torstai 7. helmikuuta 2013

Kärsimätön lumiukko

Lehtien pääkirjoitusten pitäisi heijastella niiden virallista linjaa. Toimituksissa niille tosin monesti naureskellaan teksteinä, joissa taiteillaan tärkeinä koettamatta sanoa silti mitään. Pääkirjoitukset ovat myös päätoimittajien tai pääkirjoitustoimittajien pakkopullaa. Niitä on koetettava tehdä jämerän ajankohtaisina - ilman että useinkaan oltaisiin sen syvällisemmin perillä aiheeseen liittyvistä faktoista.
Ollaan pihalla kuin lumiukko.
Lapin Kansan pääkirjoittaja ilmoitti saamelaisten kansallispäivän 6.2. kunniaksi, että vastuun väistelyn ILO-sopimusasiassa on loputtava ja heti. Hän tiesi, että Lappi on saanut tarpeekseen selvityksistä ja vaati oikeusministeriötä paljastamaan korttinsa.
Siis mitä?
Pääkirjoittajan mukaan ILO-sopimukseen liittyviä selvityksiä on tehty liikaa. Tässä hän on saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven ja hänen pulkkaansa istuneen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa samaa mieltä.  Oikeammin pääkirjoittaja olisi voinut vaatia oikeusministeriä ja hänen ministeriötään perehtymään teettämiinsä sekä muihin uusiin tutkimuksiin ja tekemään niistä ihan itsellisesti johtopäätöksensä. Kirjoitus osoittaa, ettei sen laatija ole ilmeisesti itsekään käynyt läpi noita ”selvityksiä”, joista hän kertoo Lapin saaneen tarpeekseen. Asia vahvistuu myöhemmin kirjoitusta lukiessa.
Pääkirjoittaja jatkaa omituisesti kuntavaalien tuloksesta. Vaalit eivät hänen mukaansa muuttaneet asetelmia ILO 169 -sopimuskiistan suhteen, koska saamelaisalueen kunnat eivät halua edelleenkään ”siirtää kunnan valtaa saamelaisille”.
Aivan käsittämätön  päätelmä  ja ajatus siitä, että kunnallinen itsehallinto pitäisi maan pohjoisimmassa kolkassa siirtää yhdelle, sielläkin pienenä vähemmistönä olevalle etniselle ryhmälle – tai oikeammin sen edustajaksi itsensä katsovalle organisaatiolle.
Pääkirjoittajan mukaan kunnat lisäksi vaativat saamelaismääritelmän laajentamista niin, että saamelaisiksi hyväksyttäisiin kaikki paikalliset, jotka ovat saamelaista sukua ja pitävät itseään saamelaisina. Hän ei huomaa tai tiedä, että saamelaiskäräjien johto haluaa nimenomaan kaventaa nykyistä myös polveutumisen huomioivaa saamelaismääritelmää pelkästään kieliperusteiseksi ja saamelaiskäräjien vaalilautakunnan subjektiivisen ”ryhmähyväksynnän” varaan. Pääkirjoittaja ei ehkä huomaa sitäkään, että saamelaiskäräjien johto vaatii kumottavaksi kansalaisten mahdollisuuden valittaa sen vaalipäätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Pääkirjoittaja tietää ILO 169 -sopimuksen tarkoittavan suojata alkuperäiskansojen elämäntapaa ja perinteisiä elinkeinoja.  Sopimushan on vanha ja se laadittiin ja sittemmin tarkistettiin suojaamaan heimoasteella eläviä ja valtioissa ilman tasavertaisia oikeuksia eläviä alkuperäisväestöjä. Sellaisia alkuasukkaita, jotka polveutuvat alueitaan ikiajoista asuttaneista ihmisistä ja jotka ovat säilyttäneet muun muassa kulttuurinsa erityispiirteitä. Myös kieli mainitaan määrityksen loppupäässä, mutta se ei ole ollut missään maailmalla keskeinen kriteeri.
Ja jos olisi, miten alkuperäiskansoiksi hyväksyttäisiin useimmat maailman nykyiset alkuperäiskansat, Amerikan intiaaneista Australian aboriginaaleihin?
Pääkirjoittaja tietää, tai on tietävinään, että Suomessa ILO-ratifiointi ”parantaisi saamelaisten maaoikeuksia”.  Keiden saamelaisten? Matkailuyrittäjien tai viranhaltijoiden, vai pelkästään saamelaisten poronhoitajien? Jälkimmäisiä on Suomen saamelaisista ehkä noin kaksi prosenttia.
Ja mitä sellaisia oikeuksia saamelaisilta yleistäen puuttuu, joita muilla Suomen kansalaisilla on? Ei mitään, ja tosiasiassa esimerkiksi pohjoisen valtionmaiden käytössä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat ovat olleet jo pitkään muita paremmassa asemassa. Mukaan lukien vaikkapa saamelaiset matkailuyrittäjät tai vaikka saamelaiset metsurit, joiden ihmisoikeudet ilmisoikeusraportoija Martin Scheininkin on todennut ihan julkisesti olevan maankäytössä heikommat kuin saamelaisten poronhoitajien.
Lapin Kansan pääkirjoittaja osoittaa olevansa lumiukko ILO 169 -sopimuksen sisällöstä ja on tuskin sitä ajatusalta lukenutkaan.
ILO 169 sopimus nimenomaan pyrkii palauttamaan ja tasaamaan sellaisia oikeuksia, jotka on jossain vaiheessa joiltain viety, ei luomaan uusia ja muuta väestöä parempia oikeuksia. Eikä varsinkaan sellaisia, jotka mitätöivät toisten perustuslaillisia tai yksityisoikeudellisia oikeuksia. Nimenomaan tuollaista ”positiivista syrjintää” Klemetti Näkkäläjärvi on esikuntineen niin sanottujen ”saamelaisten kollektiivisten oikeuksien” nimikkeellä ollut vaatimassa.
On kysymys yhden itsensä valinneen ja itseään sääntelevän ryhmän halusta päättää mitä muut saavat täällä pohjoisessa tehdä. Mukaan lukien kunnat.
Yhden hyvän kysymyksen Lapin Kansan kasvoton lumiukko esittää: Mikä muuttuu jos ILO 169 -sopimus ratifioidaan?
Siinäpä vielä yksi selvitys, joka on todella tekemättä.  Ja tuohon selvitykseen kytkeytyy vielä ILO-tulkinta Suomen alkuperäiskansasta ja 169 -sopimuksen piiriin kuuluvasta alueesta, Lapinmaasta.
Kuten olen kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten tuntijoihin viitaten aikaisemminkin todennut, Suomi voi ratifioida ILO-sopimuksen hutiloiden tai - kuten Meksiko teki - pitkään ja hartaasi tekemisiään ILO:n vaatimusten mukaisesti paikaten.
Tuskin Suomen päättäjät nykyisen tiedon valossa miksikään lumiukoiksi alkavat.

Veikko

32 kommenttia:

  1. asia on pihvi Veikko ja lapinmies ei taivu koskaan, periksi ei anneta.

    VastaaPoista
  2. Miettiessäni ILO-169 sopimusta,niin tulipa mieleeni,että metsäsaamelaiset

    olisivat enemmän tuon sopimuksen turvaa vailla kuin konsanaan valtaa

    pitävät alkuperäisstatuksen jo omaavat porosaamelaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäsaamelaiset? Nekö sukupuuttoon jo ammoin kuolleet, joita Sarivaara ja kumppanit yrittävät nyt sisulla virkustaa henkiin?

      Poista
    2. Hyvä kun haksahdat puhumaan sukupuutosta. Polveutuminen on alkuperäiskansan määrittelyssä keskeinen asia ja sen mukaan metsälappalaiset elävät ja voivat hyvin.

      Poista
    3. Älkää hyvät ihmiset haudatko metäsaamelaisia elävältä.

      Poista
    4. Höpsis! Polveutuminen ei ole alkuperäiskansan määrittelyssä keskeinen asia, eikä merkityksellinen itseasiassa ollenkaan. Katsopas YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta (33 art. 1 kohta). Oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään on kansalla itsellään. Ja kuinka kummassa muuten voisi ollakaan: jokainen kansa, ryhmä tmv. saa tietysti itse päättää kenet huolii jäsenekseen. Eiväthän suomalaisetkaan salli ulkopuolisten määräilyä omasta identiteetistään tai kansalaisuudestaan. Metsäsaamelaiskulttuuri on Suomessa kuollut aikaa sitten. On naurettavaa yrittää väittää joidenkin tänä päivänä elävien ihmisten olevan metsäsaamelaisia!

      Poista
    5. Jaa että polveutuminen ei merkitse mitään? Kun kansalla on oikeus määrätä identiteetistään ja jäsenyydestään niin mikseivät inarinsaamelaiset saa tehdä niin vaan heitä hyväksyy tulokassaamelainen vaalikomitea. Toisaalta, kun kansalla on oikeus....niin metsäsaamelaiset voivat siis ihan hyvin määrätä oman identiteettinsä ja jäsenyytensä. Nämä klemettiläisten tulkinnat milloin mistäkin rivin välistä ovat jo surkuhupaisia ja ehkä heidät pitää jättää omaan kerhoonsa korottamaan lakkejaan.

      Poista

      Poista
    6. Ei tietenkään voi olla mitään polveutumista, tämä valittu kansa syntyi 1962 yhteishengen, nimen omaan hengen tuotoksena. Nyt sitä uskoa levitetään, aivan niinkuin muutkin uskonlahkolaiset tekevät. Viimepäivinä tämä hurmos on saanut pienen kolauksen, mutta se joka ei tapa se vain vahvistaa.

      Poista
    7. Kuollut on tunturisaamelaisuuskin. Joiku, kota ja saamenpuvusto on turistia varten esillä aika ajoin sekä niitä virallisia tahoja joita saamelaiset liehittelee ajaakseen omia etujaan.
      60% - 70% saamelaisista asuu etelässä ja loput asuu pohjoisessa ja elää juurikin samaan tapaan kuin suomalaiset. Saamelaisetko heimoasteella elävä alkuperäiskansa joka tarvitsisi pelastusta. (Naurua!)

      Poista
    8. Olet aivan oikeassa. Täällä on kuitenkin vielä suhteellisen puhdasta luontoa, jota vielä voitaisiin suojella muistona ihmisistä, jotka elivät luonnon ehdoilla. Hävitetäänkö me kaikki ihan tuosta vaan ?

      Poista
  3. Lapin Kansan pääkirjoittajalta on näköjään jäänyt huomaamatta, että ILO sopimus no. 169 on kokonaisuus, joka koskee itsenäisissä valtioissa asuvia alkuperäis- ja heimokansoja. Kokonaisuus käsittää alkuperäiskansan sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset instituutiot ja turvaa niiden säilymisen. Sopimus takaa alkuperäiskansalle myös sen, että sillä on oikeus itse päättää muuttuako, kehittyäkö ja miten. Lapin Kansan pääkirjoittaja ei näytä tietävän sitä, että Suomessa saamelaisrekisterissä oleva ryhmä on lappalaisista on muodostettu mielivaltaisesti etnisin perustein, eikä siinä ole toimittu saamelaiskäräjälain mukaan, koska mm. lappalaisperusteella hakeneita lappalaisia ei ole kelpuutettu saamelaisrekisteriin.
    Suomen todellinen alkuperäiskansa -lappalaiset- erottuu muusta väestöstä siinä, että se asuu sillä alueella, jolla se on asunut perinteisesti jo silloin, kun alueelle maan valloittamisen tai muun syyn vuoksi on tullut muuta väestöä (huom. ns. saamelaisten siirtolaisuus alkoi Suomeen vasta 1800-luvulla). Ilo-sopimusta koskevan alkuperäis- ja heimokansaan kuuluvan ryhmän määrittelyssä on yhtäjaksoisen asuttamisen lisäksi tärkeä myös itseidentifikaatio. Tätä saamelaiskäräjien poliittisen johdon näyttää olevan vaikea hyväksyä.

    jatkuu....

    VastaaPoista
  4. ....Ilo-sopimushan määrää, että hallitusten tulee keskustella ja neuvotella alkuperäis- ja heimokansojen kanssa, kun harkitaan myös heitä koskevia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä. Neuvottelut ovat pakollisia silloin kun suunnitellaan heidän maidensa ja luonnonvarojensa tutkimista ja hyödyntämistä. Suomessa on lappalainen kansanryhmä syrjäytetty kaikenlaisista selvityksistä, suunnitelmista ja keskusteluista. Valtiovallan onkin pyrittävä jatkossa pyöreän pöydän keskusteluihin jossa saamelaiskäräjien lisäksi mukana ovat lappalaisten edusmiehet. Ilo-sopimuksen mukaan hallitusten tulee toimia niin, että oikeaa ja täydellistä tietoa annetaan alkuperäis- ja heimokansalle neuvoteltavista asioista ja lisäksi hallitusten tulee varmistaa, että nämä vaatimukset on täytetty. Tämän kohdan Suomen valtio on kokonaan sivuuttanut, koska se on neuvotellut todelliseen alkuperäiskansaan kuulumattomien saamelaisten kanssa ja sopinut asioista ja toimenpiteistä kuulematta todellista alkuperäiskansaa, lappalaisia. Hyvä päänavaus oli hiljattain Inarissa järjestetty kuulemistilaisuus. Lopuksi totean, että Ilo-sopimuksen 2 artikla asettaa alkuperäiskansalle vaatimuksen, että sen on polveuduttava väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtion rajojen muodostamisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu. Edellä olevasta seuraa, että lappalaisten oikeudet ja -yhteisön ovat tunnustaneet myös ne hallitsijat, jotka ovat ottaneet alueen hallintaansa 1300-luvulta alkaen. 1300-luvulla lappalaisten asema alueen alkuperäisväestönä, haltijoina ja omistajina tunnustettiin valtiosopimuksella. Myöhemmin lappalaisten oikeudet alueeseen omistajina ja haltijoina tunnustettiin Lapinkylä-järjestelmällä. Edellä oleva tarkoittaa sitä, että lappalaiset pystyvät todistamaan polveutumisensa aina jopa 1400-luvulta lähtien asiakirjoin sukupolvi sukupolvelta aina nykypäivään asti sekä sen että he ovat yhtäjaksoisesti keskeytyksettä sukupolvesta toiseen omistaneet, asuttaneet ja käyttäneet aluetta elinkeinojen ja kulttuurin harjoittamiseen. Sama voidaan sanoa Australian aboriginaaliväestöstä. Sen sijaan siirtolaisina Australiaan tai Amerikkaan muuttaneista polveutuvaa väestöä ei voida pitää alkuperäisväestönä. Sama koskee suurinta osaa saamelaisrekisterissä olevasta väestöstä, koska valtaosa heistä on muista pohjoismaista Suomeen muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä, joilla puuttuu pitkäaikainen yhtäjaksoinen side alueeseen. Saamelaiskäräjien johdon ajama ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvät ratkaisut tulisivat syrjimään todellista saamelaisrekisteriin kelpaamatonta alkuperäisväestöä. Joten kannattaisi pääkirjoittajankin joskus perehtyä aiheeseen liittyviin tutkimuksiin kuten Matti Enbusken, Erika Sarivaaran ja Tanja Joonan ansiokkaisiin väitöskirjoihin.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  5. Näin Lapin Kansa tietää 8.2.2012:

    Saamelaiset jättäytyvät pois ministeriön ILO-työryhmästä

    Saamelaiskäräjät päätti torstaina, että saamelaiset eivät nimeä edustajia maa- ja metsätalousministeriön (MMM) johtamaan ILO-työryhmään.
    Työryhmän on tarkoitus valmistella ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa asioissa saamelaisten kotiseutualueella.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan päätös oli yksimielinen.
    – On sellainen tunne, ettei MMM edes halua edistää asiaa. Meille pedattu neuvotteluasema työryhmässä oli niin heikko, ettei se heijasta ILO-sopimuksen henkeä, jossa asioista pitäisi sopia avoimin ja vilpittömin mielin yhteistyössä alkuperäiskansan kanssa, Näkkäläjärvi sanoo.
    MMM ei historiansa johdosta nauti saamelaisten keskuudessa luottamusta.
    – Kokemuksemme vastaavista aikaisemmista työryhmistä osoittavat, että he suhtautuvat kielteisesti oikeusasemamme parantamiseen. Erinäisissä lausunnoissaan ministeriö on katsonut, etteivät he pidä saamelaisia lainkaan ILO-sopimuksen tarkoittamana alkuperäiskansana.
    Luottamuksen puuttuessa saamelaiset katsovat, ettei työryhmään pienenä vähemmistönä osallistuminen johtaisi toivottuun lopputulokseen. Kymmenhenkisestä työryhmästä tarjottiin saamelaisille kolmea paikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainoa oikea ratkaisu. Eihän saamelaisten kannata lähteä mukaan työryhmään, jossa heidän asioistaan päättävät muut. Osallistuminen olisi järjetöntä.

      Poista
    2. Näkevät Suomen päättäjät millaista herrakansaa ovat pohjoiseen paijanneet!

      Poista
    3. Meinaako hän että äänestämällä pitäis. Äänestämällä laidunmaat omaan haltuun. Pohjoismaisessa saamelaisneuvostossa on jo keskusteltu, jotta pitkällä tähtäimellä poronhoidosta tuleen ainoastaan saamelaisten yksinoikeus.
      Kun Neusvostoliitto hyökkäsi suomeen aikoen ottaa maat haltuun, miksei silloin vain äänestetty asiasta. Ei olisi tarvinnut sotia. Miten järjettömiä olimmekaan.

      Poista
  6. Vajaa 30% ei riittänyt, olisi varmaan pitänyt olla yli 60%.

    Toisaalta ahneille ei piisaa koko maailmankaikkeuskaan.

    VastaaPoista
  7. Suomen saamelaiskäräjien pitäisi vaatia YK:n Työjärjestöä muuttamaan alkuperäiskansoja
    koskevaa sopimusta siten,että ainoaksi kriteeriksi otetaan alkuperäiskansan alkuperäinen
    kieli.Näin saataisiin pieni ryhmä,joita olisi helpompi ohjailla haluttuun suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saamelaiset vaatia osaavat ja valittaa. Tämä on ilmeisesti huomattu jo etelässäkin sillä viime lauantaina Putouksessa "Närkästyjät" sketsissä osuvasti saamelainen vaati saamelaisille omia ravikilpailuja ja oli närkästynyt kun joku ei hallinnut saamenkieltä :DD

      Poista
  8. Veikon blogissa viittaus Lapin Kansan uutisointiin saamelaiskäräjien jättäytymisestä pois maa- ja metsätalousministeriön työryhmästä osoittaa, että Saamelaiskäräjien politiikalta puuttuu edelleenkin uskottavuus. Sanelu- ja kiristyspolitiikalla ei päästä eteenpäin.
    Puheenjohtajalle ei ole vieläkään selvinnyt se todellisuuteen perustumattomat vaatimukset eivät johda mihinkään, joten nyt tarvitaan periferisoitumisen välttämiseksi aikaisempaa tietoisempi ja aktiivisempi rooli.
    Saamelaisten kotiseutualueen tulee muuntua aktiiviseksi toimijaksi alueella asuva lappalaisväestö mukaan lukien. Saamelaisten kotiseutualueella alkuperäisväestöä jakava saamelaismääritelmä on ollut todellisuutta jo yli 20 vuotta. Siksi on purettava tällainen samaa väestöä jakava keinotekoinen raja-aita, sillä alueen ihmiset tarvitsevat toisiaan säilyttääkseen yhdessä alueensa asuttuna. Yleensäkin kansainvälisessä yhteisössä kehitys on menossa kohti alueellistamisia, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen.

    Todellisuuteen perustuva alkuperäiskansa näkökulma ongelmien ymmärtämiseksi luo edellytykset ratkaista ristiriitoja. Saamelaisten ja lappalaisten keskinäinen riippuvuus pakottaa ennen pitkää kaatamaan saamelaismääritelmään liittyvät ristiriidat ja mielivaltaisesti rakennetut raja-aidat. Historian kokemukset osoittavat, että lappalaisten saamenkielinen ja suomenkielinen ryhmä ovat kyenneet elämään yhdessä toisiaan sietäen sovinnossa.

    Nyt olisi jo korkea aikaa omaehtoiseen politiikkaan, joka edellyttää laajaa eri aloille ulottuvaa yhteistyötä. Omaehtoista alueellista yhteistyötä voidaan perustella myös historiallisilla tosiasioilla, jotka ovat olleet vanhan lappalaiskulttuurin kantavia voimia. Tässä tilanteessa on pyrittävä lisäämään omaa alueellista autonomiaa, jotta voidaan hyödyntää alueen resursseja koko alueen alkuperäisväestön tarpeita vastaavasti, eikä pelkästään siitä keinotekoisesti irrotetun etnisen saamelaisryhmän hyväksi. Tällainen kaikkia alkuperäisväestöä koskeva taloudellinen yhteistyö luo edellytyksiä myös laajenevalle taloudelle. Taloudellisen toiminnan laajeneminen on edellytys pyrittäessä myös maailmanmarkkinoille. Samoin alueelliset eri ryhmien yhteisyritykset luovat perustaa paikallisille yrityksille selvitä hengissä ja hakeutua laajemmille markkinoille.
    Kaikki muut vaihtoehdot ILOn sopimuksen ratifioimisineen ovat utopistisia. Saamelaisalueen kehitys, erityisesti modernisaatio on riippuvainen ulkopuolisista voimavaroista. Se tarvitsee teknologiaa ja pääomia. Saamelaisten kotiseutualueelta puuttuvat sekä pääoma, että pitkälle kehittyneet ja erikoistuneet yritykset, jotka luovat edellytyksiä kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi. Samoja tekijöitä tarvitaan alueen luonnonvarojen hyödyntämiseksi ja matkailun kehittämiseksi.

    Tuotannon kansainvälistyminen ja globalisoituminen eivät kuitenkaan tuota vain yhdentymistä, keskittymistä, periferisoitumista. Ne luovat myös perustaa uudenlaiselle alueelliselle tuotannolle ja identiteetille. Omakohtaisten havaintojen mukaan tähän asti tuotanto ja muoti ovat edistäneet samankaltaistumista. Tulevaisuudessa tuotanto tulee olemaan yksilöllisempää, jolloin pienimuotoinen tuotanto löytää markkinansa. Näyttää siltä, että globalisoituvassa maailmassa ihmiset tarvitsevat omalle identiteetilleen lähtökohtia koko maailmanyhteisöä ja jopa yhtenäis-valtiota rajallisemmalta tasolta. Saamelaisalueen erityispiirteet ja ongelmat voivat hyvinkin muodostaa perustan identiteetille, joka on paljon muuta kuin paljon puhuttu etninen saamelaisuus. Lappalaisuutteen perustuva identiteetti tukee alueellista taloutta. Jos saamelaisten kotiseutualue aikoo saavuttaa itselleen toimijana sananvaltaa, siihen on pyrittävä nyt sovinnon politiikalla, eikä vasta sitten kun kaikki on myöhäistä.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  9. Täällä Etelä-Suomessa näyttää edelleen suuren yleisön keskuudessa elävän käsitys, että saamelaisväestöltä puuttuisivat kaikki demokraattiset oikeudet. Harva tietää, että heillä on mitä monipuolisimmat vaikuttamismahdollisuudet, paremmat kuin monella muulla kansalaisryhmällä Suomessa ja Pohjoismaissa.

    Vaikka arvostelun sijaa on ollut, suomalaisyhteiskunta on kuitenkin Lapissa suuressa määrin onnistunut lähimenneisyydessä rakentamaan yhteisvastuun, saamelaisten ja lappalaisten ihmisten keskinäisen yhteistyön ja toiminnan pohjalle. Myös ihmisten turvallisuus on toteutunut viime kädessä ihmisten välisen yhteistoiminnan pohjalta. Valtio ei siis ole asettanut uhkia saamelaisille. Saamelaiskäräjien johdon ylimitoitetut vaatimukset valtion saamelaisilta itselleen kaappaamien maiden palauttamisesta takaisin saamelaisille ovat kuitenkin alkaneet rapauttaa tätä valtion luomaa turvallisuutta koskevaa järjestelmää.
    Johtavat saamelasipoliitikot uskovat ILOn sopimuksen ratifioinnin turvaavan saamelaisten elämän pahaa valtiovaltaa vastaan, vaikka valtiovallan voimakkuus ei ole pitkään aikaan ollut Suomessa saamelaisten ongelma. Saamelaista yksilöä rajoittavat repressiiviset ja tuhoavat mekanismit ovat tänä päivänä yhä enemmän yhteisön sisäpuolella, sillä tavoin näkymättömiä, ettei löydy tahoa, jota voisi panna vastuuseen "saamelaisia sortavista asioista”.
    Kansainvälisille organisaatioille ja YK:lle ei voi valittaa siitä, että saamelaisten omat porot syövät luonnon laitumet loppuun. Näiden tietojen nojalla saamelaiset eivät saa parannusta ja tukea asioilleen kansainvälisistä ihmisoikeusjärjestelmistä.

    Saamelaiselinkeinoja; poronhoitoa, kalastusta ja muita luontaiselinkeinoja harjoittavat alueella, paitsi saamelaiset, myös muut alueen asukkaat. Suomen osalta maankäyttöä koskevien säännösten muuttaminen saamelaiskäräjien vaatimalla tavalla sulkisi ulkopuolelle suuren osan siitä väestöstä, joka aluetta asuttanut ikimuistoisista ajoista lähtien.
    Alueellaan saamelaisilla on enemmistö vain Utsjoen kunnassa; Inarin, Enontekiön ja Sodankylän kunnissa suomalaisilla on selvä enemmistö. Saamelaisalueen kunnissa asuvassa suomalaisväestössä on kuitenkin runsaasti väestöä, jonka korkein hallinto-oikeus on todennut alueen alkuperäiseksi ratkaisuissaan saamelaismääritelmästä. Saamelais- ja suomalaisväestö on aikojen kuluessa myös sekoittunut keskenään niin paljon, ettei myöskään rodullisia eroja ole. Siten ei voida puhua mistään muusta väestöstä erillään elävästä saamelaisväestöstä. Jo pinnallinenkin olosuhteiden tarkastelu ja vertailu paljastaa, etteivät saamelaiset ole maata omistamaton heimoasteella järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella elävä ryhmä. Tämä tosiasia huomioon ottaen Suomi voisi milloin tahansa ratifioida ILO-sopimuksen.
    jatkuu...

    VastaaPoista
  10. ...Ratifioinnin yhteydessä Eduskunta voisi todeta sen, että saamelaiset kykenevät jo nyt käytössä olevien oikeuksiensa ja hyödynnettävissä olevien luonnonvarojen puitteissa harjoittamaan esteettä kaikkia perinteisiä ja uudempia elinkeinoja? Ongelma saattaa olla siinä, ettei ole riittävästi koulutusta ja muita valmiuksia hyödyntää nyky-yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia.
    Jos saamelaisten olosuhteiden taso olisi nolla, mikä tarkoittaa sitä, että saamen kansa on työnnetty valtayhteiskunnan sortopolitiikan toimenpiteiden johdosta siltojen alle tai muutoin periferiaan ulkopuolella järjestäytyneen yhteiskunnan vailla mitään oikeuksia, silloin voisi ymmärtää vaatimuksia saamelaisväestön erityiskohtelusta. Vasta selvästi huonommiksi osoitettujen olosuhteiden pohjalta voidaan perustella saamelaisten osallistumia ja -vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asuma-alueittensa maitten ja vesien hallintaan ja päätöksentekoon.
    Eli kaikissa suhteissa epäonnistunut saamelaismäärittely ei ole riittävä peruste kiinteistöoikeudellisille ratkaisuille siirtää historiallisten lapinkylien jälkeläisille kuuluvia oikeuksia pelkästään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityille saamelaisille, vaan siihen tarvitaan paljon lisäselvityksiä. Siis selvitykset ensin ja sitten niihin perustuvat ratkaisut, ilman niitä poliittinen päätöksentekoa on tyhjän päällä. Se kävi esille myös 5.2.2012 Inarissa pidetyssä kuulemistilaisuudessa.
    Hämmennystä herättää se, että Saamelaiskäräjien poliittinen johto ei ole antanut mitään arvoa uusimmille tieteellisille tutkimuksille siitä mitä ILO-sopimus tarkoittaa ja mitä se edellyttää sopimusvaltiolta. Tähän asti tutkijat ovat voineet ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyviä avoimia kysymyksiä selvittää etnopoliittisista näkökohdista riippumatta ja niistä sokaistumatta ja kun tutkija on sitten julkaissut tutkimuksensa, joka ei ole luontunut saamelaisjohtajien etnopolitiikan tavoitteisiin, häntä on alettu julkisesti osoitella saamelaisvastaiseksi ja yritetty eristää niistä ihmisistä joiden asiaa hän on tutkinut. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon perusluonteen ja olemuksen mukaista näyttää olevan se, ettei se suuntaa toimintaansa tosiseikkojen, vaan kuvitelmien ja toiveajattelun mukaan. Tieteelliset totuudet vain häiritsevät johtavien saamelaispoliitikkojen totunnaista tapaa luovia vaikeuksien ohi illuusioiden varassa. Tilanteen rauhoittamiseksi kannattaisi lähteä siitä, että tieteelliset totuudet ovat kuitenkin yhteisöelämän kantavin voima.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  11. Tuo samainen Lapin Kansa kertoo, että saamelaiskäräjät päätti yksimielisesti boikotoida mmm ILO työryhmää. Saamelaiskäräjien yleinen täysistunto ei ole ollut koolla ja lieneekö hallituskaan. Jos Klemsu asian päätti niin jo vain oli varmasti yksimielinen itsensä kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sk:n sivustojen mukaan sen hallituksella oli 7.2. puhelinkokous. Sk:n kaikkien elinten kaikki päätökset ovat "yksimielisiä".

      Poista
    2. Miksi ne veroluettelot pitää mitätöidä todistusaineistoina?Onkohan niin että
      maahanmuuttajasaamelaisia ei löydy minkään valtakunnan veroluetteloista ennen tänne tuloa?

      Poista
  12. Olen päivän nauranut vesissä silmin tuota virkustumista.Kuinka Sarivaara kumppaneineen
    seisoo viepperkuoppaan sortuneen metsäsaamelaisuuden äärellä.Siinä on shamaani noitarumpuineen ja loitsuineen.Taaempana hohottelevat statussaamelaiset virkustusyrityksiä.Vaan mitä saakaan Voimallinen Shamaani aikaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (jatkoa) Hän rummuttaa kumeasti ja laulaa ikiaikaisia laulujaan.Ivanaurua hohottaneet perääntyvät... Viepperkuopasta nousee metsäsaamelaisuus entistä ehompana ja elinvoimaisempana.Sarivaara kumppaneineen itkee ilosta. He syleilevät toisiaan.On avautunut uusi tuleminen metsäsaamelaisuudelle!

      Poista
    2. Ei ole kummoisempaa nykysaamelaisuuskaan. Missä ovat kotasavut, pororaidot ym saamenrekvisiitat?
      Saamenpuku on kyllä löytynyt kaapista kun pitää korostaa saamelaisuutta mutta siihen se jääkin.
      Valtion tuella harrastetaan poronhoitoa mönkijöin, moottorikelkoin ja helikopterein. Haetaan lomittajaa erotuksen aikaan. Asutaan viimesen päälle suomalaisittain. On kännykät ja pleikkarit. Ajellaan katumaastureilla. Kaadetaan viimeisetkin puut omilta metsäpalstoilta. Kielikin pitää opettaa verovaroilla. Ja valitetaan.
      Että semmoisia heimolaisia meillä.
      Käykää opintomatkalla Venäjän pohjoisilla heimomailla niin näette miten alkuperäiskansat elävät luonnon ehdoilla.

      Poista
  13. kyllähän Sarivaara on virkistänyt koko puhekulttuurin. Niin kultturelliä elliä saa etsiä, ja rohkeakin vielä. Fiksu ja filmaattinen. Kielitaitoinen. Oikea luojan lahja maailmalle. Hänellä on auringon karisma takanaan. Kiitos Erika, että olet rohkeasti ja antaumuksetta viisailla sanoillasi avannut aivan uuden keskustelun, Statuksettomat saamelaiset. Solidaarisuutta ja yhdenvertaisuutta tarvitaan, jotta kaikki voisivat hyvin.

    VastaaPoista
  14. Se on todella tärkeää, että statuksettomat saamelaiset ovat viimein perustaneet saamelaisyhdistyksen. Siinä ja sillä keinoin kulttuuri ja kieli voivat kehittyä ja myöskin oikeuksien ajaminen on helpompaa. Samalla voi oppia ja päästä sisään saamelaispolitiikan alkeisiin ja verkostoitua Onnittelen hyvästä päätöksestä ja tervetuloa saamelaiseen yhteisöön! Se on vaikea aloittaa ja ihmisiä varmasti pelottaa, mutta kannattaa jatkaa sinnikkäästi. Tuloksia alkaa näkyä sitten ajan kuluessa. Ja ihmiset lopettavat pelkäämästä, kun aikaa kuluu. Saamelaisyhdistyksen toiminnassa voi alussa olla pelottavaa, sillä on jo nyt nähty niitä verbaalisia hyökkäyksiä sekä suusanallisesti että sosiaalisessa mediassa, joita virallisten saamelaisten taholta on tehty. Mutta se ei ole ihme, sillä muutos aiheuttaa aina tiettyä vellomista, kunnes asia normalisoituu. Laidunkiistan valjaiksi on asetettu näitä sellaisia nuoria ihmisiä, jotka eivät tiedä, mistä on kyse. He ovat "suuna päänä" joka paikassa. Jotenkin sääli seurata, koska jonakin päivänä hekin saavat sen tiedon, joka tarvitaan jotta osaa käsitellä statuksettomien asioita. Vanhat parrat Aikiot, Näkkäläjärvet ja muut kyllä tietävät statuksettomien suvut ja historiat tarkkaan ja sukulaissuhteet itseensä. Seurasin keskustelua Inarissa ja se on muuttunut siten, että ensin puhuttiin lantalaisista, nyt suomalaistuneista saamelaisista, jotka aiheuttavat vaaraa saamelaisuudelle assimilaatiopaineen takia. Assimilaatiota ei kuitenkaan ihmiset aiheuta, vaan järjestelmä. Jos järjestelmää ei laiteta sellaiseksi, että se pitää assimilaation poissa, eli päiväkoti, koulu jne. niin silloin assimilaatio jyrää. Uskon kuitenkin, että asiat selviää, ja ihmiset voivat jonakin päivänä kutoa rauhassa sukkia ja tehdä ulkotöitä kotona ja keskittyä normaaliin elämiseen, eikä tarvitse juosta pitkin maailmaa yrittämässä kertoa olemassaolostaan. Nythän tätä energiaa on tuhlattu harakoille jo 20 vuotta tässä aivan hullussa saamelaiskiistassa. Kukaan ei voita lopulta, on vain häviäjiä. Jotenkin suututtaa, että tilanne on tällainen, että millä oikeudella saamelaispoliitikot repivät saamelaista yhteisöä ja paikallisyhteisöjä tällä tavalla? Kamalaa! Juoksuttavat ihmisiä kaiken maailman kuulemisissa vain sen takia, että ollaan heidän itsensä kehittämässä sopassa. Itse eivät ilmesty edes paikalle ottamaan vastuuta tekemisistään.

    VastaaPoista
  15. Laitoin Lapin Kansalle palautetta kyseisestä pääkirjoituksesta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
    Hei

    Kiitos palautteesta.

    Jos luet Lapin Kansan pääkirjoituksen tarkemmin, siinä ei vaadittu ILO-sopimuksen ratifiointia, vaan yläperän asukkaiden löysässä hirressä roikottamisen lopettamista.

    Oikeusministeriltä vaadittiin vastauksia kysymyksiin, joita yläperän väki on esittänyt jo parinkymmenen vuoden ajan. Mikä muuttuu, jos sopimus hyväksytään? Kenelle maat pitäisi palauttaa? Miten ja miksi? Ja ketkä hyväksyttäisiin alkuperäiskansan jäseniksi, ketkä ei?

    Näihin kysymyksiinhän ei ole valtiovallan suunnalta tullut vastauksia, minkä takia riitely on jatkunut ja paikallisten välit ovat kiristyneet.

    ystävällisen terveisin

    Petteri Holma
    pääkirjoitustoimittaja
    Lapin Kansa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petteriltä ihan kohtuullinen vastaus. Paitsi,että hän kirjoitti selvitysten riittävän ja että päätöksiä pitää tehdä viivyttelemättä. Se ei vain käy noin, koska ILO 169 -sopimuksen ratifiointi vaatisi vielä useampiakin selvityksiä, joissa menee aikansa. Toki se on totta, että selvityksiä ja tutkimuksia noiden päätöstä pohjustavien selvitysten yhteenvetämiselle olisi jo vaikka kuinka.
      Tuo yläperä se istuu sitkeästi noiden rovaniemeläisten toimittajien paikkasanastossa. Linnuilla on yläperä ja Lapilla Yliperä.

      Poista