tiistai 28. huhtikuuta 2015

Eduskunta niin väärässä?

Saamentutkijat Veli-Pekka Lehtola ja Jarno Valkonen vetoavat 27.4. Helsingin Sanomissa - sopivasti Juha Sipilän hallituksen ohjelman valmistelun alla - edellisestä eduskunnasta pois vedetyn saamelaiskäräjälain muutosehdotuksen ja eduskunnan hyllyttämän ILO 169 -sopimuksen ratifiointiehdotuksen puolesta. Heidän mielestään saamelaisia ei kuultu riittävästi noissa lainvalmisteluissa.
En tiedä millaisen homogeenisen saamenkansan puolesta nämä politiikkaa tekevät tietäjät puhuvat, sillä nähdäkseni saamelaiset eivät ole olleet läheskään yksimielisiä saamelaiskäräjien harjoittamasta politiikasta ja sen nojalla esitetyistä vaatimuksista. Kun Lehtola ja Valkonen kirjoittavat, että saamelaiskysymykset ovat alusta alkaen herättäneet kiivasta keskustelua Lapissa ja että rintamat ovat jakautuneet kahtia, saamelaiskäräjien puolustajiin ja vastustajiin, he antavat virheellisesti ymmärtää tuon rintaman kulkevan saamelaisten ja suomalaisten välillä.
On siis kirjoittajilta täyttä puppua väittää, että eduskunnan valiokunnissa ”kuultiin mieluummin saamelaiskäräjiä vastustavia paikallisia ja maakunnallisia tahoja kuin saamelaisia itseään”.
Lehtola ja Valkonen pitävät outona sitä, että saamelaisasioissa tunnutaan edellyttävän pääsyä paikalliseen yhteisymmärrykseen ennen päätöksiä. Heidän mielestään siis konflikteille voidaan ja pitää jättää tilaus ja sekö sitten olisi saamelaisten etu?
Edelleenkin elämme oikeusvaltio Suomessa, jossa lait säätää yhteiskuntaa kokonaisuutena edustava eduskunta. Silloin yksittäinen intressiryhmä, jonka ei katsota edustavan kunnolla edes viitteenään käyttävää kansanryhmää, ei voi sanella millainen sitä(kin) koskevien lakien ja sopimusten sisällön on oltava.
Monesti täytyy ihmetellä miten tukevasti näillä yliopistoissa ja kulttuuripalatseissa palkkaa kuittaavilla ovatkaan nappaskengät irti maassa. Viisastelen näin, koska en oikein osaa kuvitella näitäkään tässä puheena olevia henkilöitä ”ärjäntteellä” eli siellä arjen saamelaiskulttuuria harjoittamassa. Vapunajan räntäsateessa poroja vasottamassa tai Inarijärven tuulessa juomuksia kokemassa.
Kyseessä on vähän samanlainen ilmiö kuin aikanaan erämaiden suojelussa. Silloinkin eniten tohkeissaan oli porukka, joka ei todellisuudessa pärjäisi viikkoakaan lokakuisessa saati tammikuisessa erämaassa. On kerrottu, että suurin osa näistä suojelijoista ei haluakaan mennä minnekään korpeen sääskien syötäväksi, mutta heillä on tarve vaalia sielunrauhaansa mielikuvalla, että jossain on vielä koskematon ja villi erämaa.
Jotain tällaista mielikuvataustaa mahtaa Lehtolan ja Valkosenkin politikoinnilla olla. He ruokkivat tällä kerralla Suomen eduskunnan suuntaan mielikuvaa nomadikulttuurissa tai ainakin jossain sinne päin olevassa vuotuiskierrossa elävästä oikeudettomasta alkuperäiskansasta, jota kansainvälisen oikeuden ja -sopimusten mukaan kuuluu auttaa pääsemään yhdenvertaiseen asemaan asuinalueensa valloittaneiden  kanssa. Lisäksi tätä kansaa uhkaa aggressiivisesti harjoitettu assimilaatio valtaväestön tunkiessa satatuhatpäisenä massana valtaamaan alkuperäiskansan hallintoa ja samalla identiteettiä.
Minneköhän Lehtolan ja Valkosen kirjoituksessa katoaa se tavallisten saamelaisten suuri enemmistö, joka ei todellakaan harjoita mitään perinteistä kulttuurielinkeinoa, vaan jossa on yrittäjiä, virkamiehiä, palkkatuloa kuittaavia duunareita tai sitten työttömiä. Saamelaisissa on muiden Suomen kansalaisten tavoin rikkaita ja köyhiä, koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, maalaisia ja kaupunkilaisia, oikeistolaisia ja vasemmistolaisia sekä ennen muuta muun väestön tavoin asuinpaikastaan ja asemastaan johtuen tasa-arvoisia tai vähemmän tasa-arvoisia.
Ei ole olemassa sitä homogeenista, tasapäistä ja yhdellä tavalla ajattelevaa tai määriteltävää saamen kansaa, jonka edestä professori ja lehtori Hesarissa kirjoittavat.
Jos kaupunkilainen maallikkosuojelija elää erämaamielikuvissaan, häntä voi maallikko inarilainen ymmärtää. Jos taas oppineena kirjoituksensa signeeraavat yliopistomiehet virittelevät tuollaisia mielikuvia ja ohittavat kylmän viileästi inarinsaamelaisten oikeuden arvioida itse keitä he joukkoonsa kuuluviksi katsovat, tai yleensä statuksettomien saamelaisten oikeuden identifioitua alkuperäiskansaan, tai kaikkineen Lapinmaan historiallisen totuuden, ei tuollaisia valikoivan syrjinnän tietoisia puolustajia voi eikä pidäkään ymmärtää.
Lehtola ja Valkonen menevät kirjoituksessaan puhdasoppiselle saamelaiskäräjien johdon leimakirveslinjalle, kun he jakavat eduskunnan valiokuntien kuulemia asiantuntijoita saamelaiskäräjien puolustajiin ja vastustajiin. Samaa Heikki J. Hyvärisen aikanaan luomaa tyyliä edustaa myös se väärässä olemisen toteaminen – ilman kestävää perustelua -, jolla aiemmin on sivallettu muun muassa korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) ja josta nyt siis saavat osansa eduskunta ja sen valiokunnat.
Täytyy sanoa, että onneksi eduskunta ja sen valiokunnat julkisilla kuulemisilla sekä niiden pohjalta tehdyillä kannanotoillaan pudottivat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin  ja Klemetti Näkkäläjärven väsäämät syrjintä- ja konfliktilait takaisin maan kamaralle.
Täytyy toivoa ja luottaakin, ettei vastaavaa fiaskoa enää Suomen eduskunnan eteen kanneta.

Veikko
Ohessa linkki edellä mainittuun kirjoitukseen Helsingin Sanomissa:

77 kommenttia:

  1. Kylläpä saamelaisten valheille ei ole mitään rajaa.Nyt Sanila-Aikio kävi aivan YK foorumilla puhumassa muunneltua totuutta,Mitenkähän uusi eduskunta lankeaa näihin valheisiin?

    VastaaPoista
  2. Helsingin Sanomissa 27.4.2015 tutkijat Veli-Pekka Lehtola antavat palaa kun he arvioivat perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita ILOn sopimuksen ratifioimisesta ja saamelaiskäräjälaki esityksestä. Kirjoitus on äärimmilleen viety poliittinen kannanotto huonosti valmisteltujen lakiesitysten puolesta, jotka onneksi eduskunta ymmärsi pysäyttää.

    Tästä heidän yksipuolisista tulkinnoistaan voi sanoa, että nämä kirjoittajat, jotka itsekin edustavat edunsaajia, ovat vääriä henkilöitä arvioimaan sitä keitä asiantuntijoita lainsäätäjän tulisi kuulla. Se kuvastaa äärimmäisellä ja intensiivisellä tavalla muun muassa rajattoman vallan tavoitetta, ennen näkemätöntä pyrkimystä todellisen alkuperäisväestön kieltämiseen, sen oikeuksien mitätöintiin, vertaansa vailla olevaan pyrkimykseen tiedotusvälineiden manipulointiin, jolla pyritään ohjamaan päätöksentekijöitä, aivan uudenlaista poliittista kyynisyyttä, kiihkosaamelaisuuden vaaroja, rodullisen paremmuuden ideologian tuhoisaa voimaa, äärimmilleen viedyn rasismin seurauksia ja uuden tekniikan ja yhteiskunnallisen ohjailun vääristynyttä käyttöä.

    Ennen kaikkea tutkijat ovat kirjoituksellaan sytyttäneet vaarallisen soihdun joka palaa kirkkaana: se osoittaa että nykyaikainen sivistynyt yhteiskunta on vaarassa vajota raakuuteen pienempiä saamelaisryhmiä kohtaan, joka huipentuu ideologiseen sotaan ja ahneuteen. Tästä on nyt kysymys. Inarinsaamelaisten asia ei arvon tutkijoille merkitse mitään.

    Eli lähtökohdaksi voidaan ottaa kokonaisuus, jonka osatekijät ovat saamenkansan itsehallintoon ja rodulliseen puhtauteen pyrkivä käräjien johto, Lehtola ja Valkonen ja yhteiskunta joka uskoo, että ratifioimalla ILOn sopimus asia on hoidettu kunnolla loppuun. Asia ei valitettavasti ole ihan näin yksioikoinen.

    On aiheellisesti paneutua siihen miksi käräjien poliittinen johto on saanut Suomen poliittiset päättäjät innostumaan tällaisesta muita ihmisiä sortavan hallintomallin toteuttamisesta. Kaikki perustuu luotuun mielikuvaan siitä, että saamelaiset olisi poljettu yhteiskunnan pohjalle ja että ainoa keino heidän tilanteensa parantamiseen olisi statuksettomien saamelaisten ja muuan väestön oikeuksien rajoittaminen. Kyseessä on valta puettuna saamelaiseksi rotuopiksi. Vaikka itse olenkin saamelainen kuten Lehtola ja Valkonen, vierastan tällaista suursaamelaisuuden ideologiaa ja rotuoppia. Nyt on aika palata asiassa faktoihin ja lopetettava inarinsaamelaisten sortamiseen tähtäävät lakihankkeet.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä taida V-P lehtola täyttää muita saaamelaisuuden kriteereistään kuin että äitinsä kuuluu saamelaisiin....

      Poista
    2. Sehän riittää nykyisen määritelmän mukaan, mutta riittääkö saamelaiskäräjien ajamassa.

      Saamelaiskäräjien esittämässä määritelmässä ehdot eivät täyty, koska muistaakseni hän ei ole oppinut saamea perheyhteisössään vaan vasta aikuisena.
      Professorinimityksen aikoihin ilmestyneessä eräässä haastattelussa hän jätti vastaamatta selkeästi kysymykseen "oletko saamelainen" ja vastasi jotain epämääräisesti.

      Noh, ainahan "muuten saamelaiskäräjien asioita ajava" voidaan hyväksyä ryhmähyväksyntä periaatteern mukaan.



      Poista
  3. YLE Sápmi toisti jo samana päivänä kaikuna Lehtolan ja Valkosen jutut HS:ssä, luonnehtien heidän vieraskynäkirjoitustaan peräti "lehden pääkirjoitukseksi".

    VastaaPoista
  4. Suomen YK-suurlähettiläs sanoo YLEn saamelaisuutisissa kirjanneensa tarkoin ylös mitä Sanila-Aikio sanoi foorumissa ja raportoivansa terveiset Helsinkiin. Näin kotoperäiset ajatukset saadaan värjättyä kansainväliseksi huomioksi ja huolestuneisuudeksi Suomen demokratiasta.

    VastaaPoista
  5. Tiina toi YKssa esille murheensa siitä että "me" emme saa määritellä ketkä ovat saamelaisia, koska Suomen valtio on riistänyt tämän oikeuden. Kolttana hän luovuttaa kuitenkin surutta tämän oikeuden käräjien vaalilautakunnalle, ja on valmis itse määrittelemään esim. ketkä ovat inarinsaamelaisia.

    VastaaPoista
  6. Hävyttömäksi menee. Olisiko nyt jo vihdoin sen olosuhdeselvityksen paikka?

    http://yle.fi/uutiset/suomen_saamelaiskarajat_pyytaa_yklta_kansainvalista_apua__olemme_erittain_pettyneita_suomen_valtioon/7958791

    VastaaPoista
  7. YK käy lyömäaseeksi asiaan kuin asiaan:

    LEHDISTÖTIETODE 23.4.2015



    SAAMELAISNEUVOSTO UHKAA PELTOJÄRVEN SAAMELAISIA YK:lla –

    vastine Mathias Åhrenille ja Anne Maria Maggalle



    Mediassa esiintyneet Saamelaisneuvoston lakimies Mathias Åhren ja tutkija Anne Marja Magga ovat tuoneet vääristeltyjä tietoja Näkkälän palkisen poronhoitotilanteesta, asutushistoriasta ja perinteisestä maan käytöstä. Åhren sanoo Saamen radion haastattelussa 16.4.2015: Saamelaisneuvosto vaatii Näkkälän paliskunnan jakoa – "Jos tilannetta ei korjata, asia viedään kansainväliseen käsittelyyn". http://yle.fi/uutiset/saamelaisneuvosto_vaatii_nakkalan_paliskunnan_jakoa__jos_tilannetta_ei_korjata_asia_viedaan_kansainvaliseen_kasittelyyn/7928951

    Vaatimuksemme on saada toteuttaa poronhoitoa ja käyttää sukumme maita perinteisellä tavalla ilman, että sitä pyrkivät ulkopuoliset tahot rajoittamaan ja siihen sekaantumaan. On huono veto Saamelaisneuvostolta ja Åhrenilta uhata meitä saamelaisina poromiehiä YK:lla. Se ei kunnioita meitä vanhoja saamelaissukuja Peltojärven siidassa ja meidän oikeuksiamme.

    Nykyinen Näkkälän palkinen on yhdistetty alueella idässä sijainneen Peltovuoman ja länsiosan Näkkälän palkisista. Peltovuoman palkisen aluetta ovat käyttäneet Pehr Pehrsson Eiran suku asiakirjatodistein ainakin 1600-luvulta lähtien. Edustamamme Eira suku on Peltojärven siidan asianomistajia.

    Sittemmin Eirojen sukumaita ovat alkaneet käyttää myös muut suvut. Mediassa on viime viikkoina esitetty väärää tietoa vanhan Peltovuoman palkisen perillisistä. Väitetään, että he ovat suomalaisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on saamelaissuvusta, jota ei kuitenkaan ole poliittisista syistä hyväksytty Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Taustasyynä on halu ottaa lopullisesti haltuun sukumme perinteiset maat ja pororesurssi sekä muu perinteinen maankäyttö, kuten metsästys ja kalastus.

    Saamelaiskäräjillä on hallussaan sukumme asiakirjatodisteet saamelaisuudesta: Oulun maakunta-arkiston todistukset polveutumisesta Pehr Pehrsson Eirasta, sukuselvitykset, otteet kirkonkirjoista ja perherekisterikortistoista sekä muita todisteita saamelaisuudesta, kuten Suomen lain saamelaismääritelmän kielikriteerin täyttämisestä. Peltovuoman palkisen alueella ja sitä ennen Peltojärven siidassa ei perinteisesti ole ollut muita kuin edustamamme Eiran suku, joka on Päiviön, saamelainen merkkihenkilö, jälkeläisiä.

    Esimerkiksi Maggan uutisessa lanseeraama Vuontisjärven siida on muodostunut vasta porotilojen perustamisen jälkeen 1980-luvulla. Historia ei tunne Vuontisjärven siidaa, sillä alueella on ollut vain Peltojärven siida.

    1800-1900-lukujen taitteen asutushistoria on muodostanut alueelle painetta. Sukumme perinteisten alueiden käyttö on sen takia nykyään päällekkäistä. Näkkälän palkisen jako ei ole mahdollista, koska se ei edistä poronhoitoa eikä jakoaie perustu perinteiseen tietoon alueen ihmisistä ja maiden käytöstä. Näkkälän palkisen jako haittaisi poronhoitoa merkittävästi ja pilaisi porolaitumet. Peltojärven siidan perinteisen käytön kunnioittaminen on tärkeää, jotta saamelainen tapaoikeus toteutuu. Liitteessä esitetään, kuinka Peltovuoman palkinen on toiminut erillään, ja kuinka Näkkälän alueelle on tullut uusia sukuja missäkin vaiheessa. Esimerkiksi Näkkäläjärvi on ollut talollinen alunperin ja tullut Kaukosesta Kittilän puolelta. Heidän ensimmäinen kosketus saamelaisuuteen on esivanhempamme kautta. Myös Magga on tulokas Peltojärven alueella. Anne Marja Maggan väitteet suvustamme ovat tuulesta temmattuja.



    Allekirjoitus

    Näkkälän poromiehet saamelaisesta Eira-Päiviö suvusta:



    Tuomas Keskitalo yhteydenotot puh. 0400326 016

    Ari Keskitalo

    Pekka Keskitalo

    Onni Niemelä

    Leo Peltovuoma

    VastaaPoista
  8. Kahdesta Sanila-Aikion puheesta voidaan piirtää hänen käsityksensä Suomen valtion ja Saamelaiskäräjien suhteesta
    .
    Ne ovat olleet sotajalla viimeiset vuodet. Suuret päälliköt Klemetti Näkkäläjärvi ja Anna-Maija Henriksson neuvottelivat rauhasta.
    Suomen eduskunta ei suostunut rauhanehtoihin, vaan käytti perustuslaillista valtaansa säätää lait eikä hyväksynyt esityksiä.
    Niin eduskunnasta tuli rauhanprosessin katala petturi,
    Kurjissa oloissa elävän, sorretun, kärsivän ja vailla oikeuksia olevan saamenkansan uusi suuri päällikkö Tiina Sanila-Aikio matkusti valtamerten yli New Yorkiin maailman päämajaan, ja pyysi yhdessä saamelaisnuorten pikkupäällikön kanssa YK:lta ja sen jäsenvaltioilta apua Suomen valtiota vastaan.

    Epäselväksi jäi missä muodossa apua tarvitaan. YK-joukot eduskuntaan varmistamaan saamelaiskäräjien esitysten läpimeno ehdoitta? Suomen boikotointi: YK:n jäsenmaat eivät osta suomalaisia tuotteita eivätkä ne saa viedä tuotteitaan Suomeen? Apua eduskunnan harjoittamiseen, koska äsken toimitetuissa vaaleissa saamelaisvastaiset voimat vahvistuivat? YK:n tarkkkailijoita uusiin eduskuntavaaleihin varmistamaan, että kansanedustajaehdokkaiksi pääsevät vain ne, jotka vakuuttavat ja vannovat valan toimia saamelaiskäräjien johdon toiveiden toteuttajina?
    Pyysivätkö he ruoka- ja vaateapua, aseapua, apua puhtaan veden saamiseksi , apua koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämiseen, lääkeapua, suojaa suomalaisten vihollisuuksilta ?
    Taidan muuttaa pakolaisena Ruotsiin. Tai en sittenkään. Siellähän on se Åhren. Norja taitaa olla turvallisempi tai Tanska.



    VastaaPoista
  9. Olisikohan tässä Sanilan voimallisessa esiintulossa kyse vain oman egon nostatuksesta. Jos syksyn jälkeen ei ole mitään asiaa näin suurille foorumeille on paras käyttää tilaisuus niin kauan kuin se on. Ei varmasti jää tähän. Jos kannatus syksyn vaaleissa romahtaa, voisi Tiina alkaa jälleen rokkitytöksi tai opiskella itselleen ammatin. Ihan yleissivistyksen kannalta opiskelu olisi paikallaan, ettei nyt pilaa täysin saamelaisten mainetta.

    VastaaPoista
  10. Saamentutkijat Veli-Pekka Lehtola ja Jarno Valkonen katsovat, että saamelaisia ei kuultu riittävästi lainvalmisteluissa. Keistä saamelaisista nämä puhuvat?

    Saamelaiskäräjälain muutosta sekä ILO-sopimusta ja metsähallituslakia koskevat lakiesitykset kaatuivat eduskunnassa nimenomaan siksi, että eduskunta kuuli laajasti mm. eri saamelaisryhmiä. Oikeusministeriön lainvalmistelussa ei sen sijaan kuultu muita kuin porosaamelaisia (eli saamelaiskäräjien hallitusta).

    VastaaPoista
  11. Professori Jyrki Virolaisen blogin kommenteissa oli seuraava prosessikaavio, joka pätee myös eduskunnassa käsiteltyihin ILO-sopimuksen ja saamelaiskäräjälain esityksiin. Oikeusministeri Henriksson yritti hallituspuolueiden antaman luottamuksensuojan verukkeella saada eduskunnan hyväksymään syrjivät lakiesityksensä. Tällä kertaa ei toiminut.

    "Hallituspuolueiden ylenpalttisessa keskinäisessä luottamuksessa on myös se ikävä kääntöpuoli, että se mahdollistaa huonojen hallituksen esitysten valmistelun "luottamuksen" nimissä ja suojassa.

    Vasta eduskunnan valiokunnissa hallituksen esitykset punnitaan, siellä ne joutuvat ensikerran parlamentaariseen tarkasteluun.

    Pahimmissa tapauksissa huonotkin esitykset hyväksytään suuressa salissa "luottamuksen nimissä" hallituspuolueiden edustajien toimesta.

    Tämän kevään farssissa, kun vaalien läheisyys painoi päälle, tämä "luottamuksensuoja" ei enää toiminut, ja hallituksen esityksiä kaadettiin kilvan eduskunnassa. Pääministeri Stubb lausuikin Yle:n lähetyksessä, että huonot hallituksen esitykset tuleekin kaataa eduskunnassa, mitä voidaan pitää Stubbin viisaimpana lausumana pääministerinä."

    VastaaPoista
  12. Saamelaiskäräjien hallitus on 17.4.2015 nimennyt Klemetti Näkkäläjärven tilalle Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelukuntaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Juha Karhun.

    Professori Karhu on nyt siirtynyt myös julkisesti politiikoksi, sillä neuvottelukunta on nimenomaisesti poliittinen elin. Samalla Karhu, joka on saamelaiskäräjien jäsenen Anne Nuorgamin eräänlainen lakeija, siirtää koko Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan saamentutkimuksen osaksi saamelaispolitiikkaa. Tätä on julkisesti epäilty jo pitkään. Uskottavuus ei ainakaan lisäänny saametutkimusta kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaiskäräjät on poliittinen elin, ja professori Juha Karhu joutuu edistämään neuvottelukunnassa saamelaiskäräjien hallituksen (poromiesten) poliittisia ja taloudellisia intressejä.

      Poista
  13. Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Vuoden 2014 joulukuussa Suomen Akatemia myönsi YLE Sápmin mukaan yli puolen miljoonan euron rahoituksen Oulun ja Lapin yliopistojen yhteiselle tutkimushankkeelle. Nelivuotisessa hankkeessa tutkitaan muiden muassa sitä, miten alkuperäiskansoja koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja vaatimuksia on sovellettu Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa.

    Tutkimushanketta johtaa saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta. Lisäksi hankkeen johto- ja tutkimusryhmään kuuluvat saamentutkimuksen apulaisprofessori Sanna Valkonen ja velvoiteoikeuden professori, oikeustieteiden tiedekunnan dekaani Juha Karhu Lapin yliopistosta sekä Giellagas-Instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman ja sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta.

    Kyse on siis aktivismitutkimuksesta, jossa tutkija osallistuu itse mitä keskeisimmässä roolissa tutkimaansa ilmiöön.

    VastaaPoista
  14. Pekka Sammallahti kertoo tuoreessa facebook päivityksessään Veikon olevan koko ILO-sotkun takana ulkomaisten/amerikkalaisten rahoittajien austamana. Kertoo myös Anu Avaskarin olevan Veikon käskyläinen ja täysin saamelaisuudesta tietämätön suomalainen. Professoris mies tuntuu olevan ihastunut salaliittoteorioihin. Toivottavasti miehen ongelmista saa mahdollisimman moni päättäjistäkin tietää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Sammallahti on tehnyt vuosien varrella niin ihmeellisiä liikkuja, etten minä ihmettele tätäkään. Sanoisinko, että hänellä on ollut erilaisia "peiterooleja" kirjoittelussaan jne. Näistä ehkä joskus muistelmissa.

      Poista
    2. Sammallahti toimii arogantilla tavalla, hän ylenkatsoo ja mitätöi saamelaisten kantaa ja merkitystä asiassa. Iso osa saamelaisista vastusti ILO-sopimuksen ratifiointia ja saamelaismääritelmän muuttamista eduskuntavaiheessa mm. valiokunnissa. ILO-sopimus pyrittiin laittamaan täytäntöön metsähallituslain muutoksella, mikä osa pidettiin salassa aika pitkälle. Esitykset olivat syrjiviä.

      Moni utsjokelainen saamelaiskäräjien jäsen vastusti julkisesti em. hallituksen esityksiä. Sammallahti elää jossain menneessä maailmassa, jossa ei ollut lupa käydä keskustelua puolesta ja vastaan - pro & contra. Sammallahti pyrkii tukahduttamaan sen osan keskustelusta, joka ei sovi hänelle ja hänen vaimolleen. Kumma, että Sammallahti edistää poromiesten etuja muiden saamelaisten etujen kustannuksella.

      Poista
  15. En ihmettele nykyään Pekka Sammallahdesta, tai kuten täällä Utsjoella kutsutaan Sammal Pekasta, mitään. Sen jälkeen kun Pekka jäi eläkkeelle, hänen ulostulonsa ja juttunsa sen kun muuttuvat sekavammiksi.

    VastaaPoista
  16. Olen muutaman kerran seurannut vastaavia salaliittoteorioihin uskovien mielenliikkeitä. Seuraava vaihe onkin sitten äänien kuuleminen. Enpä ole huomannut VV:n liiemmälti reissannen lobbausmatkoilla sen paremmin USA:ssa kuin Euroopassakaan. Aika tiiviisti somea tutkailleena olen ollut huomaavinani, että matkustelu rajoittuu aika lailla Pohjois-Suomeen. Ehkä kerran vuoteen on Helsinkiinkin päässyt. Nekin matkat lienee kunnan piikkiin. Mihinkähän ne rahat sitten ovat menneet. Raamatullisin lausein voisi todeta: Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

    VastaaPoista
  17. Mistähän tuo Pekka Samkmallahden blogi löytyy, että saisi lukea saamelaisvastaisesta salaliitosta ensikäden lähteestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Facebook-seinä. Tällaisessa linkissä:

      https://www.facebook.com/sammallahti?pnref=story

      Poista
  18. Sitä kun aikansa verolappalainen kehnosti isännöi, niin saattaa tulla pirkkalainen kylään pidemmäksikin aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän niinku kryptinen juttu. Voisitko anonyymi 3.5. klo 1.47 ihan omin sanoin kertoa ajatuksesi.

      Poista
  19. Vanha viisaus sanoo: Ruokkivaa kättä ei kannata purra. Saam.kär. johtoryhmä ei toimi fiksulla tavalla, kun menee YK:hon valittamaan Suomen valtiovallan kerrankin oikeudenmukaisella tavalla toimimisesta tässä saamelaisasiassa.

    VastaaPoista
  20. Olisiko saamelaiskäräjillä tai sen hallituksella ollut kokous, kun käräjät näkyy YLE Sápmin uutisten mukaan laatineen listan saamelaisten viidestä kärkitavoitteesta otettaviksi tekeillä olevaan Suonen valtakunnahallituksen hallitusohjelmaan. (Tuo Suomen hallituksen nimittely vain jotta maan varsinainen hallitus ei sekaantuisi tässä SK::n hallitukseen.)Saamelaiskäräjät on saamelaisten virallinen edustaja Suomessa, muistuttaa YLE:n saamelaistoimitus uutisessaan.

    Kärkitavoitelista sinällään vaikuttaa aika viattomalta, sen pohjalta saamelaisten asioita voi ehkä hyvinkin kehitellä; ILO-sopimusta ei vaadita eikä edes mainita nimeltä, vaan siihen korkeintaan täysin epäsuroasti: "Saamelaisten oikeusaseman ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja kehittäminen lainsäädännössä Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisest". Ilmaisu "itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja kehittäminen" voi kylläkin tarkoittaa saamelaismääritelmän kaventamista etteivät käräjien muka-saamelaisiksi leimaamat pääse "tuhoamaan" saamelaisten itsemäärämisoikeutta, ja KHO:n kytkeistä pois viimeisenä valtusasteena vaaliuetteloon ottamista koskevissa asioissa,samalla itsemääräämisperusteella. Muotoilu voi tarkoittaa myös nykyisen "kieli- ja kulttuuri-itsehallinnon" kehittämistä kohti täydempää itsehallintoa. "Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti" on ensisijaisesti viittaus Suomea sitoviin sopimuksiin". Oikeastaan yllättävän säyseä lista, ottaen huomioon Sanila-Aikion esiintymiset YK:n foorumilla. Aivan joutuu kysymään, mitä on tekeillä jossakin pinnan alla.

    RKP:n kerrotaan lähes viimeiseen asti tyrkyttäneen hallitusohjelmaan sitoutumista ILO-sopimuksen ratifioimiseen. Tämä ei ole voinut olla myötävaikuttamatta siihen, että puolue on joutumassa oppositioon. Se olisi kylläkin suuri yllätys. Nähtäväksi jää, miten puolue sopeutuu, oppositioasemaan, onhan se ollut jo vuosikymmeniä kuin vakiintunut osa Suomen hallintokoneistoa. Nähtäväksi jää myös miten viimeistään seuraavaan hallitukseen tähtäävä oppositiopolitiikka vaikuttaa RKP:n alkuperäiskansavouhkaamiseen, ja miten tuon tähänastisen politiikan haaksirikko vaikuttaa sen ruoria pidelleen Anna-Maja Henrikssonin asemaan puolueen sisällä.

    VastaaPoista
  21. Saamelaiskäräjät tunkeutuu hallitusohjelman tekijäksi. Esitys liittyy valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian valtion ohjausjärjestelmän kehittämän yhteishankkeeseen (ns. OHRA-hanke).
    On tarkoitus, että ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian esityksisitä laaditaan mm. pohjapaperi hallitusohjelman laatimiseksi.
    Lausuntoa ei ilmeisesti pyydetty saamelaiskäräjiltä. Ehkä vihje esityksen tekemiseksi on tullut min. Henrikssonilta.
    Se että lausunnon lopussa on huomautus saamelaiskäräjien edustavan saamelaisia, on tarkoitettu rinnastamaan sk ministeriöihin.
    Todellisuudessa oikeusministerö on varmaan jo aiemmin laatinut omat esityksensä.
    Oikeasti tarkoituksena on osallistua hallituksen ohjelman laatimiseen.

    17.4.2015 Saamelaiskäräjien hallitus
    "1) keskusteli hallitusohj elmaa koskevista esityksistä,
    2) hyväksyi taustamuistion hallitusohj elmaneuvottelujen pohjaksi,
    3) valtuutti puheenjohtajan laatimaan tiivistelmän kärkitavoitteineen"

    Taustamuistiota ei ole pöytäkirjassa eikä tiivistelmää löydy sk:n dokumenteista.

    Tavoitteiden ensimmäinen kohta sisältää kaiken: vaaditaan itsehallinnon laajentamiseta ja resursseja eli rahaa sen toteuttamiseksi siinä laajuudessa ja määrässä kuin saamelaiskäräjien (hallitus?) pitää riittävänä (?)

    VastaaPoista
  22. "Pysyvä foorumi ilmaisee syvän huolensa väitetystä julmuuksista ja ihmisoikeusloukkauksista alkuperäiskansoja vastaan Kanadassa, Suomessa, Indonesiassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Länsi-Australiassa ja julmuuksista alkuperäiskansojen kohtaan muualla maailmassa. "

    "Suomen saamelaisten asia nousi loppudokumenttiin kaiketi siksi, että Suomen saamelaisten hätä tuotiin esille pysyvässä foorumissa jopa kahdessa erillisessä puheenvuorossa."
    Yle uutinen 11.5.2015 /Pirita Näkkäläjärvi ja Anne Aikio

    On vaadittava sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolta ja Anne Aikiolta, mitä julmuuksia ja ihmisoikeusloukkauksia Suomen valtio harjoittaa saamelaisia kohtaan? Kuinka montaa saamelaista on kidutettu, raiskattu ja tapettu tai vainottu etnisen alkuperän vuoksi?
    Nyt ei enää riitä vetoaminen saamelaisten "pettymyksiin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo asia pitää nostaa suureen julkisuuteen! Onhan valehtelulla oltava jossain joku raja.

      Poista
    2. täsmennys "On vaadittava sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanita-Aikiolta ja Anne Aikiolta... "
      Pirita Näkkäläjärvi Yle Sápmin johtajana vastaa uutisoinnista.
      Tässä tapauksessa uutinen oli aivan luokaton ja tahallisesti harhaanjohtava.

      Poista
  23. YLE Sápmin mukaan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei tiedä, onko saamelaiskäräjät mukana hallitusneuvotteluissa. Toimittajan kysyessä "Miten saamelaiskäräjät ovat mukana hallitusneuvotteluissa?" Sanila vastaa "Nyt ei ole varmaa tietoa, mutta me olemme pyytäneet neuvotteluita. Me lähdemme avoimin mielin."

    Yleisen käsityksen mukaan hallitusneuvottelujen osapuolina ovat ensisijaisesti valtakunnallisissa eduskuntavaaleissa eniten edustajia saaneet puolueet. Tämä ei toki estä että saamelaiskäräjät ja muut saamelaisia vähemmänkin virallisesti edustavat voimat voivat toimia taustalla ja varsinaisten neuvottelijoiden rinnalla, kutsuttuina tai kutsumattomina.

    VastaaPoista
  24. Saamelaismuseo näkyy saaneen Tamopereelta mm. leukun ja sarvilakin.
    Onko tietoa leukun alkuperästä? Ulkonäön perusteella se voisi olla Outakosken Laitien työtä. Sarvilakki edustanee pohjoissaamelaisia. Täältä löytyy norjankielentaitoisille ja museoväellekin mielenkiintoista tietoa:
    https://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=3e1c31d2-67f3-4495-b528-3cb897ce3001&groupId=10476
    Artikkeli alkaa suvulta 42. Sarvi ja sen muoto vodaan nähdä kulttuurilainana Islannista, tai ehkä reliktinä yleisemmäsätkin keskiaikaisesta naisen päähineestä. Norjassa se on ainakin osin liitetty merisaamelaisiin.

    VastaaPoista
  25. YLE Sápmin johtaja Piritta Näkkäläjärvi kerää YLE Sápmin nettisivuilla nimiä adressiin jossa ajetaan ILO-sopimuksen ratifiointia. "Uutisessa" on suora linkki adressiin Reinforest Rescue -järjestön sivulla:
    https://www.rainforest-rescue.org/petitions/994/finland-it-s-time-to-recognize-the-rights-of-indigenous-people

    "Uutisen" mukaan jo 19 000 henkilöä on allekirjoittanut adressin, tavoitteena on 50 000. Adressi on tarkoitus luovuttaa Suomen eduskunnalle.

    Rainforest Rescuen sivulla kerrotaan, että Pohjois-Euroopan saamelaisiin kohdistuu uhkia joka suunnasta. Tukkipuu-, sellu- ja kaivosyhtiöt tunkevat joukolla heidän esi-isiltään perimäänsä maahan, kaataen pohjoista tyyppiä olevat metsät ja tuhoten heidän toimeentulonsa lähteet.

    Varsinainen adressi kuuluu englanniksi:

    Ladies and Gentlemen,

    By adopting the Indigenous and Tribal Peoples Convention (ILO 169), countries take an important step toward recognizing the human rights of their indigenous people.

    While Finland continues to delay the adoption of ILO 169, the Saami are facing urgent, imminent and concrete threats to their very existence, culture and ways of life as an indigenous people.

    This is a severe blow both to both the Saami people and Finland's international image.

    Please do not subject the Saami to another four years of uncertainty. ILO 169 is not only crucial to indigenous rights, it is also an important tool to preserve the delicate Arctic environment for everyone, regardless of origin, language or ancestry.

    Existing legal frameworks for environmental protection such as the EU's Natura 2000 legislation have not put a stop to the excesses of mining and other hazardous industries. Empowering the Saami to protect the land they have stewarded and nurtured for centuries is therefore of the utmost importance.

    ILO 169 is the right instrument and the time is now.

    Sincerely,
    (allekirjoitus)

    Rainforest rescue on Australiaa kotipaikkanaan pitävä järjestö joka on suojellut sademetsiä Australiassa ja muuallakin vuodesta 1998. Järjestöllä on suojelu.-ja jälleenmetsitysprojekteja Australian lisäksi ainakin Ecuadorissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko pohjoisen ihmisten käynnistettävä nimien keruu valheellisen informaation levittämistä vastaan? Tai sen olosuhdeselvityksen teettämiseksi ja saadun tiedon kertomisesta virallisesti YK:lle sekä tällaisille sademetsäporukoille.
      Ehkä YLEäkin kannattaisi joillain viesteillä lähestyä näistä provoiluista.

      Poista
    2. Haa, onko saamelaisten kotiseutualueen porotilojen EX- metsissä suojelun tarvetta? Niissä käki selällään kukkuu kannon
      nokassa ja orava viipottaa maata myöten. Tietenkin taimien
      istutuksessa sademetsäporukka olisi kovastikin tarpeen.
      Valtiohan kustantaa eliittisaamelaisen elintarpeet. Ei hän
      tarvitse puun puuta toimeentullakseen. Eikä porokaan syö puuta. Onneksi!

      Poista
    3. Saamelaisäänitorvet maailmalla ovat kunnostautuneet valheellisen tiedon välittämisessä aiemminkin, kuten oheisesta linkistä ilmenee:http://vihreavoima.tripod.com/aikio.htm

      Poista
    4. Pekka Aikio lanseerasi aikoinaan myös eräässä YK-puheessaan käsitteen Suomen saamelaisiin kohdistamasta kulttuurisesta kansanmurhasta. Puhetta hän ei tosin päässyt pitämään, mutta se kuulemma jaettiin osallistujille, Pekka itse kertoi.

      Poista
    5. Käsite kulttuurisesta kansanmurhasta on muuten Scheinin värkkäämä tai ainakin edistämä.

      Poista
  26. Tuon sademetsäsuojelusivulla olevan adressin mukaan olisi äärimmäisen tärkeää antaa saamelaisille laillinen valta suojella niitä metsiä joita he ovat "stewarded" (katso alla) ja ruokkineet (ravinneet, hoitaneet?) vuosisatojen ajan.

    Mitä tulee vuosisatoihin niin Enontekiön ja Utsjoen puolella pohjoista havumetsävyöhykettä edustavat metsät ovat niukassa. Inarin ja Sodankylän suunnalla pohjoissaamelaiset taas ovat "stewardoinneet" ja "ravinneet" metsää alle kahden vuosissadan ajan. Metsä- ja kalastajasaamelaisiahan ei lasketa saamelaisiksi, vai miten se meni?

    "Steward" (vrt. suom. stuertti) tarkoitti alunperin linnan ruokataloudesta vastaavaa henkilöä. Täsä merkitys laajeni kaikkeen linnan isännöintiin. Luonnonresurssien eettisesti ja ekologisesti kestävän hallinnan ja käytön puolella termi on saanut erityisen käytön ja merkityksen. Luonnonsuojelujärjestöjä puhuttelee erityisesti ajatus isännöinnin kolmijaosta, jossa isännöinti on jaettu kolminaisuusoppia heijastaen tekijöiksi, lahjoittajiksi ja praktikoiksi (käytännön toteuttajiksi). Tejiät ovat aktivisteja ja vapaaehtoistyöntekijöitä, lahjoittaat yksinkertaisesti lahjoittajia. Hiukan yllättäen praktikoilla ei tarkoitetakaan metsureita, motokuskeja tai poromiehiä, vaan valtion ja yritysten tutkimuslaitosten ja hallinto-organisaatioiden palveluksessa olevia ammattilaisia, kuten tutkijoita ja hallintohenkilökuntaa (metsähallitus, metsäntutkimuslaitos, yliopistot, metäyhtiöt jne). Yhdessä tekijät, lahjoittajat ja praktikot muodostavat "ympäristöisännöitsijän", joka siis on ympäristön kestävän käytön suunnittelusta ja toteutuksesta vastuussa oleva kollektiivinen toimija. Huomaamme, että termi on syntynyt ympäristöeetikkojen piirissä ja että he ovat varanneet järjestöilleen tärkeän roolin. Lohduttavaa on kuitenkin, että jokainen meistä voi kuulemma olla ympäristöisännöitsijä esim. viemällä roskamme pois luonnosta kun liikumme siellä. Lyhyempi suomennos olisi "ympäristöisäntä", mutta se ei ole sukupuolineutraali, minkä lisäksi "isännöitsijä" tuo esille että luontoa ei hallinnoida pelkästään omaan laskuun.

    Tieto steward-sanan merkityksistä ja erityisesti luonnonresurssien hallinnan yhteydessä löytyivät Wikipediasta, tosin vain englanniksi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Stewardship

    ...ja täältä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Environmental_stewardship

    VastaaPoista
  27. Mikähän sai YK:n alkuperäiskansakysymysten pysyvän foorumin muuttamaan loppulausuntonsa, kun siellä ei enää tuomita Suomea saamelaisiin kohdistuneista yhmisoikeusrikkomuksista? Muutoksesta keroo YLE Sápmi: yle.fi/uutiset/unpfii_loahpparaportta_moaitagat_supmii_sihkkojuvvojedje_eret/8000155

    Jutussa on linkki englanninkieliseen dokumenttiin jossa näkyy sekä alkuperäinen "tuominta" että lopullinen korjattu versio:
    http://undesadspd.org/Portals/0/UNPFII14_L8.pdf

    VastaaPoista
  28. Yle Sápmin uutissivuilla on osoitteessa
    http://yle.fi/uutiset/vaitteet_suomen_ihmisoikeusloukkauksista_saamelaisia_vastaan_pyyhittiin_pois/8000376
    oikaistu sen vääristelevä uutinen Suomen harjoittamasa ihmisoikeusloukkauksista.
    "Kerroimme viime viikolla, että YK:n alkuperäiskansaelin moitti tämänvuotisessa loppuraportissaan Suomea ihmisoikeusrikkomuksista saamelaisia vastaan. Raporttiin on kuitenkin tehty muutoksia suullisen kuulemisen jälkeen eikä väitteitä Suomen ihmisoikeusloukkauksista mainita enää ollenkaan."

    Koko uutinen oli tietysti yle sápmin ja ko. kokoukseen osallistuneiden saamelaiskäräjien ja sen nuorisoneuvoston edustajien kokoonkeittämä törkeä propagandateko.

    Jo riittää!

    VastaaPoista
  29. Onko mitään tietoa sk:n vaalilautakunnan puuhailuista. Oikaisuvaatimuksien määräaikaan 10.4. mennessä saapuneiden lukuakaan ei ole ilmoitettu edes noin -tasolla.
    Missä mennään? Onko vaalilautakunta uinahtanut? Miksi ainaniinvalpas Yle Sápmi ei ole asiasta hiiskahtanut?
    Onko vaalilautakunta kadonnut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaalilautakunta arvatenkin räknäilee niitä myöhässä tulleita oikaisuvaatimuksia. Ilmoitetaanko, että sata niitä oli vai että parisenkymmentä noin suunnilleen.

      Poista
  30. YLE Sápmi voisi harjoittaa vähän ihan tavanomaista journalismia ja kertoa meille, mistä nuo väitteet saamelaisiin kohdistuvista julmuuksista tai ainakin ihmisoikeusrikkomuksista olivat peräisin. Nythän oikaisu puhuu äärimmäisen yleisesti "väitteistä", ihan kuin sellaisia sinkoilisi ja leijuilisi ympäriinsä joka paikassa ja varsinkin YK:n foorumilla niin sakeasti kuin räkkä ikään, että niitä pakostakin tahtoo päätyä loppuasiakirjoihin niin kuin sääskiä kesäiseen nuotiokattilaan.

    VastaaPoista
  31. Ehkei väitteitä Suomen ihmisoikeusloukkauksista ja Suomen julmuuksista pyyhitty raportista pois.
    On todennäköistä, ettei niitä raporttiin kirjattukaan.
    Aslak Holmberg Suomen saamelaisnuorista (tai "artkisista nuorista" tai saamelaiskäräjien nuorisoneuvostosta) ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila - Akio toivat esiin huolestuttavan ihmisoikeustilanteen ja saamelaisten suuren hädän Suomessa sekä pyysivät YK:ta ja sen jäsenmaita auttamaan ja kehottamaan Suomen valtiota hoitamaan kuntoon ihmisoikeusasiat (koskien saamelaisia).

    Ihmisoikeusraportoija ihmetteli tilannetta, koska hänellä oli ollut hyvä käsitys Suomen ihmisoikeustilanteesta. Hän toivoi keskustelun jatkuvan. Että hän olisi ollut huolissaan Suomen saamelaisten ihmisoikeustilanteesta ei tule ilmi. Pikemmin hän oli hämillään Suomen saamelaisten esittämistä kovista väitteistä.

    VastaaPoista
  32. Voisiko joku saamenkielentaitoinen lyhyesti selittää mitä Aslak Holmberg ja Áile Javo selvittävät YLE Sápmin tuoreessa uutisessa:
    http://yle.fi/uutiset/holmberg_unpfii_loahpparaporta_livcce_sahttan_vaikkuhit_suoma_raehusraadallamiidda/8003302

    VastaaPoista
  33. Täältä löytyy vastaus: http://yle.fi/uutiset/saamelaiset_eivat_saaneet_yklta_vetoapua_hallitusneuvotteluihin/8004950

    Aslak Holmberg ja hänen laillaan ajattelevat tuntevat heikosti suomalaista arvoja, kulttuuria ja poltiikkaa sekä kansainvälisen politiikka ja toimintaperiaatteita.
    Näyttääkin siltä, että yksipuoliseen lobbauskoulutukseen osallistuminen ei tosiaan riitä kansainvälisen eikä kansallisen politiikan areenolla toimimiseen, ei edes vaikka taustalla häärii erilaisia "kummisetiä"
    Onkin todennäköistä että "häpeä", jonka Aslak Holmberg & co:t yrittivät langettaa Suomen valtion vahingoksi kääntyy sen esittäjien häpeäksi.
    Propaganda ei riitä. Väitteiden pitää olla myös totta. Tietämättömiä voi höynäyttää vähän aikaa, mutta tietäviä ei .
    Näin käy kun pyritään ratsastamaan myyteillä ja heikossa asemasa olevien heimokansojen hädällä. Esitykset poistetaan loppuraporteista.

    VastaaPoista
  34. Suomenruotsalaiset yrittivät kieliriidan aikana viedä asiansa YK:n edeltäjään Kansainliittoon. Hanke kaatui siihen että he eivät voineet osoittaa missä ja miten heitä sorretaan. Tuntuuko tutulta?

    VastaaPoista
  35. Eipä ihme, ettei vaalilautakunnan työstä kuulu mitään. Vaalilautakunnan suunnittelija ja puheenjohtajan avustaja oli saamelaiskäräjien 3-päiväisellä lobbausmatkalla Helsingissä 5-7. 5.
    Vain luotettavista valtapiiristä ja sille uskollisista koottu lobbausryhmä tapasi "Helsingissä ministeriöiden virkamiehiä ja kulttuurityön rahoittajia" . Erityistä kiitosta he kävivät antamassa ministeri Anna-Maija Henrikssonille hänen toiminnastaan.
    Linkki asiaa koskevaan uutiseen:
    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1060&Itemid=149

    Koko matka majoituksineen ym. ainakin 7 hengelle taisi tehdä taas suuren loven saamelaiskäräjien loppuvuoden budjettiin. SK anonee lisärahoitusta muihin tarkoituksiin.
    Kiire näyttää olevan, kun edes YK ei antanut vetoapua saamelaiskäräjien valtaklikille Suomen valtion painostamiseksi sen pohjattomiin vaatimuksiin.

    VastaaPoista
  36. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi sitten valitukset Tanja Sanilan koltankielen taitamattommudesta ja ainakinyksi valittajista pohtii valittaisiko edelleen KHOlle. Olisiko lähiaikoina tulossa jotain YKn alkuperäiskansakokousta tai foorumia johon voisi valittaa suoraan?

    Tällä heitolla ei sitten sanottu etteikö Tanjan olisi sopivinta ja viisainta aktivoida koltankielen taitonsa niin että hän uskaltaisi käyttää sitä kokouksissa.

    VastaaPoista
  37. Saamelaiskäräjien hallitus perustaa koko olemassa olonsa poronhoidolle. Saamelaiskäräjät vastustaa kaikkia saamelaisalueen maankäyttöhankkeita sillä verukkeella, että muu maankäyttö haittaisi poronhoitoa eli saamelaiskulttuuria. Esim. perinteistä kullanhuuhdonta käräjät vastustaa tällä perusteella, mutta tähän mennessä ei ole osoitettu tätä väitettä kertaakaan oikeaksi.

    Poronhoito on lisäksi kannattamatonta, jota tuetaan valtion varoista. Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut porotalouden yksikkökustannuksia, jotka perustuvat kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

    Luken kirjanpitoaineiston mukaan tuet ja vahingonkorvaukset huomioiden jokainen tuotettu poronlihakilo tuottaa tappiota 8,2 euroa.

    http://www.luke.fi/tiedote/poronlihan-tuottaminen-maksaa-maltaita/

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/porotalouden_yksikkokustannus/aikasarja

    VastaaPoista
  38. Voiko kansan identiteetin varastaa?
    Inarinsaamelaiset -yhdistystä syytetään inarinsaamelaisten identiteetin varastamisesta.
    Yle Sápmin jutussa 25.5.

    Taas yksi toisin ajattelijoihin kohdistuva vainon muoto ja pyrkimys vallan keskittämiseen.
    Saa nähdä mihin tämä johtaa.

    VastaaPoista
  39. Ei kollektiivista identiteettiä eikä kenenkään omaa identiteettä voi varastaa. Vain henkilöllisyyden (ei identiteetin) todistavat asiakirjat voi varastaa.

    On mahdotonta määrittää ryhmän identiteettiä sisällöllisesti tarkasti ja pysyvästi eikä sitä kuka määrittää ryhmän.

    Varastaminen tarkoittaa toliselle kiistattomasti kuuluvan, eli ryhmän omistaman hyödykkeen ottamista luvatta omaksi.

    Valtaa pitävä "saamelaisuus" on kehittymässä yhä jyrkempään etnonationalistisempaan suuntaan. Nyt korostuu entistä kovempi poissulkevuus, nationalistinen paatos ja puritanismi.
    Käpertymisestä ja muurien pystyttämisestä "meidän" ja "muiden" välille ei ole pitkä matka totalitääriseen järjestelmään. Sen monet piirteet eräiden saamelaisryhmien toiminnassa näkyvät jo selvästi.
    Valitettavasti.







    VastaaPoista
  40. No johan saatiin tämä identiteettivarkaus käännettyä päälaelleen.
    Toisaalta: Vaikka kyseessä on ilmiselvä hyökkäys identiteettiään puolustavia inarinsaamelaisia vastaan, se tuo esille saamelaisten edustusjärjestelmässä olevia selviä puutteita.

    Saamelaiskäräjät ei edusta kaikkia saamelaisia, koska saamelaiskäräjälaissa oleva saamelaismääritelmä on alun perinkin liian rajoittava. Lisäksi saamelaiskäräjien vaalilautakunta harrastaa vielä siitäkin rajoittavaa politiikkaa asiattomin perustein ja toimintatavoin. Näistä kahdesta syystä saamelaiskäräjiä vaivaa edustusvaje sen ulkopuolelle jäävien eli statuksettomien saamelaisten osalta. Näiden joukossa on useisiin eri saamelaisryhmiin kuuluvia henkilöitä, ja kokonainen saamelaisryhmä, Sallan suunnan saamelaiset.

    Sinänsä demokraattiseen järjestelmään kuuluvan ja muodollisesti ottaen oikean lukumääräisen, pysyvän enemmistönsä turvin pohjoissaamelaisten etnis-kulttuurinen ja kieliryhmä muodostaa saamelaiskäräjien sisällä, kolttasaamelaisen ryhmän tukemana, pysyvän valtaryhmittymän, jonka johdosta inarinsaamelainen ryhmä ei saa ääntään kuuluviin. Kiistanalaisissa asioissa saamelaiskäräjien kannanotot edustavat vain tämän pysyvän sisäisen valtarakenteen näkemyksiä, jotka tarjoillaan muille tahoille, kuten valtion päättäjille, koko saamelaisväestön kantana.

    Tästä syystä inarinsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset ovat tahoillaan pyrkineet luomaan itselleen järjestelmiä, joiden puitteisa he voisivat muotoilla kantojaan ja tuoda niitä esiin. Nämä järjestelmät ovat toistaiseksi olleet järjestöpohjaisia. Tästä on seurannut omia edustusongelmiaan, ja eri järjestöjen edustavuus voidaan kyseenalaistaa. Tästähän ajankohtaisessa hyökkäyksessä on kyse. Järjestöpohjalta tapahtuva edustus suoranaisesti petaa valmiiksi rinnakkaisjärjestöjen perustamista varten ja olisi suoranainen ihme jos tällaisia ei syntyisi.

    Sallan suunnalla kotiaan pitävä Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n nimi kertoo omasta puolestaan edustustilanteen hahmottumisen sekavuudesta. Miksi Sallan metsäsaamelaisten järjestön pitäisi edustaa tunturisaamelaisia? Koltilla on oma edustuksensa kohtuullisessa kunnossa, kun taas pohjoissaamelaiset käyttävät saamelaiskäräjiä omana äänitorvenaan, esittäen omat etunsa ja linjauksensa yleissaamelaisina.

    Tilanteen korjaamiseksi vaadittaisiin perusteellisempi saamelaisen edustuksen ja itsehallinnon reformi, jossa nykyinen eri saamelaisryhmien järjestöphjainen järjestäytyminen korvattaisiin yleisiin vaaleihin perustuvilla alaryhmäkohtaisilla julkisoikeudellisilla edustus- ja itsehallintoelimillä. Tämä edellyttäisi että oikeus ja valta päättää kuka on minkäkin alkuperäiskansaryhmänjäsen kuuluu kullekin ryhmälle itselleen, mikä vastaisi kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatteita. Kun vaalit näihin elimiin järjestettäisiin virallisesti ja valvotusti, saataisiin toivottavasti loppu myös naputukselle edustavuudesta.

    Saamelaiskäräjäjärjestelmällä on ollut noin 15 vuoden etsikkoaika, ja sen toimimattomuus kaikkien Suomen saamelaisryhmien edustus- ja itsehallintoelimenä on ilmeinen. Edellä hahmotellun kattavan alaryhmäkohtaisen järjestelmän perustalla saamelaiskäräjien asema voisi muuttua ja vahvistua. Saamelaiskäräjistä tulisi näiden ryhmäkohtaisten järjestöjen yhteistoimintaelin, jossa ei olisi enää samalla tavalla tarpeen eikä toisaalta mahdollista painostaa suurimman ryhmän kanta kaikkien yleiskannaksi. Milloin käräjien sisällä ei saavutettaisia yhteistä näkemystä, kirjattaisiin, mistä ollaan yhtä mieltä, ja kukin ryhmä muotoilisi itse kantansa siltä osin kuin se ei yhdy yhteiseen kantaan.

    Saamelaiskäräjien saamelaismääritelmä- ja ILO-hankkeissa kärsimän haaksirikon jälkeen aika olisi otollinen tällaiselle reformille. Upeinta olisi, jos vaalien jälkeinen saamelaiskäräjät kykenisi itse tekemään aloitteen edustusmuutoksen valmistelutyön käynnistämiseksi.




    VastaaPoista
  41. Arvoisa kansanedustaja!

    Viite: Saamelaisasioista vaalikaudella 2015–2019

    Kuluvalla vaalikaudella ILO yleissopimuksen nro 169 ratifiointitoimiin Suomessa ei ole perusteltua syytä ryhtyä, ennen kuin kattava ja tasapuolinen olosuhdeanalyysi saamelaisista, saamelaiselinkeinoista ja saamelaisten kotiseutualueen olosuhteista on toteutettu. Tällä hetkellä monet perustavaa laatua olevat seikat ovat vielä selvittämättä. Selvittämättä on, millä alueella ja millä tavoin ILO-sopimuksen maaoikeusartikloita sovellettaisiin ja keitä olisivat yleissopimuksen edunsaajat.

    ILO sopimuksen ratifioinnilla on vaikutuksia esimerkiksi Lapin kuntien maankäytön suunnitteluun (kaavoitus) sekä kaikkialla Suomessa asuvien Lapissa kiinteistöjä omistavien kansalaisten mahdollisuuksiin hyödyntää jatkossa maa- ja vesialueita osana kiinteistöjensä käyttöä.

    Ennen kuin saamelaisten oikeuksia koskevia uusia lainsäädäntöhankkeita voidaan perustaa, tulisi selvittää muun muassa se, ketkä saamelaisista ovat oikeutettuja perustuslain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun erityiseen perusoikeussuojaan kielensä ja kulttuurinsa (elinkeinot) puolesta. Saamelaiskäräjien hallitus on virheellisesti katsonut, että ainoastaan saamelaiskäräjälain vaaliluetteloon kuuluvat ns. rekisterisaamelaiset nauttisivat perusoikeutena kielen ja kulttuurin suojasta. Esimerkiksi inarinsaamelaiset ja ns. statuksettomat saamelaiset eivät ole voineet virallisesti kuulua saamen kansaan ja liittyä saamelaiskäräjien jäseniksi, vaikka he kuuluvat perustuslain 17 §:n 3 momentin tarkoittamaan saamelaisten henkilöpiiriin. Sama koskee suurelta osin saamelaisnuoria, sillä alle 18 vuotiaat henkilöt eivät voi liittyä lain mukaan saamelaiskäräjiin.

    Tulisi saada aikaan laajasti hyväksyttävissä oleva saamelaismääritelmä ja määrittely siitä, mitkä saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja elinkeinojen nykyaikaisista harjoittamisen muodoista nauttivat perustuslain 17 §:n 3 momentin suojaa.

    Kattavan olosuhdeanalyysin valmistelemista varten olisikin perusteltua asettaa myöhemmin eri aloja sekä eri henkilöryhmiä elinkeinoittain ja maantieteellisesti tasapuolisesti edustava asiantuntijaryhmä. Ryhmä selvittäisi em. kysymyksiä ja ILO sopimuksen ratifioinnin vaikutuksia.

    Viime vaalikaudella (2011–2015) oikeusministeriössä valmisteltiin hallituksen esitys (HE 264/2014 vp), jonka tarkoituksena oli mahdollistaa ILO yleissopimuksen nro 169 ratifiointi Suomessa. Samassa yhteydessä oli tarkoitus muuttaa Metsähallituksesta annettua lakia. Myös saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE 234/2014 vp) annettiin eduskunnalle.

    Mainituissa lainsäädäntöhankkeissa keskeisiksi kysymyksiksi muodostuivat saamelaismääritelmä sekä se, millä alueella ILO-sopimuksen maaoikeusartikloita sovellettaisiin ja keitä olisivat yleissopimuksen edunsaajat. Näiltä osin esitykset olivat puutteellisia ja syrjiviä.

    Edellä mainitut lainsäädäntöhankkeet eivät edenneet eduskunnassa, koska hankkeita pidettiin laajasti monia saamelaisryhmiä, mm. inarinsaamelaisia ja ns. statuksettomia saamelaisia, syrjivinä. Myös merkittävä osa saamelaisista ja saamelaiskäräjien jäsenistä vastusti mainittuja lainsäädäntöhankkeitta, koska hankkeet olisivat saattaneet eri saamelaisryhmät ja saamelaiselinkeinot keskenään eriarvoiseen asemaan. Myös muiden alueen asukkaiden lainmukaiset intressit jätettiin lainsäädäntöhankkeissa huomiotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki saamelaiset Suomessa saavat perustuslain 17.3 §:n suojaa. Nämä saamelaiset jakautuvat tavallaan kahteen ryhmää 1) vallassa oleviin saamelaiskäräjien vaaliluettelon rekisterisaamelaisiin sekä 2) muihin saamelaisiin eli inarinsaamelaisiin ja statuksettomiin saamelaisiin ja niihin muihin saamelaisiin, jotka eivät kuulu vaaliluetteloon.

      Saamelaiset jakautuvat näin hallitusvaltaan (rekisterisaamelaiset) sekä oppositioon (inarinsaamelaiset ym.). Demokratiassa myös oppositiolle tulee varata mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Saamelaisasioista päätetään ja niihin vaikutetaan ennen kaikkea saamelaiskäräjillä, mihin oppositiolla ei ole ollut pääsyä. Juuri tähän puutteeseen reagoi eduskunta keväällä 2015, kun se hylkäsi lähes yksimielisesti saamelaiskäräjälain uudistusehdotuksen. Ehdotusta pidettiin syrjivänä.

      Lisäksi saamelaiskäräjien sisällä on henkilöitä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin käräjien päätöksenteossa. Saamelaiskäräjillä päätösvaltaa käyttää puheenjohtaja ja hallitus, mutta muut jäsenet ovat lähinnä lisänä mukana. Puheenjohtaja ja hallitus edustavat poromiespiirejä. Muut kuin hallitukseen kuuluvat saamelaiset toimivat eräällä tavoin etujensa vastaisesti ainakin maaoikeusasioiden osalta.

      Poista
    2. Maankäyttökysymyksissä saamelaiskäräjien hallitus ja puheenjohtaja määräävät lausunnoissaan muodollisesti kaikkien saamelaisten kannan kuhunkin kysymykseen, vaikka näiltä osin lausunnot pitävät sisällään aineellisesti vain poromiesten edut, muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Muiden eduista ei huolehdi kukaan saamelaiskäräjillä.

      Muiden saamelaisten kuin poromiesten kannalta muodollisen aseman ja materiaalisen statuksen välillä on valtava kuilu. Muut kuin poromiehet ovat vain silottelemassa kokonaiskuvaa päättäjiin nähden yksimielisestä saamen kansasta.

      Onko sitten niin, että muiden rekisterisaamelaisten kuin poromiesten kannattaisi todellakin harkita hakeutumista ns. statuksettomien saamelaisten yhdistykseen, jotta eduista voitaisiin huolehtia vahvana yhteisrintamana päättäjiin päin. Käytännössä tämä tarkoittaisi vain muodollisen aseman omaavien jäsenten eroamista käräjiltä ja hakemista statuksettomien yhdistyksen jäseneksi. Tämä koskee myös niitä vaaliluetteloon kuuluvia puutteellisen statuksen omaavia saamelaisia, jotka eivät ole saamelaiskäräjien jäseniä. Poromiehellä on täydellinen status (muodollinen ja aineellinen) saamelaiskäräjillä; muilla on vain muodollinen rooli.

      Poista
    3. Edellä kirjoittamani kommentit (27. toukokuuta 2015 klo 10.55 ja 27. toukokuuta 2015 klo 21.34) ovat luonnollisesti yksinkertaistettuja malleja asiasta, jotta on ongelmat saadaan esiin. Kirjoituksiin kuuluu myös kärjistyksiä.

      Poista
  42. Sipilän hallituksen ja vaalien jälkeisen saamelaiskäräjien toimiaika on ratkaiseva Suomen saamelaisten edustuksen ja itsehallinnon kannalta. Joko asiat hoidetaan perusteellisesti uuteen järjestykseen, tai jos tähän ei panosteta vaan tyydytään nurinaan, voi historiallinen mahdollisuus olla menetetty pitkäksi aikaa.

    Sen sijaan että saamelaiskäräjät puskee päätään seinään huutaen apua ulkomailta, käräjien tulisi ryhtyä yhdessä kaikkien saamelais- ja lappalaisryhmien, Lapin kansanedustajien, oikeusministeriön jne kanssa yhteistyötä tehden hahmottelemaan ja valmistelemaan omaa aloitettaan lainmuutoksiksi, joka tähtäävät mm. seuraaviin tavoitteisiin:

    - Kaikkien saamelais- ja lappalaisryhmien (ml pohjoissaamelaiset ja Sallan suunnan metsäsaamelaiset) lapinkylien/saamelaiskylien elvyttäminen kolttien itsehallintomallia vapaasti soveltaen. Kyläkohtaiset itsehallinto- ja edustuselimet on saatettava nykyiseltä järjestöpohjalta julkisoikeudelliselle pohjalle, niin että kukin lapinkylä edustaa selkeästi aina yhtä etnistä/kielellistä/kulttuurista alkuperäiskansaryhmää. Järjestöpohjainen toiminta kaikessa kunniassaan, mutta se edustaa näpertelyä. Alkuperäiskansayhteisöillä on oikeus saada itsehallintoelimilleen valtion tunnustus, ja se merkitsee juuri sitä että nämä elimet määritellään julkisoikeudellisiksi. Itsehallinnon sisällöstä ja laajuudesta ehditään kyllä keskustelemaan, mutta järjestäytymistä ei ole syytä vähänkään viivytellä. Myöskään tunnustusta ei tule jäädä vain nöyränä odottelemaan saamelaiskäräjiltä tai oikeusministeriöltä, vaan sitä tulee anoa, ja jos ei sitä kuulu, vaatia, rinnan oman järjestäytymisen kanssa.

    - Kylät olisivat ensisijaisesti ihmisten muodostamia yhteisöjä, mutta niillä olisi kullakin alue johon itsehallinto ylettyisi ja pääosin rajoittuisi.Aluejakoa mahdollisine yhteisalueineen olisi hahmoteltava rakentavasti tunnustellen, lähtien siitä ajatuksesta että ei ole pois suljettua että jaon puitteissa tulevaisuudessa voitaisiin järjestellä uusiksi myös poronhoitoa, t.s. paliskuntien rajoja, niin että kukin alkuperäsikansayhteisö saa mahdollisuuden kehittää poronhoitoaan suuntaan joka sen käsityksen mukaan edustaa parhaiten luonnon kestävää käyttöä.

    - Kylä-alueille voitaisiin antaa myös sellainen merkitys, että niillä hyödynnettävistä kaivannaisista ja energialähteistä tulevasta korvauksesta määräosa kuuluisi kylälle ja märääosa kaikille kylille yhteisesti. Sama voisi koskea vaadittaessa korvausta siitä että ulkopuoliset hyödyntävät valtion ominaan hallinnoimien maita ja vesiä erilaisiin tarkoituksiin.

    - Harkintaan voisi ottaa kaiken saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvan kasino- ja pelitoiminnan säätämistä alkuperäiskansayhteisöjen yksinoikeudeksi USA:n mallia luovasti soveltaen. Siitä toiminnasta jota nämä yhteisöt eivät ehkä voi hallita (verkkopelit, arvat), yhteisöille voisi vaatia osuudet arpojen myyntipaikkojen jne pohjalta. Mallia näyttää TEOSTO joka osaa vaatia korvauksia kaikesta sävellysten esittämisestä, olipa kyse tanssipaikasta, baarista, taksista tai vanhainkodista.

    - Päätösvalta kutakin selkeästi vain kyseistä lapinkylää/saamelaiskylää koskevissa asioissa kuuluisi vain tämän kylän jäsenille. Paikallisen yhteisön vallassa olisi päättää mitä periaatetta noudatetaan pysyvästi alueensa ulkopuolella asuvien jäsentensä ääni- ja puhevallan kohdalla sekä näiden muiden oikeuksien mahdollisessa rajoittamisessa verrattuna pysyviin asukkaisiin.

    - Lapinkylien tulee itse saada valita jäsenenensä (toki tolkun kriteereillä) itse päättämillään menettelyillä (tämä on CERD:n kannanottojen mukaista) oman käsityksensä mukaisesti.

    - Saamelaismääritelmä muutettava niin että saamelaiseksi katsotaan henkilö, jonka lapinkylä/saamelaiskylä tai sen valtuuttama kyläneuvosto on hyväksynyt jäsenekseen tavalla ja perusteilla jotka vastaavat kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatteita (vrt. CERD:n kannanotot).
    Jatkuu...

    VastaaPoista
  43. ...jatkuu:

    - Äänioikeutettuja kylän kokouksessa ovat täysi-ikäiset lapinkylien jäsenet. Etä-osallistumisen ja -äänestyksen mahdollisesta järjestämisestä päättää kokous- tai asiakohtaisesti kylän kokous tai sen valtuuttama kyläneuvosto.

    - Luonnon käyttämiseen kohdistuvia alkuperäiskansaoikeuksia hahmoteltaessa mahdollistetaan järjestelyt joissa huomioidaan yhteisön, perheen ja yksilön asuinpaikka, elämäntapa ja -tilanne, toimeentulokeinot, toimeentulo jne, niin että lapinkylä/saamelaiskylä voi jakaa oikeuksia luonnonvarjojen hyödyntämiseen joustavasti ja luonnon kantokyvyn puitteissa, suosien lapinkylän alueella pysyvästi asuvia (m.l. muualla opiskelevat, varusmiespalvelusta suoritavat ja hoidossa olevia) jäseniään ja erityisesti niitä, joiden toimeentulo on riippuvainen harjoiteusta toiminnasta ja jotka ovat ilmoittaneeet sen olevan heidän pää- tai sivuelinkeinonsa.

    - Lapissa, ensisijaisesti Ylä-Lapissa olevien Valtion maiden saattaminen kehitettävän Lapin maakuntaitsehallinnon hallintaan ja alkuperäiskansaoikeuksien erityinen huomioiminen ja toteuttaminen tässä yhteydessä.

    - On vältettävä sellaisen väärinkäsityksen syntymistä, että lapin/saamelaiskylän järjestyminen, sen rajojen hahmottelu tai sen jäsenyys automaattisesti tarkoittaisi kaikkien muiden ihmisten oikeuksien poissulkemista tai kylän jokaiselle jäsenelle automaattisesrti rajoittamattomia oikeuksia luonnon hyödyntämiseen. On tähdennettävä että on kyse oikeuksien ja niiden rajojen hahmottelusta ja haeskelusta tavoitteena näiden oikeuksien laaja hyväksyntä alueen muun väestön taholta. Kaikkien väestäryhmien yhteisenä tavoitteena tulee olla luonnon kestävä käyttö ja sen resurssien vastuullinen isännöinti tieteen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

    - Kyläkohtaisen suunnittelun ja päätösvallan siirtyessä lähemmäs perustasoa, saamelaiskäräjien asema ja olemus muuttuu. Käräjistä tulisi saamelais- ja lapinkylien yhtyeistoimintaelin, joka hoitaisi laajempia linjauksia ja edustaisi saamelaista alkuperäiskansaa yleisellä tasolla niin valtiovaltaan päin kuin kansainvälisesti. Käräjien päätösvaltaa käyttäisivät kylien valitsemat edustajat, jotka olisivat kylien vaihdettavissa myös kesken käräjien toimikauden.

    Yllä kuvatuilla järjestelyillä saataisiin mm. ratkaistua kysymys saamelaiskäräjien edustavuudesta ja kiista saamelaismääritelmästä. Kukin yhteisö saisi kehittää omaa versiotaan saamelaiskulttuurista toisten siihen puuttumatta, ja kukin yhteisö saisi valita omat jäsenensä. Ei ole olemassa asiaa, jota ei pitkän päälle voitaisi sovitella kaikkien saamelais/lappalaisryhmien hyväksyttävissä oleviksi perusperiaatteiksi, jotka kirjattaisiin uuteen saamelaiskäräjälakiin, tai paremminkin alkuperäiskansalakiin. Esimerkiksi jo kauan ongelman muodostanut saamelais/lappalais määritelmä ja saamelaiseksi hyväksymismenettely tulisi laatia kylittäin, mutta niin, että yhteisöjen jäsenseula säilyisi asiallisen tiukkana mutta samalla syrjimättömänä. Puolueiden nuorisojärjestöt ovat varoittava esimerkki siitä, että omaa osuutta jaossa olevista varoista on yritetty kasvattaa "kuolleilla sieluilla" eli paperijäsenillä. Kuten sanottua, kunhan kaikki saamelaisryhmät hakisivat vastakkainasettelun sijasta yhteistyötä, tällaiset asiat olisivat neuvoteltavissa.

    VastaaPoista
  44. Henriksson oli eduskunnassa 2.6.2015 vaatinut taas Ilon sopimuksen ratifiointiprosessin käynnistämistä. Tähän ei ole kuitenkaan syytä.

    VastaaPoista
  45. Hitaita ovat herrain kiireet, etenkin saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa.
    Vaalilautakunnan päätökseen tyytymättömien tuli jättää oikaisuvaatimuksensa 10.4 eli kaksi kuukautta sitten.
    Lapin Kansan mukaan vaalilautakunta aloittaa nyt, kahden kuukauden kuluttua niiden käsittelemisen.
    Onko vaalilautakunta ollut etelän auringossa tai mennyt kevätunille huhtikuussa?
    Pöyristyttävää lain ja ihmisten oikeuksien halveksuntaa. Satraapit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitaasti hyvää tulee! Ainakin saam.käräjien kannalta. Valitusten kautta tulevat uussaamelaiset eivät millään ehdi äänestämään,
      eivätkä ehdolle asettumaan saam.käräjien syksyn vaaleissa.

      Poista
    2. Ainakin vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi kertoi 13.4.2015 julkaistussa jutussa http://yle.fi/uutiset/lahes_250_oikaisuvaatimusta_saamelaiskarajien_vaaliluettelosta/7924791 " oikaisuvaatimukset on käsiteltävä lain mukaan kiireellisesti. Lautakunta käsittelee ne huhtikuun aikana." Ehkä kiireellisesti tässä tapauksessa tarkoittaa juuri tuota paria tai kolmea kuukautta.

      Poista
  46. En ole saamelainen eikä minulla ole henkilökohtaisia etuja ajettavanani saamelaismääritelmissä tai saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemisessä. Ihmettelen kuitenkin kovasti menettelytapoja näissä asioissa.

    Käsittääkseni alkuperäiskansoille halutaan kansainvälisesti turvata heidän esi-isiltään perimiensä elinkeinojen ja kulttuurin säilyminen. Eli kysymys on perimisoikeudesta. Suomen laissa perimisoikeus määräytyy ensisijaisesti sukulaisuussuhteen ja toissijaisesti perittävän laatiman testamentin mukaisesti. Esimerkiksi perittävän lapsilta ei testamentillakaan voi viedä oikeutta perintöön.

    Saamelaisten oikeuksia käyttää pitkälti saamelaiskäräjät. Perittävistä oikeuksista osallisiksi pääseminen edellyttää käytännössä pääsemistä käräjien vaaliluetteloon, mihin henkilöt hyväksyy tai hylkää vaalilautakunta. Valintakriteereihin on otettu mukaan ryhmähyväksyntä eikä esimerkiksi kiistaton polveutuminen saamelaisista esi-isistä eikä jo käräjien vaaliluettelossa olevista vanhemmista aina riitä. Eikös tämä ole sama asia kuin että vanhempien kuoltua osa sisaruksista päättäisi ryhmähyväksynnällä, että vain osa heistä olisi oikeutettu perintöön ja osa suljettaisiin ulkopuolelle? Ei tämä oikein ole suomalaisen oikeustajun mukaista. Mielivaltaa muistuttava hyväksymismenettely ei ole lähtöisin länsinaapureistamme Ruotsista eikä Norjasta, jossa lähes kuka tahansa halukas kelpuutetaan vaaliluetteloon. Ja Norjastahan Suomen saamelaiskäräjillä valtaa pitävien ryhmän alkuperäiskansalaiset vajaat 200 vuotta sitten tänne muuttivat. Vai onko mallia otettu idästä, josta toinen ryhmä alkuperäiskansalaisia muutti tänne noin 70 vuotta sitten? Ainakin Neuvostoliitossa pieni klikki osasi ja Venäjällä edelleen osaa kahmia vallan itselleen ja järjestää asiat mieleisekseen ilman muiden mielipiteitä tai turhaa demokratiaa.

    Minulle ei ole valjennut, miten inarinsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten ja lappalaisten mukaantulo saamelaiskäräjien vaaliluetteloon uhkaisi saamelaiskulttuuria. Mitään konkreettista esimerkkiä uhasta en ole nähnyt enkä myöskään vähäisintäkään vihjettä siitä, että luetteloon pyrittäisiin tarkoituksena hävittää saamelaiskulttuuria. Pikemminkin uskoisin eri ryhmien mukaantulon kulttuuria rikastuttavan. No yksi esimerkki taitaa löytyä: saamelaistaiteilijaryhmä uhosi peruvansa osallistumisensa kansainväliseen kultturitapahtumaan vastalauseena sille, etteivät heidän ajamansa muutokset saamelaiskäräjälakiin tulleet hyväksytyiksi.

    Luotan siihen, että maamme eduskunta osaa tarkastella asioita monipuolisesti ja kuulla niin asiantuntijoita kuin kansalaisiakin riittävän laajalti, että uusi lainsäädäntö on oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikille sitä koskeville. Ja toivon hartaasti, että saamelaispiireissä yhteistyö voittaisi valtataistelun, mistä kaikki, saamelaiset ja ei-saamelaiset eniten hyötyisivät.

    VastaaPoista
  47. Saamelaiskäräjälain mukaan henkilölle, joka ennen ääntenlaskennan aloittamista esittää vaalilautakunnalle, tai vaalipäivänä (ennen ääntenlaskennan aloittamista) vaalitoimikunnalle korkeimman hallinto-oikeuden myönteisen päätöksen äänioikeudestaan, varataan tilaisuus saada vaaliasiakirjat ja äänestää. Tällöin henkilö on velvollinen luovuttamaan vaalilautakunnalle tai vastaavasti vaalitoimikunnalle kyseisen KHO:n päätöksen tai sen oikeaksi todistetun jäljennöksen vaaliluetteloon asiasta tehtävää merkintää varten. Jos aikaa on, oikeaksi todistettu jäljennös kannattaa pyytää KHO:n kansliasta.

    VastaaPoista
  48. Hyvä Anonyymi11. kesäkuuta 2015 klo 16.32.
    Minäkään en ole saamelainen. Pari kommenttia kirjoitukseesi:

    Alkuperäiskansan perinteen siirtymisen rinnastaminen yksittäisen ihmisen perintöasioihin toimii ajatus- ja mielikuvan tasolla, mutta ei oikeustieteen ja lainkäytön tasolla. Henkilöiden väliset perintöasiat kuuluvat oikeustieteessä n.s. yksityisoikeuden pääalueelle, n.s. perheoikeuden alaan, jota Suomessa säädellään Perintökaari-nimisellä lailla. Kyseisen lain juuret ovat varhaiskeskiajalla. Nykyinen laki on rakennettu vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lain pohjalle uudistaen ja lisäillen. Alkuperäiskansaoikeus on aivan eri oikeuden ala, joka kansallisen lainsääntömme harvojen asiaa koskevien säädösten (kuten saamelaiskäräjälaki ja kolttalaki) lisäksi koostuu kansainvälisistä sopimuksista ja ja niiden tulkintakäytännöstä. Säädöksiä, käsitteitä ja periaatteita ei voi siirrellä näiden kahden aivan erilaisen oikeudenalan välillä. Vaikka puhutaan alkuperäiskansan oikeudesta perinteisiinsä, kyse ei ole perinnöstä siinä mielessä kuin henkilöiden periessä kuolleen henkilön omaisuutta. Alkuperäiskansan perinteen kohdalla ei siis mitenkään seurata perintökaaren perimisjärjestystä eikä siinä vaikuta testamentit.

    Minäkään en näe, että inarinsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten ja lappalaisten mukaantulo saamelaiskäräjien vaaliluetteloon uhkaisi saamelaiskulttuuria. Päinvastoin katson, että saamelaisten yhteinen etu vaatii että kaikki saamelaisyhteisöt järjestyvät ensin erikseen sisäisesti ja ryhtyisivät vasta sitten uudenlaiseen yhteistyöhön. Ilmapiirin parantamisen vuoksi olisi hyvä välttää yhdenkään ryhmän leimaamista, olipa tämä tullut mistä ilmansuunnasta tahansa. Minäkin luotan, mutta edellisen hallituksen oikeusministerin toilailun jälkeen kaikkea muuta kuin sokeasti, siihen että eduskunta osaa tarkastella asioita monipuolisesti ja kuulla niin asiantuntijoita kuin kansalaisiakin riittävän laajalti, niin että että uusi lainsäädäntö on oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikille jota se koskettaa ja joihin se vaikuttaa.

    VastaaPoista
  49. Kansainvälisissä sopimuksissa käytetään sanaa "polveutuminen".Henkilö, jonka esi-isät ovat kuuluneet alkuperäiskansaan polveutuu alkuperäiskansasta. Sopimuksissa ei ilmaista polveutumisen takarajaa.
    Saamelaiskäräjälaki on eduskunnan säätämä laki. Mm.Olosuhteiden muuttuessa eduskunnalla on valta muuttaa lakia.
    Tällainen muutos voi olla aiheellinen esim. kielenvaihdon yleistyessa ja elinkeinojen kehityttyä niin, että voimassa oleva laki ei vastaaa olosuhteita (esim. suurin osa saamelaisten jälkeläisistä puhuu suomea ja/ työskentelee muilla kuin perinteisillä aloilla, asuu saamelaisalueen ulkopuolella tai että muulla kansallisella lainsäädännöllä ja yhteiskunnan kehityksellä on jo turvattu saamelaisten tasa-arvoinen asema ja oikeudet) .

    Jos Suomen valtio haluaa edistää tiukasti perinteisiin nojaavan saamelaiskulttuureja tai/ja sen ajan myötä kehittyneitä muotoja, on sen tarkasteltava miten lainsäädännöllä voidaan tukea tätä tavoitetta.
    Saamelaiskäräjien ehdotus ei lähtenyt tästä näkökulmasta. Tämä lienee ollut syynä eduskunnan päätökseen hylätä ehdotus.
    Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon aiemmin hyväksyttyjen jälkeläisten lähes automaattinen hyväksyminen (hakemus täytyy jättä ja ruksia kohta, jossa tunnistautuu saamelaiseksi ). Polveutumisen sukupolvivaatimusta (ainakin yksi isovanhemmista tai vanhemmista, on puhunut ensimmäisenä kielenään saamea) ei tarvitse täyttää. Näin niiden saamelaisten jälkeläiset, jotka eivät ole hakeutuneet äänestysluetteloon tai joiden hakemus on aiemmin hylätty, ovat eriarvoisessa asemassa.

    Saamelaiskäräjät eivät edusta kaikkia saamelaisia, vaan ainoastaan itse valikoimiaan yksilöitä. Valtiolla ei ole mikään pakko luovuttaa valtaa/mandaattia tällaiselle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita loukkaavalle elimelle.

    Ongelmaksi ILO -sopimuksen osalta saamelaiskäräjien ehdotus maiden ja vesien omistus/hallintaoikeudesta on ongelmallinen , koska suuri osa niistä saamelaisista, jotka elävät ja asuvat esivanhempiensa mailla eivät ole saamelaiskäräjien äänestysluettelossa, menettäisivät perinteiset oikeudet sukumaillaan ja jopa oikeuden esittää kantansa niiden käytöstä . Valtaa käyttäisivät sellaiset saamelaiskäräjien jäsenet, jotka eivät polveudu ylimuistoisista ajoista alueella asuneista esivanhemmista.

    Monet muutkin historialliset, mm. demogafiset seikat (lähes kaikkien saamelaissukujen esi-isissä ainakin 1600-luvultaalkaen on puhtaasti suomalaisia esivanhempia. Joidenkin sukujen jälkeläiset on hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, toisten hylätty) eivät puolla saamelaiskäräjien vaatimuksia.
    Hylätyt ovat "suomalaisia" eli suomenkielisiä. Perinteinen elämäntapa ja elinkeino ei ole painanut vaakakupissa. Mikään muu kuin kieli erota heitä "saamelaisista".
    Tässä keskustelussa lantalaisista, suomalaisista ja saamelaisista heiluu leimakirves aivan surutta.





    VastaaPoista
  50. Finnmarkilaisten vastarannankiiskien järjestö vaatii Norjaa irtisanomaan ILO 169-sopimuksen vuonna 20121, mutta ei saa kannatusta suurkäräjäpuolueiden keskuudessa:

    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2015/06/edl-norjan-irtisanottava-ilo-169.html

    VastaaPoista
  51. Mietiskelin tuota käynnissä olevaa valintaa Saamen kansalaiseksi.

    Vaalilautakunta ja saam.kär. hallitus ovat kuin tuomioistuin, jonka edessä

    hakijalla on todistelujen taakka harteillaan. Hakija haalii kaikki

    mahdolliset jopa mahdottomatkin dokumentit saamelaisuutensa tueksi.

    Mutta kun ei niin ei. Valintaprosessi muistuttaa koulukiusaamista, jota on

    koetettu kitkeä vuosikausia. Vaikka ihminen saavuttaa aikuisen mitat,

    näyttää kiusaaminen seuraavan mukana. Mokomakin ehtymätön

    luonnonvara.

    VastaaPoista
  52. Aitosaamelaiset ovat 16.4.2015 perustaneet uuden yhdistyksen, Sámi árvvut (suom. Saamelaiset arvot). Oman määrittelynsä mukaan yhdistys on "saamelaisten oma riippumaton yhdistys". Puheenjohtajana on Klemetti Näkkäläjärvi, varapuheenjohtaja Petra Magga-Vars ja lisäksi hallituksessa on jäsenenä Hilkka Magga. Tässä vaiheessa muiksi jäseniksi ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla Tauno Haltta, Maarit Magga, ja Tuomas Aslak Juuso. Yhdistyksen rahastonhoitajana toimii Marjaana Aikio ja sihteerinä Suvi Juntunen.

    Yhdistys on etnisesti suljettu, Sääntöjen mukaan "jäseneksi voi liittyä henkilö, joka pitää itseään saamelaisena (itseidentifikaatio) ja jota pidetään saamelaisena (ryhmäidentifikaatio). Jäsenen on täytettävä lisäksi vähintään toinen seuraavista kriteereistä: 1) hän itse, tai yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään sukuyhteisössään; 2) hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen." Yhdistyksen kannattajajäseniksi voivat sensijaan liittyä kaikki halukkaat henkilöt ja yhdistykset, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt.

    Jäsenhakemuksessa varsinaiseksi jäseneksi hakijaa pyydetään ystävällisesti selvittämään, mikä on se sukuyhteisö, jossa hakija on oppinut saamen kielen tai omaksuntu saamelaiskulttuuriin. Sukuyhteisöllä tarkoitetaan tällöin esimerkiksi vanhempia, isovanhempia tai muita sukulaisia, jotka ovat olleet hakijan lapsuudessa läsnä.

    Kokouksessaan 12.5.2015 yhdistyksen hallitus hyväksyi kannanotot mm. saamelaismääritelmästä, Näkkälän paliskunnnan jaosta, saamelaisasioiden käsittelystä mediassa ja saamelaisesta käsityöstä.

    Yhdistys on yksi lisä saamelaisjärjestöjen kentässä ja sen voidaan olettaa esiintyvän joko näkyvästi tai taustavaikuttajana saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Valitettavaa on, että yhdistys ei rohjennut julistautua suoraan pohjoissaamelaisten etujärjestöksi, vaan esiintyy yleissaamelaisuuden lipun alla. Tauno Haltan mukanaolo perustamisvaiheessa kuvastaa järjestön olemusta saamelaiskäräjien voima-akselin järjestömuotoisena yhteenliittymänä. Saamelaispoliittisessa kentässä yhdistys vaikuttaa ensimmäisten kannanottojensa perusteella kapean nationalistiselta, tähän viittaa mm. jäsenkunnan etninen sulkeminen. Tuoreessa kannanotosaan yhdistyksen hallitus varoittaa Korkeinta hallinto-oikeutta muistuttaen että "hallituksen esitys ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi on edelleen eduskunnan käsiteltävänä ja sopimuksen ensimmäisessä artiklassa säädetään alkuperäiskansan määritelmästä. Tämän vuoksi KHO:n tulee pidättäytyä täydentämästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaiskäräjien kannan vastaisesti, koska se voi vaarantaa ILO 169-sopimuksen ratifioinnin ja tulevat pyrkimykset saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. KHO:n tulee antaa uusi vuosikirjapäätös saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämistä ottaen huomioon saamelaisten oman käsityksen saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurin muodosta sekä Suomen saamat kansainväliset kehotukset saamelaismääritelmästä ja ottaa myös huomioon YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteet." Näin siis Sámi Árvvutin hallitus KHO:lle.

    Lonkalta heitettynä ensiarviona Sámi Árvvutia voisi luonnehtia Suomalaisuuden liiton saamelaiseksi vastineeksi. Tuntien saamelaisyhdistyksen puheenjohtajan tähänastisen toiminnan ja aikaisemmat kannanotot ei ole liian kaukaa haettua nähdä hänessä saamelainen vastine Suomalaisuuden liiton edesmenneelle puheenjohtajalle Seppo Heikinheimolle (1938-1997). Puoluepoliittisesti itsensä neutraaliksi ilmoittava Suomalaisuuden liiton hallitus on nykyään perussuomalaisten miehittämä.

    Saamelaisen yhdistyksen verkkosivut löytyvät osoitteesta
    http://www.samiarvvut.org

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sámi Árvvut - saamelaisten oma riippumaton yhdistys. Tässä puhutaan taas saamelaisista yleensä. Tässä yhteydessä tulee aina kysyä keistä saamelaisista puhutaan. Arvomaailma on nykyään aika hajautunutta myös saamelaisten keskuudessa.

      Saamelaiset eivät muodosta yhtä yhtenäistä joukkoa siten, että voitaisiin puhua saamelaisten omasta riippumattomasta yhdistyksestä ilman tarkennuksia. Esimerkiksi saamelaiskäräjien hallituksessa noudatetaan porosaamelaisten arvoja, jotka eroavat esimerkiksi Tenojoen kalastajasaamelaisten arvoista merkittävästi.

      Saamelaisenemmistöinen Utsjoen kunta on lausunnossaan hallintovaliokunnalle kuntajakolain (2013) uudistamisen yhteydessä huomauttanut, että ”Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Samalla tavoin saamelaiskulttuurissa on merkittäviä alueellisia eroja sen mukaan, mitä saamelaiselinkeinoja perinteisesti kullakin alueella pääasiassa on harjoitettu ja harjoitetaan. Esimerkiksi Utsjoella Tenojoen laaksojen saamelaisten elinkeino ja kulttuuri on perustunut pitkälle Tenojoen kalastuksen ja sen kylkeen rakennetun muun elinkeinotoiminnan varaan; Inarijärven ympärillä asuvien saamelaisten elinkeino on taas perustunut järven antimien varaan. Koltta-alueen saamelaisilla on oma kielensä ja kulttuurinsa sekä heitä koskeva lainsäädäntö, myös Käsivarren ja Vuotson alueilla asuvilla saamelaisilla on oma kulttuurinsa ja elintapansa. Alueet ovat myös luonnonolosuhteiltaan varsin erilaiset. Kaikilla näillä alueille harjoitetaan poronhoitoa, mutta voidaan kuitenkin puhua kuntauudistuksen kannalta kolmesta erilaisesta pääasiallisesta traditiosta ja kulttuurista kunkin saamen kielialueen mukaisesti”.

      Poista
  53. Tämä puhuu sen puolesta että saamelaisten tulisi järjestyä ensisijaisesti ryhmittäin, ehkä lapinkylittäin etnis-kulttuurisilla ja periytymisperusteilla, ja näiden yhteenliittymien sitten vuorostaan saamelaiskäräjiksi ajamaan yhteissaamelaisia etuja. Osa sotkusta tulee nyt siitä että tätä selkeyttävää järjestäytymistä vältellään ajatellen että voidaan saada muut omaksumaan omat kannat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Tämä olisi vanhan saamelaisen hallinnon, Noraz, mukainen järjestely, jossa eri siidat lähettivät edustajansa siidojen yhteiseen Noraz nimiseen hallitukseen ja lainkäyttöä harjoittavaan elimeen, jota käytettiin osassa saamen aluetta vielä 1920 luvulla. Elin oli myös tuomionvoipa.

      Tämä nykyinen järjestely on erinäisten pekkaaikioiden ja muiden omien etujensa ajamiseksi ideoima järjestö, joka saatiin ujutettua myös lainsäädäntöön.

      Poista
  54. On yksinkertaisesti hyvien tapojen vastaista yrittää edustaa muita ryhmiä näiden päiden yli, kun taas oman ryhmän järjestäytyminen on luonnollinen perusoikeus. Suomen saamelainen järjestäytymis- ja edustusjärjestelmä kaipaa remonttia. Kun yhteisökohtaisen itse-edustuksen perusperiaatteesta päästäisiin alustavaan yhteisymmärrykseen, ei pitäisi olla mahdotonta päästä sopimukseen siitä miten puretaan muitten edustaminen - taipumus ja pyrkimys jota tällä hetkellä on vähän puolin ja toisin. Seuraava kysymys on päästä yhteisymmärrykseen siitä miten määrätyn yhteisön edustuksesta kilpailevat järjestöt, kuten inarinsaamelaisten yhdistys ja inarinsaamen kieliyhdistys, toimivat yhdessä sellaisen elimen luomiseksi, joka tähtää julkisoikeudelliseksi alkuperäiskansayhteisön järjestymismuodoksi. Tehtävänä on tällöin asettaa yhteinen, väliaikainen komitea, jonka jäsenien tulee olla yksiselitteisesti kyseisen etniskulttuurisen ryhmän jäseniä ja nauttia yleistä luottamusta. Tästä tie lähtee. Mitä kilpaileviin järjestöihin tulee, ne rajoittavat sopimuksella toimintansa niin että ne eivät kilpaile luotavan elimen kanssa, vaan jatkavat, mikäli kokevat tarpeelliseksi, kilpailevina "puolueina" tuon elimen vaaleja ajatellen ja sen sisällä - siis mikäli siinä on mieltä. Muuten niille löytyy ehkä sopivat tehtäväkentät, kuten kielen tai kulttuurin muun osa-alueen vaaliminen ja edistäminen.

    VastaaPoista
  55. Saam.kär. vaalilautakunta ilmoitti, etteivät he tunne minua. En minäkään
    tunne heitä, joten tasoissa ollaan.

    VastaaPoista