maanantai 20. elokuuta 2012

Tutkijan tarinat ja todellisuus

Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä (MT 6.8.2012) haastateltu Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Antti Aikio vaati kouriintuntuvia lainsäädännöllisiä toimia saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi.
Jukka Koivulan toimittamassa jutussa esillä olivat tietenkin ILO 169 -sopimus ja Aikion sen vaihtoehdoksi nostama pohjoismainen saamelaissopimus.
Lehdessä Aikio kertoo kuinka nykyään saamelaiset tunnistetaan omaksi kulttuuriseksi erityisryhmäkseen ylätasolla, muttei käytännön lainsäädännössä. Mitäs niitä nyt olikaan, kymmeniä ja kymmeniä ”käytännön” lakeja, joissa saamelaiset ovat saaneet erityismaininnan ja -aseman?
Minusta Aikio livahtaa tarinaperinteen puolelle selittäessään saamelaisten ongelmia poronhoidossa – muita kuin porosaamelaisiahan ei etelään viestiteltäessä tunnu olevankaan, olivat he arkielämässään mitä tutkijoita tai räppäreitä hyvänsä.
”Perinteinen saamelainen poronhoito on käynyt hyvin vaikeaksi. Se perustuu liikkuvaan elämäntapaan, jossa eläimet viettävät vain lyhyehköjä aikoja yhdellä alueella. Tämä on ympäristöllisesti kestävää, sillä arktinen luonto on haavoittuvaa.
Poronhoidon paliskunta-alueet kuitenkin käytännössä rajoittavat saamelaisten poronhoitajien liikkumista”, Aikio Maaseudun Tulevaisuudessa kertoo.
Edelleen todetaan, että saamelaisia asuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla ja että tämä johtaa päällekkäisyyksiin lainsäädännössä sekä käytänteissä. Kun vielä Suomi ja Ruotsi kuuluvat EU:hun, mutta Norja ja Venäjä eivät.
Rajat eivätkä raja-aidatkaan saisi tutkija Aikion mielestä haitata liikkuvaa saamelaista poronhoitoa. Tähän on tähdätty myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen luonnosteluissa ja pyritään varmaan edelleenkin sopimusta eteenpäin ajettaessa.
Ihmettelen kyllä miten perinteiseen jutaamiseen voitaisiin todellisuudessa palata? Sikäli kun esimerkiksi Utsjoen saamelaisiin on uskominen, he ovat poromiehistä maanviljelijöihin vaatineet kymmenet vuodet esteaitaa Tenon Norjan rannalle estämään sikäläisten sukulaistensa nälkyneiden porojen jokatalvista tunkeutumista mailleen ja laitumilleen. Samoin ovat raja-aitoja vaatineet ja saaneet rajoilleen paliskunnat ja nykyään niiden sisällä jo tokkakunnatkin.
Haluaisin nähdä livenä sen nykyajan nuoremman poromiehen, joka jäisi jutimaan viikoiksi tokan mukaan pitkin tuntureita, eikä karauttaisi Summitillaan yöksi porotilalleen köllöttelemään emännän kylkeen.
Aidat ovat siitä hyviä, etteivät porot karkaa yhettömiin, vaikka paimen viivähtäisi kylillä pitempäänkin.
Tällaisia ympäri vuoden ilman aitoja paimentavia ja paimentamalla kestävää laidunkiertoa toteuttavia poronhoitajia olen tavannut viimeksi kai kohta kaksi vuosikymmentä sitten Kuolan niemimaalla. He olivat komeja.
Maaseudun Tulevaisuudessa Antti Aikio vielä kertoo ILO-keskustelun menneen Suomessa väärille urille. Näin siksi, koska ”moni lappilainen” pelkää sopimuksen 14. artiklan vaatimuksen alkuperäiskansan maaoikeuksien palauttamisesta vievän maita ja oikeuksia itseltään.
 ”Asia pitää hoitaa siten, että saamelaisten olot paranevat ilman, että se on keneltäkään muulta pois.”
Näin Aikio lausuu lehdessä kuluneen fraasin, jota ei ole pahemmin yritetty selittää käytännön eli todellisuuden tasolla.
Eli vaikka miten saamelaisten olot ovat tämän päivän Suomessa muita heikommat tai miten niitä pitäisi parantaa muiden edelle?  Ja jos puhutaan maaoikeuksista, miten maaoikeudet voidaan kansallisesti tai kansainvälisesti kestävästi osoittaa muista erillään ja erityisinä pääasiassa kielellisellä etnisellä valinnalla muodostetulle väestöryhmälle, ohi Lapinmaan historiallisen alkuperäisväestön?
Aikanaan niin sanottua saamelaislakiluonnosta markkinoitiin myös siten, etteivät sen kautta paliskunnittain muodostettaville lapinkylille tulevat oikeudet olisi keneltäkään pois. Pian sekä saamelaiset itse että muut ”lappilaiset” huomasivat missä mennään ja lakiluonnos raukesi.
Kuopattu sitä ei kuitenkaan, sillä kun lukee vaikkapa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta kyhäiltyjä luonnoksia, Troijan hevonen hirnuu yhä.

Veikko

10 kommenttia:

  1. Tämä Aikio puhuu siitä ahtaasta saamelaisuudesta, eli saamenkielisestä nomadisaamelaisuudesta, jonka hänen isänsä on muiden ohella väkisin rakentanut. Se on rajattujen huvi ja etuoikeus. Mutta väitän, että ns. "suomalaiseen" poronhoitoon kuuluu muutakin kuin suomalaisia. Ei taida olla per palkinen kuin 2 poronhoitajaa, joilta ei löydy saamensukua taustalta. Onhan se edullista itelle väittää, että vain itse on saamelainen ja muut on lantalaisia. Mutta ihmisillä on tietoa. Fraasit, että "Kyllä me aina ollaan tietty ketkä on saamelaiset ja ketkä ei" on myös aika kulunut...

    VastaaPoista
  2. http://yle.fi/sapmi/oddasat/2012/08/eira_sohka_coahkkana_eanodagas_3435079.html

    Eira suvusta radion sivuilla

    VastaaPoista
  3. Oma Klemettimme oli lausunut Keskisuomalaisessa, että lappalaiset on ahdasmielisiä rasisteja. Surullista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon rasismisyyttelyyn pitäisi kyllä jo puuttua. Tai onhan siihen muutaman kerran jo yritettykin, mutta Klemetin Sunnuntaisuomalaisessa kertomaa pelkoa näyttää olevan eri viranomaisissa; pelätään että leimataan rasisteiksi jos näiden saamelaispoliitikkojen sanomisia uskalletaan asettaa muiden kansalaisten kanssa samalle tasalle rikoslain herjaus-, kiihotus- ja yleensä kunnianloukkaussäädösten kanssa. Pitäisi kai oikeusvaltiossa olla pitävät perusteet kun menee leimaamaan yksittäisiä ihmisiä - vaikka vain toimittajia - tai jotain ryhmää kuten lappalaiset rasisteiksi tai valehtelijoiksi?

      Poista
  4. Se vetaisi rasismikortin_Hitleri-kortin

    VastaaPoista
  5. Hitlerikortilla yritetään vaientaa keskustelu.

    VastaaPoista
  6. Näkkäläjärvi on samaa Eira sukua kuin Niemelät, Proksit, Kippoiset, Nikkiset, Harjut, Buljot, Stoorit, Proksit, Vuontisjärvet, Keskitalot, Lantot, Puljujärvet, Angelit, Niemelät...

    VastaaPoista
  7. Näyttää haukkuvan serkkujansa... kummallista. Ei terveellistä. Eikö pitäisi ajatella vähän positiivisemmin, elämästä ja ihmisistä niin yleensä.

    VastaaPoista
  8. Suomen saamelaiskäräjien presidentti syyttää lappalaisia rasisteiksi Sunnuntaisuomalaisessa. Eihän eri mieltä oleminen ole rasismia? Hänen kutsumansa lappalaiset ovat eri mieltä siitä, ettei Klemetti hyväksy heitä saamensukuihin. Klemetin rasismisyytösten voi tulkita kumpuavan siitä, ettei hän johtajana kunnioita ihmisiä. Ei ihmiset ole tyhmiä - hänen rasismikortin vetonsa on vain osoitus siitä, että sanat ja keinot ovat loppuneet kesken, koska hän ei pelaa rehellistä tietoon pohjautuvaa peliä. Se, jolla on tieto ja rehellinen aie taustalla, on vahvoilla. Myös väittelyssä. Valhe ei yksinkertaisesti kanna. Ja tässä on se valhe, että poronhoito olisi suomalaista ja että lappalaiset olisivat lantalaisia. Näin ei ole, vaan kaikki ovat saamensukuisia. Saamelaiskäräjät yrittää ottaa näiden saamensukuisten oikeudet saamelaisuuteen sillä verukkeella pois, ettei heitä olisi olemassakaan.

    Lisäksi, että tuo rasismissyytös esitetään Sunnuntaisuomalaisessa, irti todellisuudesta, kertoo että saamelaiskäräjien on täytynyt siirtyä politikoimaan nettiin pois saamelaisalueelta saadakseen ymmärrystä yksisilmäiselle politiikalleen.

    Norjassahan ei mihinkään ison linjan ulkopuolisiin virtoihin kiinnitetä mitään huomiota. Niin energiaa jää itse asiaan, eli alkuperäiskansan hyvinvoinnin lisäämiseen.

    VastaaPoista
  9. Sanoitko virtuaalisaamelaiset?

    VastaaPoista