelaisuus ei ainakaan lisää yhteisymmärrystä saamelaisten keskuudessa.”

    Ööö.... Onko kirjoittaja KHO:n päätöksen puolesta vai vastaan?

    VastaaPoista
  108. Tukijat, lehtimiet ja tietenkin poliitikot pyörittävät usein asioita ottamatta suoraan kantaa. Tyypillisin lehtien pääkirjoitus on rakennetta toisaalta-toisaalta. Sellaisella karkoitetaan mahdollisimman harva lukija. Vaikka Antro-blogin juttu voi tuntua liirumlaarumilta, siitä näkyy kuitenkin ikään kuin rako betonimuurissa; On hyvä merkki, että saameoaisesta identiteetistä, saamelaiseksi hyväksymisestä jne voidaan keskustella ja kirjoittaa niin että kaikki eivät ole samaa mieltä, jolloin tämä tahtoo tarkoittaa saamelaiskäräjien poliitisen johdon ja sen ystävien betoniin valettua kantaa. Esimerkiksi Reetta Toivasen kohdalla en heittäisi kirvestäni kaivoon. Seurujärvi-Kari on mielestäni täysin oikeassa siinä että identiteettikysymykset ovat herkkiä asioita. Jutusta on vaikea päätellä edustaako ajatus "Näyttäisi siltä, että KHO:n päätös määrittää saamelaisuus ei ainakaan lisää yhteisymmärrystä saamelaisten keskuudessa" Irja S-K:n seminaarissa lausumaa ajatusta vaiko jutun kirjoittajan omaa päätelmää. Lause kannattaa leikata auki ja ottaa lähempään syynin sen ilmaisu "saamelaisten keskuudessa". Kannattaa kysyä "Keiden saamelaisten?". Uskoisin että KHO:n päätös on hyvinkin lisäänyt yhteisymmärrystä määrätyissä pohjoissaamelaisissa piireissä, jotka ohjaavat enemmistönsä turvin käräjiä ja jotka haluavat pitää sen jos ei nyt etnisesti puhtaana niin kuitenkin omana juttuna. Oikeastaan heille ideaalinen on saamelaiskäräjät, jota he hallitsevat, mutta jonka he voivat väittää edustavan kaikkia saamelaisryhmiä. Lisääntynyt yhteisymäärrys koskee sitä, että käräjät on pidettävä omissa käsissä eikä sinne auta muita liikoja päästää. "Suomalaisten" hyökkäämien äänestäjäkunnan sekaan KHO:n tuella on torjuttava.

    VastaaPoista
  109. jatkoa

    Antropo-blogin selostuksen jatkossa ollaan tietoisesti tai puolivahingossa oikean juonen jäljillä, kun Outi Länsmanin sanotaan kysyneen "miksi saamelaisilta odotetaan vankkumatonta yhtenäistä linjaa kaikissa asioissa." Hän olisi sanonut: “Saamelaiset ovat ihmisryhmä siinä missä muutkin, ja myös meillä on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Sitä varten meillä on saamelaiskäräjät”. Tämä kytkeytyy edelliseen väittämääni siitä, minkälainen saamelaiskäräjät on se, jota pohjoissaamelaiset etnonationalistit tarvitsevat. Tuolle suuntaukselle on tärkeää selittää pois hallituksenmuodostuksessa ilmeneet joidenkin ryhmien edustusksellisuuden vajeet, niiden on selitettävä olevan vain osoitus yleisinhimillisestä piirteestä, siitä että on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Jos saamelaisikka tarkoitetaan muitakin kuin nyt saamelaisiksi virallisesti hyväksyttyjä, ja varsinkin jos sillä tarkoitetaan muitakin kuin pohjoissaamelaisia, silloin saamelaisten etujen mukaista on puhkaista tämä kupla erimielisistä, tai niin kuin ulkopuolisilla on tapana sanoa, keskenään riitaisista saamelaisista. Perustaksi on otettava aivan tavanomainen demokratia, jossa eri etnis-kulttuuriset-kielelliset ryhmät valitsevat itse omat edustajansa, ja ne itse päättävät kuka heihin kuuluu. Tällöinhän pohjoissaamelaiset toki saavat itse päättää kuka heidän ryhmäänsä kuuluu, ilman että siihen tulee inarinsaamelaiset tai koltat sekaantumaan. Tätä periaatettahan saamelaiskäräjät on vaatimalla vaatinut, vaikka onkin samalla kynsin hampain pitänyt kiinni nykyisestä epäterveestä järjestelmästä jossa jäsenet käräjien hallitukseen valitsee yhden ryhmän dominoima yleiskokous, ja saamelaiseksi hyväksyminen tapahtuu vaalilautakunnan toimesta joka kai katsoo omaavansa samantapaiset kyvyt kuin entisaikojen noidaksikatsojapojilla ja -tytöillä. Vaalilautakunta katsoo tunnistavansa saamelaisen samalla varmuudella kuin nuo lapset tuomarien mielestä osasivat katsoa ihmisen noidaksi ja sitä tietä roviolle.

    Jos oikeusministeriö ottaa selvitettäväkseen inarinsaamelaisten oikeudellisen aseman eikä hanketta vesitetä ei niin kenenkään toimesta (väittäisin että mahdollista taisteluväsymystä potevat inarilaiset ovat tässä riski itselleen), ollan menossa oikeaan suuntaan. Silloin nuoriherra Holmbergkin voisi edistää oman taustaryhmänsä asioita ja luopua toiseen saamelaisryhmään kuuluvan edustajan saamelaisuuden kyseenalaistamisesta ja kyseisen itseään vanhemman herran loukkaamisesta.

    VastaaPoista
  110. YLn saamelaissivuilla
    http://yle.fi/uutiset/kokenut_saamelaispoliitikko_on_tyytyvainen_kolttasaamelaisten_edustukseen_saamelaispolitiikassa/8723922

    todetaan:

    "Nykyisellään Saamelaiskäräjillä on neljä kolttasaamelaista: Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Tanja Sanila, Veikko Feodoroff ja Neeta Jääskö." Meniköhän tuo nyt ihan oikein?

    Jutussa "kokenut saamelaiskäräjä- ja saamelaisvaltuuskuntapoliitikko" Pekka Fofanoff tuo esille tyytyväisyytensä kolttasaamelaisten edustukseen saamelaispolitiikassa.Fofanoffin mukaan koltta-alueen "erilliselle edustajalle" Saamelaiskäräjien hallituksessa ei ole tarvetta.

    Erityisen hyvä on, että saamelaiskäräjiä johtaa nyt kolttasaamelainen, mutta hän arvostaa myös muita hallituksessa olevia kolttia sekä sitä, että kolttasaamelaisten asioita voidaan ajaa valtakunnan päättäjien suuntaan kahta tietä, eli käräjien lisäksi kolttaluottamusmies Tanja Sanilan kautta.

    Fofanoff on oikeassa siinä että kolttien edustus hallituksessa on turvattu. Näin vaika Jääsköä ei laskettaisikaan koltatkansan edustajaksi. Sen sijaan jutusta ilmenee hiukan outo käsitys, että puheenjohtajat eivät olisi hallituksen jäseniä, mitä he toki ovat. Yleiseltä vaikuttava epämääräinen käsitys selittynee vaalien marssijärjestyksen outoudella joka tänä vuonna vielä korostui.

    Suomen saamelaiskäräjälakia kannattaa verrata Norjan ja Ruotsin vastaaviin. Suomessahan puheenjohtaja toimii niin yleiskokouksen kuin hallituksen puheenjohtajana. Hallitus valitaan koko vaalikaudeksi, eikä puheenjohtajan, yksittäisen hallituksen muun jäsenen tai koko hallituksen luottamuksesta voida äänestää, koska laki ei tunne menettelyä. Näinhän Klemetti Näkkäläjärvi aikoinaan totesi johtaessaan kokousta jossa hänen luottamuksensa haluttiin mittauttaa. Tilanne olisi suunnilleen sama jos valtakunnanpolitiikassa hallitus olisi erottamaton ja pääministeri toimisi eduskunnan puhemiehenä. Suomen saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on demokraattinen vain siihen asti, että käräjäedustajat valitaan yleisillä vaaleilla. Siitä eteenpäin demokratian perusperiaatteet ja -käytännöt korvautuvat jollakin muulla.

    VastaaPoista
  111. Uutiset saamelaisista ruokkivat stereotypiaa ja separatismia - Ylen uutisen mukaan kansainvälisenä naistenpäivänä pitäisikin kuulemma viettää saamelaismiesten säälimispäivää... :)

    VastaaPoista
  112. Oikeusministeriön teettämä, vähemmistöjen kokemuksia vihapuheesta ym kartoittanut tutkimus on saamelaisessa mediassa vääntynyt saamelaisten kokemaksi jatkuvaksi vihapuheeksi ja häirinnäksi, halveksunnaksi.

    Tällaisen johtopäätöstä ei tutkimuksesta voi tehdä, koska kysely ei perustunut saamelaisia edustavaan otokseen.
    Toinen läpinäkyvä piirre saamelaisosiossa oli vastaajien vinoutuma. Tuskinpa puolet saamelaisista on suorittanut korkeakoulun. Ikäjakautumakaan ei vastaa saamelaisväestön ikäjakaumaa.
    On ymmärrettävää että saamelaisvastaajien vastaukset olivat mitä olivat.

    Ainakin kolmevuotta sitten alkanut Suomen saamelaisnuorten ja sen jälkeen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston projekti "älä jää yksin" eli saamelaisnuorten vihapuheen ja häirinnän kokemuksia kartoittava projekti, jota vetivät, ketkäpä muut kuin Neeta Jääskö (SSSN) ja sen jälkeen Aslak Holmberg (nuorisoneuvosto). Ilmeisesti aineistoa ei kertynyt juurikaan eikä se olisi palvellut tarkoitusperiä eikä vihapuhetta olisi saatu millään lailla esitettyä halutussa muodossa.
    Onneksi oikeusministeriön tutkimus pelasti. Saamelaisaktivistien vastauksista näkyy saamelaispoliittiset tarkoitusperät, ja heidän johtolauseensa:
    Jos et ole kritiikittä meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Kritiikki tulkitaan saamelaisvastaisuudeksi, rasismiksi, ja heitetään vielä halveksuva "suomalainen", perään. Saamelaismedian tapa tulkita kyseessä oleva tutkimusta on hyvä esimerkki siitä, miten tietoa käytetään väännellen tietyn saamelaiseliitin etujen ajamisessa ja "suomelaisten" mitätöimisessä.
    Sanoihan Pekka Aikiokin sen, mitä hän ja saamelaiskäräjien valtaeliitti (eliitti vallan ohella myös koulutuksen ja taloudellisen aseman ja omaisuusmäärien suhteessa) ajattelee: että kieli ja kulttuuri ovat "vain" eli eivät juurikaan tärkeitä. Vain maiden, vesien ja maankäytön, ja elinkeinojen hallinta ja omistus ovat itsehallinnon kannalta olennaisia, ja se, että näistä määrää saamelaiskäräjät, etenkin sen hallitus. Saamelaiskäräjien vaaleilla valituilla jäsenillä ei käytännössä ole merkitystä.

    Se on alaston totuus, jota saamelaisaktivistieliitti ei pysty peittelemään. Sen tavoitteena on Suvereeni saamelaisvaltio (nythän yksi hallituksen jäsen on ehdottanut, että pitäisi perustaa virka ulkomaan asioiden hoitamista varten siis ulkoministerin virka. tehtävänä valvoa saamelaisten edunvalvontaa ulkomailla ja kansainvälisissä elimissä. Toinen ehdotti, että tiedotusjohtaja olisi välttämätön, jotta saamelaisten sanoma menisi perille ja ymmärrettäisiin "oikein". (Propagandajohtaja?).

    Suomen valtion ja kansan etujen mukaista on pysyä valppaina saamelaisaktivistieliitin puuhamaan tapahtumista ja sen valtaeliitin päämääristä.
    Älkää hyvät ihmiset ja valtion edustajat ottako lusikkaa kauniiseen käteen ja nielkö mitä teille tarjotaan.


    VastaaPoista
  113. Hello from east of Ural! In Soviet Russia poltitical art not hits you. In Soviet Russia YOU hit political art! You like this?
    https://twitter.com/search?f=tweets&vertical=default&q=%23samediggi2016&src=typd

    VastaaPoista
  114. Metsähallituslain vastustamiseksi järjestettiin Helsingissä mielenosoitus, jossa saamelaiskäräjiä edustivat varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja hallituksen jäsen Pentti Pieski. Vanha meno näkyy jatkuvan. Miksi käräjien inarinsaamelaiset asiantuntijat Kyrö ja Avaskari eivät ole kelvanneet?
    Kun käräjät aikoinaan perustettiin sille hurrattiin. Suora siirtyminen demokratiaan jäi kuitenkin pelkäksi haaveeksi kun uusia instituutioita ei saatu toimiviksi. Siinä demokratian irvikuvassa joksi saamelaiskäräjät kehittyivät, saamelaispoliitikot kadottivat käsityksensä eri väestöryhmien välisestä tasapainosta ja valitsivat puolia pinnallisten poliittisten intohimojensa johdattamina. Katse oli suunnattu kauas, tavoitteet uljaat, mutta maailmalle vieraita. Siksi Suur-Saamihankkeet eivät ole saaneet ilmaa siipiensä alle, vaan tahtovat aikansa kotkan lailla yläilmoissa liideltyään loppua lyhyeen kuin kanan lento. On vaikea sanoa kuka tästä kurjuudesta hyötyy, mutta ainakin tämä saamelaispolitiikkaan erikoistunut ja siitä itselleen elämänsä pääsisällön tai peräti ammatin tehnyt eliittikerros näkyisi viihtyvän roolissaan.

    Saamelaisesta itsehallinnosta saadut kokemukset osoittavat, että demokratian rakentaminen tyhjästä ei ole helppo asia. Saamelaiskäräjät rakentuu kunnalliseen demokratiaan nähden vieraista elementeistä. Saamelaiskäräjien aikaansaamisen perusajatuksena oli se, että maanomistuskysymykset saataisiin ratkaistuksi saamelaisten toivomalla tavalla. Vaikka käräjät luotiin nimellisesti saamen kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa varten, niiden todellinen suuri tehtävä oli maan kollektiivinen hallinta saamelaisten nimessä ja heidän lukuunsa. Hyvin pian selvisi, että saamelaisilla tarkoitettiin pohjoissaamelaisia, muut olivat korkeintaan toisarvoisia apujoukkoja.

    Saamelaiskäräjät on ajanut ja ajaa edelleen päällimmäisenä hankkeenaan maaoikeusvaatimuksiaan, jotka ovat yhtä liioiteltuja kuin niiden perusteet ovat toteen näyttämättömiä. Tämä ei ole ollut omiaan lisäämään muun väestön luottamusta saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kohtaan, samalla kun tavoitteiden toteutumatta jääminen – ainakin toistaiseksi – on horjuttanut tavallisten saamelaisten luottamusta saamelaiskäräjiin.

    On yhä enemmän huolestuttavia todisteita siitä, että demokratian vieminen saamelaisväestön keskuuteen saamelaiskäräjien muodossa ei ole ollut alun perinkään hyvä ajatus. Tähän asti poliittinen johto on suhtautunut demokratiaan epäluuloisesti, koska tämä nykymuotoinen demokratia on tuottanut sen mielestä valtakunnallisella tasolla vain enemmistöväestön etujen mukaisia päätöksiä. Saamelaiskäräjillä sovellettu ”demokratia” onkin poikennut Suomessa yleisesti tunnetusta demokratiasta siinä määrin, että saamelaiskäräjien demokratia joudutaankin luonnehtimaan saamelaiseksi demokratiaksi. Se ei ole sen enempää saamelaista kuin demokratiaa, vaan tyhmää ja tylyä enemmistön sanelupolitiikkaa ja junttausta. Kun siihen on yritetty saada tolkkua valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, saamelaiskäräjät on noussut takajaloilleen ja antanut KHO:lle koparaa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä.
    nurjanuttuiseksi nuorimies ei ehkä kuitenkaan ole vielä ihan kyllin kypsä tunteakseen ”saamen lait”, kun jo pelkät käytöstavatkin näkyvät olevan hukassa.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  115. ...jatkoa:

    Eräs syy suomalaisen demokratian nykyiseen heikkoon arvostukseen saamelaisten keskuudessa laajemminkin on, ettei saamelaisilla ole viime aikoina ollut isommin syytä luottaa demokratiaan itse valitsemansa saamelaiskäräjien toiminnassa. Tiina Sanila-Aikion johdolla toimiessaan käräjät ei kerta kaikkiaan ole sitoutunut puolustamaan perusoikeuksia.

    Pohjoissaamelaisen enemmistön valitsema ja siihen tukeutuva puheenjohtaja kumppaneineen on katsonut, että porosaamelaisten määrällinen enemmistö saamelaisväestössä, enemmistö käräjien yleiskokouksissa ja kerran valittu hallitus ja puheenjohtaja ovat antaneet johdolle mandaatin päättää keskeisistä asioista joko itse tai yleiskokouksen enemmistöpäätöksillä, vähät välittäen saamelaisvähemmistöistä. Parlamentaarista vastuutahan Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajalla ja muulla johdolla ei ole – Ruotsista ja Norjasta poiketen – eikä sellaista ollut ehdotettussa eduskuntakäsittelyssä olleessa lakiuudistuksessa, joka raukesi.
    nimutkaisessa ja ristiriitaisessa tilanteessa, jossa vastakkain on useita samasta väestöstä epäonnistuneella saamelaismääritelmällä erotettua ryhmää, poliittiselta johdolta vaaditaan viisautta, realismia, vastuuntuntoa ja taitoa ja kykyä selvittää ja sovittaa edut ja oikeudet. Nykyjohto ei kuitenkaan ole tämän vastuunsa mittainen eikä edes halua sitä kantaa, jos se sen ylipäätänsä kykenee tajuamaan. Saamelaiskäräjien johdossa ja taustaesikunnassa on ihmisiä, jotka kutsuvat itseään ihmisoikeuksien puolestapuhujiksi, mutta jotka todellisuudessa ovat mitätöimässä demokratian ihanteet ja saamelaisiakin vanhemman väestön, lappalaisten oikeuksia.

    Saamelaisten keskuudessa olevien vastuullisten henkilöiden – olivatpa nämä ihan tavallisia rivisaamelaisia tai jollakin elämänsaralla erikoisen ansioituneita – pitäisi luopua lapsenomaisesta ajatuksesta, että tuloksiin päästään vain jonkun Klemetti Näkkäläjärven tai Tiina Sanila-Aikion johdolla.

    Väestöjen väliset suhteen on palautettava luonnolliseen tilaan. Kielissä, kulttuureissa, näkökannoissa ja jopa eduissa voi olla eroja, mutta sen ei todellakaan tarvitse merkitä henkistä sotatilaa.

    Tiedän mitä tavalliset saamelaiset ja lappalaiset tänään puhuvat: saamelaiskäräjien poliittisen johdon tekemiset ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, johtoporukka tarvitsee lietsomaansa vastakkainasettelua elääkseen, mutta tavallinen väki kaipaa sopua.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  116. Klemetti Näkkäläjärven yhdistys Sámi Árvvut - Saami Values ov<littaa YK:n ihmisoikeuskomitealle KHO:n vuosien 2011 ja 2015 päätöksistä jolla KHO määräsi henkilöitä otettavaksi saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien päätöksiä.

    Valituksen YK:ssa herättämä vastakaiku auttaa osaltaan luomaan käsityksen siitä minkälaista eläminen ratifioidun ILO 169-sopimuksen kanssa olisi Suomessa.

    VastaaPoista
  117. Saamelaiskäräjäedustajista ainakin Tuomas Aslak Juuso ja Petra Magga lienevät valituksen takana, koska ovat yhdistyksen jäseniä.

    VastaaPoista
  118. Metsähallituslakia on sitten itketty kuten tasan vuosi sitten saamelaiskäräjälain kaatumista. Mutta uskoiko joku tosissaan, että mentäisiin toisen kerran retkuun kuten kaivoslain kullankaivuun osalta?

    ”Lapin Kansa totesi pääkirjoituksensa otsikossa 14.2.2015, että ”Turha valitus vie uskottavuuden”. Käräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi perusteli valituksia sillä, että käräjät toteuttaa näin eduskunnan säätämiä lakeja. Lapin Kansa totesi tähän hurskasteluun, että ”Perustelu ontuu pahemman kerran. Tällainen toiminta tuskin on lain hengen mukainen. Näin tehdessään käräjät nakertaa paitsi uskottavuuttaan myös arvovaltaansa.” Juuri näin on.”

    Saamelaiskäräjät Klemetti N:n johdolla ampui itseään jalkaan ja sahasi oksaa altaan kullakaivuun valituspelin kanssa. Oliko yhteistyö RKP:n mennyt niin sanotusti hattuun ja tehnyt puheenjohtajasta ylimielisen. Joka tapauksessa nyt maksetaan uskottavuuden menettämisestä, ja jos tavoitteena oli saamelaiskäräjien vallan kasvattamisesta, niin turha oli toive.

    VastaaPoista
  119. Saamelaiskäräjien sivuilla haetaan nyt MÄÄRÄAIKAISTA puheenjohtajaa. Seuraava on tarkka lainaus:
    "Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi puheenjohtajan määräaikaisen tehtävän. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 saakka. Hakuaika päättyy 29.3.2016 klo 16.00."

    Kelpoisuusvaatimukset yms löytyvät alkuperäislähteestä, siis käräjien nettisivuilta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä näkyy. Olisiko kuitenkin vaikka puheenjohtajan avustaja kun noin heikkoa palkkaustakin tosin kaikkine mausteineen tarjotaan.

      Poista
  120. "Oikeustieteiden tohtori, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba muistuttaa, että kolttasaamelaisten kolttalakia ei asetettu erityisesti kolttasaamelaisten saamelaisstatuksen takia, vaan se oli nimenomaan asutuslaki."

    Ja tästä seuraa, etteivät koltat ole alkuperäiskansaa Inarissa.

    "– Inari oli yksi samanveroinen lapinkylä ja sen asukkaat juridisesti samanarvoisia kuin kaikki muutkin, onpa heillä ollut kalastaja- tai tunturisaamelaisen status. Heille on aikanaan turvattu omistusoikeuden kaltainen oikeus perintömaihinsa kuten muuallakin. He eivät ole ”muuttaneet” alueelleen mistään vaan asuneet siellä aina."

    Niin paitsi porosaamelaiset, jotka hekään eivät ole alkuperäiskansaa Inarissa.

    http://yle.fi/uutiset/oikeustieteen_dosentti_oudoksuu_ajatusta_inarinsaamelaisten_erityislaista/8741811

    VastaaPoista
  121. FB:ssä PS : Painavaa asiaa - paitsi niiden mielestä, jotka eivät tunne lakiasioita eivätkä historiaa.

    Pekka Sammallahti unohtaa ihanasti, miten Kaisa Kj-L nosti kädet pystyyn historian ja lakiasioiden edessä jo 10 vuotta sitten.

    ” ILO-sopimuksen ratifioinnin kannalta koko oikeushistoriallinen oikeusministeriön tilaama laaja selvitystyö on ollut turhaa. ILO-sopimus lähtee siitä, että alkuperäiskansan maaoikeudet tulee vahvistaa joka tapauksessa, oli alkuperäiskansalla sitten ollut oikeushistoriallisesti todettuja maaoikeuksia tai ei, totesi OT Kaisa Korpijaakko-Labba. Korpijaakko-Labba kritisoi erityisesti vuonna 2006 valmistuneen oikeusministeriön tilaaman tutkimushankkeen toteuttamista ja tutkimusten tuloksia.”

    Eli maaoikeuksien lahjoituksessa ILO:n kautta Saamelaiskäräjille ei tarvitse välittää sen enempää historiasta kuin lakiasioistakaan. ILO on pelkkä poliittinen päätös ja lahjoitusasiakirja.

    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=105&Itemid=149

    VastaaPoista
  122. Muutamia hajamietteitä Korpijaakko-Labban lakinäkemyksistä:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2016_03_01_archive.html

    VastaaPoista
  123. J Joonan mukaan : Eräille kovan linjan saamelaispoliitikoille Kaisa on ollut sopiva höylä, jolla on yritetty hämätä tavallista kansaa ja vähän oppineitakin. Onhan hän sentään tohtori.

    Voimassa oleva kolttalaki on vuodeltta 1995, 50 vuotta sodan päättymisen jälkeen, aikamoinen olkiukko väittää, että kyseessä olisi asutuslaki. Maallikkokin pystyy näkemään tohtorin hämäyksen.

    Nuorimmat Petsamossa syntyneet olivat silloin vähintään 50 vuotiaita, heitäkö piti asuttaa 1995? Nyt he ovat 70 vuotiaita, ja kolttalakiahan käytetään ihan muuhun kuin asuttamiseen, kuten esim. mökkien pystyttämiseen valtion maalle ja nuoremmille sukupolville.

    Pauliina Feodoroff on syntynyt 1977, ovatko hänen vanhempansakaan syntyneet Petsamossa?

    VastaaPoista
  124. Metsähallituslakia koskevassa kesksutelussa vanha tuttumme Anna-Maja Henriksson (rkp) ratsasti odotetusti saamelaisilla ja heilutti saamelaiskäräjien YK:n ihmisoikeuselimistä tilaamia kannanottoja.

    VastaaPoista
  125. Pj. Tiina Sanila-Aikio on pyytänyt YK:n apua eli erityisraportoija Tauli- Corpuzia seuraamaan metsähallituslain etenemistä ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin.
    Ts. hän pyytää, että YK ottaisi Suomen valtion lainsäädännön erityistarkkailun kohteeksi ja puuttumaan suvereenin valtion lainsäädäntövaltaan.

    Erityistarkkailijan kommenteista, siten kun Yle Sápmi on asiasta uutisoinut, käy ilmi, ettei hän ole lainkaan perillä koko lainsäädäntöprosessista ja nojaa ilmeisesti samoihin "lähteisiin" kuin Yle Sápmi.
    Minusta tämä "kuuma linja" tulisi julkistaa ja valtion asianomaisten virkamiesten tulisi informoida Yk:ta ja sen erityisraportoijaa saamelaisinformanttien tietojen tarkoituksenmukaisuudesta ja ja propagandistisesta perustasta.
    Tiina-Sanila Aikio on jo toistamiseeen avoimesti vaatinut YK:ta asettamaan Suomen eräänlaiseen holhoukseen ja puuttumaaan sen lainsäädäntöön.

    VastaaPoista
  126. Esimakua siitä minkälaista elämä olisi jos ILO 169 ratifioitaisiin.

    VastaaPoista
  127. Aslak Holmberg on HS 22.3. mielipidesivuilla ottanut kantaa metsähallituslakia koskevaan keskusteluun. Varsinaisesti hän kuitenkin julkistaa oman ja muiden saamelaisseparatistien (mm. valtaa pitävän saamelaiskäräjäedustajien ryhmän, Pauliina Feodoroffin, ja suohpanterror -"taiteilijaryhmän") ideologisen manifestin saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välisistä suhteista.
    mm. korostamalla,että

    - Suomi ei ole hänen isänmaansa

    - Saamen maa kuuluu saamelaisille, (tarkoittaa omistusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyille, joiden valtaa saamelaiskäräjät, tosiasiassa sen hallitus, käyttää. Saamelaiskäräjävaaleissa äänesti 3035 henkilöä eli noin puolet 6000 äänioikeutetusta). Saamelaisista noin 60 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, joten saamelaisalueella asuvalla noin 2400 ja noin 3600 alueen ulkopuolella asuvalla saamelaisella olisi määräysvalta nykyisillä valtionmailla. Alueen ulkopuolella asuvat Helsinkiläiset, tamperelaiset ja turkulaiset "oikeat saamelaiset" omaisivat saamelaisalueella samat oikeudet kuin alueen saamelaiset. Heillä olisi rajattomat oikeudet kalastaa kaikissa vesissä, metsästää ja käyttää maita ja sen varoja mielin määrin.
    Sen sijaan muut alueen asukkaat menettäisivät oikeudet ajan mittaan, koska saamelaiskäräjät pitävät suomalaisina kaikkia, jotka eivät ole heidän äänestysluettelossaan. Esimakua on saatu esim. saamelaiskäräjien lausunnoista, jotka se on antanut koskien maankäytön lupia.

    Holmbergin mukaan Suomen valtiolla ei ole omistusoikeutta niihin maihin, joita se omistaa Holmbergin mukaan "saamenmaalla" eli saamelaisten kotiseutualueella (Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän pohjoisen paliskunnan alue).

    "- Saamelaisten maa on neljän valtion kesken jaettuu Saamenmaa."

    Holmberg osoitti mieltään saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa ja esitti, että kokous on laiton,koska 93 KHO:N hyväksymää äänioikeutettua oli osallistunut vaaleihin. Mielenosoitus kohdistui erittäinkin kokouksen avanneeseen Kari Kyröön ja Anu Avaskariin, jotka saivat vaaleissa 394 ääntä. Jos nämä 93 ääntä olisi vähennetty heidän saamistaan äänistä, olisivat he silti tulleet valituksi kumpikin reilulla äänimäärällä.


    Holmbergin kirjoitus sisältää niin paljon asiavirheitä, ettei niitä tässä viitsi lähteä oikomaan.

    Kirjoitus on demagoginen propagandakirjoitus, joka lähtee siitä, että "oikeat saamelaiset" runsas 6000 henkilöä, joita edustaa saamelaiskäräjät, tosiasiassa sen hallitus, käyttää suvereenia valtaa kotiseutualueelllaan ja Suomen valtion on kohdeltava saamelaiskäräjiä kuin toista suvereenia valtiota.

    Holmberg on kunnostautunut aiemmin vaatimalla saamelaisille elintilaa, ja vaatimalla YKta ja sen jäsenjärjestöjä puuttumaan Suomen valtion valtion sisäisiin asioihin. Hän esitti alkuperäiskansakokouksen loppuraporttiin otettavaksi lausuman
    "– Pysyvä foorumi ilmaisee syvän huolensa väitetystä julmuuksista ja ihmisoikeusloukkauksista alkuperäiskansoja vastaan Kanadassa, Suomessa, Indonesiassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Länsi-Australiassa ja julmuuksista alkuperäiskansojen kohtaan muualla maailmassa.

    – Pysyvä foorumi kehottaa koko YK-järjestelmää, mukaan lukien asianomaiset elimet, ryhtymään asianmukaisiin toimiin."

    Hänen esitystään ei otettu loppuraporttiin.

    Sekä Suomessa, Norjassa että Ruotsissa on kasvamassa saamelaisseparatismi, nuorten kunnianhimoisten valtaa ja "sankaruutta" janoava joukko. Se ei piittaa sen paremmin demokratiasta kuin muiden ihmisoikeuksista, ja on valtaa saadakseen valmis polkemaan lokaan demokratian ja oikeuksien periaatteet.

    Suomen valtion tulisi nyt avata silmänsä ja ymmärtää, että esim. Aslak Holmberg ja hänen kannattajansa hakevat rajua konfliktia.


    VastaaPoista
  128. Aslak Holmberg kirjoittaa tänään Helsingin Sanomissa: ”Suomi ei ole minun isänmaani.” Näinhän se on aidolle separatistille.

    Mutta, mitä mieltä olette seuraavasta?

    ” Suomen valtion maanomistus saamelaisalueella pohjautuu tulkintaan, etteivät poronhoito, kalastus ja keräily ole olleet tarpeeksi ”tehokkaita” maankäyttömuotoja luomaan omistusoikeutta maihin ja vesiin.”

    Mihinkäs metsästys on unohtunut? Metsästys, kalastus ja keräilyhän ovat ne alkuperäisimmät elinkeinot, poronhoito on myöhäistä perua ja suurporonhoito varsinkin. Ja suurporonhoitahan tuhosi inarilaisten peuranpyyntikulttuurin, tämänkö Aslak haluaa unohtaa kirjoittaessaan historiaa uusiksi?

    http://www.hs.fi/paivanlehti/22032016/a1458533817150

    VastaaPoista
  129. Åhrénin, Holmbergin, saamelaisneuvoston jne maanomistusnäkemykset ja -vaatimukset perustuvat siihen, että he tuovat Suomeen oikeusperiaatteita ja -teorioita jotka ovat Suomen kansalliselle oikeusperinteelle ja -järjestelmälle vieraita. Saamelaiset ovat jo kauan olleet integroituneet Suomen, Ruotsin ja Norjan oikuesjärjestelmiin eivätkä saamelaisten perinteiset ja perimmäiset oikeusnäkemykset ratkaisevasti poikkea pohjoismaisista, vaan opit maan käytön omistusta muodostavasta voimasta on jouduttu tuottamaan kauempaa. Kun eri pohjoismaiden maanomistusta koskevat oikeusperinteet jossain määrin poikkevat toisistaan, periaatteiden, oppien ja oikeuksien tuonti maasta toiseen ei onnistu, ja vielä vähemmän oppien hakeminen kauempaa. ILO:n mukaan kansalliset ratkaisut tehdään kansallisten lakien puitteissa eikä tuontitavaran varassa.

    VastaaPoista
  130. Taisivat porosaamelaiset itse tulkita että Suomen Lappi oli omistajattomia alueita (latinaksi Terra nullius kuten nuoriherra Holmberg sanoo HS:n kirjoituksessaan), kun he muuttivat Norjasta ja Ruotsista Suomeen vuoden 1852 rajasulun jälkeen.

    VastaaPoista
  131. Kiinnitän Aslak Holmbergin ja hänen hengenheimolaistensa huomion seuraavaan lainkohtaan:

    Rikoslaki (19.12.1889/39)
    12 luku
    Maanpetosrikoksista

    1 § (21.4.1995/578)
    Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen

    Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

    1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

    2) irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

    3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

    tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

    kannattaa tutustua myös valtiopetos-nimisen rikoksen tunnusmerkistöön.

    Sotilasvala jäänee eräillä vannomatta ja sotilasvakuutus antamatta, siellä kun sanotaan:
    "Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa."

    Tuo viimeinen lause antaa meille kaikille lupauksemme antaneille vakavaa ajattelemisen aihetta siitä, mitä tässä pitäisi tehdä.

    VastaaPoista
  132. Kun olen lukenut saamelaisaktivistien viimeaikaisia kirjoituksia siitä miten huonosti Suomi kohtelee alkuperäisväestöään, saamelaisia mm. viimeksi Aslak Holmberg Helsingin Sanomissa 22.3.2016 ei voi muuta kuin todeta, että vähänpä tämä porukka näyttää historiasta välittävän. Tämän hetken tärkeintä kysymys on siis: voidaanko saamelaiset säilyttää itsenäisenä kansavaltaisesti hallittuna Suomen osana vai siirretäänkö se vallankumouksen tai vallankaappauksen kautta pienen ryhmän, yhden ryhmän määräysvallan alaiseen diktatuuriin.
    Varmaan monet lukijat kysyvät, miksi tuo kysymys juuri tällä hetkellä on niin ajankohtainen, että siitä on kirjoitettava tämä kirjoitus. Eihän vallankumousta ja vallankaappausta hautovilla ja sen tarpeellisuutta julistavilla ihmisillä ole takanaan kuin pieni osa saamen kansasta. Senhän voi todeta kun kiertelee kyselemässä paikalliselta saamelaisväestöltä muutosten tarpeellisuudesta. Ei kukaan halua tehdä pesäeroa Suomen valtioon, johon kaikki ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Ei nämä ihmiset halua vallankumousta. Eikö tämä riitä todistukseksi. Niin luulisi.
    Mutta ihmeeksemme saamme lukea lehdistä harva se kuukausi miten saamelaiskäräjien poliittinen johto eri puolilla maailmaa pidettävissä tilaisuuksissa julistaa miten huonosti Suomi kohtelee alkuperäisväestöä saamelaisiaan. Vaaditaan suureen ääneen kansainväliseltä yhteisöltä tukea, että se painostaisi Suomea ratifioimaan ILOn sopimus 169.
    Tämä osoittaa selkeästi miten tällainen vallankaappausta valmisteleva ja valtaa havitteleva eliitti ei välitä saamenkansan enemmistöön mielipiteistä sen paremmin kuin eduskunnankaan mielipiteistä. Se odottaa ja valmistelee vain sopivaa hetkeä, suotuisaa tilannetta suunnitelmansa toteuttamiseksi.
    Meidän maassamme tällaiselle kaappaukselle sopivaksi tilanteeksi on jo vuosia sitten valittu alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn sopimuksen nro 169 ratifioiminen, jota vihreät ja osa vasemmistosta tukee. Millään muulla keinolla Suomessa ei voida edes yrittää vallankaappausta. Ratifiointi saamelaiseliitin vaatimalla tavalla merkitsee sitä, että yhteiskunnallinen koneisto halvautuu, sen toiminta lopetetaan, normaali laillinen komento syrjäytyy, lakien ja asetusten tulkinta siirtyy pienelle eliitille. Kysymys on siis paljon syvemmästä muutoksesta kuin tavallisesta hallittavassa olevasta muutoksesta.
    ILOn sopimuksen ratifioinnilla pyritään yksinkertaisesti toimittamaan vallankaappaus. Ulkoparlamentaarisilla painostuskeinoilla hallitus yritetään pakottaa luovuttamaan valta pienelle etnosaamelaiseliitille. Sen avulla yritetään johtaa saamelaiset sosialistiseen yhteiskuntaan. Ja kun tämä ei voi tapahtua osittaisnäpertelyn avulla on laadittava kokonaisuudistusohjelma, joka yhdellä rysäyksellä tekee selvää jälkeä myös lappalaisista. Tietenkin laillisesti.
    Tällaisia ovat eliitin suunnitelmat ja piirustukset. Ne ovat luettavissa myös saamelaiskäräjien sivuilta. Onnistutaanko nämä sunnitelmat toteuttamaan riippuu saamenkansasta, mutta myös Suomen hallituksesta ja eduskunnasta. Jos tilanteen vakavuus käsitetään oikein niin rohkenen vakuuttaa, että kansan itsesäilytysvaisto ja demokratian itsepuolustustahto ja kyky ovat tänä päivänäkin niin voimakkaat, että se kykenee torjumaan tuollaiset kaappausyritykset niin kuin se on kyennyt tekemään aikaisempinakin vaaran vuosina. Tarvitaan yhä enemmän avointa julkista keskustelua.
    ILOn sopimuksen ratifiointi on viritetty suoranaiseksi ansaksi. Se on huonosti naamioitu miina, jolla suomalainen kansanvaltainen valtiojärjestys ja hallituskomento yritetään räjäyttää ja niille raunioille perustaa pienen saamelaisryhmän diktatuuri kaikkine diktatuurille ominaisine piirteineen.

    VastaaPoista
  133. Saamelaiskäräjien edunvalvontastrategia toimi pitkään, mutta lopulta keskeisimmissä kysymyksissä epäonnistui. Kaikille asiaa seuraaville on selvää, että vanhoilla keinoilla ei uusien etujen kalastelu enää onnistu.

    Uskoin, että tilalle tulee rakentavampaa edunvalvontaa. Mutta olin väärässä. En olisi uskonut, että kun radikaali toiminta epäonnistuu, niin radikalisoidutaan lisää.

    Sinänsä ihan hyvä, että separatistit kertovat tavoitteensa avoimesti. Eivät sillä edistä päämääriensä toteutumista, mikä sekin on hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä paitsi etten kyllä vieläkään uskonut rakentavampaan toimintaan. Separatistien viesti on onneksi alkanut hahmottua myös päättäjille. Nyt olisi tärkeää, että he myös ymmärtävät etteivät nämä saamelaisten nimissä esiintyvät käytä oikeasti ja oikeutettuina saamelaisten ääntä. Se olisi saamelaisten itsensäkin hyvä kertoa uudelleen ja uudelleen valtion suuntaan.

      Poista
  134. Jahas. Onko tuloillaan Suomen suvereeni Saamenmaa ( SUSUMAA)
    Entäs Ruotsin suvereeni Saamenmaa (RUSUMAA) ja Norjan suvereeni
    Saamenmaa (NOSUMAA) Mistä taiotaan rahat eliitin ylläpitoon?
    Suvereenivaltio tarvitsee nykyaikana paljon "hynää" monenmoisiin
    muihinkin toimintoihin. Kiinnostaa tietää, kuka maksaa "viulut".
    Toista se oli ennen. Pirkkalaiset keräsivät verot,jotka pitivät saalii-
    naan. Metsäsaamelaiset yrittivät taiteilla monen verottajan puristuksissa kuinka pystyivät.

    VastaaPoista
  135. Norjanmeren ja Barentsinmeren öljykentät, vesivoima, tuulivoima, kaivannaiset. Kyllä niiden hyödyntämisoikeukisen myynnillä ja tuotto-osuuksilla yksi eliitti elää, jos se suostuu niiden hyödyntämiseen. Aluevesillä tapahtuvan kalastuksen lupakiintiömaksut. Kalanviljelymaksut. Ai niin, tuleehan siihen RUSSAMAA (Venäjän Saamenmaa) lisäksi.

    VastaaPoista
  136. Huono näyttää olevan saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja hänen tukijoukkonsa tietämys saamelaisten ja lappalaisten yhteisestä historiasta. Historia on aina antanut suurimman tunnustuksen niille poliittisille johtajille, jotka ovat osanneet käyttää valtaansa kaukonäköisesti ja viisaasti ja jotka ovat onnistuneet aikaansaamaan ihmisten onneksi kestävän olotilan, jonka perustana on ollut kaikkien tunnustama oikeudenmukaisuus. Se on myös nähty, että sanelupolitiikkaa sitä vastoin johtaa vain jatkuvaan epävarmuuteen, häiriöihin ja onnettomuuksiin. Saamelaiskäräjiltä lappalaiset ovat vaatineet vain yhteisen historian tunnustamista, ei sen enempää.

    Saamelaiskäräjien johto ei ole ymmärtänyt sitä, että saamelaiset ja heidän verisukulaistensa statuksettomien saamelaisten yhteinen päämäärä on se, että kaikki voisivat olla yhteistä saamenkansaa, elää sovussa niin kuin tähänkin asti. Saamelaisten etujen mukaista on, että molempiin ryhmiin kuuluvat ihmiset voisivat olla tyytyväisiä elämäänsä. Mutta saamelaiskäräjien puolelta esitetyt vaatimukset ovat lappalaisia kohtaan niin epäoikeudenmukaiset, että ne tulevat ihmisten yhteiseen elämään jättämään syvän haavan samalla kun ne mitä suurimmassa määrin haittaavat ihmisten taloudellisia oloja.

    Saamelaiskäräjien politiikkaa johtaa ahdas ja lyhytnäköinen itsekkyys. Saamelaiset eivät ole sen alkuperäisempi kansa kuin sen hylkimät statuksettomat saamelaiset. Tällaisen politiikan peruste on itsekkyys, jota eivät tue tosiasiat. Harjoitetussa politiikassa ei ole kyetty nousemaan korkeammalle tasolle, jossa ylevämpien aatteiden noudattaminen edistäisi kaikkien muidenkin alkuperäiseen väestöön kuuluvien ihmisten etuja ja oikeuksia. Miksi käräjät ei halua noudattaa kansainvälistä oikeutta ja moraalia? Vastaus on: Koska ei luoteta toiseen. Tulokset tästä suden politiikasta ovat silmiemme nyt kaikkien edessä. Onneksi sen on myöskin vihdoin havainnut perustuslakivaliokunta.

    Kannattaa miettiä sitä, että jatketaanko tällä linjalla vai otetaanko tosiasiat neuvottelujen pohjaksi? En suosittele tässä tilanteessa taisteluhansikkaan heittämistä saamelaisten ja lappalaisten yhteiselle asialle.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  137. Greenpeace Nordicin Suomen maajohtaja Sini Harkki twiittasi 1.4.2016 olevans Inarissa päivittämässä metsätilannetta saamelaisaktiivien ja paliskuntien kanssa. Maajohtajana Harkin vastuulla on Greenpeacen kampanjointi Suomessa ja Greenpeacen Suomessa toimivien henkilöiden osallistuminen maailmanlaajuisiin kampanjoihin.

    VastaaPoista
  138. Oikeustieteen tohtori oudoksui ajatusta inarinsaamelaisten erityislaista 15.3.2016

    Suomen porosaamelaiset ry 30.3.2012 Lausunto ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointiedellytyksistä saamelaisten poronhoidon kannalta. Laatinut OTK Heikki J. Hyvärinen ja allekirjoittanut varapuheenjohtaja Pekka Aikio.

    Lausunnossa viitataan useaan kertaan kolttalakiin :

    1. Suomen EU- jäsenyyden jälkeen säädetyn _kolttalain_ mukaisesti tuetaan koltta-alueella asuvien kolttasaamelaisten harjoittamina muun muassa porotaloutta ja heidän harjoittamaansa pienyritystoimintaa.
    2. _Kolttalain_ tultua voimaan vuonna 1995 maa- ja metsätalousministeriö antoi komissiolle tiedonannon _kolttalaissa_ säädetyistä kolttasaamelaisia koskevista pienimuotoisen teollisuuden hankkeista.
    3. Kolttasaamelaisille on _kolttalain_ mukaisesti voitu omalla alueellaan myöntää ja myönnetty kansallisella lainsäädännöllä porotalouteen liittyviä erityisoikeuksia, jotka eivät kuulu muulle väestölle.

    Oikeustieteiden tohtori Kaisa Korpijaakko-Labba pitää kolttalakia pelkästään asutuslakina, mutta edellä olevan mukaan näyttää siltä, että herrat Hyvärinen ja Aikio ovat eri mieltä.

    Vieläpä niin, että kolttalaissa pelkästään kolttasaamelaisille myönnetyt erityisoikeudet kelpaisivat porosaamelaisillekin, poissulkien kaikki muut paitsi kantakirjasaamelaiset poronhoitajat.

    ”Suomen porosaamelaiset ry:n mielestä poronhoitolakia tulisi muuttaa niin, että muillekin porotaloudesta eläville saamelaisten alkuperäiskansan jäsenille voitaisiin myöntää saamelaisten kotiseutualueella vastaavia erityisiä oikeuksia.”

    On kehitetty ihan uusi väestöryhmä ’porotaloudesta elävä saamelainen alkuperäiskansa’ ja tähän väestöryhmään kuuluvat valitsisi tietysti saamelaiskäräjien vaalilautakunta. Mitään perustuslaillista ongelmaa herrat eivät tällaisessa näe päinvaistoin kuin rouva Korpijaakko-Labba, joka näkee ”inarinsaamelaisten erillislain myös perustuslain kannalta ongelmalliseksi”.

    KJ-L:n mukaan kolttalaki ei ole mikään alkuperäiskansalaki tai saamelaislaki, ei mutta porosaamelaiset näkevätkin sen porotaloudesta elävien saamelaisten alkuperäiskansalakina.

    KJ-L jatkaa: ”Selvääkin selvempää on, että pienen kansan uhanalainen yhtenäisyys on pian historiaa, jos kaikille eri alue-, kieli- ja elinkeinoryhmille ryhdyttäisiin säätämään omia lakeja”, ei tietenkään kaikille, korkeintaan saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisille poronhoitajille uhanalaisen yhtenäisyyden nimissä.

    Ja niinhän se vielä on, että laki on niin kuin se luetaan.

    Että jokainen voi itse lukea, mitä kolttalaissa seisoo ja mitä etuisuuksia on tarjolla:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950253

    VastaaPoista