torstai 13. syyskuuta 2012

Mahtava meno, tiukka etukeno

Kirjoitan lehtitiedon varassa eli kuten tavallisestikin kuntalainen joutuu asioita arvioimaan.
Inarilaisen sivulla keskiviikkona 12.9.2012 allekkain olleita otsikoita: ”Inari pistää rahahanoja tiukemmalle”, ”Saariselälle halutaan uusi palvelukeskus ja keilahalli” ja ”Saariselkä saa urheilukentän”.
Jätän tuon viimeisen otsikon alla olleen uutisen kommentoimatta muuten, kuin että on hyvä, kuinka siinä Saariselällä asuva Marko Katajamaa voi todeta jo edellisellä valtuustokaudella tekemänsä urheilukenttäaloitteen edenneen vihdoin kentän rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen.
Sivun ylin otsikko siis kertoi kunnan talouden tiukkenevan ja kuinka kunnanjohtajalta joudutaan kysymään lupa yli 50 000 euron hankintoihin sekä kunnan käyttömenoja lisääviin hankintoihin. Uutisessa kunnanjohtaja Reijo Timperi vakuuttaa, kuinka kunnan talouden kehitystä on seurattu huolella ja loppusyksyä koskevia säästöpäätöksiä tehty ripeästi, mutta harkiten.
Edelleen lienee kunnanjohtajan positiiviseksi viestiksi tulkittava tieto siitä, että tulevana vuonna kunnan Tilapalvelu-liikelaitos pidättäytyy nostamaan kunnan vuokria sen omista tiloista vain parilla prosentilla, vaikka tarve maksaa vuokria taskusta toiseen olisi enemmän. Meitä kuntalaisia veronmaksajia siis ajatellaan?
Edelleen kerrotaan kunnan vesiyhtiön Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden myynnistä kunnan energiayhtiö Inergia Oy:lle. Myyntituottoa on luvassa 1,2 miljoonaa ja kunta antaa kalatalousrahastostaan Inergialle tuon miljoonasumman lainaksi, jolloin luvassa lienee mukavia lainan korkotuottoja. Ehkä niillä saadaan vihdoin rakennettua se Partakon sääkatos, joka sikäläisille kalastajille luvattiin vaalikauden alussa, vai oliko se edellinen vaalikausi, Teukka Katajamaa?
Kunnan yhtiöiden keskinäisen kaupan merkitys kuntalaiselle veronmaksajalle jää tavalliseen tapaan selittämättä ja siis arvailujen varaan. Vaikuttaako kauppa esimerkiksi siten, että sähkönsiirtomaksut halpenevat? Tai vesimaksut? Vai saako kunta tämän jälkeen Inergian myyntivoitoista enemmän osinkoja ja mihin ne puolestaan käytetään? Ehkäpä vanhainkodin laajennukseen ja muihin investointeihin peruspalveluissa?
Totta kai valistuneet kunnan päättäjät ovat nuo asiat perin juurin hahmottaneet, mutta mitäpä niitä selviä asioita rahvaalle kertomaan.
Vielä uutisen faktalaatikossa todetaan, kuinka peruskunnan asukaskohtainen lainamäärä edelleen supistuu. Ensi vuonna lainaa aiotaan ottaa vähemmän kuin sitä lyhennetään. Summia ei kerrota, mutta niitähän voisi päätellä vaikkapa seuraavasta uutisesta, jossa kerrotaan kunnan hankkeesta rakentaa Saariselän uusi rinnepalvelukeskus. Tai senhän toteuttaa kunnan uusin yhtiö Ski Saariselkä Oy.
Kunnanjohtaja Reijo Timperin mukaan hanke toteutuu pitkällä aikavälillä ilman verorahoitusta, koska se rahoitetaan tulevaisuudessa eli noin 10 vuoden aikana saatavilla maanmyyntituloilla. Mutta koska noita tuloja ei ole vielä tilillä, joudutaan toimimaan etupainotteisesti eli ottamaan kunnan nimiin 3 miljoonaa lainaa. Jos hommiin päästään jo ensi vuonna, ensimmäinen tarvittava erä lainaa on Timperin mukaan 1,4 miljoonaa. Siis ainakin tuon määrän kunta varautuu lainaamaan ensi vuonna. Ja lyhentää siis enemmän kuin tuon summan edestä vanhoja velkojaan? Pitäisikö kiinteistö- tai tuloveroprosentteja sittenkin vielä vähän korottaa?
Timperin mukaan etukenolainat maksetaan pois kolmen vuoden kuluttua, joita talkoita astunee silloin hoitamaan jo hänen seuraajansa.
Siis kolmen vuoden kuluttua, lähestyvien kunnallisvaalien alla, Partakon sääkatosta edelleen lupaillaan?  Inarin kirkonkylässä odotetaan josko edellistä edeltäneellä vaalikaudella toteutettuun koulu-, terveystalo-, päiväkoti- nuorisotila-, asuntoalue- ja kalanviljelylaitoskeskittymään johtava turvaton tienpätkä saataisiin vihdoin levennettyä ja varustettua jalankulkutiellä? Ivalossa kunnanvaltuustosalin seinälle ripustetaan uusia muotokuvia..?


Veikko

7 kommenttia:

  1. Korkotuottoja kalatalousrahastolle, niin mistä?

    Miksi Inergia lainaa kalatalousrahastolta? Saadakseen pienemmän koron kuin markkinoilta, vai onko tähän joku järjellisempi syy?

    Nyt markkinoilta saa rahaa lähes korotta jos yrityksen maksuvalmius ja tase ovat kunnossa. Jos kunta lainaa kalatalousrahaston varoja siksi, ettei Inergian tarvitsisi maksaa markkinoitten vaatimaa korkoa, niin mistä se korkotuotto kalatalousrahastolle muka tulisi?

    Vai onko Inergia niin velkainen ettei se saa markkinoilta (lue pankista tai kuntarahoituksen kautta) lainaa järjellisellä korolla?

    Ihme säätämistä olipa niin tai näin.

    Tietysti, jos tämä taloustilanne euroopassa jatkuu saman suuntaisena, niin kolmen vuoden kuluttua kunnan nykyiset lainat kuitataan silloisen tupakkiaskin hinnalla. Jos taas taloustilanne paranee ja euro säilyttää arvonsa, niin kolmen vuoden kuluttua noita lainoja ei kyllä pois makseta ottamatta uutta velkaa vastaava määrä.

    Ja mikä järki on investoida pitkäaikaisesti lyhyellä velalla? Se on täysin talousoppien vastainen menettely.

    On enemmän kuin todennäköistä, ettei taloustilanne parane lähivuosina. Tähän mennessä poliitikkojen ja keskuspankin (EKP:N) päätöksistä ei vielä yksikään ole korjannut kriisiä, päinvastoin. Velkaa on enemmän kuin kriisin alussa ja EKP:n tase on kasvanut 1000 miljardista eurosta yli 3000 miljardiin euroon kahdessa vuodessa. Ja vieläkin EKP pomot väittävät kirkkain silmin steriloivansa ylimääräisen rahan pois markkinoilta.

    Kunta näyttää seuraavan tuota isonveljen taktiikkaa lainaamalla rahaa yhtiöittensä kautta ja piilottamalla velat sitten niihin yhtiöihin. Kuntalaiset pidetään tällä keinolla todellisuudesta täysin tietämättöminä.

    Jos niin on, niin voi, voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen kysymyksen aihe on se, miksi jaloillaan oleva Inarin Lapin Vesi Oy pitää kaupata kuntakonsernin sisällä toiselle yhtiölle? Toinen kysymys on hinta, joka sattumalta vastaa kaiketi sitä summaa, joka kalatalousrahaston joitain vuosia sitten kunnan velalla muodostetusta reilun 4 miljoonan euron uudesta pääomasta oli enää käytännössä jäljellä. Edellinen pääomahan käytettiin aikanaan kunnan menoihin ja kun valtiolta kunnan hoteisiin saatu Inarijärven säännöstelykorvausrahasto piti nyt eriyttää kunnan taseesta, sen pääoma piti jostain palauttaa. Uudesta pääomastahan pääosa oli jo "sijoitettu" Inarin kalanviljelylaitokseen, jossa pääoman lasketaan tuottavan korkoa RKTL:n maksamina vuokrina. Nyt siis Inergia maksaa "korkotuottoa" lopusta sille lainatusta kalatalousrahaston pääomasta (kunnan velkaa). En muista lukeneeni tai kuulleeni mikä on Inergian laina-aika, vai onko lainaa tarkoituskaan koskaan maksaa rahastolle/kunnalle. Todellisuudessa siis jotain kunnassa ahdisti se, että jossain rahastossa oli nelisen miljoonaa euroa rahaa (velalla sinne sijoitettua), joten se piti saada yöunien rauhoittamiseksi jonnekin haisemaan. Miten tämäkin kauppa siis hyödyttää kuntalaista veronmaksajaa, jäljet saattavat häipyä tuiskuun vielä monta kertaa ennen kuin lopullinen vaikutus jostain on kaivettu esiin. Eikä se vaikutus näy varmasti kuntalaisen sähkölaskun pienenemisenä tai Inarin kalatalouden kehittymisenä, pelkään ja olen joltisenkin varma. Inergia omisti jo tätä ennen siivun Inarin Lapin Vesi Oy:stä, joten tuo 1,2 miljoonaa ei ollut kyseisen yhtiön koko "kauppahinta".
      Kun aiemmin kirjoittelin Lapin Kansaan kalatalousrahaston kuvioista ja mainitsin aina sen velalla perustetusta pääomasta, sekä kunnanjohtaja että kunnansihteeri (sittemmin hallintojohtaja) jaksoivat yrittää vastineillaan jankuttaa, ettei rahastolla ollut velkapääomaa. Ei auttanut, vaikka herroille kuinka vastasin, ettei todellakaan rahastolla, vaan kunnalla, joka oli rahaston sananmukaisesti "tankannut" ottamallaan velalla ja käytettyään rahaston alkuperäiset varat sitä ennen ties minne. Herrojen piti kuitenkin yrittää saivartelullaan osoittaa, että tottahan toimittaja oli asiasta virheellisesti uutisoinut.

      Poista
  2. Ja eikös se kalarahasto maksa niitä kalanviljelylaitoksen sähkölaskuja RKTL:n puolesta eli Inergia laskuttaa rahastoa sen mitä RKTL maksaa sinne vuokria? On varmaan se sitä takaperoista tuottoa kunnalle. Miten pitkää ikiliikkuja mahtaa toimia ja kenen hyväksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se tuloutus ja menoutus toimii. Lisäksi kuvioon kuuluu Inergian tytäryhtiön Inergia Lämpö Oy:n kaukolämpöbisnes Inarin kirkolla, joka lienee ollut päällimmäinen intressi ostaa kalanviljelylaitos Senaatilta sekä tarjoutumiseen tukemaan sen Sajos-hanketta. Pikkuisen tarvittiin näissäkin kuvioissa "etupainotteista" lainarahoitusta, että voisimme sitten tulevaisuudessa odottaa verojemme keventymistä - sitähän lupaus verorahoituksen tarpeen poistumisesta sitten joskus varmaan tarkoittaa?

      Poista
  3. Jos Veikko todella aiot harjoittaa 'tutkivaa kunnallispolitiikkaa'kuten olet maininnut, niin parhaita paikkoja siihen on kalatalousrahaston hallituksen jäsenyys. Tulevana vaalien äänikuninkaana sinulla on varaa valita lautakunta- ja hallituspaikoista, mutta kalarahaston tunkiossa todella riittää penkomista. Ja siinä todella pätee vanha sanonta: mitä enemmän pa... tunkiota penkoo, sitä enemmän se haisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän karhua kannata myydä etukäteen metsään, mutta sikäli kun luottamusta löytyy, täytyy sitä pyrkiä voimiensa mukaan lunastamaan.
      Tavoitteeni on kuitenkin, mikäli tulen valituksi, koettaa tutkia ja nostaa esille kunnan kiemuroita kuntalaisten pohdittavaksi ja ymmärrettäväksi. Työssä tarvitaan monenlaista yhteistoimintaa, vuorovaikutusta ja varmasti aikaakin. Ulkopuolista asiantuntemusta ja asiantuntijanäkemystä sekä vertailua muualla Suomessa oleviin kuntiin myös tarvitaan. Inarin kunnanjohtohan on käyttänyt varsin paljon erilaisia konsultteja hankkeittensa ja talouslinjaustensa tueksi. Tähän konsultointiin ja konsulttien valintaan sekä sillä saralla syntyneisiin mahdollisiin yhteyksiin täytyy kiinnittää huomiota.
      Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksella ei ole ollut viime aikoina oikeastaan muuta roolia kuin hyväksyä kunnanjohdon tekemät ja kunnanhallituksen siunaamat päätökset. Tilanne on siis siltäkin osin kummallinen. Jos rahaston kirstun pohjalta vielä jotain löytyy, on se vähä koetettava käyttää oikeasti rahastolle kirjattuun tarkoitukseen.

      Poista
  4. Se T. Katajamaan aikanaan lupaama sääsuoja pitää ainakin niillä kalarahoilla vihdoin saada jos niitä rahoja enää onkaan. Laiturikin on Partakosta särkynyt mutta tokko siihen rahaa uskaltaa edes kysyä kun Inergiassa se tuottaa paremman osingon ja jäät särkisi varmaan sen uudenkin laiturin.

    VastaaPoista