perjantai 22. helmikuuta 2013

Saamelaiskäräjät Scheininin ja RKP:n hobby?

Kävi kuten aikanaan Anneli Jäätteenmäelle eli yllättäen ja pyytämättä pöydälleni on ajelehtinut pari saamelaiskäräjille laadittua taustamuistiota, toinen ihmisoikeusraportoija, Åbo Akademin professori Martin Scheininin ja toinen tohtori Kaisa Korpijaakko-Labban laatima.
Muistioilla otetaan kantaa ja siten ohjeistetaan saamelaiskäräjiä reagoimaan maa- ja metsätalousministeriön esitykseen kymmenhenkisestä, saamelaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista valtionmaiden käytössä pohtivasta työryhmästä.
Sellainen ei miellytä muistion laatijoita, mikäli saamelaiskäräjien edustus jäisi vain kolmeen henkilöön. Enemmän pitää saada.
Ja näkemyksiin yhtyy käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi - ja hänen pitämänsä käräjien hallituksen puhelinkokous.
Saamelaiskäräjien jäsenten ja yleensä saamelaisten parissa on ihmetelty Näkkäläjärven boikottiuhkausta. Muistiot näyttävät osoittavan, että ihmettely pitää suunnata myös noihin taustavaikuttajiin. Kuka lopulta käräjiä ohjaa ja missä tarkoituksessa?
Tätä kirjoittaessani saamelaiskäräjien yleiskokouksen pitäisi olla kai Brysselissä, jossa sitä isännöi Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) meppi Nils Torvalds. Joku kysyikin minulta juuri tänään, muistuttaen myös RKP:n oikeusministeristä Anna-Maja Henrikssonista, onko koko käräjien touhu pelkkä Scheininin ja RKP:n hobby.
Kysyjä oli saamelainen.
Saamelaiskäräjien tilaa kuvaa myös inarinsaamelaisen käräjäedustajan Anu Avaskarin ihmettely.
Hänestä maa- ja metsätalousministeriölle annettu vastaus ja yleensä sen kaltaiset lausunnot tulisi tuoda käräjien täysistunnon päätettäviksi. Avaskarin mielestä Scheininin ja Korpijaakko-Labban kannanotot ovat myös osaa saamelaisväestöä vastaan.
Avaskari huomauttaa, että käräjien vastauksessa ministeriötä syytetään jopa vilpillisestä menettelystä ja siksi hän toivoo käräjäedustajien perehtyvän asiakirjaan ja vaativan hallituksen linjan pikaisesti yleiskokouksen käsittelyyn.
Avaskari ei hyväksy näin merkittävien asioiden käsittelyä pelkästään hallituksen piirissä eikä katso etenkään ministeriöiden syyttelyn edistävän saamelaisten asemaa ja etuja missään olosuhteissa.
Avaskarin mielestä myös oikeusministeriön työryhmän käsittelyssä parhaillaan olevassa saamelaiskäräjälain muutostyössä käräjien edustajat ovat laiminlyöneet muutostarpeista käytyä lähetekeskustelua ja kuulemista. Kun lakityöryhmä kävi Inarissa, työryhmään kuuluvista käräjien edustajista vain Nilla Tapiola oli lähes koko kuulemisen ajan paikalla.
Avaskarin mielestä yhdenvertaisuuden edistämisen pitäisi kuulua myös saamelaiskäräjien arvoihin. Hänestä syrjintää voi olla jo sekin, että käräjien lausunnoissa ei huomioida omia vähemmistöjä.
Saamelaiskäräjien asiantuntijoiden Scheininin ja Korpijaakko-Labban lausunnot lähtevät siitä, että ILO-sopimus 169 koskee Suomessa ainoastaan saamelaiseksi määriteltyä etnistä ryhmää. Sellainen lähtökohta johtaa joidenkin asiantuntijoiden mukaan jo sinänsä perus- ja ihmisoikeusloukkauksiin, koska se estää alkuperäisväestöstä polveutuvia ihmisiä identifioitumasta alkuperäisväestöön. Ehkä tästä syystä käräjien asiantuntijat jättävät kertomatta millaisia saamelaisia koskevia muutoksia voimassaolevaan lainsäädäntöön tulisi tehdä.
Scheinin näyttää lähtevän siitä, että koska saamelaiset todetaan alkuperäiskansaksi, he saisivat itse määritellä omat oikeutensa. Myös perus- ja ihmisoikeuksien määrittäminen tapahtuisi saamelaisten toimesta sen mukaan missä määrin ne haittaisivat saamelaisten elämänmuotoa.
Tällainen lausunnon lähestymistapa ja lausunnon sisällön toteuttaminen johtaisivat käytännössä kaaokseen.
Saamelaiskäräjien asiantuntijoiden valitsema lähestymistapa poikkeaa Norjassa sovelletusta ILO-sopimuksen tarkastelusta. Asiantuntijat eivät lausunnoissaan tunnusta myöskään uusimpien tutkimusten tuottamia tuloksia maanomistuksen ja hallinnan kehityksestä Ylä-Lapissa.
Taustatyön sanoma näyttäisi olevan edelleen se, että poliittisella sopimuksella olisi oikeutettua muuttaa todellista historian kirjoitusta ja puuttua ihmisten perustuslailla suojattuihin oikeuksiin.
Muut kuin saamelaiskäräjien asiantuntijat ovat olleet sitäkin mieltä, että Suomi voisi ratifioida ILO-sopimuksen 169 jo voimassa olevan lainsäädännön ansiosta. Käytännön avainkysymyksiksi jäisivät maaoikeuksien sisällön erittely ja alkuperäiskansamäärityksen täsmennys. Ratifiointi ei edellytä saamelaiskäräjien johdon ajamaa maaoikeuksien siirtämistä kollektiivisena käräjien vaaliluetteloon kuuluville
Suomen ja muiden pohjoismaisen saamelaisten oikeudet on tunnustettu perustuslaillisesti. Heidän asemansa alkuperäiskansana mainitaan muun muassa Suomen ja Norjan perustuslaeissa. Saamelaisilla on jo tällä hetkellä samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Lisäksi heidän oikeutensa omaan kieleen on tunnustettu, joten kulttuurinen itsehallintolaki turvaa sen mukaisen itsehallinnon.
Alkuperäiskansoja koskevan ratifioinnin kannalta saamelaisilla on tällä hetkellä jo ne käyttöoikeudet, joita ratifiointi edellyttää vähimmäistasona. Suomen saamelaisväestö on jo pitkään elänyt täysin yhdenvertaisessa asemassa valtaväestön kanssa, käytettiinpä mittarina sitten taloudellista, yhteiskunnallista tai oikeudellista asemaa.
Voidaan perustellusti sanoa, että Suomen olosuhteisiin tämä alkukantaisissa oloissa ja alistetussa asemassa elävien alkuperäis- ja heimokansojen turvaksi tarkoitettu sopimus sopii erityisen huonosti.
ILO-sopimuksen 169 ratifioiminen saamelaiskäräjien johdon vaatimalla tavalla olisi omiaan lisäämään eriarvoisuutta ja lisäämään ristiriitoja, ei vähentämään niitä, kuten sinisilmäisen hyväntahtoinen tarkoitus on saattanut monilla asiaan kantaa ottaneilla olla.
Oma lukunsa ovat jotkut Firenzessä tai jossain muualla kaukana asuvat tietoiset hämmentäjät, joille Ylä-Lapin ”muu väestö” on vain oikeudeton ”kolmas pyörä” saamelaiskäräjien ja valtion kädenväännössä ja joiden omaa elämää ja asemaa joku kahinointi pohjoisessa periferiassa ei juuri häiritsisi.

Veikko

11 kommenttia:

  1. Paljonkohan Scheinin on saanut saamelaiskäräjiltä palkkioita vuosien saatossa?Ei kai hän talkoilla ole ajanut käräjille soveliasta politiikkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaiskäräjiltä...elikkä suomen valtiolta ja se taas tarkoittaa meiltä suomalaisilta veronmaksajilta sillä eihän saamelaiskäräjät aja asioitaan omilla rahoillaan. He käyttävät hyväkseen tyhmiä suomalaisia.

      Poista
  2. Ja onhan hän ollut käräjöimässä ja häviämässä asianajajana näitä maakahinoita muutenkin mm. silloin Mirhaminmaan metsäkiistan aikaan.

    VastaaPoista
  3. Martin Scheininin asiassa taitaa olla niin, että hän ei tunne tilannetta. Ja tämä johtuu siitä, että hän on saanut erittäin yksipuolista tietoa.
    Ongelmana tässä tiedossa on ollut se, että kun Scheininille on kerrottu ulkopuolisista suomalaisista, niin hän ei tietenkään tiedä silloin statuksettomista saamelaisista mitään.
    Ja hänen on varmaan vaikea siitä lähtökohdasta, missä hän on ja millaisiin henkilöihin hän on yhteydessä ja mistä tietonsa saa, edes olla mitään muuta mieltä kuin että nämä "ulkopuoliset Suomalaiset" ovat maailman vaarallisin kansa ja iso uhka virallisille saamelaisille.
    Kun Scheinin lausuu, että näiden virallisten saamelaisten täytyy itse päättää, että päästääkö se nämä "ulkopuoliset suomalaiset" riveihinsä, hän ei ymmärrä että silloin tämän statuksettoman saamelaisen itseidentifikaatio, eli itsemääräämisoikeus jää toteutumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoipa muudan rekisterisaamelaistuttavani seuraavaa:"Saamelaiseen kulttuuriin

      ei ikinä ole kuulunut toisten mollaaminen ja vähättely.Puhumattakaan

      suoranaisesta solvaamisesta(kansanomaisesti haukkumisesta).Fiksua puhetta,

      eikö totta.

      Poista
    2. Valitettavasti ainakin omat kokemukset ovat toisenlaisia.

      Poista
    3. Hahhah! mikä vitsi! Riitaisampaa ja vihamielisempää sakkia saa etsiä...no toki niitä löytyy mutta kyllä saamelaisetkin mollaamisen ja panettelun osaavat ja vieläpä oikein hyvin. Uhittelusta ja uhkailusta puhumattakaan.

      Poista
  4. Joka vappu ja vallakumouksen päivänä Neuvostoliiton aikana seurattiin tarkkaan kuka seisoo johtajan rinnalla korokkella Punaisen torilla.
    Vähän Yle Sapmin verkkosivuilla. Siitä näkee, ketkä ovat vahvimmat nousijat, eli ketä saamelaispolitiikkoja toimitus tukee ja keitä tulee näkyä kuvassa vaikka vähän sivummalla.

    Katsokaapa vain miten "tärkeät" henkilöt ovat sijoittuneet ja keiden muiden on uskottavuuden ja imagon vuoksi näyttävä. Esim. kuvissa näkyy aina koltta, vaikkap kuvan vasemmassa alalaidassa.
    Toinen merkillepantava, on kenestä juttuja tehdään ja millä profiililla.
    Ovat olleet hakemassa oppia rkp. imagonrakentajilta.

    VastaaPoista
  5. tänään tein samaa kuva-,analyysiä. Toinen juttu on tämä tapa uutisoida. Eilen oli vihje siitä että saamelaisia kaltoinkohdellaan Suomessa /koska statuksettomies ääni kuuluu/ ja sen mukaan esiintyisi oikeaa saamelaista uhkaavaa rasismia. Mielikuvilla on helppo leikkiä. Kolmas asia on se että Pj kielsi tänään kaikenlaisen julkisen torailun /jotta statuksettomat eivät pääse käyttämään sitä omiin tarkoituksiin. /Voi lapsellinen sentään. Miten voidaan olla näin yksknkertaisia...

    VastaaPoista
  6. Kritiikki torailua kuuluu demokratiaan. Sen kieltäminen diktatuuriin.
    Ilmeiseesti Puheenjohtaja muistaa, kuinika helppoa on ja kuinka auvoiselta "yksimielisyydeltä" näyttää kun ei kritiikin kritiikkiä esiinny. Esillä on vain yksi totuus, Johtajan ja hänen kannattajiensa.
    Tällä tavalla on toimittu SK:ssa. Jokaisella joka ei ole "virallisen totuuden" kannalla sataprosenttisesti uhkaa "pannaan" julistaminen. Saamelaisyhteisö on niin pieni ja osin sulkeutunutkin, että keinoja riittää, kuten kaikissa heimo- ja sukuyheisöissä. Yksi vahva keino on yhteisöstä poissulkeminen ja saamelaisvastaiseksi julistaminen. Jokainen saamelainen tietää nämä. Tietyt (eivät kaikki) saamelaisryhmät ovat vieneet pitkälle tämän menettelyn. Ulkopuoliset eivät tiedä miten tabuja ja hylkimisen keinoja saamelaisyhteisössä käytetään oman vallan pönkittämiseksi ja toisten alistamiseksi.
    Sellainen sotii yksilönvapautta, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa vastaan.


    VastaaPoista
  7. http://www.facebook.com/events/207767262586489/
    Astrid Thorsin luoma julkinen fb-sivu

    Astrid Thors puhuu politiikkaa "citysaamelaisten" kanssa./22.4.2011
    avoin
    mm. tiedotuksesta, rahoituskanavista, toimitiloista ja metsähallituksen uudistuksesta sekä ILO sopimuksesta sekä lasten päivähoidosta, kielipestätä/kerhosta.

    VastaaPoista