tiistai 10. maaliskuuta 2015

RKP:n ja Henrikssonin mahalasku

Tänään Suomen eduskunta päätti äänin 162 – 28 pysyttää voimassa nykyisen saamelaismääritelmän ja hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssään perustuslakivaliokunnan mietintöön nojaavan käräjälain muutoksen.
Oli melko odotettua, että toista käsittelyä ei tule, vaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vetää puoluetoveri Klemetti Näkkäläjärven kanssa junailemansa lakiehdotuksen eduskunnasta pois.
RKP:n ja saamelaiskäräjien johdon hanke valikoivasta ja samalla syrjivästä saamelaismääritelmästä hautautui selkeisiin äänestysnumeroihin. Vain RKP:n ja vihreiden edustajat äänestivät ehyinä ryhminä tuon tekeleen puolesta. Lisäksi joukkoon liittyi neljä sosdemia ja neljä vasemmistoliiton edustajaa.
Saamelaiskäräjälain muutosehdotuksen kohtalo oli RKP:n ja Henrikssonin todellinen mahalasku. Ruotsalaiset olivat Jyrki Kataisen onnettoman sateenkaarihallituksen loppumetreillä sananmukaisesti pelipaikalla takaamassa omine ehtoineen pääministeri Alexander Stubbin pätkähallituksen toimintakykyä. Oli hienoa, että vaikka Näkkäläjärvi vielä viime metreillä muistutteli blogissaan Stubbin tukeneen aikoinaan hänen politiikkaansa - ainakin ILO-ratifioinnin osalta – tuollainen kökkö muistuttelu ei enää tiedon Arkadianmäellä lisäännyttyä purrut.
Käytännössähän Henrikssonin-Näkkäläjärven saamelaiskäräjälakiehdotuksen kaatuminen vei pohjan myös heidän ILO-unelmaltaan.
Nyt voi sanoa, että kävi parin päivän päästä tapahtuvassa eduskunnan ILO-äänestyksessä miten kävi, ovat Henriksson ja Näkkäläjärvi senkin ehdotuksensa kanssa itse kaivamassaan mutalammikossa. Voikin olla, että tänään takkinsa tyhjäksi tunnustanut Henriksson vetää myös ILO-ratifioinnin pois. Itse asiassa se olisi häneltä jopa ihan älykäs veto tällä kerralla, mutta pianhan tuo ratkaisu nähdään.
Jos taas eduskunta joutuu tai pääsee äänestämään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista, ja jos perustuslakivaliokunnan mietinnön mukainen ratifiointi päätetään tehdä, ei ratifioinnilla ole tosiasiassa sitä merkitystä, jota siltä kapeassa saamelaisjohdossa ja Henrikssonin leirissä toivottiin ja odotettiin.
Perustuslakivaliokunnan sinällään sekava perustelu antaa kaikille mahdollisille osapuolille kättä pitempää pitää puoliaan jatkossa jos ja kun sopimusta ruvettaisiin soveltamaan käytäntöön. Vaikka valiokunnan perusteluissa puhutaan paljon saamelaisista ja erheellisesti saamelaiskäräjien lanseeraaman hokeman mukaan jopa saamelaisista Euroopan Unionin ainoana alkuperäiskansana, niissä myös todetaan, ettei saamelaiskäräjien vaaliluettelo voi rajata vain siihen kuuluvien olevan saamelaisia. Lisäksi valiokunta katsoo, että ILO-sopimuksen tarkoittamia alkuperäiskansoja voivat Suomessa olla muutkin kuin nykyiset saamelaiset. Ja kun valiokunta hyvin selkeästi korostaa perusteluissaan Lapin asutushistoriaa, kansalaisten tasavertaisuutta ja kaikkien nykyisten omistus-, hallinta- ja käyttöoikeuksien turvaamista, on siinä perustetta kaikille pohjoisen asukkaille tulla tasavertaisina kuulluksi ja edustetuksi kun vaikkapa lainsäädäntöä jatkossa uudistetaan tai tarkistetaan.
Kun vaikka metsähallituslain uudistamisen käsittelyä tulevalla vaalikaudella jatketaan, on pohjoisen Lapin edustuksen oltava tuossa valmistelussa viimeksi koettua vahvempi. Viimeksihän Pentti Lähteenojan ”saamelaispykälätyöryhmään” kelpuutettiin alueelta vain yksi ”muun väestön” edustaja. Tuona edustajana jouduin työn aikana, saamelaiskäräjien edustajien työryhmää pyörittäessä, hämmästelemään suomalaisen lainvalmistelun heikkoutta. Toivottavasti vastaavaa farssia ei enää tarvitse nähdä.
Jos vaikka ILO-ratifiointiin päädytään, ollaan perustuslakivaliokunnan linjausten perusteella jo pitkin matkaa vaaditun olosuhdeselvityksen edessä. On selvää, että saamelaiskäräjien edustaman ryhmän lisäksi ILO-sopimuksen soveltamisen piiriin tulee ilmoittautumaan muitakin. Sen jälkeen joudutaan mitä ilmeisemmin pohtimaan sopimuksen soveltamisen maantieteellistä rajausta sekä mihin kaikkeen soveltaminen yhteiskunnallisesti ulottuu.
Järkevintä olisikin tehdä nuo selvitykset etukäteen ennen ratifiointipäätöstä – tai päätöstä sopimuksen ratifioinnin tarpeettomuudesta.
Päädyttiin ILO-ratifiointi lykkäämään tai tekemään, riittää seuraavalle hallitukselle tai hallituksille puuhastelua asian ympärillä. Ei voi muuta kuin hiljaa ja hartaasti toivoa, ettei tulevassa hallituksessa näy RKP:ta ja ettei ainakaan oikeusministerin pallilla tuon puolueen edustajaa jatkossa näy.



Veikko

22 kommenttia:

  1. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on käyttänyt ja näyttänyt valtaansa, kun se on hylännyt suuren osan käräjien vaaliluetteloon hakeneista. Mitä tästä voisi päätellä? Monet hylätyistä ovat sukulaisia vaaliluetteloon merkittyjen kanssa. Merkitseekö tämä pyrkimystä eristäytyä samoissa yhteisöissä elävistä sukulaisista vai mistä on kyse? Tilanne on mielenkiintoinen varsikin sitä taustaa vasten kun eduskunta selvin numeroin pysytti voimassa olevan saamelaismääritelmän.

    Eduskunta on tiennyt historiallista päätöstä tehdessään, että mikään yhteisö, varsinkaan niin heterogeeninen kuin saamelaisyhteisö, ei voi eristäytyä muusta yhteiskunnasta ilman että siitä seuraisi ongelmia. Vain lahkolainen yhteisö voi pitää edes omalta kannaltaan järkevänä yksipuolista vaatimusta muiden omistamien maita koskevan päätöksenteon siirtämisestä itselle. Mieleen tulee aggressiivisesti palestiinalaisalueille levittäytyvät siirtokunnat Israelissa, vaikka meillä onkin kyse siitä että Ylä-Lapin maaoikeudet halutaan siirtää pelkästään etnisille saamelaisille ns. kollektiivisina oikeuksina. Tässä tilanteessa olisi pitänyt valita sovittelujen tie repivän kiistan asemasta.

    Tähän siis on päädytty 25 vuoden kiistelyn jälkeen. Ei ole opittu mitään, eikä riidan loppua ole näkösällä. Riidan lietsojien ja kylväjien pitäisi jo oppia huomaamaan, että etnisten saamelaisten kohtalo on historiallisesti aina kytkeytynyt naapureiden – tänä päivänä myös statuksettomien saamelaisten – kohtaloihin. Kaikista repivistä riidoista huolimatta tämä vahva kytkentä tulee säilymään ja tehostumaan. Syynä on sukulaisuus ja yhteinen historia. Suomen Lapin todelliseen alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset eivät suostu vapaaehtoisesti luopumaan identiteetistään, sukulaisuudestaan ja kaikesta siitä mikä tekee elämästä arvokkaan. He eivät halua, että heidät orjuutetaan. Etniset ja statuksettomat saamelaiset ovat entistä riippuvaisempia toinen toisistaan, vaikka vaalilautakunta, saamelaiskäräjät tai jopa eduskunta tekisi minkälaisia päätöksiä tahansa. Ihmiset eivät tule alistumaan mielivallan edessä. Eduskunnan päätös oli pitkästä aikaa positiivinen signaali.

    Nykyinen etninen konflikti vaarantaa naapureiden välejä, kun pohjoissaamelaisten johto on lietsonut epäluuloa statuksettomien saamelaisten tarkoitusperiä ja tavoitteita kohtaan. Vaalilautakunnan hylkäävän päätöksen jälkeen joudumme katsomaan sitä valitettavaa asiaa silmiin, että meidän on varustauduttava jatkamaan tätä kansalaisoikeuskamppailua uusin keinoin. Tilanteen rauhoittamiseksi etnisiä saamelaisia edustavan saamelaiskäräjien on selväsanaisesti ilmoitettava, että se luopuu sellaisista lakihankkeista, joilla statuksettomilta saamelaisilta kielletään ihmisyys ja heiltä ja muilta alueen asukkailta viedään pahimmillaan hallintovalta niihin maihin ja vesiin joita he ovat käyttäneet perinteisten elinkinojensa harjoittamiseen. Jos käräjät valtion tuella haluaa heiltä väkisin ottaa lailliset oikeudet pois siihen ei tule alistua.
    ...jatkuu

    VastaaPoista
  2. ...jatkoa:

    Nyt tarvitaan valtiomiestaitoa ja kriisin hallintaa. Monien kansakuntien sisällä on pelisäännöt konfliktien ratkomiseksi, jotta yhteiskuntarauha saadaan säilymään rikkoutumatta. Ylä-Lapissa ei valitettavasti ole tapahtunut vielä samanlaista pelisääntöjen kehittymistä. Sellaista olisikin syytä alkaa mitä pikemmin pohtia, koska vaihtoehtona on pahimmillaan korpilakiin turvautuminen. Ulkopuolista sovittelijaa ei kuitenkaan tarvita. Yhtäältä on kysymys pienestä väestöstä ja laajasta alueesta, toisaalta siitä että näiden etnisten ryhmien yhteiskuntapoliittiset päämäärät poikkeavat monessa suhteessa toisistaan.

    Demokraattinen järjestelmä perustuu ajatukseen, että vapaus pyrkiä erilaisiin päämääriin hyväksytään ja tuloksia etsitään sovinnollista tietä. Saamelaiskysymyksessä tätä ei ole noudatettu, vaan on annettu virran viedä mihin sattuu. Vanhoja Suomen poliittisesta historiasta lainattuja vertauskuvia lainaten voidaan sanoa, että tähän asti eduskunta on mennyt myötävirrassa ajopuuna, mutta nyt se viimein heräsi kun se ymmärsi pysäyttää hulluuden jatkuminen.
    Saamelaiskäräjät on linjauksissaan noudattanut eristämisideologiaan perustuvia periaatteita. Saamelaisten kaltainen pieni vähemmistöyhteisö on asettanut oi itselleen suuria valtakunnallisia poliittisia tehtäviä, asettuen ensin perustuslakivaliokunnan ja lopulta eduskunnan yläpuolelle. Mieleen tulee Grimmin veljesten satu ”Kalastaja ja hänen vaimonsa”. Kalastaja olisi tyytynyt vähempään, mutta vaimoon iski ahneus ja lopulta suuruudenhulluus, kun hän ei tyytynyt edes paavin asemaan vaan halusi päästä jumalaksi Jumalan paikalle. Lukekaa satu niin näette miten siinä kävi.

    Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hylkäävä päätös on mielestäni liian ankara rangaistus ihmisille, joiden esivanhemmat pakotettiin vaihtamaan puhumansa saamenkieli suomeksi. Hylkäävästä päätöksestä koituvat seurannaissanktiot ovat kovempia kuin kukaan ulkopuolinen saattaa arvata. Tällä kohtaa on kerta kaikkiaan pakko pysähtyä.

    Samalla on vaihdettava analyysin tasoa. On siirryttävä yleisempiin saamelais/lappalaiskulttuuria suuntaviin ja sävyttäviin tekijöihin. On pakko yrittää jollakin tavoin mitoittaa ja luonnehtia saamelais/lappalaiskulttuuria, sen runkokehikkoa suhteessa muihin kulttuureihin, niin vaikeaa ja niin virhealtista kuin tällainen vertailu onkin. Kokoavana johtopäätöksenä voidaan kuitenkin sanoa että etnisillä ja statuksettomilla saamelaisilla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Heillä on yhteinen historia, yhteiset elinkeinot ja yhteinen kulttuuripohja. Siihen vetoaminen tässä tilanteessa saattaisi rauhoittaa tulehtunutta tilannetta, joka ei kyllä hyvältä näytä. Eduskunnan päätös tänään 10.3.2015 on monessakin suhteessa merkittävä. Nyt palataan lopultakin asutushistoriallisiin faktoihin

    VastaaPoista
  3. Tässä Klemetin käsitys Yle Sápmin toiminnasta riippumattomana mediana ja valtamedian toimittajien yleissivistyksen puutteesta, ammattitaidottomuudesta, asenteellisuudesta, sensationhakuisuudesta ja siitä, että valtamedia pitää saamelaisia silmätikkuina.

    Mistä Klemetti sellaisia valtakulttuuria edustavia kanavia on löytänyt?
    Huvustadsbladetia en ole lukenut. Muista valtamedioista en ole juurikaan löytänyt tuonkaltaista antia. Ehkä ne ovat vaienneet viisaasti tietäen, että pyyhkeitä tulee mistä vaan, joka ei vastaa Klemetti Näkkäläjärven & co:n "oikeaa tietoa".

    "Yle Sápmin eri foorumeilla. Saamenkielinen riippumaton media on todella arvokas ja tärkeä meille saamelaisille. Valtamedian lähestymistapa saamelaisasioihin tuntuu olevan monesti sensaatiohakuinen. On selvää, että jos valtamedian toimittajien asiantuntemus saamelaisista ja saamelaiskulttuurista on heikko, se vaikuttaa uutisten laatuun ja myös uutisissa välittyviin asenteisiin, jotka ovat hyvin helposti löydettävissä. Me saamelaiset tunnumme olevan niin mediassa kuin valtakunnan politiikassa silmätikkuina monellakin tapaa."

    VastaaPoista
  4. Missä ja miten ns. statuksettomat elävät, vaalivat ja edistävät statuksetonta saamelaisuuttaan, millä tavoilla se erottuu statuksettomasta suomalaisuudesta? Millaisia elinvoimaisia kulttuurimuotoja ja tapoja kulttuuriin kuuluu ja miten niitä harjoitetaan esim. eri ikäryhmissä ja eri alueilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin taitaa olla vaikea erottaa statuksettoman saamelaisen elämää ja kultuuria yläluokan eli statuksellisen saamelaisen elämästä ja kulttuurin harjoittamisesta? Siihen tarvitaan ainakin vahva ennakkoasenne ja heikko itsetunto.

      Poista
    2. Alkajaisiksi, Anonyymi11. maaliskuuta 2015 16.56, tiedät varsin hyvin että nyt ei puhuta sosiaalisesta statuksesta vaan siitä, onko henkilölle tunnustettu virallinen asema saamelaisena. Suomessa se on viime vuosikymmeninä tapahtunut ottamalla henkilö saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

      Anonyymi 11. maaliskuuta 2015 16.33,kysyt millä tavoilla statukseton saamelaisuus erottuu statuksettomasta suomalaisuudesta? Vastakysymyksenä voi kysyä, millä olennaisilla tavoilla aitosaamelaisten saamelaisuus erottuu arkioloissa ei-saamelaisesta suomalaisuudesta? Kielen puolesta hyvinkin, mutta kaikki aitosaamelaiset eivät suinkaan osaa esivanhempiensa kieltä. Entäpä ne muut erot? Millä tavoin cityaitosaamelaisen saamelaisuus eroaa suomalaisuudesta?

      Statukseton saamelainen on sukujuuriltaan lappalainen/saamelainen henkilö, joka usein asuu esivanhempiensa asuinalueella ja jatkaa näitten elinkeinoja ja elämäntapaa nykyaikaistetussa muodossa - aivan kuten osa aitosaamelaisistakin jatkaa esivanhempiensa elinkeinoja niiden nykyaikaisessa muodssa. Kuinka suuri prosentti aitosaamelaisista se nyt olikaan jolla poronhoito on pääelinkeino, kuten esivanhemmilla oli?

      Miten cityaitosaamelaisen saamelaisuus on aidompaa kuin esivanhempiensa asuiseuduilla asuvan ja näiden elinkeinoja jatkavan statuksettoman saamelaisen?
      .

      Poista
    3. Klemetti puuskahti, että hänen ja Saamelaiskäräjien kolmen vuoden työ on nyt mennyt täysin hukkaan, kun eduskunta teki tuollaisen tempun. Mutta eihän eduskunta ole Klemetillä töissä, eduskunta tekee omaa työtään ja Klemetti omaansa. Tulee mieleen suomalainen sananparsi: "Saako naapurin tontille rakentaa - valoinko sokkelin turhaan..." Eikö Klemetti tosiaan ymmärrä nyt katsoa peiliin?
      Terveisin Koppelon Morottaja

      Poista
  5. Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto jatkavat ilman saamelaiskäräjien kokouksen kannanottoa ILO-sopimuksen ratifioinnin edistämistä. Onko kyseessä siis pelkkä näytelmä tuo Klemetin uhrautuminen? Ja aika härskiä viestittelyä näkyy uuteen strategiaan liittyneen, mutta toivottavasti kansanedustajat ovat perillä miten puolestaan heidän työnsä aiotaan torpata ILO:n kautta. Onkohan Scheinin takana neuvomassa vai onko ILOssakin jo oma neuvonantaja?

    VastaaPoista
  6. Klemetin erinpyyntö ei välttämättä ole pelkkää näytelmää, hänen poilitiikkansa on hävinnyt ja hänellä on takki aika lailla tyhjä. Hänen kannattajaporukkansa saamelaiskäräjien sisällä ja ympärillä käyttää kuitenkin tilannetta hyväkseen ja yrittää kääntää asian sen näköiseksi, että saamelaismääritelmän ja ILO-sopimuksen koplaus olisi ollut pääosin Klemetin juttu, ja että kun hän eroaa, käräjät kääntävät linjaa varapuheenjohtajien ollessa keskeisessä asemassa. Liike on kuitenkin vain taktinen, Eräs käräjien jäsen on omissa nimissään mutta muitten tieten vedonnut ministeri Henrikssoniin että jos tämä nyt ei kuitenkaan vetäisi ILO-ehdotusta pois eduskunnasta, koska se on niin tärkeä saamelaisille ja Suomen KV-maineelle. Tätä säestäen ja samopilla perusteluilla Saamelaisnuoret vetoaa sen puolesta että jospa ILO nyt kuitenkin ratifioitaisiin, Sisäisesti tämä porukka toimii sen varassa ett' kunhan eduskunta saadaan ratifioimaan ILO selitysosan kera, niin ensimmäisessä vuosiraportissaan ILOlle saamelaiskäräjät selostaa miten Suomen valtio painosti käräjät hyväksymään selitysosan.ILO-sopimuksen ratifioinnin ehtona. Tämän jälkeen ILO vastaa toteamalla että selitysosa on pätemätön. Näin maaoikeudet saadaan saamelaisille. Näin se on ajateltu

    VastaaPoista
  7. Anonyymi12. maaliskuuta 2015 10.08 sanoo "ensimmäisessä vuosiraportissaan ILOlle saamelaiskäräjät selostaa miten Suomen valtio painosti käräjät hyväksymään selitysosan.ILO-sopimuksen ratifioinnin ehtona. Tämän jälkeen ILO vastaa toteamalla että selitysosa on pätemätön. Näin maaoikeudet saadaan saamelaisille."

    Tällaisen neuvon on antanut asiantuntija. On vielä epäselvää onko neuvoja Suomen saamelaiskäräjien lakiasiantuntija, Ruotsin käräjien lakiasiantuntija, oikeusministeriön sisäillä toimiva henkilö tai peräti ILO-vaikuttaja.Kyseessä on hanke joka tähtää eduskunnan harhauttamiseen. Seurauksena tulee olemaan eduskunnan ja saamelaiskäräjien luottamuksen ajaminen pohjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin yksi jälki tuossa viestittelyssä johtaa Lapin yliopistoon, mutta mistä mahdollisesti sinne, ehkä sen joku joskus vielä kertoo. Voisihan asiaa oikeusministeriöstäkin kysyä.
      Tuo innostaminen sai ainakin Tiina Sanila-Aikion ja Heikki Palton asettumaan ilman saamelaiskäräjien yleiskokouksen valtuutusta ajamaan ILO-ratifiointia omine näkemyksineen eteenpäin. Sanila-Aikio kertoo lehdessä kuinkan ILO toisi esimerkiksi koltille vain hyvää. Tuo nainen on tehnyt tosiasiassa kauhean karhunpalveluksen koltille ja toiminut samalla myös inarinsaamelaisia vastaan. Ei näillä henkilöillä ole mitään tekoa jatkossa saamelaiskäräjillä jos yritetään rakentaa saamelaisten taholta siltaa muuhun yhteiskuntaan ja jopa keskinäiseen sopuun. On sääli, että heidän takiaan saamelaisuuden ymmärtäminen ja myönteisyys saamelaisia kohtaan otti tämän surkean prosessin aikana monta taka-askelta. Toivottavasti kolttien uusi luottamusnainen pystyy palauttamaan kolttien osalta heitä kohtaan vallinnutta myötätuntoa.

      Poista
  8. Kylläpä se niin taitaa mennä, että jos te saamelaiset annatte mahdollisuuden muillekin kuin saamelaisille oikeuden identifioida itsensä saamelaisiksi, niin silloinpa etelän ihmiset muuttavat Lappiin ja perustavat porojen tehotuotantoa. Ei enää juoksisi porot tuntureilla, kun etelän ihmiset alkaisivat porokarjaa kasvattaa tehotuotantona.

    Samotenhan saisi oikeudet maiden käyttöön, kun ei niitä tuntureita enää suojella tarttisi porojen laiduntamisen tähden. Ei muuta kuin kaivosta pystyyn sinne ja paljon venäläistä ja virolaista työporukkaa – suomalaisilla kun ei töitä kannata teetättää.

    Kyllä minusta etelän ihmisestä näyttää siltä, että on väärin ja vaarallista, jos muillekin kuin saamelaisille annettaisiin saamelaiseksi identifioitumismahdollisuus. Se tarkoittaisi taas yhden alkuperäisväestön tuhoamista sekä samalla Suomen Lapin luonnon tuhoamista. Enpä minä sitten enää viitsi sinne Lappiin tulle matkoillani. Menee lapin yrittäjiltä minunkin matkarahani pois.

    En voi tajuta miksi lappalaiset haluaa identifioida ittensä saamelaisiksi, vaikka tietävät, että se olisi saamelaiskulttuurin tuho. Lappalaisilla on oma kulttuurinsa. Sadan vuoden päästä lappalaiset menee barrikaadeille, jotta he saisivat takaisin oman kulttuurinsa, kun heistä tulee tuntumaan siltä, että heidän lappalaiskulttuurinsa on mennyt menneiltä polvilta sekaisin saamelaiskulttuurin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin kömpelöä!

      Poista
    2. Kyllä. Että tunturit pelastettaisiin ILO-sopimuksella?

      Poista
    3. "Kylläpä se niin taitaa mennä, että jos te saamelaiset annatte mahdollisuuden muillekin kuin saamelaisille oikeuden identifioida itsensä saamelaisiksi, niin silloinpa etelän ihmiset muuttavat Lappiin ja perustavat porojen tehotuotantoa. Ei enää juoksisi porot tuntureilla, kun etelän ihmiset alkaisivat porokarjaa kasvattaa tehotuotantona."

      Tiedoksi sinulle, joka sanot olevasi etelän ihminen, että Suomessa muutkin kun saamelaiset ovat aina saaneet harjoittaa pronhoitoa. Ei nykyiselläänkään siis ole estettä sille että etelän ihminen muuttaa Lappiin ja alkaa poronhoitajaksi, tietyillä kaikille yhteisillä ehdoilla.

      Sitten tämä "Ei enää juoksisi porot tuntureilla, kun etelän ihmiset alkaisivat porokarjaa kasvattaa tehotuotantona. ". Tiedoksi sekin, että poron tehotuotannon harjoittajien joukossa on jo nyt ihan ehtoja saamelaisia. Poroja tarhataan, ja syötetään tarhoissa ja niiden ulkopuolella teollisella rehulla ja etelästä kyörätyllä heinällä. Laidunten ylisyöttämiselläkin tavoitellaan tehoa, mutta seurauksena saattaakin olla vähän riutuneita poroja.

      Poista
    4. Jaahas, minkälainen onkaan mainittu lappalaiskulttuuri?

      Poista
  9. Tämän jutun sisältö ja ajoitus voi olla vihje siitä suunnasta mistä sylttytehdasta saattaa löytyä:

    http://yle.fi/uutiset/ihmisoikeusasiantuntija_scheinin_perustuslakivaliokunta_kaytti_vanhentunutta_tietoa_mietinnossaan_saamelaismaaritelmasta/7862772

    Scheinin on tähänkin asti korostanut, että "selitys" on pätemätön.

    VastaaPoista
  10. YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean vuoden 2011 suositukset Suomelle ovat åeräisin suoraan käräjien sylttytehtaalta. Tämä näkyy mm siitä että komitea on lainannut kritiikittä käräjien tilaaman matemaattisen laskelman siitä kuinka paljon ei-suomalaisia tunkee käräjilen vaaliluetteloon jollei saamelaismääritelmää muuteta käräjien vaatimalla tavalla- Komitea käyttää ilmaisua "koko Pohjois-Suomen väestö". Jos ILOn valvontakomissioiden lausuntojen valmistelu on yhtä kritiikitöntä ja luokatonta, olemme saaneet esimakua siitä mitä eläminen ILOn sopimuksen kanssa ja vieraiden valtioiden edustajien valvomina tarkoittaisia.

    VastaaPoista
  11. Laskekaapa kuinka monella jutulla Yle Sápmi markkinoi nuoreten mielenosoitusta. Saamelaisuutisten lukijatkin sattuivat tänää olemaan mustissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kiilusilmäinen hilluminen ja kansanedustajien sähköpostien tukkiminen oli todella typerä tempaus, jolla vain varmistettiin ILOn poistamnen eduskunnan päiväjärjestyksestä. Ihan piti myötähäpeää tuntien ihmetellä sitä kuka tai ketkä tämän pöljyyden suunnittelijoina olivat.

      Poista
    2. Oululais-inarilainen sylttytehdas lietsoo vihaa toinen toisiinsa. Jos tämä porukka haluaisi toimillaan jotain positiivista vaikutusta keinot pitäisi olla aivan toisenlaiset. Kertoisivat omilla kasvoillaan, mikä on huonosti, mitä ilman ovat jääneet, mitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Tällaisten vihapurkauksien aika vaikuttamiskeinona on auttamattomasti ohi. Kusevat vain omaan nilkkaansa.

      Poista
  12. Kiitos Veikko Väänänen. Kiitos Jouni Kitti. Kiitos Mikko Kärnä. Kiitos Anu Avaskari. Kiitos Gunnar Pettersson. Työnne jatkuu. Voimia Teille.

    VastaaPoista