tiistai 7. elokuuta 2012

Helsingin luonnonystävät saamelaisideologian lumossa

Pohjoisessa on ihmetelty saamelaiskäräjien johdon ja yleensä saamelaispoliitikkojen vaitonaisuutta käydä paikallista keskustelua ajankohtaisesta ILO 169 -asiasta sekä siihen liittyen saamelaisuudesta ja saamelaisalueesta.
On arveltu, että jos vasta-argumentteja saamelaispolitiikkaa kyseenalaistaville viime vuosina julkaistuille tutkimuksille ei ole, on strategiaksi valittu vaikeneminen ja yritys jyrätä paikalliset yhteisöt ne etelän kautta ohittaen, selustaan koukaten.
Tiedossahan on toki Klemetti Näkkäläjärven ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen avoliitto. Sen hedelmänä on RKP:n ministereiden yksioikoinen pyrkimys ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin. Toisaalta on tiedossa sekin, kuinka vanhan Lapinmaan alkuperäisistä asuttajista, kalastaja- ja metsälappalaisista polveutuvat saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle jätetyt saamensukuiset ovat onnistuneet nostamaan esiin Lapin todellisen historian kyseenalaistaen näin saamelaiskäräjien johdon vaatimukset pelkästä poliittisesta ILO-ratkaisusta.
Porosaamelaisuuteen perustuva ja oikeusministeristössä sillanpäätään pitävä saamelaispolitiikka ei tyydy kuitenkaan vyöryttämään vain Suomen hallitusta ja eduskuntaa, vaan ”aikiolaista” saamelaisideologiaa istutetaan etelän cityihmisiin ruohonjuuritasolta alkaen. Tästä esimerkiksi kelpaa Helsingin Luonnonystävät ry, jonka verkkosivuille https://sites.google.com/site/helsinginluonnonystaevaetry/ eräänä päivänä eksyin.
Kenetpä noilta sivuilta tapasinkaan?
No, vanhan väärtini ”saamelaiskäräjien emerituspresidentti, kunniatohtori” Pekka Aikion, joka näyttää toimineen ja toimivan helsinkiläisen luontoväen informanttina saamelaisuudesta sekä tietenkin siitä, kuinka Suomen valtio on kohdellut ja kohtelee kaltoin porojaan ja perinteitään vaalivaa alkuperäiskansaa. Sivuilta löytyy muitakin tuttuja saamelaispolitiikan ja -kulttuurin nimiä kuten ”saamelaisaktivisti, tekniikan tohtori” Jan Saijets sekä eräänä näkyvänä toimijana Saksan Münchenissa asuva Nina Michael, joka sivuston mukaan tekee aktiivisesti töitä alkuperäiskansojen puolesta ja on jokin kansainvälisen Bärenkreis-yhteisön saamelaiskoordinaattori ja Lappland-Initiative Bremenin aktiivinen jäsen.
Pekka Aikion ohella ”saamelaisen elämäntavan asiantuntijana” helsinkiläisiä on valaissut muun muassa joikutaiteilija Niiles-Jouni Aikio.
Suosittelen siis tutustumista helsinkiläisten luonnonystävien ajatusmaailmaan sekä siihen tietoon, johon tuo ajatusmaailma näyttää nojaavan.
Kiinnostuksen lisäämiseksi seuraavassa pieniä lainauksia sivuilta:
”Miksi alkuperäiskansoja kohdellaan huonosti?
Nina Michael, joka asuu Münchenissä ja tekee aktiivisesti töitä alkuperäiskansojen puolesta, on koonnut dokumentin tästä asiasta. Hän lainaa Ailo Gaup'in (norjalais-saamelainen shamaani ja kirjailija) jonka mielestä tämän ongelman pääasialliset syyt ovat seuraavat:
- hyvin erilaiset kulttuurit
- oleminen vähemmistönä enemmistön keskellä
- perinpohjin erilaiset elintavat
- eri uskonnot
- täysin toisistaan poikkeavat kielet
Saamenmaan suurin uhka on Pekka Aikion mielestä Suomen valtion assimilaatiopolitiikka (saamelaisen kulttuurin sulautuminen enemmistöväen tapaan elää. Esimerkki: porohoidon muuttaminen maanviljelyksi).
Aikio jatkaa näin: Suomessa 1960-luvulla Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentaminen johti altaiden alta pakkosiirrettyjen saamelaisten alkoholismiin ja itsemurhiin. Uumajan yliopistossa äskettäin  tehdyissä tutkimuksissa on tullut esille, että myös Ruotsissa nuoret porosaamelaiset ovat tehneet itsemurhia, kun ovat voimattomina joutuneet katselemaan porolaiduntensa tuhoamista.”
Ja näin kirjoittaa Lapissakin opintomatkalla käynyt jäsen Ilpo Rossi:
Saamelaisten kulttuuri, sen säilyminen ja kehittyminen on monella tapaa tienhaarassa. Jo alun perin 1700-1800-luvulla Ruotsin vallan aikana ryhdyttiin levittämään uudisasutusta saamelaisten ikimuistoisille paimennus- ja vaellusmaille. Maata omistamattomaan elämäntapaan tottuneet saamelaiset joutuivat näkemään uusien tulijoiden miehittävän heidän kulkureittejään ja asuinsijojaan. Erämaan asukkeina tämä alkuperäiskansa ei ollut tottunut puolustamaan oikeuksiaan viranomaisten avulla saatikka lainsäädännön keinoilla.
Paliskuntalaitoskin syntyi paikallaan asuvan väestön, ei saamelaisten tai puhumattakaan porotokkien vaatimusten ehdoilla. Ruotsissa ja Norjassa porojen vaellustarve on ymmärretty paremmin; siellä porot voivat siirtyä jäkäläisiltä talvilaitumiltaan kesäksi syömään yli 100 kasvilajia soille, kosteikkoihin, alavammille maille ja järvien rannoille samalla kun jäkälälaitumet suljetaan. Suomessa ei tällaista vaelluksen mahdollistavaa perinnettä ole suojeltu tai pidetty tarpeellisena. Porot ovat paliskuntainsa alueella kesät ja talvet. Porotokka saattaa kuivana kesäkautena tallata pilalle kuivettuneen jäkäläkankaan moneksi kymmeneksi vuodeksi. Vaellusvietin seuraaminen ja jäkälikköjen sulkeminen kesäkaudeksi pelastaisi porojen talviset elinolosuhteet.
Poro on villi märehtijä, jonka ruoansulatus kesäaikana muistuttaa nautakarjan vastaavaa. Poro syö monenlaista metsänviljaa ja juo vettä; talvella poron ruoansulatus sopeutuu vähäravinteisen jäkälän ja koivun tai männyn lupon syömiseen, vedentarpeen se tyydyttää haukkaamalla kuivaa lunta. Kuusen naava ei porolle sovi – usein nälkään kuollut poro löytyykin naavaisen kuusen juurelta. Vaellus talvilaitumen ja kesälaitumen välillä on pitkän päälle porotokan elinehto. Saamelaisen elämäntapa ja asuinpaikan vaihtelu on ikiaikaisesti perustunut poron ehdoilla elämiseen.
Poliittinen järjestelmämme ei joko ymmärrä tai omistusoikeuteen perustuen hyväksy saamelaisuutta alkuperäiskansana eikä myöskään sen käsitystä ja ymmärrystä poroelon kumppanuuteen perustuvana nomadisena elämäntapana. Sipoon Kallioniemessä järjestettyyn seminaariin saapui vain perussuomalaisten edustaja Pirkko Mattila, joka osoittautuikin saamelaisen Niiles-Jounin sukulaiseksi. Yhtään poliittista arviota tai näkemystä ILO:n alkuperäiskansoja kansoja koskevan sopimuksen hyväksymisestä ei kuultu, vaikka hallitusohjelmaan tämä kannanotto on kirjattu. Seminaarissa ehdotettiinkin, että valmisteilla olevassa Metsähallitusta koskevassa laissa valtion metsien hoito saamelaisalueilla uskottaisiin saamelaiskäräjille joko yksin tai yhteishallintoperiaatteella valtion kanssa.
Suomen valtio on käyttäytynyt saamelaiskysymyksessä rumasti myös suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin. Kun Suomea ei voitu hyväksyä mukaan YK:n ihmisoikeussopimuksen jäseneksi johtuen ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen hyväksymättä jättämisestä, Suomi lupasi jo Vanhasen hallituksen aikana hoitaa asian. Mukaan päästiin, mutta Suomen lupaama osuus jäi täyttämättä. Arktinen märehdintä saamelaiskysymyksen ympärillä siis jatkuu.
Perusteellisten pohdintojen lomassa kuultiin Niiles-Jounin joikhuja sekä saamen että suomen kielellä. Saamelaisuus tienhaarassa – mutta kuka sitten on saami?
Presidentti tri Pekka Aikion mukaan saamelainen on se jonka itseidentiteetti on saamelainen, joka siis kokee olevansa saamelainen. Tämä on määritelmän ensimmäinen puoli; myös saamelaisyhteisön on hyväksyttävä kyseinen henkilö saamelaiseksi.”
Eikö Helsingissä muka tiedetä miten asiat Lapinmaassa makaavat?

Veikko

21 kommenttia:

  1. Pekka Aikion poika Antti Aikio on kommentoinut saamensukuisia Maaseudun tulevaisuus-lehdessä lappilaisiksi, eli suomalaisiksi, eli lantalaisiksi. Ei taida Antti Aikiokaan tietää tai välittää siitä, missä Lapinmaa makaa. Tai sitten hän on perin tietämätön historiasta. Luulisi lakitieteilijän ja poromiehen tietävän historiasta. Porometsässähän ei mistään muusta puhutai kuin laista ja historiasta; ne ovat poromiehen elinehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin Aikion kirjoituksen ja totesin pojan teit isäin astuvan.

      Poista
  2. No kuule! Se lantalaisuus asuu sen Antin päässä!!!! Eli suvaitsemattomuus. Miksi puoliverinen on suvaitsematon? Ei taida itseänsä hyväksyä????????

    VastaaPoista
  3. No nämä saamelaisalueen ulkopuolella asuvat puoliveriset ovat vain niin rasisteja! Tosi son!

    VastaaPoista
  4. Oli se sosiaalisessa mediassaki haukkunu ihmisiä wanna-bee hulluiksi.

    VastaaPoista
  5. perustamma uuen yhistyksen, ahasmieliset saamelaiset kansankynttilät. Ilmainen jäsenmaksu, mutta pakollista esiintyä ahasmielisenä julkisuuessa. Näin pelotellaan perheet pois kielenelvytyksestä.

    VastaaPoista
  6. Näyttää siltä, että tietty osa saamelaisia pyrkii rajoittamaan kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia ja tieteen vapautta ja riippumattomuutta.
    Mitä he pelkäävät? Myyttiensä murenemista? Vaatimustensa perusteettomuuden paljastumista?

    VastaaPoista
  7. Kun joistakin ihmisistä tehdään näkymättömiä, toisin sanoen heitä ei ole olemassa, ei heillä voi myöskään olla vaatimuksia. Siksi yllä olevan fakta on totta. Joillakin saamelaisryhmillä on perusteettomia väitteitä suhteessa toisiin saamelaisiin. He rakentavat myyttistä saamelaisuutta itsensä ympärille, jossa on takana vanhakantainen näkemys saamelaisuudesta.

    VastaaPoista
  8. Kyllä tuollaisen poliittisen pelaamisen on loputtava. Eiköhän se stoppi tule, kun vastustaa oikein kovasti. Ovat kato tottuneet hyppiä ihmisten nenille. Ei onnistu enää.

    VastaaPoista
  9. On se saamelaispolitiikan kärjet soittanut Hesarinki pomolleki ja NRK Sámiradioon ja yrittäny estää päästämästä tiettyjä juttuja lehtiin ja radioon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarin pääjehu Pentikäinen vastasi sen kirjeeseen. Se sano, että lehti tuo esille asioista erilaisia näkökantoja. Nätisti sanottu se, ettei tässä mitään saamelaissensuuria tarvita.

      Poista
    2. https://www.facebook.com/Pirita20/posts/374791752577379

      Poista
  10. Mainosta Eira-sukuseurasta

    https://www.facebook.com/events/468955766450258/

    Tervetuloa mukaan kuulemaan Enontekiön historiasta ja suvuista.

    Enontekiön kirkko 26.8. klo 13 ja seurakuntasali sen jälkeen.

    Seuran sivuilla mielenkiintoinen yksityiskohta: korkeantason yliopistohenkilö levittää suvusta väärää tietoa Utsjoen suunnalla. Mikä on professorin tarkoitus? Onko ostettu?

    VastaaPoista
  11. Siitä Tanja Joonan estämisestä tulla kirjastoon puhumaan on kirjallisia todisteita. Onko se tämä Saamen päällikkö niiden takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysyin tapauksesta Inarin kirjastotoimenjohtajalta ja hänen vastauksensa mukaan yksi henkilö puuttui puhelimitse asiaan kun huomasi Facebookista sinne menneen ilmoituksen Joonan luennosta (17.8.) Inarin kirjastossa. Yhteydenoton perusteella ilmoitus määrättiin poistettavaksi ja luento siis peruttiin. Eija Leivon mukaan Joona saa myöhemmin luennoida sekä Inarin että Ivalon kirjastossa videoyhteyden kautta. Olen kyllä ihmeissäni tällaisesta, sillä enpä muista että yleisessä kirjastolaitoksessa olisi Inarissa tai muuallakaan vastaavaa estämistä tapahtunut. Jos Joonan luento ei sopinut johonkin hankkeeseen, kuten näytään perustellun, olisi kai hänet voitu kutsua muutoin luennoimaan. On mielenkiintoista nähdä miten Inarin kirjasto tulee jatkossa olemaan tällaisten soittajien ohjauksessa. Leivo ei kertonut minulle soittajan henkilöllisyyttä, joten siihen en tällä tiedolla ota (vielä)kantaa.

      Poista
  12. Saamelaispoliitikolle:

    Se, mitä tällä halutaan sanoa on, että saamelaispolitiikot toimivat väärin, jyräävät, ovat ylimielisiä, vihamielisiä eivätkä kuuntele ja ota asioista selvää. Sydämensivistys puuttuu. Staaloja ja maahisia on heidän järjenkäyttönsä, eikä mitään vastuuta ja visionääriyttä kantavaa. Vihamielisyys ja ylimielisyys ei rakenna hyvää, vaan kylvää riitaa ja kaunaa ja katkeruutta ympäristöön. Nykytilanne on huonojen johtajien, eli saamelaiskäräjien hallitusten jäsenten ahdasmielisyyden tulosta.

    Se on aivanki höpö höpö juttu, että saamensukuiset suomettais saamelaiskäräjät ja poronhoidon.

    Valtio suomettaa. Hyökätkää valtiota vastaan, älkää omia sukulaisianne.

    Keskustelu on myös epäreilua. Kun puhutaan suomalaisesta poronhoidosta, se ei perustu tutkimustulokseen. Paikalliset ihmiset tietävät, miten asia todellisesti on. On rekisterisaamelaisia, on saamensukuisia ja on suomensukuisia matkassa poronhoidossa. Piireissä ihmisillä on hyvin tarkat kartat toistensa olemisista ja tekemisistä, kun se on sitä arkipäivää. Se, miten rekisterisaamelainen kutsuu näitä saamensukuisia on törkeää ja ihmisoikeuksia loukkaavaa. Jos saamensukuiset todellakin pitävät itseään saamelaisina, niin on ristiriidassa se, että saamelaiskäräjien kärki, hallituksen jäsenet, vaalilautakunnan jäsenet, saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäsenet, saamelaiskäräjiä lähellä olevat suomalaiset lakimiehet haukkuvat heitä kuraverisiksi, lantalaisiksi, puoli-ihmisiksi, wanna-beiksi, suomalaisiksi, uuslappalaisiksi jne.

    Ahdasmieliset ihmiset saisi kaikki katsoa peiliin ja kysyä itseltään, mikä on tarkoituksena? Mikä on agenda?

    Se on ikävä kirjoittaa saamelaispolitiikasta tällaista, mutta pakko on, jotta asia tulee päivänvaloon ja politikointiin saadaan ihmismäisempi ote, joka on vuodelta 2012 eikä 1960. Ihmiskuva, laki ja YK:n julkilausumat ovat muuttuneet 1960-luvun ajoista. Siksi saamelaispoliitikon pitää itsekin elää vuodessa 2012. Maallikko poliitikon on kova homma ottaa asioista selvää. Se joutuu keskustelemaan ihmisten kanssa, kuulemaan heitä ja ottaa asioista selvää.

    VastaaPoista
  13. Hyvä Veikko Väänänen,

    Pyydän teitä Kollumeilta koilliseen -verkkojulkaisun vastuuhenkilönä ystävällisesti poistamaan bloginne kommentit, jotka esittävät minusta valheellisia tietoja ja loukkaavat minua halventavalla sävyllään. Bloginne kommenteissa minua nimitetään muun muassa loukkaavasti ”varsinaiseksi pohjoiskorean diktaattoriksi” ja minun väitetään valheellisesti uhkailleen ihmisiä. Koen myös loukkaavana tavan, jolla bloginne kirjoituksissa yhdistetään toimintani politiikassa ennen Yle-nimitystäni 21.6.12 ja tuleva Yle-työni, jossa aloitan 1.10.12. Pyydän tarkkuutta asiassa.

    Otan ehdottomasti vastaan kritiikkiä koskien menettelyäni politiikassa ja muissa julkisissa tehtävissäni. Yle Saamen päällikkönä en kuitenkaan vielä toimi. Ymmärrän hyvin tulevan työni korkeat eettiset vaatimukset. Olen Ylen nimitysuutisessa 21.6.12 kertonut jättäväni kaikki tehtäväni saamelaiskäräjillä ja muut luottamustehtäväni siirtyessäni Yle Saamen päälliköksi 1.10.12.

    Harkintaa on mahdollista käyttää jo tekstien kirjoitus- ja julkaisuvaiheessa. Politiikassa ja julkisissa tehtävissä toimivien henkilöidenkään arvostelu ei ole koskaan sallittua, jos arvostelu perustuu valheellisiin lähtökohtiin tai ylittää sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kannustan vielä Kollumeilta koilliseen -blogissa yhteiskunnallista keskustelua käyviä kirjoittamaan reilusti omalla nimellään.

    Ystävällisin terveisin,

    Pirita Näkkäläjärvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aluksi kanssasi samaa mieltä siitä, että ainakin henkilöihin käypää keskustelua harjoitettaisiin verkossa omilla nimillä. Se, että olen päästänyt anonyymeja kommentteja suhteellisen runsaasti läpi, johtuu varmaan omasta vuosikymmenten tottumuksestani saada julkisessa työssäni ja asemassani nimetöntä ja monesti hyvinkin ilkeää ja jopa uhkaavaa kommentointia - ilman että olisin nähnyt sen reagoimisen arvoiseksi.
      Huomasin äskettäin, että olit täydentänyt toimittajien toiminnasta käymääsi Facebook-keskustelua liittämällä siihen huomautuksen postauksesi ajankohdasta. Se oli ennen kuin sinut nimitettiin Yle Saamen päälliköksi, jossa tehtävässä aloitat lokakuussa. Yleä ja tuolloisia pyrkimyksiäsi vaikuttaa median kirjoitteluun ei voi tuon nimenomaisen keskustelun pohjalta liittää toisiinsa, mutta yleensä media-alan ihmisenä ja tuntijana sinua kai voidaan pitää jo aiemmalta ajalta? Jos olen tässä väärässä, voinet korjata.
      Viittaat tulevan työsi korkeisiin eettisiin vaatimuksiin ja haluan osaltani toivottaa työllesi onnistumista. Ainakin edeltäjäsi onnistui hankkimaan ammattikunnassamme arvostuksen, johon olen voinut yhtyä. Saamenradiolla on omat rasitteensa, mutta löytyy niitä muistakin median välineistä.
      Aktiivisuuttasi vaikuttaa viime aikoinakin eri tahoilla on minulle kerrottu, mutta haluat siis tehdä siinä eron tulevan työsi ja nykyisen poliitikon tehtäväsi välillä. Tilanne on mielestäni hankala ja luo paineita ainakin uuden työsi alkumetreille.
      Kun esität pyynnön poistaa joitain blogini nimettömiä kommentteja, jotka liität itseesi kohdistuviksi ja jotka katsot valheellisiksi tai loukkaaviksi, noudatan pyyntöäsi. Kun jatkossa siis tekemisiäsi tai kenen tahansa nimellä mainitun henkilön tekemisiä arvioidaan ja kuvaillaan, se voi tapahtua anonyyminä mikäli tuo tekeminen voidaan näyttää todeksi. Viittaan viime-esimerkkinä Klemetti Näkkäläjärven lehtilausuntoihin.
      Tällaisissakin tapauksissa minäkin kannustan omalla nimellä kommentointiin.

      Poista
  14. Oma suku on ollu Ivalon ympäristössä jo 1800-luvun alusta. Pohjanmaalta. Sekkaannuttu on lie vaikka mihin saamensukuihin, alusta alkaen. Niin ristiveristä porukkaa ollaan jo, että hyvä kun huolivat kunnallisvaalien listoille. Siltikkään mie en ymmärrä, miksi tämmöstä polemiikkia. Eikö ole mitenkään mahollista, että porosaamelaiset saisivat hyvänolon- ja muuten makiaa-tunnetta polkemalla muitten täkäläisten oikeuksia? Tet te vissin kuiten oletta viimeksi tulleita, tä? Ei se vaan ole oikein riekkua rasismin varjolla ja syyllistyä itte sammaan riesaan. Pittäis hyväksyä tämä olemassa oleva tila, missä kuiten oikiasti kaikilla on hyvä olla. Tuolla medotilla mikä teillä on, sais Ruotti ja Venäjäki vaatia rajoja siirrettäväksi.

    VastaaPoista
  15. Mitä saamelaispolitiikkaa kyseenalastavia tutkimuksia on viime vuosina tullu muuta kun Sarivaaran väitös? Näitä haluttaisi jo lukea enempi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt vaikka etsit lisäksi sellaisia tutkija- ja asiantuntijanimiä kuin T. Joona, M. Enbuske, J.Joona ja J. Wirilander. Sitten löytyy lisää tavaraa Ruotsista ja Norjasta. Harjoitettuun saamelaispolitiikkaan on liittynyt itse saamelaisuuden määrittelyn ohella ainakin 1970-luvulta maaoikeus- ja maanomistusmytologia, jota sittemmin erilaiset selvitykset ja tutkimukset ovat kyseenalaistaneet.

      Poista