sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Väärinkäsityksiä - vai aiheellisia pelkoja?

”Kansainvälisen työjärjestön ILOn alkuperäiskansasopimus: väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja?”
Tuolla otsikolla julkaistiin mediassa lähes tasan kaksi vuotta sitten Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurovan kirjoitus, jonka lainaan seuraavassa. Kirjoituksissa on kohtia, joihin on hyvä kiinnittää huomiota kuluneen kahden vuoden aikana julkisuudessa ja sen takana esitettyjä vaatimuksia, mielipiteitä ja arvioita peilaten:
”Näyttää siltä, että Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 1989 hyväksymä alkuperäiskansasopimus ei aiheuta paljon iloa ainakaan Lapissa. Tietty osa ILO-sopimuksen arvostelusta johtuu puutteellisesta tiedosta. Moni ei yksinkertaisesti tiedä, mitä nämä kansainväliset sopimukset ovat, ja mitä niiden ratifioinnista seuraa.Toisaalta on myös tosiasia, että sopimuksen ratifioiminen aiheuttaa oikeasti haasteita Suomen oikeusjärjestykselle. Muun muassa YK:n rotusyrjintäkomitea arvostelee saamelaiskäräjälakia liian rajoittavaksi sen suhteen, ketä voidaan pitää saamelaisena. Tärkeää olisi käynnistää dialogi, jossa pyrittäisiin erittelemään, mitkä osat sopimusta ovat todella ongelmallisia ja mitkä eivät. Pyrin tässä kirjoituksessa selventämään tiettyjä väärinkäsityksiä ILO sopimuksesta, joihin olen kansainvälisen oikeuden asiantuntijana törmännyt. Toivon, että tutkijayhteisö osallistuu tähän keskusteluun. Tarvitsemme analyyttisiä puheenvuoroja sopimuksen ratifioinnin vaikutuksista, emme asianosaisten julkisia syytöksiä toisiaan vastaan. 
Miksi tarvitsemme tämäntyyppistä keskustelua nyt? Suomi ja Ruotsi saavat moitteita lähes kaikilta mahdollisilta ihmisoikeuselimiltä säännöllisin väliajoin sen takia, ettemme ratifioi tätä sopimusta. Viimeisinä tähän joukkoon ovat liittyneet YK:n alkuperäiskansaraportoija sekä EU:n parlamentti. Jos joku yksittäinen ihmisoikeusasia huonontaa tällä hetkellä Suomen mainetta ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, se on juuri tämä. Koko ajan kehittyvä alkuperäiskansoja koskeva kansainvälisen oikeuden säännöstön määrä ja sisältö ovat johtamassa siihen, että kohta emme enää pohdi ratifioidako vai ei, vaan koska ratifioida. 
Olen kuullut ehdotuksia, että Suomen pitäisi tehdä aloite ILO sopimuksen muuttamiseksi. On totta, että vuoden 1989 ILO sopimus pitkälti korvasi vuoden 1957 edeltäjänsä. Tämä johtui siitä, että vuoden 1957 ILO:n alkuperäiskansasopimus pyrki avoimesti integroimaan alkuperäiskansat valtaväestöön. Tähän ajattelutapaan ei ole palaamista, eikä vuoden 1989 ILO sopimusta olla muuttamassa. On vain kaksi vaihtoehtoa, ratifioida tai ei. 
Mikä tässä ILO sopimuksen ratifioimisessa sitten on vaikeaa? Lehtikirjoittelun pohjalta näyttäisi, että keskeisin ongelma on sopimuksen maankäyttö- ja maanomistus artikla 14. Lehtikirjoittelussa näytetään olettavan, että ILO sopimuksen ratifioinnilla saamelaiset saisivat jonkun määrittelemättömän omistusoikeuden Lapin maihin tai ainakin kotiseutualueensa maihin. On totta, että kun artiklan 14 lukee, vaikuttaa siltä, että maanomistus Lapissa pitää pistää uusiksi.Näin ei näytä käyneen Norjassa, jossa on erittäin vaikutusvaltainen saamelaisväestö. Norja ratifioi sopimuksen ensimmäisenä valtiona maailmassa vuonna 1990 mutta toteutti sopimuksen maaoikeusartiklan hyvin kiireettömästi 15 vuoden prosessin aikana. Pelkästään ILO sopimus ei siirrä kenenkään omaisuutta toiselle. Maanomistus ja -käyttöasiat ovat kansallisen oikeusjärjestyksen ydintä ja ne menevät Suomessa lopulta riippumattoman tuomioistuinlaitoksen ratkaistaviksi. 
Oliko tämä Ruijan laki sitten räätälöity vain saamelaisille? Ei. Norjan valtio antoi Ruijan maan kaikille alueen väestöryhmille, kveeneille, saamelaisille ja norjalaisille. Maanomistuskysymykset pitää jokaisen todistaa komissiomenettelyssä, mikä vie paljon aikaa.ILO sopimusta valvovat virkamiehet ovat ihmeissään siitä, miksi sopimusta luetaan Suomessa kirjaimellisesti pilkkua ja pistettä myöten. Olen kuullut, että Suomi voitaisiin viedä jopa kansainväliseen tuomioistuimeen, jos ILO sopimusta ei pilkuntarkasti noudateta. Näinhän asia ei ole. ILO:n asiantuntijakomitea voi tehdä huomautuksia ja korjauspyyntöjä mutta muuten sopimuksen täytäntöönpanoa lähinnä seurataan työjärjestössä. 
Sopimus nimenomaisesti sanoo artiklassaan 34, että sopimus voidaan täytäntöön panna kunkin maan olosuhteiden mukaan joustavasti. Näin tehtiin myös Norjassa. Mitä muuta voidaan odottaa sopimukselta, joka neuvoteltiin yleismaailmalliseksi. Vaikka sen on ratifioinut vain 22 valtiota ympäri maailmaa, yleismaailmalliseksi neuvoteltuihin sopimuksiin rakennetaan aina joustavuutta. Koska alkuperäiskansoja asuttavien maiden olosuhteet poikkeavat toisistaan niin paljon, on luonnollista, että joustavuutta täytyy löytyä. Tätä joustavuutta tarvitaan ennen kaikkea alueilla, joita asuttavat monet väestöryhmät. 
Mihin Suomi ILO sopimuksen ratifioinnilla sitten sitoutuisi? Prosessiin, jossa vähitellen pohdittaisiin miten eri artiklat – ei pelkästään maaoikeudet – voitaisiin Suomessa täytäntöön panna. Tämän tulisi Norjan mallin mukaan tapahtua Suomen omien realiteettien pohjalta Suomessa laaditulla aikataululla. Hyvä puoli asiassa on, että Suomessa on tehty jo paljon selvityksiä ILO sopimuksen ratifiointia silmällä pitäen. Kuten Norjan esimerkki todistaa, mielestäni on perusteetonta liioitella ILO sopimuksen aiheuttamia ongelmia Lapissa, joskin on totta, että sopimuksen täytäntöönpanossa myös haasteita löytyy. 
Mitä Suomi ja Lappi sitten tällä ratifioinnilla saavuttaisi? Emme varmasti halua pilata ihmisoikeusmainettamme maailmalla, missä ikinä päin Suomea nyt asummekaan. Toisaalta, pelkkä ihmisoikeusmaineen kiillottaminen ei voi olla ratifioinnin pontimena. Hyvä puoli sopimuksen ratifioinnissa nähdäkseni on, että näiden asioiden käsittely voitaisiin siirtää päivänpolitiikan ylä – ja ulkopuolelle. Asianosaisten ei tarvitsisi aina odottaa, mitä kulloinenkin hallitus taas tuumii ILO-sopimuksesta.Tärkeintä olisi mielestäni tiedostaa, ettei ILO sopimus ole mikään yksityiskohtainen laki vaan hyvin joustava globaaliksi suunniteltu kansainvälinen sopimus, jonka velvoitteet voidaan ja pitää sovittaa kunkin maan olosuhteisiin soveltuviksi. Norjalta voimme oppia sen, että ILO sopimuksen maaoikeusvelvoitteet voitiin räätälöidä Ruijan kaikkien väestöryhmien, ei pelkästään saamelaisten, etuja suhteellisen hyvin vastaaviksi. Toisaalta kyllä saamelaisilla on Ruijan laissakin erityisasema. Kyse on kuitenkin alkuperäiskansojen oikeuksia edistävästä sopimuksesta. Toinen oppi Norjan mallista on, että Ruijan lailla päätösvaltaa ja maanomistusta todella siirrettiin Oslosta Ruijaan. Lapin näkökulmasta tämäntyyppinen kehitys ei varmasti olisi huono asia.”
Timo Koivurovan asiantuntija-artikkelissa on siis monia huomionarvoisia toteamuksia, muun muassa viittaukset Norjan ILO-ratifiointiin. Professorin kirjoitus on kuitenkin jäänyt Klemetti Näkkäläjärven ja Martin Scheininin kelkasta muutamassa yksityiskohdassa: Esimerkiksi YK:n rotusyrjintäkomiteahan on saatu tänä välissä vaatimaan Suomen saamelaiskäräjälakia rajoittamaan lisää kenet hyväksytään saamelaiseksi ja keitä ei.
Jostain pöydälleni on ajelehtinut Scheininin saamelaiskäräjille työstämä tuore muistio, joka liittyy maa- ja metsätalousministeriön aikeisiin muodostaa saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä pohtiva työryhmä. Tuo muistio oli kai jonain perusteena miksi Klemetti päätti boikotoida työryhmää.Martin Scheininin näkemykset ILO-sopimukseen liittyen eivät ole ollenkaan yhtä neutraalin ja objektiivisen oloisia kuin professorikollegansa Koivurovan.Niistä näkemyksistä tarkemmin myöhemmin.

Veikko

19 kommenttia:

  1. http://www.samifaga.org/govat/doc/samis12.pdf
    Jovnna-Antte Vest kirjoittaa saamelaisesta näkökulmasta kritiikkiä Samis lehdessä, joka ilmestyy Norjassa pari kertaa vuodessa. Otsikolla: "Missä meni hakoteille, uutta saamelaisyhteiskuntaa rakennellessa"(vapaa käännös saamekielisestä tekstistä) Alkaen sivulta 12. Jovnna-Antten mielestä vähäosaiset ja vanhukset on unohdettu alkuperäiskansa statuksen huumassa. Eikä hänen mielestä saamelaiset kuulu tähän alkuperäiskansa joukkoon. Jovnna-Antte on syntyisin suomesta ja toimii kirjailijana.
    Romsasta Arto Enojärvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittikohan Jovnna-Ante Vest meidän muuttosaamelaisiamme,kun hän kirjoitti saamelaisista,jotka eivät kuulu alkuperäiskansaamme? Saattaapi hän olla aivan oikeassa vanhusten ja vähäosaisten suhteen.Yleisesti ottaen:he joilla menee lujaa,
      ei ole juuri huolta vähäisemmistä veljistään eikä siskoistaan.

      Poista
  2. Taitaa Näkkäläjärvikin istua siellä nuoruutensa sosialismiunelmaa Lappiin haaveilevan Scheininin kelkassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen vaihtoehto on että RKP on pannut Scheininin nalkuttamaan taustalle, ettei asiat näyttäisi niin pahalta RKP:n kannalta.

      Poista
  3. Jovnna-Ante osui asian ytimeen. Utsjoella on herätty muuttosaamelaisten kaltoinkohteluun, jonka kohteeksi joutuu jokainen, joka ei täytä tiettyä vaatimusta: ole lähisukulainen tai ole saamenkielinen poromies tietystä suvusta. Kilpailevan suvun poromies ei tietenkään käy.

    VastaaPoista
  4. No Scheinin näyttää kuvittelevan, että saamelaiskäräjien tyypit on jotain uhanalaisia raukkoja saamelaisia. Todellisuudessa ne on vetäneet saamelaisuuden piinkovaksi bisnekseksi, jossa ei paljoa empatiaa kanssaihmisiä vastaan tartte tuntea. Takana siis iso rahoitus.

    Olisi tosiaan aika pilkkoa valta palasiin ja vaihtaa porukka kunnolla.

    Ehkä uusilla ihmisillä olisi enemmän nöyryyttä ja tahtoa palvella tavallista kansaa.

    VastaaPoista
  5. http://www.nrk.no/kanal/nrk_sapmi/1.8031580

    tässäpä yksi näkökulma saamelaisuusteemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomio on tullu, Kiistellyllä aluella jatkuu yhteinen maaomistuskäyttö niinkuin on ollutkin, ei kellekkään omaan käyttöön maita, lukuun ottamatta pieniä maaplänttejä, joila ei ole kokonaisuuteen merkitystä. Porolaidunalueet säilyivät samoina kuin ovat olleet tähän saakka. Näin Finmarkissa Varangin alueella.

      Poista
    2. Eilen oli saamenuutisissa mielenkiintoisia tietoja Ruotsin saamelaiskeskustelusta. Että he tekevät töitä, jotta kielikriteerin merkitys poistuisi saamelaisuutta määritettäessä. Järkevää, koska eihän saamelaiset itse ole syyllisiä että heidät on pakkosulautettu!

      Samalla tietenkin Inarilaisessa oli saamelaisuudesta vaikka millaisia "kannanottoja". Ihmiset osaa yllättää, mutta mukava/tärkeä että asiat tulee esiin ja niistä keskustellaan!

      Poista
  6. Onkohan saamelaiseksi kelpuutus tapahtunut laillisesti?Saamelaismääritelmä on hyvä.Siinä mainitaan kaikki saamelaisryhmät.Mielestäni tulkinta on laiton.Tämä on taas johtanut valitsijoiden mielivaltaan.NÄINHÄN EI SAA OLLA... Inarinsaamelaiset tuntevat inarinsaamelaissuvut jne.Voiko vasta maahan muuttaneella olla tietoa ja halua ottaa selville
    alueen vanhat suvut ja heidän jälkeläisensä.

    VastaaPoista
  7. Hahaa, riitelevät saamelaissuvut jo keskenään. Julius Caesarin taktiikka toimii. Divide et Impera.
    Eripurainen joukko on helppo lyödä lopullisesti hajalleen.

    VastaaPoista
  8. Tämän taitaa nyt tajuta aika laajasti saamelaisparlamentaarikkojen ryhmä.

    VastaaPoista
  9. Tajuaa ja tajuaa, vaan taitaa se olla niin syvällä verissä, ettei sille ymmärrä mitään tehdä.
    Se ahneus ja kateus vain taitavat istua niin tiukassa siellä kulttuurissa, että on vaikea löytää yksituumaisuutta. Se kun vaatii yleensä joukon edun asettamista oman edun edelle. Fiksuimmat saamelaiset ovat nostaneet kädet pystyyn ja lähteneet työn perässä etelään, osa pakon edessä, kun porot ovat jääneet perheen vanhimmalle pojalle. Yleensä nämä etelään lähteneet ovat oppineet tulemaan toimeen myös muiden ihmisten kanssa, ja niillä opeilla on työelämäässä pärjätty. Lisäksi, kun leipä on ollut kovaa lapsena ja ulkopuolisella töissä ei paljon kulttuurilla ratsastella, niin on asennekin aivan toisenlainen. Kyllä näkyy Saamelaiskäräjien jäsenillä ainakin ruokaa ja juomaa olleen yllin kyllin. Vaan minkä helposti saa, niin eihän sitä osaa arvostaa. Se kiviköhän se lopulta siellä kengässä sitten hiertääkin?

    VastaaPoista
  10. Ehdotan saamelaiskäräjien uudelleenalkamista. Nykyiset tyypit ovat läpimätiä ja ympäri korruptuneita. Onneksi se kuvio on tässä tullut ihan auki. Hyi sentään. Terkut vaan, rekisterisaamelaiselta.

    VastaaPoista
  11. Saamelaistunut ylitorniolaisen talonpojan jälkeläinen siellä huuteli Utsjoelta, taitaa olla identiteetti hukassa?

    VastaaPoista
  12. Näyttää olevan repeämää Enontekiön ja Utsjoen saamelaissukujen välillä. Utsjokelaiset pelaavat kovilla panoksilla ja suurella rahalla monopolisoidakseen saamelaisuuden.
    Muutaman suvun mahtimiehet pyrkivät kaikkialla ja kaikilla aloilla monopolisoimaan saamelaiskulttuurin ja saamelaispolitiikan. Tietysti RKP:n suosiolla avustuksella ja sen säätiöiden ja rahastojen avulla. Se on kulissien takana on mittavampaa kuin uskoisikaan.
    Käynnissä on mittava operaatio utsjokelaisten mahtisukujen vallan varmistamiseksi. Seuratkaa vaikkapa Yle Sapmin uutisia, joista voi päätellä minne tuuli on kääntynyt.

    VastaaPoista
  13. kuka oli kenen pelinappula

    VastaaPoista
  14. VV ei kuulemma uskalla julkaista kriittisiä kirjoilutuksia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mistä edellinen kommentti. Olen julkaissut kaikki vähänkään asialliset kirjoitukset, myös sinun tuolla edellä 30.4. lähettämäsi. Tänä koko blogini julkaisemisen aikana, reiluna vuotena, olen jättänyt julkaisemata ehkä maksimissaan puolenkymmentä kommenttia, jotka ovat menneet tasossaan kovin alas tai rääveiksi. Tarkoittanet toissapäiväistä kirjoitustasi, jonka jätin julkaisematta oikeastaan vain siksi, ettei siinä ollut käsillä olleeseen asiaan nähden mitään asiallista sanottavaa. Toki totesit saavutuksistani niiden olleen koko elämäni ja urani aikana olemattomat, mutta se kai on itsestään selvä asia jokaiselle, joka noin arvioi, enkä pidä tarpeellisena moisen julistamista - se kun oli kirjoituksesi aihe pelkästään.

      Poista