tiistai 30. lokakuuta 2012

Saamelaiset ja ruotsalainen kansanpuolue

Seuraavassa Jouni Kitin edelliseen kirjoitukseeni liittyvä mielipide, jonka poimin verkosta hänen kotisivuiltaan http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/rkp.html.
Kitin pohdiskeluun on mielestäni hyvä paneutua eli että millaiseen marginaaliin saamelaispolitiikkaa ollaankaan tällä hetkellä jääräpäisen määrätietoisesti ajamassa?
”Hiljattain Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta (RKP) edustava europarlamentaarikko Nils Torvalds vieraili Lapissa. Ei sellainen yleensä ole edes uutisoinnin arvoinen asia. Nyt valtakunnan suurimpia tiedotusvälineitä myöten annettiin ymmärtää, miten RKP yrittää pelastaa saamelaisväestön muiden puolueiden sorrolta.
Kaikille pitäisi olla selvää, ettei pienpuolueesta ole yksinään ILO-yleissopimuksen ratifioinnin ratkaisijaksi, ainakaan sen historiaan perustumattoman mallin pohjalta mitä saamelaiskäräjät tähän mennessä on yrittänyt Suomen johtaville poliitikoille tarjota. Yhtä vaikea on uskoa, että saamelaisväestö voisi samaistua tällaiseen äänten kalasteluun. Eikä kyse voi olla vain saamelaiskäräjien poliittisesta juonittelusta tai taktikoinnista. On vaikea uskoa, että kielipuolueesta olisi edes hyötyä maaoikeusasiassa, jonka ratkaisu edellyttää laajaa yksimielisyyttä asiasta.
Saamelaiskäräjien ajama malli maaoikeuksien järjestämiseksi tuo saamelaisille ja lappalaisille enemmän ristiriitoja kuin mitä sillä pyritään poistamaan. Harva näyttää muistavan millaisiin vaikeuksiin joutuivat itärajan takana asuvat saamelaiset kommunistivallan aikana. Neuvostoliitossa suoritettiin samantyyppisiä maanomistusta ja hallintaa koskevia kokeiluja kuin mistä Suomessa nyt keskustellaan. Siellä tällainen utopia käytännössä ei toiminut alkuunkaan. Kannattaisi RKP:n ryhtyä nyt valmistelemaan lakiesitystä, jonka perusteella täällä etelässä rannikkoalueen kuntiin voitaisiin ryhtyä muodostamaan samantapaisia kolhooseja kuin mitä saamelaiskäräjät ajaa Ylä-Lappiin puolueen tuella.
ILO-sopimuksen ratifioimisen valmistelussa tarvitaan tieteelliseen tutkimukseen (mm. Matti Enbuske ja Tanja Joona) perustuvaa valmistelua. Esitysten viemisessä eteenpäin puolestaan vaaditaan joukkuepeliä muiden hallituspuolueiden kanssa. Tämä taas edellyttää kykyä ja taitoa hallita esitysten valmistelussa vaadittavia asioita. Maaoikeuskysymyksen ratkaisemisessa on oleellista saada kaikkien osapuolten, erityisesti todellisen alkuperäiskansan - lappalaisten - kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu. Yhden puoleen sijasta tarvitaan laaja-alaisempaa yhteispeliä.
RKP-ministerin johtaman oikeusministeriön tähänastinen valmistelu ei lupaa hyvää. Ministeriön toiminta on ollut elämälle vierasta, johto vanhakantainen ja näköalaton, virkamiesten toiminta etäistä eikä valmistelua ole ohjattu tutkimustulosten mukaisesti. Onneksi näyttää siltä, että eduskunnalla on vielä jonkinlainen toimintakyky ja järjen taju maaoikeusasiassa. Viimeistään eduskunnassa joudutaan toteamaan se, että käräjien ajamaan maanomistusta koskevaan lain säätämiseen käräjien mallilla tarvitaan perustuslaissa vaadittava 5/6 määräenemmistö. Tämä johtuu siitä, että lakiesityksellä jouduttaisiin rajoittamaan niin saamelaisten kuin muun väestön peruslain suojaamaa yksityisomistusta. Sen jälkeen asiassa joudutaan palaamaan, kuten aikaisempien rauenneiden esitysten kohdalla on käynyt, lähtöruutuun.
Koska politiikka on nimenomaan joukkuepeliä, se ei ole pelkästään RKP:lle hallituksessa varattu yksilölaji. Kun täällä Helsingissä toimii kaupunkisaamelaisten yhdistys läheisessä yhteistyössä RKP:n kanssa, niin kannattaisiko hallitusvastuussa olevan RKP:n ministereiden ryhtyä valmistelemaan sellaista esitystä, jossa Nuuksion kansallispuistosta muodostetaan Uudellamaalla asuville saamelaisille reservaatti. Mitähän muut hallituspuolueet sanoisivat tällaisesta esityksestä?
Mutta mikä riivaa kielipuoluetta? Sen kannatusluvut matelevat jo omienkin keskuudessa, joten nyt käynnissä oleva liittoutuminen johtavien saamelaispoliitikkojen kanssa näyttäisi olevan suoranaista äänten kalastelua. Ihmiset vierastavat tällaista toimintaa. Käräjien puheenjohtaja on profiloitunut ruotsalaisen kansapuolueen politiikan asiamieheksi, mikä ei ole omiaan lisäämään hänen uskottavuuttaan muiden poliittisten ryhmien silmissä. Tällainen liittoutuminen ei siten lupaa mitään takeita sille, että asiat etenisivät Suomen hallituksessa saamelaiskäräjien puheenjohtajan haluamalla tavalla.
ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvässä valmisteluissa asiat etenevät toivottuun suuntaan vain hyvällä ja yhteisesti valmistellulla esityksellä, jolla on tuki yli poliittisten puoluerajojen. Saamelaiskäräjien linja näyttää johtavan päinvastaiseen tulokseen, josta ei hyödy kukaan. Käräjien linja perustuu tiukkaan vastakkainasetteluun, mikä on valitettavasti jopa täällä Etelä-Suomessa asuvien saamelaisten keskuudessa.
Saamelaisilla ja lappalaisilla on paljon yhteistä kuten yhteinen historiallinen perinne, elinkeinot, poliittinen järjestelmä, uskonto, moraalinen normisto. Poliittisen järjestelmämme tehtävä on suojella saamelaisten ja lappalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja edistää kansanryhmien välistä yhteiseloa, eikä lähteä sitä turmelemaan epäonnistuneen saamelaismääritelmän avulla. Tämän vastuun soisi painavan poliittisessa päätöksenteossa enemmän kuin puoluepolitikointi. Toivon, että RKP:n poliittinen johtokin tämän näkökohdan ymmärtäisi!”
Näin kirjoittaa pitkäaikainen saamelaispoliitikko Jouni Kitti.


Veikko

17 kommenttia:

  1. Tänään Anna-Maja Henriksson on Inarissa ja keskustelee Klemetin ja Piritan kanssa ja oliko vielä metsähallituksenkin väkeä mukana. Jospa siellä nyt maanhallinnat alkaa olla menossa oikeille ihmisille. Ei taida alkuperäiset olla kuultavina, kuka tietää?

    VastaaPoista
  2. Kokeilkaa hakua "Historiallinen rasismi Suomessa"

    VastaaPoista
  3. Lupaa kuulla "kaikkia osapuolia" ILOasiassa. Kun sen näkisi!

    VastaaPoista
  4. Onneksi Olkoon Veikko Väänänen.Valtuustoon menit,että heilahti.Na,buorre.

    VastaaPoista
  5. Norjassa on aloitettu keskustelu, jotta elämänkumppanillekkin tulisi saada äänestysoikeus saamelaiskäräjävaaleissa vaikka olis "puhas" norjalainen. saamen uutisissa Toini Sanila kertoi kuinka hänelle oli helpotus, kun hän pääsi äänestämämään Suomen kolttavaaleissa ja oli mukana yhdenvertaisena "kolttana" vaikka onkin suomalainen. Klemetti kun on uudistajatyyppiä, niin hän kyllä ottaa riemuiten vastaan tälläiset uudistukset.

    VastaaPoista
  6. Saamelaistenkin keskuudessa on asioiden edistäjiä ja vastustajia, jokainen voi päätellä kumpaan joukkoon Kitti kuuluu yo. kirjoituksen, ja kirjoitustensa viim. 10 vuoden, perusteella.

    VastaaPoista
  7. tänään on Saamentutkimuksen seminaari Inarin Sajoksessa. Jo vain: tohtori Erika Sarivaaran nimi poistettiin ohjelmasta, koska seminaarissa piti esitellä "vain" saamelaiskulttuuria, ei saamelaispolitiikkaa. Onpa vain pitkät lonkerot "Lemetillä", kun vaikuttaa akatemian professoreihin. Mitä sanoo Saamentutkimuksen seminaarin järjestäjä Kalevalaseura? Että kaikki meni niinkuin piti, puolueettomasti, mutta menköön... Tällaisen kiellon saapua seminaariin ohjelmaan kirjoittamisen jälkeen voi pukea vaikka millaiseen asuun.

    Eipä se Tanja Joonakaan päässyt luennoimaan Inarin kirjastoon. Tämä on jatkumoa samalle asialle. Todella mielenkiintoista. Vaientaa ja näkymättömäksi tehdä ja pyrkiä osoittamaan "epäluotettavuus". Tyypillisiä keinoja, kun epädemokratia jyllää.

    VastaaPoista
  8. Kun luin blogistasi anonyyminä esiintyvän kirjoitusta, että jälleen pyritään estämään tutkijaa tuomasta uusinta tutkimustietoa yleisempään tietoon, heräsi välittömästi kysymys, mistä oikein tällainen tosiasioiden salaaminen ja julkitulon pelko johtuu. Pyritäänkö tällä estämään ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvien tosia-asioiden leviäminen laajemmaltikin yhteikunnassa? Seminaarit on yksi tapa tuoda tosiasiat poliittisten päättäjien tietoon. On toki muitakin.
    Pyrkimystä salata Lapin historiassa tosiasioiden esille tulemista ei tule meidän kaltaisessa demokratiassa hyväksyä, koska, se on tähdätty sitä alkuperäisväestöä kohtaan, jota ei ole hyväksytty saamelaisrekisteriin, mutta joka suurelta osin on sukulaisia, saamelaisrekisterissä olevien kanssa. Hekin osat samaa väestöä, sukulaisia vielä keskenään. He täyttävät ILO-sopimuksen ratifioinnin vaatimukset; yhtäjaksoisen polveutumisen ja itseidentifikaation. Sitä paitsi useimmat heistä polveutuvat samoista suvuista kuin ne, jotka ovat merkitty saamelaiskäräjien pitämään etniseen saamelaistekisteriin kuten Morottajista, Mattuksista, Paadareista, Mattuksista, Aikioista, Wallesta, Sarresta, Kuuvasta jne. Juuri näiden vanhojen sukujen jälkeläisten hallussa ovat ne asiakirjat joilla toteen näytetään ja on jo osittain näytetty esim. Inarin alueen maaoikeudet. Maa- ja kantokirjojen mukaan näiden sukujen esi-isät maksoivat hallitsijalle verot maistaan ja oikeuksistaan. 1700 ja 1800 luvuilla heille perustettiin tilat, jotka pääosin muodostuivat heidän entisistä veromaistaan. Tiloista ja niiden oikeuksista määrättiin vero. Näiden tilojen perustamisasiakirjoihin merkattiin maaoikeudet; poronhoitoon, metsästykseen, kalastukseen, metsänkäyttöön, jäkälän ja maa-ainesten ottoon. Näitä sukutilojen maaoikeuksia alueellaan ei koskaan ole kumottu. Päinvastoin vuodesta 2010 alkaen tiloille on maanmittauslaitoksen toimesta merkattu kiinteistörekisteriin niille kirjattuja ja vesipiirirajankäynnin jälkeen KKO:n 1999 vahvistamia kalastusoikeuksia. Meneillään on maaoikeudessa kiinteistömääritys hakemus muista maaoikeuksista. Perustuslakimme mukaan ei ole mahdollista millään kansainvälisellä sopimuksella ja kansallisella poliittisella päätöksellä siirtää näitä oikeuksia jollekin muulle ryhmälle. Miksi tämän keskeisen faktan julkituominen pyritään estämään?
    Oikeudet ovat nykyään lappalaisten perustamien tilojen varallisuusarvoista aineellista yksityistä omaisuutta, jota Suomen perustuslaki suojaa. Sen vuoksi sitä ei voida etnisyyden perusteella rajoittaa pelkästään rekisterisaamelaisten yksinoikeudeksi.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  9. Tästä asiasta kannattaisi yrittää päästä puhumaan televisioon vaikka 45 minuuttia tai johonkin muuhun dokumenttiohjelmaan.
    Kunnon säväkkä dokkari on muuttanut tässäkin maassa paljon asioita.
    Olet Jouni ennenkin antanut haastatteluja:)

    VastaaPoista
  10. täällä on paljon esitetty sitä että jos ei ole samaa mieltä kuin lemetti tai neeta niin olisi rasisti. Mieluummin toisin päin. Jos ei ilmaise kritiikkiä heidän ajatuksiaan kohtaan, niin vasta olisi rasisti.

    VastaaPoista
  11. se pitäisi käsitellä uudestaan totuus komissiossa ne hylätyt hakemukset ja katsoa asia kokonaisuutena, sillä tavoin vain laajalla saamelaispohjalla saamelaisuus voi edetä. Luin siitä heikki paltosta. Hän edustaa lemetin ahdasmielistä politiikkaa joten siksi hän ei edusta inarin eikä metsäsaamelaisia.

    VastaaPoista
  12. Kannatan lämpimästi, sitä että asetetaan tutkijoista ja asianomaisista koottu totuuskomissio arvioimaan KHO:n vuonna 1999 tekemää päätöstä, jolloin hylättiin yli 1000 saamelaisrekisteriin hakijaa. KHO oli pyytänyt ennen päätöksenteko asiasta myös saamelaiskäräjien lausuntoa. Käsittelimme Ivalossa pidetyssä käräjien kokouksessa asiaa kolmen päivän ajan perehtymällä hakijoiden sukuselvityksiin. Käräjät hylkäsi kielsi lähes kaikkien rekisteriin hakijoiden saamelaisuuden. Olin käräjien jäsenistä ainoa, joka olin eri mieltä enemmistön kanssa. Siitä seurasi että minua alettiin kokouksen jälkeen avoimesti nimitellä saamelaisvastaiseksi.
    Kolme päivää kestäneesä kokouksessa saamelaiskäräjät KHO:lle antamassaan lausunnossa hylkäsi lähes kaikki polveutuivat Inarin vanhoista saamelaissuvuista (Morottaja, Valle, Mattus, Musta, Sarre, Saijets, Paltto, Paadar jne) merkitsemistä saamelaisrekisteriin. Muistaakseni saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja oli hylkäämässä rekisteriin hakevia omia verisukulaisiaan.
    Toimitin kokouksen jälkeen eriävän mielipiteen KHO:n kirjaamoon. Vasta vuonna 2011 KHO käänsi tulkintaansa esittämäni eriävän mielipiteen mukaiseksi.
    Todellakin tämän asian selvittäminen on niin ison luokan kysymys, että se pitäisi ehdottomasti pohjamutia myöten selvittää. Siihen kykenisi ainoastaan totuuskomissio! Vain tällaisen totuuskomission avulla voidaan palauttaa usko siihen, että elämme oikeusvaltiossa. Mielivallalle on aika panna piste.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisen totuuskomission perustaminen olisi aivan välttämätöntä ja nopealla aikataululla.
      Mutta miten tällaisessa asiassa voidaan edetä. Kuka/mikä voi laittaa prosessin alulle? Olisiko se kunnanhallituksen asia, lapinkyläyhdistyksen asia vai Inarinsaamelaisten asia. Kuka tietää näistä??

      Poista
    2. hakijoina oli myös porosaamelaissuvuista mm.Kittejä, Nutteja,Sarreja,Suikkeja,Marakat,Labba,Vasara... ""rikoksena" vain se että vaelsivat liian etelään poroineen, kuten Muonioon ja Kolariin ja vielä asettuivat sinne asumaan. Vuonna -99 haki Muoniosta yli 100 henkilöä näistä suvuista saamelaiskäräjävaalien äänestyslukuun, kaikki hylättiin tyystin. Hylätyksi tulemisen pääsyy oli ettei alue ollut mukana 1960 luvun Niculin tutkimuksessa, jolloin määriteltiin ketkä ovat saamelaisia. jälkeen on tyhjä ruikuttaa, näyttää olevan sk.n mielipide asiassa. Arto Enojärvi

      Poista
  13. Tällaisen totuuskomission pitäisi Suomen valtion perustaa.

    Mutta minusta kuka tahansa taho voisi perustaa itsenäisen tutkivan totuuskomission, jos valtio ei tähän suostu. Kyllähän totuuskomissio voi toimia myös vapaaehtoisvoimin. Konsensuksella siihen voi löytää niin laaja-alaisen ja puolueettoman edustuksen kuin mahdollista: pari lakimiestä ja edustaja jokaisesta siidasta ja klaanista. Näiden tehtävänä on siten neuvotella niin kauan (näinhän siida on aikoinaan toiminut ja toimii) ja tutkia asiaa niin kauan, että asia on juurta jaksain selvitetty. Sihteerinä täytyy toimia joku paperinsa järjestyksessä pitävä henkilö, joka raportoi asiasta valtiolle. Tällaisen totuuskomission työskentelyä ei varmastikaan saamelaiskäräjät katso hyvällä eikä luovuta totuuskomission käyttöön yhtäkään dokumenttia hyvällä eikä pahalla. Mutta eikö nämä dokumentit löydy sieltä KHO vanhoista jutuista? Asiahan on yksinkertainen, siidojen ja klaanien edustajat tietävät suvut hyvin. Käsittääkseni metsä- ja inarinsaamelaiset ovat avarakatseisia, ettei tässä tule esiin pohjoissaamelaisten poronhoitajasukujen lainen ahnaus ja ahdasmielisyys.

    Sellainen toiminta, jossa aletaan tehdä asioita omatoimisesti ja tutkia niitä, on todennäköisesti ainoa keino tässä poliittisessa tilanteessa. RKP ja saamelaiskäräjät ovat sellaisessa alennustilassa, että siitä on ihmisoikeuksien kunnioitus kaukana. He eivät tule tekemään mitään, jotta asiat menisivät siten kuin niiden tulisi mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatettavaa. Nyt vaan sanoista tekoihin sillä asiat etenevät vain toiminnan avulla.
      Voisiko Inarinmaan lapinkyläyhdistys olla se taho johon otetaan yhteyttä ja jonka kautta voisimme alkaa kokoontumaan ja toimimaan?

      Poista
  14. Nämä suvut, jotka jäivät ulkopuolelle ovat pääsääntöisesti Inarin Kemi-Sompion, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueilla. Kyse ei ole suurista luvuista Suomen mittakaavassa, mutta paikallisesti toki niin voi ollakin.

    Kaikkien sukujen edustajien tulisi kokoontua yhteen ja tehdä asiasta virallinen kannanotto Suomen valtiolle ja medialle.

    Tohtori Sarivaaran väitöskirjan nimiluettelosta voi olla paljon apua. Tästä voi katsoa sen, että ei ole montaa sukua hyväksytty rekisterisaamelaisiksi


    http://brage.bibsys.no/samall/bitstream/URN:NBN:no-bibsys_brage_30768/1/erikanettiversio18%206.pdf


    Sodankylä: Helander (Hellander), Pulleri, Venanki
    Ylitornio: Holster
    Kolari: Unga
    Kuusamo: Ollass, Stolt
    Kuolajärvi: Svart
    Kittilä: Tornensis
    Pello: Unga
    Kristillisperäisistä etunimistä muodostuneet saamelaiset sukunimet
    1695–
    Utsjoki: Antti, Aslak (Aslakka), Guttorm, Heino, Inger (Ingri), Kitti,
    Lasse, Lemma, Mattus, Niiles (Niles), Nillukka, Nikki, Paavi,
    Pieti, Vuolits, Vuolab (Vuolabba)
    Enontekiö: Eira, Heika (Heikka), Jounus, Juuso (Joso, Joseph), Kerttu
    (Kertu), Kitti, Kunnari, Ludvik (Lodwijk), Magga, Nikodemus,
    Nutti, Omma, Pera, Rauna, Rasti, Spein, Tomma, Vuola
    Inari: Eira, Kitti, Magga, Mattus (Mattunen), Siiri
    Sodankylä: Jouni, Magga, Nikodemus, Vuolappa
    Kittilä: Kerttu (Kertu), Magga, Nikodemus, Simma, Vuolu
    Muonio: Kitti, Nutti, Vuollo
    Rovaniemi: Nillu
    Ylitornio: Vuolo293
    Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla
    Tuntematonta alkuperää olevat saamelaiset sukunimet 1695–
    Utsjoki: Jomppanen
    Enontekiö: Illo, Rusi (Russi)
    Inari: Jomppanen
    Kuusamo: Kappele, Mito, Rinnar
    Kittilä: Koffe
    Kolari: Koffelo, Kurvander, Naisu (Naisuk)
    Kuolajärvi: Näls

    jne...

    VastaaPoista