maanantai 17. syyskuuta 2012

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea vaihteeksi kaventamassa

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CERD) ”suosittelee saamelaisille oikeutta itse päättää asemastaan ja saamelaisyhteisöön kuulumisesta”. Suositus koskee – ainakin Yle Lapin uutisen muotoilun mukaan - sitä, että saamelaisilla eli saamelaiskäräjien vaalilautakunnalla tulee olla oikeus määritellä ne henkilöt, jotka hyväksytään saamelaisiksi ja pääsevät äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa. Suositus ei siis tarkoita sitä, että saamelaiseksi itsensä tuntevan henkilön samastuminen saamelaisuuteen voisi ohittaa saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tai viime kädessä saamelaiskäräjien hallituksen käsityksen henkilön identiteetistä.
YK-komitean suositus palauttaisi Suomen saamelaismääritelmän viime saamelaiskäräjävaaleja edeltäneeseen aikaan. Viime vaaleihin liittyen korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja -hallituksen neljä hylkäyspäätöstä ja vahvisti oikeuteen valittaneille neljälle inarinsaamelaisille heidän äänioikeutensa.
Siitä syntyi ”suuri poliittinen huuto” käräjien pohjoissaamelaisen johdon piirissä ja asiassa lähdettiin joukolla kirjelmöimään YK:lle. Viimeksi kerroin pohjoismaisen Saamelaisneuvoston kirjeestä komitealle ja sekin kirje näyttää osaltaan vaikuttaneen komiteaan.
Kun KHO lähti uusimmassa ratkaisussaan laventamaan saamelaismääritelmää huomioimaan vuotta 1875 pitemmälle historiaan ulottuva polveutuminen sekä äänioikeutta hakevan henkilön samastuminen saamelaisuuteen, se toteutti samaisen YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean aiempaa linjausta. CERD oli peräti kahteen kertaan aiempina vuosina huomauttanut Suomea nimenomaan saamelaismääritelmän kapeudesta.
Nyt saatu suositus, sikäli kun sen sanamuoto vastaa julkisuuteen annettuja tietoa, osoittaa YK:sta tilattujen tai tilaamatta tulevien suositusten kepeyttä.  Tuskin tätäkään asiaa on kovin perusteellisesti selvitetty, vaan siinä on päädytty vaihteeksi saamelaiskäräjien valtaenemmistön ajamalle kannalle. Lieneekö käräjien inarinsaamelaisen vähemmistön polveutumista tukevaa kantaa YK:lle kukaan edes maininnut?
Lobbarit ovat toisilla onnistuneet, toisilla niitä ei tainnut tässä kiireessä ehtiä edes olla.
On mielenkiintoista nähdä ja kuulla millaisen ponnen YK-lausunto antaa vaatimuksille, joilla KHO:n halutaan muuttavan jälleen tulkintaansa ja vaaditaanko saamelaisuuden määrittelemistä kokonaan irti suomalaisesta oikeuslaitoksesta. Veikkaan, ettei tuollainen keikaus enää käy kovin helposti tilanteessa, jossa subjektiivinen henkilöiden valitseminen ja sitä kautta syntyvät erityiset oikeudet maihin, vesiin ja elinkeinoihin yritetään liittää yhteen, poliittisesti tehtävällä, mutta juridisesti vaikuttavalla päätöksellä.
Ollaanhan kuitenkin länsimaisessa oikeusvaltiossa.
Ehkä kalastaja- ja metsälappalaisten jälkeläisten ei kannata jatkossa edes pyrkiä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehkä heidän kannattaa lähestyä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevää komiteaa ja pyytää sitä suosittelemaan Suomelle lappalaisen alkuperäiskansan tunnustamista.
Ehkäpä YK:ssa toimiva ihmisoikeusraportoija Martin Scheinin voisi tukea kalastaja- ja metsälappalaisia heidän vaateissaan?


Veikko

13 kommenttia:

  1. Ulkoministeriön tiedote:http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=256713&nodeid=15631&contentlan=1&culture=fi-FI

    VastaaPoista
  2. Eipä taida olla saamelaiskäräjien nykyjohdolla kykyä toteuttaa niitä oikeuksia jotka se uskoo saavansa lähitulevaisuudessa. Viimeaikaiset toimet ovat sen kaltaiset, että se ajaa vain pienen valtaapitävän porukan etuja.
    Jos sk saisi kaiken vallan ei kuluisi vuosikymmentäkään kun saamelaiskulttuuri ja kielet eivät enää olisi edes erittäin uhanalaisia, vaan jo kadonneita. Riitelevät maasta ja mammonasta väkensä sukupuuttoon. Säälittävää.
    Ei tarvitse olla ennustaja eikä suuri visionääri tämän nädäkseen.
    On tragikoomista, että maamme epädemokraattisin ja ihmisoikeuksista piittaamattomin organisaatio on pelkkää postaskaa suoltamalla saanut tukea rotusyrjinnän vastaisen komitean uskomaan puheitaan. Tämä jää häpeäpilkuksi historin lehdille.

    VastaaPoista
  3. Lapin yliopiston saamelaisoikeuden tutkija ja opettaja Anne Nuorgam soudattaa kesäisin Martin Scheininia Utsjoen Vetsikossa. Scheinin majoittuu Nuorgamien omistamissa majoissa lohenseuturetkellään. Ehkäpä Anne Nuorgam voisi vaikuttaa metsälappalaisten asiaan jollakin tavalla Scheininin kautta näiden monien päivien soutusessioiden aikana? Luulisi Scheininilla olla varsinkin kalastajalappalaisten suhteen ymmärrystä, hän kun rakastaa itse kalastella ja verkostoitua Tenolla. Kyllähän ne metsälappalaisetkin ansaitsevat Scheininin ymmärrystä, tämä Lappi teema on niin lähellä heitäkin.

    Kautta aikojen tätä voitelua on Tenolla harrastettu. Onhan pitkäaikainen keskustapoliitikko Veikko Guttormkin varsinainen vaikuttajasoutaja - hän kun on kerennyt soutaa aikanaan paljonkin demari presidenttejä. Nyt seuraavaksi päässee kokoomuksen Sauli hänen kyytiinsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuonlaiset temput sk:n valtaapitävä porukka pitää. Komitearaportin teksti vaikutti niin tutulta. Se onkin ilmeisesti suoraa sk:n mediatakomon tuotetta.
      Mutta pöyristyttävää on, että Martin Scheinin on sen syöttänyt komitealle. Hänen luetettavuutensa ihmisoikeusraportoijana rapisee pahasti. Olisiko aihetta tutkia hänen kytköksensä Klemetti Näkkäläjärven johtamaan ääriliikkeeseen? Olisihan synti ja häpeä, jos tästä kytköksestä syntyisi ihmisoikeuksia polkeva saamelaiskäräjälaki, jonka avulla tietylle saamelaisryhmälle turvattaisiin monopoliasema poroelinkeinossa sekä maiden ja vesien käytössä.
      *Teksti taitaa olla suoraan otettu nuorisovaltuuskunnan esityksessä YK:n alkuperäiskonferenssissa.

      Poista
  4. Saamelaiskeskustelu on piilotettua laidunkiistaa ja

    lisäksi vallassa oleva haluaa pitää kynsin ja hampain kiinni saavuttamastaan vallasta.

    Hän on lisäksi valjastanut nuoret sokeasti ajureikseen. Nuorten piti olla avarakatseisia, mutta nyt meillä on kaikista pahin saamelaisjohto ikinä.

    Terveisin,

    saamelainen

    ps. Klemetti lukee tämän viestin saamelaisvastaisena, koska tässä ei tueta hänen politiikkaansa. En tiedä, miten tämän viestin saa valtiolle tiedoksi, mutta yritän Veikon sivun kautta. Oikeusministeri ei ota vakavasti Klemettiä kritisoivia tietoja.

    VastaaPoista
  5. Minä voisin kysäistä: Mistä kohdin Klemetti Näkkäläjärven mielestä Lapinkylät on rasistinen liike ja statuksettomat saamelaiset suomalaisia?

    Klemetti on itse Kaukosen sukua. Miksei hän lue itseään suomalaiseksi? Mikä hän on sanomaan, kenen sukukulttuuri on enemmän tai vähemmän saamelaista? Hän vetoaa siihen, että hän joikauttaa luikauttaa harva se päivä ja kulkea retostelee lapinpuvussa pitkin kyliä. No se ei vielä ole merkki siitä paremmasta saamelaisuudesta.

    Kuulostaa omituiselta tai vallanhaluiselta hommalta.

    VastaaPoista
  6. uusimmass blogissaan, joka koskee ko. lausumaa , Klemetti Näkkäläjärvi valittelee, ettei komitea ole poistanut sitä artiklaa, jossa painotetaan itseidentifikaatiota. Ulkoministeriön sivuilla oleva lehditstötiedote asiasta on sanamuodoltaan sellainen ympäripyöreästi muotoiltu "suosittelu" litania. Toisaalta siihen on otettu ne asiat, joita Klemetti N. aseenkantajineen ajaa, Klemetin lahajatoivelista joulupukille, joka lienee esittänyt sen komitealle. Mistään ihmisoikeusraportoinnista ei ole kyse eikä siinä perustella suosituksia saamelaisiin kohdistualla sorrolla tai rotusyrjinnällä. Pikemminkin se lähtee ajatuksesta, että "Olisi kiva jos saamelaiset saisivat nämä".

    VastaaPoista
  7. On se ihme, että tämä rotukeskustelu vain jatkuu ja jatkuu. Vieläpä niin, että siinä ovat enemmistöläiset syyllisiä ja sortajia. Miten saamen kansalle olisi käynyt, jos se ei olisi ollut vuorovaikutuksissa muiden kansojen kanssa ? Olisiko perinteinen poronhoito elättänyt ja tyydyttänyt kaikkia saamen kansalaisia ? Missä saamen kansa asui jääkauden aikana ? Tulivatko he tänne ennen kuin ensimmäiset suomalais-ugrilaiset ? Mihin vedetään raja silloin kun tulevista oikeuksista ja eduista tai velvollisuuksista päätetään ? Mennäänkö siihen, että jokaisen geneettinen perimä määrää henkilön oikeudet ? Kestääkö perimässä olla ollenkaan muuta kuin saamelaista ? Kuinka monta jää jäljelle ? Näitä kärjistettyjä kysymyksiä voi tietenkin esittää vaikka kuionka paljon, mutta sinä Veikko osaat esittää ne paljon fiksummin. Toivottavasti sinulla riittää virtaa näihinkin asioihin tulevien kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Saamenmaan rakentaminen ja siihen liittyvä kahinointi on seurannut minua koko lehtityöurani ajan sitten Skibotten-joen sillan räjäytyksen ja Altan Sautson hillumisten(sielläkin päin räjähti ja taisi mennä eräältä tyypiltä käsikin). Ei tämä aihe jätä minua jatkossakaan - enkä minä sitä. Kysymyksesi ovat hyviä ja niitä sopii edelleen esittää. Ja niihin perätä vastauksia.

      Poista
  8. http://areena.yle.fi/radio/1613149 Tämä kannattee kuunnella.Nykytietoa saamelaisuudesta ja suomalaisuudesta kielitieteilijän näkökulmasta

    VastaaPoista
  9. Tuo on nerokas tapa käyttää kaikenlaisten konferenssien, komissioiden yms. erilaisten instanssien (joita on maailma täynnä) julkilausumia suomalaisten hallinnollisten päätösten ja oikeuspäätösten ohjailuun. Se on ollut pitkäjänteistä työtä ja tavallaan sitä ihailen, noinhan sitä juuri pitää etuja ajaa - ja aivan oikein, valtiolla koko homma kannattaa maksattaa.

    VastaaPoista
  10. YK:n rotusyrjintäkomitean kannanotto haiskahtaa vahvasti tilaustyöltä, jonka tavoitteena on kieltää alkuperäiskansasopimuksen (ILO) ratifioinnissa keskeisten kriteerien itseidentifikaation ja yhtäjaksoisen polveutumisen noudattaminen alkuperäisväestöön kuuluvilta samelaisten verisukulaisilta- lappalaisilta. Tällainen liian yksisilmäinen tulkinta pakottaisi samalla kieltämään samaan alkuperäisväestöön- saamelaisrekisteriin kuulumattomilta- yhteisen historia ja oikeudet. Sellainen jos mikä johtaisi saamelaisten kanssa samaan väestöön kuuluvien verisukulaisten lappalaisten syrjintään ja siten ihmisoikeusloukkauksiin.
    Rotusyrjintäkomiean kannanotto ei ota huomioon sitä, että samaan rotuun kuuluvilla saamelaisilla ja lappalaislla on yhteinen historia ja yhtäläiset oikeudet. Rotusyrjintäkomitean kannan soveltaminen johtaisi mm. siihen, että valtaosa Ivalonjoensuussa sijaitsevan Koppelon kylän Inarin vanhoista lappalais/saamelaissuvuista polveutuvilta ihmisiltä kiellettäisiin kuuluminen alkuperäisväestöön. Seurauksena olisi myös oikeuksien kaventuminen. Tällä hetkellä kylän asukaista vain 8-10% kuuluu saamelaisrekisteriin.
    Joten rotusyrjintäkomitea ei tunnusta sitä, että saamelaisilla ja lappalaisilla on yhteinen alkuperä, yhteinen historia, samanlaiset lailliset oikeudet maahan ja veteen, yhteinen laillinen saanto ja paljon muuta. Tämä osoittaa, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa on mahdotonta löytää sellaista tilaustyönä etnisten saamelaisten mukaan tehtyä yhteiskuntamuotoa, jossa saamelaisten ja lappalaisten yhteiset maahan ja veteen liittyvät oikeudet siirtyisivät pelkästään saamelaisrekisteriin merkityille saamelaisille.
    Siksi Suomen tie on sen oma tie. Sen olennaisia edellytyksiä on saamelaisten kanssa samaan väestöön kuuluvien lappalaisten kaikkien oikeuksien tunnustaminen, lappalaisten alkuperäisyyden tunnustaminen ja tutkittuun tietoon nojaaminen, mikä ei näytä olevan Suomessa helppoa. Joten matkaa oikeaan, aitoon ja todelliseen ihmisoikeusvaltioon vielä on. Siihen eivät riitä poliittinen päätös eivätkä poliittiset sopimukset. Kansa odottaa: siinä määrin hyvin se tuntee nykyisin koko asian.
    Uusin tutkimustieto kumoaa rotusyrjintäkomitean tulkinnat.
    Tutkija Tanja Joona on ehdottanut yleissopimuksen ratifiointia Lapin Yliopistossa 25.2.2012 esitetyssä väitöksessään. (Yhteiskuntatieteiden maisteri Tanja Joonan väitöskirja ILO Convention No. 169 in a Nordic Context with Comparative Analysis: An Interdisciplinary Approach). Hänen esityksensä mukaan lähtökohta yleissopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä on tyystin erilainen kuin mitä saamelaiskäräjien esittämän vaaliluettelon henkilöpiiri osoittaa.
    Joonan mukaan Kansainvälinen Työjärjestö on ratkaissut asian selvästi sopimuksen 1. artiklassa. Sen mukaan alkuperäiskansaan kuuluu henkilö, joka polveutuu alueen alkuperäisväestöstä, on säilyttänyt kulttuurinsa tunnusmerkkejä ja tuntee itse olevansa alkuperäiskansaa. Itse identifikaatiolle annetaan suuri merkitys. Kieli on merkittävä, mutta sen merkitystä ei korosteta. Suomessa voimassa olevasta kieliperusteisesta saamelaiskäräjälaista johdettu alkuperäiskansan määritelmä on siten yleissopimuksen 1. artiklan mukaan selkeästi väärä; sen lisäksi se on erotteleva, luonteeltaan rasistinen ja ihmisoikeuksien kannalta joka suhteessa kestämätön. Määritelmä ei sovellu sellaisenaan alkuperäiskansan määrittämistarkoitukseen.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  11. Minua ovat eräät Lapin asutushistoriaa tuntemattomat saamelaiset syyttäneet ”saamelaisvastaiseksi, kun olen uskaltanut arvostella epäonnistunutta saamelaismääritelmää rasistiseksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi. En tiedä, voiko omista reaktioistani tällaisiin syytöksiin päätellä mitään yleisempää, mutta minulle ainakin tulee joka kerta ahaa-elämys, joka muistuttaa sitä, mistä psykologit käyttävät sanaa, että tästä on puhuttu ennenkin.
    Kylmän sodan aikaan, ”suomettumisen” vuosina — niin kuin nyt sanotaan — kansalaisia varoitettiin ”neuvostovastaisuudesta”. Jotakin samaa, hyvin samanhenkistä tuntuu sisältyvän ilmaukseen ”saamelaisvastaisuus”.
    Muistan 1970-luvulta, miten vastuullisessa asemassa olleet poliitikot varoittivat ”neuvostovastaisuudesta”. Oli vaarallista arvostella Neuvostoliittoa, koska karhua ei saanut ärsyttää. Viisainta oli vaieta asioista, jotka naapurissa eivät miellyttäneet, ja toistaa ystävyysliturgiaa. Itse en koskaan kuulunut politiikassa ja saamelaispolitiikassa tällaisiin fanaattisiin ryhmiin. Olen pyrkinyt koko ajan lisäämään tietoisuutta ympärilläni olevasta maailmasta ja historiasta.
    Olen sitä mieltä, että tiedostavien ihmisten kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä sellaiset kielteisiksi ajatellut ilmaukset kuin "saamelaisvastaisuus" oikein tarkoittavat. Mitä merkitsee ilmaus ”jonkin vastainen", jonka paikalle voidaan sijoittaa erilaisia todellisuuteen viittaavia sanoja?
    Eihän sana ”saamelaisvastaisuus” merkitse mitään muuta kuin Saamelaiskäräjien poliittisen johdon tekemien päätösten arvostelua, olivatpa ne kuinka tuomittavia tahansa kansalaisvapauksien tai kansainvälisen oikeuden kannalta. Tällaisen arvostelun turvaa demokratiaan kuuluva sananvapaus, jonka puolustaja olen henkeen ja vereen.
    Pahinta tietenkin näyttää arvostelijoilleni olevan se, että pyrin osoittamaan myötätuntoa ja solidaarisuutta saamelaiskäräjien poliittisen johdon syrjimille saamelaisten verisukulaisille -lappalaisille. Asia on niin, että heitä ei voida pyyhkiä poliittisin termein pois historian lehdiltä.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista