keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Varovaisen päättäväistä

Valtioneuvoston viestintäosasto kertoo keskiviikkoaamun 12.12.2012 tiedotteessaan hallituksen saamelaisasioita käsitelleestä samaisen aamun ”iltakoulusta”. Tiedotteesta tulee mieleeni edellinen kerta kun ILO 169 -sopimus ja pohjoismainen saamelaissopimus olivat silloisen hallituksen iltakoulussa vuonna 2007. Eli se taas siitä.
Hallitus lupaa siis jatkaa neuvotteluja pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta ”tavoitteena saada moderni valtiosopimus kolmen pohjoismaan alueella alkuperäiskansan oikeuksista”. Myös ”työtä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi jatketaan oikeusministeriön johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien yhteistyönä”.  Tässä yhteydessä aiotaan käydä ”avointa vuoropuhelua ILO-sopimuksen tarkoituksesta ja merkityksestä”.
Edelleen todetaan, että ”poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministerityöryhmä”.
Mitäkö tuo kaikki varovaisen päättäväisesti lausuttu tarkoittaa?
No sitä, että hoputus ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi saamelaiskäräjien johdon vaatimalla tavalla toviksi hellittää ja että puoluetoverit Klemetti Näkkäläjärvi ja Anna-Maja Henriksson saavat esiliinakseen erityisen ministeriryhmän. Ja että ILO 169 -sopimuksen tarkoitus ja merkitys – käytännössä siis myös tarve – tuodaan avoimeen vuoropuheluun. Avoimen vuoropuhelun täytyy käsittääkseni olla laajempaa kuin tähänastinen saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja oikeusministerin keskinäinen rupattelu.
Edelleen valtioneuvosto kertoo maa- ja metsätalousministeriön asettavan työryhmän valmistelemaan saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä. Samalla otettaisiin huomioon muun paikallisen väestön osallistumismahdollisuudet ja tarvittavat säännökset otettaisiin Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön.
Tämäkään periaate ei mahdollista enää Metsähallitusta seurustelemaan valtionmaiden käytöstä pelkästään saamelaiskäräjien ja käytännössä poroisäntien kesken.  Jos ja kun työryhmä perustetaan, on siinä oltava muidenkin paikallisyhteisöjen kuin paliskuntien tai saamelaiskäräjien edustus – kunnista kalastuskuntiin ja erityisesti erityisperusteisten oikeuksien omistajiin.
Viittaanpahan vain Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman laatimisen yhteydessä esiin nousseeseen Akwé:Kon -työryhmään.
Valtioneuvosto tiedottaa edelleen työn saamelaiskäräjistä annetun lain nykyaikaistamisesta jatkuvan tavoitteena kehittää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Mitähän tuo saamelaiskäräjälain nykyaikaistaminen saattaisi käytännössä tarkoittaa? Ehkä vanhanaikaisimmillaan tiukennuksia saamelaismääritelmään – tai sitten päinvastoin. Saamelaismääritelmästä voi heittää sen verran siltaa takaisin pohjoismaiseen saamelaissopimukseen, että siinä on yksi mielenkiintoinen yhteensovittamisen paikka pohjoismaisesti kun on seurannut viime ajat Suomessa, Norjassa ja viimeksi Ruotsissa käytyä keskustelua ja sovellettuja käytäntöjä saamelaisuudesta ja pääsystä saamelaiskäräjien vaaliluetteloihin.
Ei lopu jahnaaminen ihan lähivuosina jos vuosikymmeninäkään.
Valtioneuvoston tiedote päättyy virkkeeseen, jonka mukaan ”hallitus pitää tärkeänä, että saamelaisasioita valmistelevat työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös saamelaisten kotiseutualueella asuvia eri osapuolia”.
Siinä on hyvä virke, joka kunnolla käytännössä toteutettuna voi jopa pelastaa Suomen siltä käteen räjähtävältä ihmisoikeuspommilta, josta juuri edellä kirjoitin.
Nyt on vain huolehdittava, että avoin vuoropuhelu ja eri osapuolten laaja kuuleminen saadaan kunnollisille, virallisille raiteille.
Mikäli Suomi todella aikoo joskus ratifioida ILO 169 -sopimuksen, sen on aidosti pureuduttava ratifioinnin perusteisiin ja niistä löytyviin esteisiin. Ja tuon pureutumisen on tapahduttava valtion aloitteesta ja kustannuksella eikä kuten tähän asti kun eri osapuolet - saamelaiskäräjiä lukuun ottamatta - ovat joutuneet perustelemaan oikeuksiaan omin avuin ja varoin.

Veikko

13 kommenttia:

  1. Olen todella huolissani saamenkanssan tulevaisuudessa.Kuka puhuu Ivalossa saamea? monet saamelaiset eivät uskalla puhua Ivalon keskustassa saamea.Olla saamelainen Ivalossa vaikka ivalo on saamelainen kylä periaatteessa ei ole niin ongelmatonta.

    Lisäksi suhtautuminen peruskoulussa saamenhistoriaan,kulttuurin käsitöihin on todella olematonta. Toivon että Ivalon peruskoulu todellakin lopettaisi saamelaislasten ja nuorten pakkosuomentamisen jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa outo kommentti. Tapaan työssäni Ivalossa päivittäin saamelaisia. Jos kaksi saamea puhuvaa kohtaa, kyllä he keskenään puhuvat saamea. Enkä ole huomannut mitään arkailua, päinvastoin, joskus hyvinkin korostaen kieltään. Lapseni on käynyt koulun Ivalossa. Saamen kulttuuri on kyllä tullut käsitellyksi jopa paremmin kuin suomalainen kulttuuri. Miten innokkaasti ei-saamelaiset lapset tähän suhtautuvat onkin toinen juttu. En kyllä ole huomannut mitään saamelaisvihaa Ivalossa. Sitäkin enemmän vihaa tätä vastakkainasettelua ja vihan lietsontaa kohtaan.

      Poista
    2. Minustakin ihan outo. Tekopelkoa tai kunhan vain. Kyllä taitaa olla enempi puhujista kuin ympäristöstä kiinni, sama tuon "kulttuurin" kanssa.

      Poista
  2. Hienoa että mielivaltainen yritys saada tietty saamelaisryhmittymä vallankahvaan enempiä tutkimatta on saanut virallisen aikalisän.
    Mutta kuten Väänänen totesikin niin asioiden jauhaminen tuskin tähän päättyy. On vain pidettävä huoli että tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus tulee toteutumaan. Emme siis voi lopettaa keskustelua ikäänkuin voitto olisi jo saavutettu. Asioista on edelleen keskusteltava niin virallisesti kuin medioissakin.

    VastaaPoista
  3. Hallituksen tiedonanto osoittaa yksiselitteisesti sen, että hallitus on ensimmäisen kerran joutunut tunnustamaan ILOn alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttävän kansallisen ratkaisun löytämistä vaikeiksi osoittautuneisiin. Sellaisen ratkaisun, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Saamelaiskäräjät ei enää sanele muille marssijärjestystä ja faktoja.
    Hallituksen kannanotto osoittaa myös yksiselitteisesti sen, että sopimuksen osapuolia ovat myös alueen todelliset alkuperäisasukkaat, joita saamelaiskäräjät ei ole tähän mennessä hyväksynyt saamelaisrekisteriin. Tiedonannossa viitataan osapuoliin, joten saamelaiskäräjät ei ole enää valtioon nähden yksin sellainen. Tiedonanto tunnustaa epäsuorasti myös sen ihmisoikeussopimuksia koskevan yleisen lainalaisuuden, että kaikki ihmisoikeusvaatimukset on perustettava tieteellisesti tutkittuun tietoon. Tästä on hyvänä esimerkkinä ministerityöryhmän asettaminen koordinoimaan jatkovalmistelua, mikä tarkoittaa myös että valmistelussa joudutaan palaamaan ILO-sopimuksen ratifioinnin edellyttämiin menettelytapoihin. Muita oikeutettuja vaatimuksia ei ole kansainvälisen oikeuden mukaan. Tämä periaate oikeuttaa hallituksen tiedonannon päättelyn, johon meidän kaikkien on syytä yhtyä. Hallituksen tekemä linjaus osoittaa sen, että Suomessa noudatetaan ILOn yleissopimuksen ratifioinnissa perustuslain säännöksiä ja nojataan pätevään tutkimustietoon.
    Hallituksen tekemät linjaukset tarkoittavat oikeuksien turvaamista kaikille alkuperäisväestöön kuuluville, myös tohtori Sarivaaran esiin nostamille statuksettomille saamelaisille. Hallituksen tiedonanto osoittaa, että nyt on mahdollisuus ottaa todellinen alkuperäiskansan historia jatkovalmisteluissa perustaksi, jota saamelaiset ja heidän verisukulaiset lappalaiset tarvitsevat tuekseen. Hallituksen tiedonanto osoittaa, että se joutuu turvamaan alkuperäiskansan ja muun väestön oikeuden elämään, eikä tietoisesti ajamalla heidät vastakkainololla ahdinkoon. On tasapainotettava alueen väestöjen elämä ja keskinäinen vuorovaikutus. On vastattava yhteisöllisyyttä koskeviin haasteisiin. Hallituksen tekemä linjaus osoittaa, että sanoma on mennyt perille.
    Hallitus on myös ymmärtänyt, että toimivan lopputuloksen kannalta on tärkeää sellainen toiminta, jossa edetään totunnaisesti kuten tähänkin asti yksityiskohtia parannellen ja olemassa olevia käytäntöjä viilaten ja täydentäen, ei ihmisiä mielivaltaisesti erotellen. Hallituksen linjanveto osoittaa, että parhaiten päästään eteenpäin vain nykyisen järjestelmän ehdoin.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  4. Kylläpä nyt ollaan saamelaisten puolella! Niin tai ei oikeastaan saamelaisten, vaan heidän, jotka jollakin ihmesyntymällä ovatkin yhtäkkiä alkuperäiskansaa. Yksikään näistä uusheränneistä ei hisahtanutkaan mahdollisesta saamelaisesta syntyperästään aikaisemmin kuin nyt vasta kun silmissä kiiluu "suuri" omaisuus.
    Farisealaista puuhaa sekä heränneillä että heidän puolustajillaan esim. Rundgrenilla.

    VastaaPoista
  5. "Kiiluu suuri omaisuus"??
    Kyllä taitaa olla muusta nyt kysymys, hyvä vesisukulaiseni. Kaipa sinussa sentään ripaus saamenverta lienee? Eiköhän näillä oikeilla alkuperäisillä ole asiakirjoihin perustuvat erityisperusteiset oikeudet jo taskussa, joten eipä sitä enempää tarvitse hamuta. Toisin lienee joillain muilla, joilla se "kiilu" on todellista.

    VastaaPoista
  6. Uusimmassa blogissaan presidentti Näkkäläjärvi ruotii hallituksen iltakoulussaan painottamaa avointa keskustelua, kaikkien alueen asukkaiden kuulemista ja oikeutta tulla kuulluksi ILO-sopimusta koskevissa asioissa. Hän ei ole ymmärtänyt tai ottanut hallituksen sanomaa kuuleviin korviinsa. Blogin teksti huokuu tavatonta halveksuntaa "muiden" näkökohtien esittäjiä kohtaan.
    Presidentti Näkkäläjärven voisi olettaa ymmärtävän, ettei ILO-sopimus ole vain hänen määritelmänsä mukaisten "saamelaisten" saneltavissa. Siinä esille tulevat asiat koskevat saamelaisten kotiseutualueen kaikkia asukkaita ja heidän perustuslaillisia oikeuksiaan laajalti ja syvästi.

    Maassamme on myös perustuslain takaama sananvapaus, joka koskee kaikkia. Presidentti Näkkäläjärvi ei ilmeisesti katso sen koskevan muita kuin hänen määrittelemiään saamelaisia.

    Presidentti Näkkäläjärvi kirjoittaa
    "Ollakseen ILO-sopimuksen kannalta hyväksyttävä, täytyy Suomen lainsäädännön saamelaismääritelmän olla saamelaisten itsensä hyväksymä."
    Käytännössä ratkaisun tekee saamelaiskäräjien vaalilautakunnan/hallituksen enemmistö.

    Suomessa lait säätää eduskunta, ei saamelaiskäräjien enemmistö. Jos saamelaiskäräjien presidentin kanta (joka hänen mielestään yksin edustaa samelaisia) on ristiriidassa eduskunnan kannan kanssa ei ILO-sopimusta voida ratifioida. Se kaatuu nimenomaan saamelaiskäräjien hallituksen enemmistön pohjattomaan vallanhimoon, maksimaaliseen vallan keskittämiseen pienelle ryhmälle, jonka toimia jo suuri osa saamelaisista (sekä äänestysluetteloon merkityistä että näkkäläjärveläisittäin oikeudettomat) ei koe edustavan heidän etujaan saamelaisina.

    Presidentti Näkkäläjärven rkp-saamelaisiksi järjestäytyneen ryhmän kanssa harjoittama politiikka horjuttaa sen legitimiteettiä saamelaisten edustajana. Viime vaaleissa jo yli puolet jätti käyttämättä äänioikeuttaan.

    Pitäisikö legitimiteetin mittaamiseksi järjestää saamelaiskansanäänestys, johon äänioikeutetuiksi merkittäisiin ne, jotka katsovat olevansa saamelaisia?










    VastaaPoista
  7. Veikko:
    'Valtioneuvoston tiedote päättyy virkkeeseen, jonka mukaan ”hallitus pitää tärkeänä, että saamelaisasioita valmistelevat työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös saamelaisten kotiseutualueella asuvia eri osapuolia”.'

    Avoin ja laaja keskustelu on aina hyväksi. Silti faktana säilyy, että saamelaiset ovat kansa, kun taas uuslappalaiset eivät ole kansa vaan osa suomalaista kansaa. Tästä syystä tuo ryhmä ei milloinkaan tule saavuttamaan alkuperäisKANSAN asemaa.

    Uuslappalaisten tie ei siis vie oikeuksien parannuksiin alkuperäiskansapykälien kautta, vaan näiden alkuperäisihmisten oikeuksia kannattaa perätä muita reittejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaskalle
      Jos kieli on keskeinen kansaa määriteltäessä, asuu Suomessa kolme saamensukuista kansaa, jotka puhuvat kukin omaa kieltään, ja joilla on oma kulttuuri, ja jotka ovat asuneet alueitaan alkaen. Inarilaiset Inarissa ja pohjois-saamelaiset Utsjoella ja nykyisen Norjan puolella, josta he ovat eri syista levittäytyneet Enontekiölle, Sodankylään ja Inariin.
      Koltat jouutuivat jättämään asuinseutunsa ja saivat asuinsijat Inarista. Sodankylän, Kittilän, Muonion ja Enontekiön ja eteläisiä Lapin alueita asuttivat metsäsaamelaiset, joiden kieli katosi 1900-luvun alkuun mennessä. Varsinkin Enontekiölle muutti 1600-luvulta alkaen sekä Norjan että Ruotsin kehittyvän suurporonhoidon omaksuneita saamelaisia,jotka liikkuivat nykyisten Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla. Paikalliset saamelaiset siirtyivät vähitelleen pysyvämpiin asuinsijohin.
      Etenkin 1500-luvun puolivälistä alkaen suomalaisten muuttoliike Lapin alueelle voimistui ja levisi pohjoiseen. Tulokkaista etenkin miehet avioituivat saamelaisten kanssa ja saivat jalansijan lapinkylissä. Väestö sekoittui. Kielenvaihto oli vähäisintä liikkuvaa elämäntapaa harjoittavien porosaamelaisten keskuudessa. Paikalleen asettautuneet saamelaiset ovat enemmän yhteydessä suomalaisiin ja kieli vaihtui. Kielenvaihto ei kuitenkaan aina tienyt elämäntavan ja kulttuurin vaihtoa.
      Kolonisaatio ulottui viimeisenä Ylä-Lappiin. Sen vuoksi siellä myös kieli säilyi paremmin.

      Geneettisesti väestö lienee hyvin samankaltainen pienin painotuseroin Muonion, Kittilän ja Sodankylän ja Enontekiön alueella. Utsjoki ja Inari poikkeavat niistä jonkinverran. Näin voidaan päätellä asutushistorian perusteella.

      Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, mutta ongelma on siinä, että osa saamelaisista polveutuneista, jotka yhä harjoittavat perinteisiä elinkeinoja ja jotka jatkavat saamelaisten esivanhempiensa kulttuuria monilta osin, on kielen perusteella jätetty saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle ja siten he eivät määritelmän mukaan ole "saamelaisia".
      Vastaavasti monet "saamelaiset" elävät täysin suomalaisittain eivätkä ole koskaan puhuneet saamea tai eivät puhu "äidinkielentasoisesti".
      Toinen ongelma on, että suuri osa "alkuperäiskansa saamelaisista" ei polveudu alueen alkuperäisistä asukkaista. Muodollisesti hyväksytyista saamelaisista suuri osa polveutuu muualla asuneista.
      "Uuslapplaiset" on hyvin heterogeninen ryhmä, joka nykyisessä tilanteessa. Siihen sisältyy niin saamenkielen menettäneestä alkuperäisväestöstä polveutuvia kuin suomalaisiakin ja kaikkea siitä väliltä. Olen samaa mieltä, etteivät lappalaiset ole "kansa". Toisaalta olen myös sitä mieltä, etteivät saamelaiset ole kansa. He myös ovat osa suomalaista kansaa.
      Saamelaiset kulttuurit ovat alkuperäiskulttuureja. sen sijaan on kyseenalaista voidaanko Suomen saamelaiskäräjien määrittämiä saamelaisisista koostuvaa ryhmää pitää alkuperäiskansana edes ILO-sopimuksen määritelmän mukaan.

      En usko, että kovin montaa ihmistä löytyy, joka kiistäisi saamelaiskulttuurin arvoa tai vastustaisi sen suojelemista, jos saamelaiskäräjien vaatimukset eivät ylittäisi sitä kohtaa, jossa muut alueella asuvat kokevat olemassaolonsa ja oikeutensa uhatuksi tai itsensä vähempiarvoisiksi.
      Mielestäni SK:n hallituksen enemmistö ja etenkin presidentti Näkkäläjärvi on monissa yhteyksissä ylittänyt rajan.
      Vstakohtaisuuksia on ollut olemassa aiemminkin. Mutta ILO-sopimuksen ratifiointiodotuksen nosteessa on SK:lta päässyt unohtumaan tärkein näkökohta, saamelaisen kulttuurin anti ja rikkaus. Sen sijaan on noussut vallitsevaksi "toisten" vähättely ja "saamelaisvastaisuudesta" syyttely.
      Avointa vuorovaikutusta en SK:lta edes odota.
      jatkuu...

      Poista
    2. jatkuu..
      Jos SK pitää edelleen tärkeimpänä asiana valta-asemaa valtionmaiden käytön ja hallinnan suhteen. Jos sen vaatimukset niissä menevät pitemmälle kuin mitä on tarpeellista saamelaisten kulttuurin harjoittamiseksi, on selvää, etteivät ristiriidat lopu "alkuperäisihmisten" ja "statussaamelaisten" pyrkimysten välillä.

      Jaska, kyllä monet ILO-sopimuksessa mainitut asia koskevat kaikkia alueella asuvia. Jos tilanne olisi se, ettei alueella asui muita kuin heimoon kuuluvia, ei muita tarvitsisi kuulla. Mutta kun asuu ja on ylimuistoista ajoista asunut. Kaikki se vallankäyttö, joka kohdistuu ihmisten ympäristöön ja heidän perustuslaillisiin oikeuksiinsa osallistua päätöksentekoon demokratian periaatteiden mukaisesti, on myös kaikkien asukkaiden asiaa.
      ILO-sopimus koskettaa kaikkia asukkaita eikä mitään "muita reittejä" tarvita eikä ole tarpeen käyttää. Valtion intressissä on "kansallinen ratkaisu" eli sellainen, jossa ei luoda perustelematonta eriarvoisuutta (positiivista diskriminaatiota ei voida soveltaa perustuslaillisten oikeuksien kohdalla) eikä historiallisten vääryyksien "korvaamisen" nimissä tehdä uutta vääryyttä, varsinkin, kun kolonisaatiosta ja kielenvaihdosta kärsineet ovat niitä, jotka eivät tästä "hyvästä" tule osallisiksi.

      Toivon, että asiaa voitaisiin käsitellä ilman menneidyyden painoa, avoimesti ja ennakkoluulottomasti

      Poista
  8. En kyllä puhuisi edelleenkään uuslappalaisista, paremminkin uusi on lopulta saamelainen-nimitys. Siis kun puhutaan "virallisissa" yhteyksissä. Olen kyllä aiemmin jo muutamankin kerran tainnut todeta, että ellei sopua verisukulaisten saamelaisten ja lappalaisten - ja jälkimmäiset laajemmin määriteltynä vielä statuksettomina saamelaisina - välille saada, voivat nämä muut toki mielestäni julistautua omaksi alkuperäiskansakseen. Polveutumisen ja kultuurin yhteydet kyllä löytyvät ja historia on siis heidän puolellaan mitä alueensa yhtäjaksoiseen asuttamiseen jne. tulee. Oletko muuten sitä mieltä, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvat saamelaiset ovat historiallisesti Euroopan ainoa alkuperäiskansa eli onko kyse sittenkin vain julistautumisen kautta saavutetusta statuksesta? Tietääkseni esimerkiksi EU ei ole virallisesti tunnustanut tätä ainutlaatuisuutta, mutta on antanut Suomelle ja Ruotsille poikkeuksen soveltaa maissa saamelaisille mahdollisesti myönnettäviä erityisoikeuksia.

    VastaaPoista
  9. Kummallista ettei asutushistoriaa voida enemmän avata ja esitellä? Mitä pahaa siinä on? Minä taidan tietää, se on tämä fuusiosaamelaisten saapuminen kartalle. Se mättää tässä kuviossa ja siksi asiasta on syntynyt tabu. Asioista ei saa keskustella ollenkaan!

    VastaaPoista