torstai 28. kesäkuuta 2012

Hirvasrumpu

Törmäsinpä netissä tuon nimiseen blogiin, jota toimittaa eläkkeellä oleva suomenruotsalainen lehtimies Gunnar Pettersson. Hän kirjoittaa verkkoon sekä ruotsiksi että suomeksi.
Kollega arvioi ja arvostelee ILO-prosessia ja saamelaispolitiikkaa käsittelevissä kirjoituksissaan Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) linjaa ja pyrkii saamaan oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) vastauksia kysymyksiinsä. Tosin toistaiseksi heikohkoin tuloksin.
Voin suositella lukijoilleni tutustumista Petterssonin kirjoituksiin ja hänen Henrikssonin avustajalta saamiinsa vastauksiin. Jatkossa ehkä nähdään vastaako oikeusministeri ihan itse mitään.
Ohessa pari linkkiä Petterssonin blogiin:



Seuraavassa myös vähän näytettä kollegan kynästä:
Avatessaan vastavalittujen Saamelaiskäräjien istuntokauden Inarissa 3.4.2012 presidentti Sauli Niinistö sanoi ILO-sopimuksen soveltuvan huonosti Suomen oloihin. Presidentin mukaan sopimus on luotu muihin tarkoituksiin kuin sellaisiin joista Suomessa on kyse.
 - Sitä on tarvittu korjaamaan tilanne siirtomaakauden jälkeen, ja siitähän täällä ei ole kyse, sanoi Niinistö Inarissa.
Uutisten mukaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (RKP) sanoivat olevansa yllättyneitä siitä että ILO-sopimusta voidaan ”tulkita” niin kuin Niinistö teki, ja että presidentti ei ehkä ollut kyllin hyvin perillä siitä mitä ILO-sopimus tarkoittaa. Ehkäpä te kaksi puoluetoveria unohditte, että Niinistö on ollut oikeusministeri, ja sen lisäksi muun muassa eduskunnan puhemies. Sinä, Anna-Maja Henriksson, on taustaa pankkijuristina, kunnallispoliitikkona ja ministeri Ulla-Maj Wideroosin erityisavustajana. Klemetti Näkkäläjärvellä on taustaa kääntäjänä ja saamelaispoliitikkona. Hänet valittiin Saamelaiskäräjien jäseneksi 1996, samana vuonna kuin Niinistöstä tuli oikeusministeri, ja hänet (Näkkäläjärvi) Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi 2008. Niinistö on syntynyt 1948, sinä Anna-Maja Henriksson 1964 ja Näkkäläjärvi 1960. Pidätkö edelleen kiinni siitä että presidentti esitti Inarissa milloinkaan aikaisemmin kuulemattoman tulkinnan ILO-sopimuksesta? Voisitko selventää mikä siinä olisi uutta? Jaatko Näkkäläjärven huolestuneisuuden siitä että presidentti olisi heikosti perillä siitä mitä ILO-sopimus perimmiltään tarkoittaa?
Voitko kertoa miten oikeusministeri on aikonut toimia selvittääkseen, onko alkuperäiskansan joka meillä Suomessa on, tilanteessa jossa se valloituksen, kolonialismin tai uusien rajojen vetämisen kautta on joutunut alakynteen suhteessa alueen muuhun väestöön, niin että tälle alkuperäiskansalle olisi palautettava siltä riistetyt oikeudet ja niin että sitä tulisi suosia erikoistoimenpitein, jotta se voitaisiin nostaa sorronalaisesta asemastaan ja tulla tasa-arvoiseksi muun väestön kanssa? Tämähän on ILO-sopimuksen numero 169 perusajatus ja tarkoitus. Tai ainakin niin sanotaan sopimuksen tekstissä. Vai olenko ymmärtänyt väärin kuten presidentti Niinistö? Silloinhan olen hyvässä seurassa. Mitkä ovat sinun näkemyksesi mukaan perusteet sille että ILO-sopimus on sovellettavissa Suomeen ja tarpeellinen täällä?
Oletko oikeusministerinä siinä käsityksessä, että ottaminen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on ratkaiseva ja ainoa kriteeri sille, että kuuluu siihen tai niihin alkuperäiskansoihin, joita Suomen tasavallan kansalaisten joukossa on?
Mitä mieltä olet oikeusministerinä siitä, että Saamelaiskäräjät on ehdottanut että Saamelaiskäräjien hallitus, eikä, kuten nykyään, Korkein Hallinto-oikeus, toimisi viimeisenä instanssina jolle kuuluu vahvistaa tai hylätä ääni- ja vaalikelpoisuus Saamelaiskäräjien vaalissa? Tämä Saamelaiskäräjien ehdotus sisältyy Saamelaiskäräjien väliaikaiseen lausuntoon oikeusministeriölle koskien Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen muuttamista, 27.4.2012 Dnro259/D.a.1/2012.
Mitä mieltä olet Saamelaiskäräjien ehdotuksesta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaan), että määritelmä sille kuka on saamelainen tulee muuttaa ILO-sopimuksen yhetydessä niin, että vain sellainen henkilö määritellään saamelaiseksi, jolla on läheinen yhteys saamen kieleen ja saamelaiseen kulttuuriin,sekä saamelainen identiteetti?
Näetkö itse kielen ratkaisevana kriteerinä alkuperäiskansaan kuulumiselle?
Missä kohdin ILO-sopimusta 169 löydät maininnan jonka mukaan kieli olisi ratkaiseva kriteeri alkuperäiskansaan kuulumiselle?
Mitä mieltä olet juristina ja oikeusministerinä Saamelaiskäräjien tulkinnasta ja ehdotuksesta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaan) että historiallisten verotustietojen ei enää tulisi muodostaa perustetta kenenkään saamelaiseksi määrittelemiselle, vaan että saamelaisuuden määritelmän tulee perustua ”elävälle saamelasikulttuurille”?
Mikä tai mitkä on käsityksesi mukaan ratkaiseva kriteeri tai ratkaisevat kriteerit sille että joku kuuluu alkuperäiskansaan?
Mihin oikeusperusteeseen katsot tämän kriteerin tai näiden kriteereiden nojaavan – löytyvätkö ne jostain laista tai jostain kansainvälisestä sopimuksesta – ja siinä tapauksessa, mistä tarkkaan ottaen?
Mitä mieltä olet Saamelaiskäräjien tulkinnasta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaa) jonka mukaan ILO-sopimuksen ratifiointi on Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välinen asia? Onko tai ovatko alkuperäiskansamme täysin, tai edes riittävissä määrin, edustettuina Saamelaiskäräjissä ja niiden kautta, niin että Saamelaiskäräjillä voidaan katsoa olevan tällainen neuvottelumandaatti, huomioon ottaen että Saamelaiskäräjät on soveltanut kieliperustetta, jota se haluaa entisestäänkin tiukentaa, kriteerinä myöntäessään tai evätessään äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Saamelasikäräjävaaleissa, ja sen lisäksi katsoo että ottaminen tämän vaaliluettelon laatimisella syntyneeseen ”saamelaisrekisteriin” muodostaa ratkaisevan ja ainoan kriteerin alkuperäiskansaan kuulumiselle? Kysymys on pitkä, mutta juristille ja oikeusministerille sen ei pitäisi olla ylivoimainen.
Yksi ILO-sopimuksen ratifioinnin puolesta esitetty perustelu on, että Norja on sen jo ratifioinut, ja että Suomen olisi siksi tehtävä samoin. Voitko kertoa jotain Norjan kokemuksista, onko ratifiointi esimerkiksi lisännyt vaiko laannuttanut saamelaisten ja muun väestön välisiä jännitteitä?
Suomessa on perinteensä ja perustuslakinsa mukaisesti demokratia joka perustuu kansalaisten tasa-arvolle. Näetkö sellaista riskiä että ILO-sopimuksen ratifiointi epätasa-arvoisuuden vähentämisen sijaan voisikin lisätä sitä?
Uskotko että sopimus on omiaan edistämään paikallisen yhteiskuntarauhan vakaantumista alueilla joita se koskee, vai onko olemassa riski että sillä olisikin vakautta häiritsevä vaikutus?
Jos ILO-sopimuksen ratifiointi tietää vahvaa niin sanottua positiivista syrjintää (myönteisiä erityisoikeuksia) muodostaen siten poikkeuksen perustuslain tasa-arvovaatimukselle, oletko silloin sitä mieltä että ratifiointi tai jotkin sen vaatimat lainmuutokset edellyttäisivät asian käsittelemistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä?
Jos ILO-sopimuksen ratifiointi puuttuu yksityiseen omistusoikeuteen tai siirtää nykyistä valtion omaisuutta yksityiseen tai kollektiiviseen omistukseen ilman vastinetta, tai vain muodollista vastinetta vastaan, oletko silloin sitä mieltä että ratifiointi tai jotkin sen vaatimat lainmuutokset edellyttäisivät asian käsittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä?
"Saamelaisuus on yhteyttä omiin esi- ja isovanhempiin, porolaitumiin, kalavesiin tai metsästysmaihin, kielen rikkauteen, perinteiseen tietoon, arvomaailmaan ja yhteisöjärjestelmään ", määritteli Klemetti Näkkäläjärvi omassa puheessaan vastavalittujen Saamelaiskäräjien istuntokauden avajaisissa. Mikäli ymmärrän oikein, hän vetoaa tässä jonkinlaisen blut und boden -mystiikkaan, samalla kuin hän ja Saamelaiskäräjät esittää, että maakirjoja, veroluetteloita ja kirkonkirjoja joissa on tosiasioita sukulaissuhteista ja muuttopäivämääriä ei tule pitää kenenkään saamelaiseksi määrittelemisen perusteena, ne kun ovat vain pelkkiä siirtomaaherrojen arvottomia papereita. Näkisitkö että ILO-sopimus toisi muassaan sen että niin sanottujen rekisterisaamelaisten oikeus menisi muiden kansalaisten dokumentoitujen maanomistus- ja käyttöoikeuksien edelle ja sulkisi nämä pois?
 Katsotko juristina ja oikeusministerinä että niin sanottujen rekisterisaamelaisten oikeus menisi muiden kansalaisten dokumentoitujen maanomistus- ja käyttöoikeuksien edelle ja sulkisi nämä pois, myös niissä tapauksissa joissa nämä muut kansalaiset ovat saamelaista alkuperää, mutta on Saamelaiskäräjien toimesta suljettu Saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle ensisijaisesti kieliperusteella, ja jota vaaliluetteloa Saamelaiskäräjät pitää ainoana olemassa olevana, tarpeellisena ja ratkaisevana saamelaisrekisterinä?
Etnonationalististen saamelaisaktivistien tunnus on ”Saamenmaa saamelaisille!” Mitä kukaan ei ole sanonut ääneen on, että ILO-sopimuksen mukaan kaikki sopimukseen perustuvat ratkaisut ovat luonteeltaan kansallisia, ja että sopimuksen tarkoitusperänä on vääryyksien oikaiseminen, ei yhden kansalaisryhmän etuoikeutetuksi tekeminen toisten kansalaisryhmien kustannuksella. Voisitko selittää millä oikeudella ja millä perustelulla sinä RKP-läisenä poliitikkona ja oikeusministerinä ja Kataisen hallitus lankeavat tähän, miksi sinä ja RKP tuette linjaa, jota avoimessa kirjeessäni luonnehdin epäilyttäväksi saamelaispolitiikaksi?Käsitykseni mukaan ei voi olla oikein, että politiikka kysymyksissä, jotka koskettavat ihmisten perusoikeuksia etenee siinä järjestyksessä että hallituspuolueet ensin sopivat keskenään jotain enemmän tai vähemmän täyshölmöä, minkä jälkeen pyydetään asiasta lausuntoja, ja sitten huomioidaan niistä vain ne jotka tukevat valittua linjaa. Kun tämä tapahtuu vastoin parempaa tietämystä ja ymmärrystä, on oikeutettua kysyä olemmeko me äänioikeutetut kansalaiset todellakin niin tyhmiä, että on vain oikeus ja kohtuus että valitsemamme eduskunnan luottamusta nauttivat ministeritkin ovat samanlaisia. Aiotko sinä ja RKP jatkaa linjalla jolla nyt olette, vai alkaako käydä ajankohtaiseksi arvioida linja perinpohjaisesti uudestaan?
Näin kyselee varsinaissuomalainen kollegani. Hyviä kysymyksiä myös täältä pohjoisesta esitettäväksi.

Veikko

28 kommenttia:

  1. Luettuani Veikon kuvausta Pettersonin käsityksistä ILOn sopimuksen ratifioimisesta tuli mieleen se, että mikäli ILO-yleissopimuksen ratifioinnin valmistelua jatketaan Suomen valtion tulee tunnustaa Suomen lappalaiset, koska he voivat osoittaa asiakirjoin perinteiset oikeutensa ja omistuksensa, Suomen alkuperäiskansaksi. Siihen tarjoaa suoran mahdollisuuden perustuslain 17 §:n 3 momentti. Siinä mahdollistetaan, että oikeus kulttuuriin ja kieleen tunnustetaan myös muille ryhmille kuin saamelaisille, jotka mainitaan säännöksessä alkuperäiskansana. Mitään toimia ilman tätä ei voida jatkaa.

    Poliittinen tunnustus tulee perustua tutkija Matti Enbusken tutkimukseen (2008) ja objek tiivisesti todettuun historiaan. Tunnustaminen tulee saattaa osaksi saman säännöksen kirjainta myöhemmin, jotta se saa hyväksynnän myös eduskunnalta. Tunnustus on perusteena myös kansainvälisille toimille, joihin valtio voi ryhtyä tämän jälkeen lappalaisten oikeuksien tunnustamiseksi.

    Kulttuuri ei ole vain ulkoinen elementti, se on ennen kaikkea sisäinen samaistuminen. Se on olennaista, kun tarkastellaan alkuperäiskansan määrittelyä, joka on ennen kaikkea kansallinen asia. Ketään ei voida uusimman tutkimuksen ja asiakirjojen perusteella todeta alkuperäisemmäksi kuin lappalaisten kansanryhmää. Se ei sinänsä kilpaile minkään kanssa.

    Saamelaiskäräjien esityksiä ILO-yleissopimuksen ratifioimiseksi ei tule hyväksyä, koska perustuslain mukaan lähtökohtaisesti kenenkään laillisia oikeuksia ei voida poistaa, kumota tai rajoittaa. Niihin voidaan asettaa vain normaalin lainsäädännön säätämisen tavoin kohtuullisia ja yhteiskuntakehityksen mukaisia rajoituksia. Kansalaisten yhdenvertaisuus tulee entistä tärkeämmäksi tällöin. Vain näin voidaan toteuttaa kansallinen oikeus; mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita eikä voi velvoittaa muuhun. On luontevaa, että sikäli kuin on kyse valtion maahan ja veteen ulottuvista vahvoista omistuksenluonteisista oikeuksista, itsehallinnollinen valta on oikeuksien haltijoilla osana oikeuksia.

    Ns. saamelaisten elinkeinojen harjoittaminen ei ole ratkaistavissa käsitemäärittelyillä tai sen kaltaisilla keinoilla. Sellaisia olisivat saamelaismääritelmän laajentaminen. Sillä tavalla ei voida kuitenkaan kirjoittaa oikeushistoriaa uudelleen.

    Maaoikeuskysymys ja oikeus poronhoitoon ja muihin peruselinkeinoihin ei ole ratkaistavissa ratifioimalla ILOn yleissopimus 169. Koko ratifioinnilla tulee olla peruste ja se on ainoastaan hyväksymällä kaksi alkuperäiskansaa ja selvittämällä maaoikeuskysymys ensin oikeudellisesti. Ei voida myöskään luoda hallinnollisia järjestelmiä hallitsemaan toisten yksityistä omaisuutta. Maaoikeuskysymystä ei voida ratkaista iLO-yleissopimuksen ratifioinnilla, jonka perusteet ovat oikeudellisesti ja historiallisesti kestämättömiä, perustuslain perusoikeuksien ja tuomiovallan ja lainsäädäntövallan jaon vastaisia, tutkimustiedon ja muiden perusarvojen vastaisia.

    Uusin tutkimus vahvistaa oikeudenomistajien asemaa ja oikeuksia. Se edellyttää ja oikeuttaa vaatimaan oikeuksien todentamista ja voimaan saattamista koko laajuudessa. Se on oltava läpinäkyvä prosessi, jossa valtion tulee olla mukana osapuolena ja taloudellisena tukijana. Se edellyttää, että valtio avaa keskustelun, hakee yhteistä olosuhdeanalyysiin perustuvaa lähtökohtaa ja toimii sen mukaisesti. Tätä on oikeus vaatia demokratiassa.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  2. No onko se Veikolla käsitys, mitä se tämä tuo tullessaan?

    "Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit vahvistettiin

    Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä on tänään 27. kesäkuuta hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla hyväksynyt kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

    Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset sekä muodostaa uudet kunnat. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.

    Alueellisesti ehjä ja toiminnallinen kokonaisuus

    Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta.

    Palveluiden väestöpohjaksi vähintään noin 20 000 asukasta".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuosta kriteeriselityksestä ei ota selvää Erkkikään. Etenkään, kun kuuntelin eilen kuntaministeri Henna Virkkusen selityksiä Ylen haastattelussa. Eli jotain, että 20 000 asukkaan ja 50 syntyvän lapsen "kriteereistä" pidetään kiinni, mutta jos esimerkiksi "kielelliset oikeudet" edellyttävät jotain lievennystä, voidaan menetellä toisinkin. Viittasi Utsjokeen, mutta totesi perään Inarin olleen kiinnostunut alueellisesta yhdistymisestä ja että voidaanhan nuo "kielelliset oikeudet" turvata yhdistymisissäkin lainsäädäntöä muuttamalla. Siis eipä tähän osaa muuta kuin odotella mitä mistäkin päin perästä kuuluu...

      Poista
  3. Kuka se osaa tämän saamelaissotkun tiivistää 5 riviin? Että mistä on kyse ja miksi?

    1960-luvun saamelaiskäsitys ei ainakaan ole kehittynyt, kuten Norjassa.

    Norjan saamelaiskäräjälakihan tuntee tämän kielen elvyttämisen, kun henkilön kotikielen perusteella pääsee saamelaiseksi.

    VastaaPoista
  4. Milloin ja miten Veikko sinulle tämä saamelaisepäkohta ylärillä perillä aukesi ja selvisi? Voisitko kirjoitella tästä? Tässähän on ikävää se, ettei perussaamelainen lue sinun eikä Jouni Kitin kirjoituksia, joten tiedot historian kohtaamattomuudesta ei uppoa, vaan ainoastaan suullinen tieto on jotakin. Se on tehokasta, kun ihmisistä, joita ei tunne, käytetään nimitystä suomalainen, saamelaisvastainen. Eli demonisoidaan ihmiset siten, ettei sen jälkeen mikään muu tieto enää uppoa. että he ovat pahoja. En oikein ymmärrä, miksi nämä ns. Suomalaiset ovat saamelaisten mielestä niin vastenmielisiä, ellei sitten tosiaan kadehdita sitä vallan ja resurssin jakamista, kuten siihen antoi Heikki hyvärisen kirjoitus saamelaiskäräjille joulukuussa aiheen. Pelätään assimiloitumista, jos nämä ns demonisuomalaiset pääsevät valtaan ja saamelaiskäräjien päättäviin elimiin. Nyt totisesti toivon, että Yrjö ja Kari pääsevät käräjille seuraavissa vaaleissa. Mutta jos Klemetti ehtii tehdä puoluejärjestelmän, niin tässä on taas oiva keino blokata ihmisiä, koska kaksi vastaan 17 on vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaispolitiikan luojien hanke Saamenmaasta kerrottiin minulle ensimmäisen kerran Hetan hotellin saunassa, jossa saamelainen kollegani ilmoitti kuinka kohta lantalaisille pannaan kepit hihoihin ja laitetaan kävelemään etelään. Totta kai minua nuorena toimittajana alkoi kiinnostaa moinen hanke ja niinhän myöhemmin sainkin kaivettua julkisuuteen ruodittavaksi ns. saamelaislakiluonnoksen. Lailla oli tarkoitus perustaa Ylä-Lappiin paliskuntarajoin maita hallinnoivia lapinkyliä. Tämä saunaepisodi tapahtui joskus 1980-luvun alkupuolella, jolloin Enontekiöllä oltiin perustamassa ensimmäisiä porotiloja. Jo aiemmin olin kyllä kuullut Kaisa Korpijaakon tekeillä olevasta tutkimuksesta, jolla tultaisiin mullistamaan Lapin maanomistusoloja, mutten osannut tuolloin yhdistää tutkimusta ja edessä olevaa lantalaisten evakkoa.
      Hieman hupaisahan tuo saunatapaus oli ja kyseinen kollegani oli nauttinut jotain tulilientä. Näistä tallaisista historiikeista kirjoittelen joskus tarkemmin.

      Poista
  5. Jos yksinomaan kieli tulee yksinomaiseksi saamelaiskriteeriksi ja oikeudet maihin ja vesiin siirtyvät rekisterisaamelaisille (vaikka puhutaan kollektiivisesta oikeudesta, niin kyse on tietyn kollektiivin yksilöiden oikeudeta), on tilanne verrattavissa Norjan 1800-luvun norjalaistamiseen, jossa maata saivat omistaa vain nojralaiset, jonka vuoksi suuri osa saamelaisista joutui jopa vaihtamaan sukunimensä norjalaiseksi voidakseen jatkaa elinkeinojaan ja asua. Norjassa on pyydetty anteeksi tätä sortoa. Suomess saamelaiskäräjtä ajaa samaa sortopolitiikkaa. Syytökset etnonationalismista eivät ole tuulesta temmattuja.

    VastaaPoista
  6. 29.06.2012
    Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. Työn taustalla on hallitusohjelman maininta, jonka mukaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehitetään.

    http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604107565

    3. Keskeinen sisältö
    Saamelaiskäräjistä annettua lakia tarkistetaan siten, että se vastaa lainsäädännön kehityksessä tapahtuneita muutoksia.

    4. Organisointi
    Työryhmän kokoonpano
    Puheenjohtaja:
    Paunio, Riitta-Leena, oikeustieteen lisensiaatti

    Jäsenet:
    Manninen, Sami, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö
    Suurpää, Johanna, johtaja, oikeusministeriö
    Busck-Nielsen, Camilla, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö, p. 02951 50278

    Näkkäläjärvi, Klemetti, saamelaiskäräjien puheenjohtaja
    Sanila-Aikio, Tiina, saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja
    Tapiola, Nilla, saamelaiskäräjien jäsen

    Pysyvät asiantuntijat:
    Aarnio, Eero J., varatuomari
    Kurkinen, Mirja, hallitusneuvos, oikeusministeriö
    Ojanen, Tuomas, professori, Helsingin yliopisto
    Joona, Juha, tutkija, oikeustieteen lisensiaatti, Lapin yliopisto
    Saamelaiskäräjien myöhemmin nimeämä asiantuntija

    Sihteeri:
    Busck-Nielsen, Camilla, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö, p. 02951 50278

    SaKä:n mukaan KHO ei kelpaa valitusviranomaiseksi, vaan valitusviranomainen olisi saamelaiseen äänioikeutettujen luetteloon hakeutumisessa SK hallitus valitettaessa sk vaalilautakunnan päätöksestä.

    Saamelaismääritelmästä poistettaisiin ns. lappalaiskriteeri.

    Saamelaiskäräjät viittaa lausunnossaan Eero J. Aarnion selvitykseen, joka viittaa saamelaiskäräjien lausuntoon. Outo kehäpäätelmä, kun Aarnio on saanut sk lausunnon 3.5.2012 ja siten tässä on joku lausunto-ongelma. Miten voidaan viitata lausuntoon etukäteen, joka tehty jälkikäteen??

    Nyt herää kysymys, voiko Suomen oikeusjärjestelmä mennä taaksepäin? Siihen ei Aarnio ota kantaa.

    Kuka tietää?

    Ja mitä mieltä olette SK lausunnosta ja Aarnion lausunnosta?

    Aarnion lausunnossa alku on käsitteitä ja historiaa vääristelevä. Se ei tunne lappalainen käsitteen alkuperää ja sekoittaa niin sanotut suomalaistuneet saamelaiset suomalaisiksi siirtolaisiksi.

    Jokainen tapaus on katsottava erikseen, ei voi vetää Aarnion tapaan mitään yhteisiä johtopäätöksiä asioista. Suvut on tutkimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei yhtään inarinsaamelaisten edustajaa. Näkkäläjärvellä on aivan selkeä sortolinja.
      Hän ajattelee kait, että mitä vähemmän kaikkein räikeimmästä epäkohdasta, inarinsaaamelaisten sorrosta, vaietaan , sitä helpompaa on saada läpi kaikki etnonationalistiset "blut und boode -ajattelua" tukevat pykälät vallan säilyttämiseksi tietyillä suvuilla.

      Viime blogissankin opastaa ministeriöitä siinä mihin ministeriöt lausunnoissaan saavat/eivät saa kajota ja mikä ministeriöiden toimivaltaan kuluu.
      Aiemminkiin Klemetti on pyrkinyt loukkaamaan sananvapautta esimerkiksi väittämällä, että kunnilla ei ole mandaattia ilmaista kantaansa ILO-sopimuksesta.

      Poista
  7. Luin pari mielenkiintoista dokumenttia oikeusministeriön sivuilta. Eero J. Aarnion selvityksessä oikeusministeriölle on seuraava ongelma:

    - se ei kyseenalaista mitenkään Suomen saamelaiskäräjien vaalilautakunnan roolia puolueettomana ryhmäidentifikaattorina. Käytännössä vaalilautakunta on hyväksynyt tai jättänyt hyväksymättä saamelaisia saamelaiskäräjien äänestysluetteloon. Tanja Joona kirjoittaa, että hyväksyminen on voinut tapahtua mielivaltaisesti. Erika Sarivaara puolestaan kirjoittaa, että hyväksyminen ja saamelaisuus on tulkittu liian kapeasti.

    Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on koottu siten, ettei mahdollisen saamelaisopposition ääntä sinne ole huolittu. Eli vallassa olevat poliitikot ovat huolehtineet oman intressinsä edustavat ihmiset ajamaan asiaa vaalilautakuntaan. Esimerkiksi saamelaismääritelmässä ei ole ollut yksimielisyyttä saamelaiskäräjillä; heitä ei ole edustettuna vaalilautakunnassa.

    Toinen juttu on se, että saamelaiset ovat klaanikansa, eli se tarkoittaa sitä, että toisen klaanin jäseniä ei hyväksytä; tässä tapauksessa osaksi kansaa.

    Se taas aiheuttaa seuraavan ongelman: suku joka pitää itseään saamelaisena ei voi päästä sisään viralliseen saamelaisuuteen, koska vallassa oleva klaani haluaa pitää heidät ulkopuolella säilyttääkseen vallan (taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen). Klaaneilla on aina lähes poikkeuksetta omia intressejään ajettavanaan, joita saamelaiset ovat ajaneet kovalla kädellä.

    Aarnion selvityksessä on siten seuraava perimmäinen ongelma: miten tehdä ryhmäidentifikaatiosta reilu ja demokraattinen ja sellainen, että alemmassa asemassa olevan klaanin oma mielipide tulee kuulluksi ja hyväksytyksi?

    Miten se olisi mahdollista, ettei yksikään klaani menettäisi kasvojaan? Vallalla olevat eivät mitenkään voi luovuttaa, sillä se tarkoittaisi pelin menettämistä.

    Valtion on ilmeisesti puututtava peliin.

    Saamelaisilla pitäisi olla suku, kuten mustalaiskuninkaat romanien puolesta ja edessä, jotka pitävät toisista huolta. Näin ei nyt ole.

    Vallalla tuntuu olevan kuvitteellista assimiloitumista vastaan taistelu; todellisuudessa tämä on naamioitu peruste. Todellinen syy on historiassa. Halutaan säilyttää perinteinen kuva saamelaisuudesta, johon kuuluu poro, joiku ja saamen kieli. Muuta saamelaisuutta variaatioineen ei ymmärretä saamelaisuudeksi ollenkaan. Tavoitteena on sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen asema ja sen säilyttäminen.

    Eero J. Aarnion selvityksessä syytettiin, että statuksettomat saamelaiset olisivat maaoikeuksien perässä - näinhän ei ole. Siitä on olemassa myös tuore tutkimus. Statuksettomat saamelaiset haluavat toteuttaa omaa saamelaisuuttaan voidakseen saada tukea omalle saamelaiselle identiteetille.

    Kokonaisuudessaan Aarnion teksti on selvityksen loppupuolella asiallinen. Joissakin kohdissa Aarnio on joko tahallaan puolueellinen ajaessaan niin selvästi saamelaiskäräjien edustamaa linjaa tai sitten hän ei tiedä paremmasta.

    Puolueettoman tiedon saaminen näistä asioista on enemmän kuin ajankohtaista.

    Yksi lähtökohta on ainakin se, ettei asioita voi yleistää niin rankasti, kuten tekstin joissakin osissa tehdään, varsinkin kun puhutaan suomalaisista tarkoittamassa saamensukuja, jotka olisivat saamelaiskäräjien mukaan suomalaistuneet siten, että heitä on kutsuttava suomalaisiksi. Tosin saamelaiskäräjät ei tunnusta tällaisia edes saamensuvuiksi. Puheenjohtajan uutisoinnissa sanoman mukaan, statuksettomia ei edes ole olemassa. Tämän voi siis tulkita siten, että on vain suomalaisia (saamelaisia).

    Mitä sanoo sitten saamelaissuku, joka on "suomalaistettu" virallisten saamelaisten toimesta?

    He voivat sanoa vaikkapa, että "Olemme saamelaisia, ainakin omasta mielestä."

    Mikä rooli on siis Suomessa näillä saamelaisilla, jotka eivät kuulu ja pääse virallisen saamelaisuuden sisäpuolelle?

    VastaaPoista
  8. Joutuvatko statuksettomat vain seuraamaan sivusta, kun heidän asioistaan päätetään? Valtio ei heitä kuule eikä saamelaiskäräjät, vaan neuvottelu käydään virallisen kahden linjan välillä?

    Myös ongelma on se, että käsitteeseen lappalaisuus todellakin voi liittyä myös suomalaisuus. Mutta se on eri tarina, ja siitä Eero J. Aarnio puhuu selvityksessään. Hän jättää kokonaan mainitsematta ongelman, että mahdolliset saamelaismääritelmän rajaustoimet jättävät ulkopuolelle saamelaisia, jotka kansainvälisen lain mukaan ovat saamelaisia: he polveutuvat saamelaisista ja tuntevat olevansa saamelaisia, elävät saamelaisen kulttuurin mukaisesti. He eivät ole suomalaistuneet, kuten saamelaiskäräjät linjaa ja väittää. Heillä on säilynyt saamelainen tapakulttuuri, perinnetaidot, joiut ja kieli. Kaikilla ei näin ole, mutta ei myöskään kaikilla virallisilla saamelaisilla. Kirjo on yhtä suuri kuin saamelaiskäräjien vaaliluettelon saamelaisilla. Ja vahinkokin on yhtä suuri, yksilön, suvun ja yhteisön kannalta.

    Mutta sehän ei saamelaiskäräjiä ole haitannut. Se haluaa pitää sen linjan, jonka se on 1960-luvun saamelaismääritelmästä imenyt vaikuttumena.

    VastaaPoista
  9. Ahdasmielistä rajauspolitiikka ajava käyttää ilmaisua "eläköön saamenvoima". Mielestäni radikaalisiiven vanhaa ilmaisua ei tulisi käyttää ahdasmielisyyden ilmentimenä. Eläköön saamenvoima huudahdus on tarkoitettu liberaaleille ajatuksille, uudelle valolle ja saamenkansan jatkuvuuteen. Nyt voima on lakastumassa. Olen todella pettynyt.

    VastaaPoista
  10. Jaskalle. Ongelmana voi olla suomalaistuneet, mutta mukana on koko kirjo saamelaisia. No sitten on nämä vaikka talollissaamelaiset. Porosaamelaiset eivät heitä hyväksy saamelaisiksi, mutta saamelaisilla on monia elinkeinoja. Sana uus- merkkaa sitä, että joku olisi jotaki huomannut jälkikäteen - näin voi olla, mutta ei päde kaikkiin. Tässä Jaskan kirjoittelussa on yleistämisen ongelma. Jokainen tapaus on historiallinen ja paikkakohtainen yksilö, joten ei voi vetää yhteisiä johtopäätöksiä. Yhteisiä piirteitä voi löytää, mutta ne eivät selitä jokaista tapausta. Saamensukuinen, joka vuosisatoja hoitanut poroja on säilyttänyt kaikki kulttuuripiirteet. Kaupunkiin muuttanut kielensä menettänyt rekisterisaamelainen ei tuskin mitään.

    VastaaPoista
  11. Luepa seuraava Hesarin artikkeli

    http://www.hs.fi/digilehti/sunnuntai/Min%C3%A4+olen+saamelainen++ja+min%C3%A4+my%C3%B6s/a1341032243214

    Outoa tässä on Maggan mielipide, jossa sanotaan, että saamelainen on vain poronhoitaja, jolla on äidinkielenä saame. Eli näitä on saamelaisissa noin 10-15 prosenttia. Loput viralliset saamelaiset (noin 8000 henkeä) ovat siis Helsingin katujätkiä Maggan mielipidettä tulkiten.

    Ja Keskitalon tapaiset taas: ovatko he ihmisiä ollenkaan (heitä noin 1000-1500 henkeä järkeen perustuvan arvion mukaan)?

    Saamelaiskäräjät arvioi radiossa saamensukuisia rekisteriin pyrkiviä olevan 100 000. Luku on tuulesta temmattu. Viime vuosikymmenenä hakijoita saamelaisäänestysluetteloon oli noin 1500 yhteensä 15 vuoden aikana.

    VastaaPoista
  12. Kitti puhuu historiallista totuutta, jossa poliitikot unohtavat tärkeän asian: ihmisten kunnioittamisen. Kiitos hänelle. Hyvä, että on jaksanut kaivella asioita ja tuonut niitä aktiivisesti esille.

    Ja saamelaispoliitikoille pieni vinkki:
    Ei nokka pystyssä ja ihmisiä haukkuen edisty mihinkään. Se ei nyt vain toimi. Suututtaa ja kovettaa vaan loputki.

    VastaaPoista
  13. HS maggan vaimo on keskitalon lapsien täti. Sukuvihat syviä, kun samaan kuvaan ei mahduta? magga sanoo, ettei halua yhteiseen kuvaan.

    VastaaPoista
  14. City-saamelaisissakin kuohuu Vuotson yhdistyksen ohella. Tuleva Yle päällikkö Näkkäläjärvi oli käynyt sotkemassa ja ylimielistelemässä vuosikokouksessa ja nyt on jäsenet joutuneet tehjä kirjelmän häntä vastaan. Vuotsossa taas Magga tehnyt kirjelmän vuosikokousta vastaan. Noin se taitaa käydä, kun yrittää kävellä roskaveristen yli.

    VastaaPoista
  15. Kannattais Veikko julkaista ne muistelmat pikaisesti. Ois siinä kaikennäköistä mielenkiintoista yksityiskohtaa Ylä-Lapin asioista. Varsinkin tämä poliittinen soppa on mielenkiintoinen, kun on päätetty, että vallankumous vaatii uhrinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetan, koetan kasata. Vaan on kyllä tämä eläkeläisenkin elämä osoittautunut kovin kiireiseksi. Tavoite on kuitenkin, että myös kansien väliin tulee tekstiä...

      Poista
  16. "Tässä Jaskan kirjoittelussa on yleistämisen ongelma. Jokainen tapaus on historiallinen ja paikkakohtainen yksilö, joten ei voi vetää yhteisiä johtopäätöksiä. Yhteisiä piirteitä voi löytää, mutta ne eivät selitä jokaista tapausta. Saamensukuinen, joka vuosisatoja hoitanut poroja on säilyttänyt kaikki kulttuuripiirteet. Kaupunkiin muuttanut kielensä menettänyt rekisterisaamelainen ei tuskin mitään."

    Yleistän, koska on pakko olla yleiset kriteerit saamelaisuudelle. Nyt se olennainen kriteeri on äidinkieli, eli henkilö joka elää vaikka miten saamelaisesti ja hoitaa poroja, ei ole määritelmällisesti saamelainen jos hänet on kasvatettu suomenkieliseksi. Samalla kriteerillä nykyinen kaupunkilainen jonka saamelaiset vanhemmat ovat kasvattaneet saamenkieliseksi, on saamelainen, vähät väliä kultuurista ja elinkeinosta (toki myös itseidentifikaatio vaaditaan).

    Yksilöiden kirjo on totta kai melkoinen, mutta olennaista on vain se, kummalle puolelle saamelaisuuden rajaa he sijoittuvat sen olennaisimman piirteen suhteen: saamenkieliseksi kasvanut on saamelainen, suomenkieliseksi kasvanut on suomalainen.

    VastaaPoista
  17. Norsunluutornista katsottuna asia voi näyttää tuolta.

    "Kasvattaa suomenkieliseksi"? Entä kasvattaa suomen kielellä? kasvaa saamenkielisessä ympäristössä? Kasvaa monikulttuurisessa perheessä. Kasvuympäristö vaihtuu?

    Jaskan kannattama määritelmän käyttöönottojohtaa sekä kielten että saamenkulttuurin häviämiseen.

    VastaaPoista
  18. Anonyymi:
    "Jaskan kannattama määritelmän käyttöönottojohtaa sekä kielten että saamenkulttuurin häviämiseen."

    Näin karkean mustavalkoinen väite vaatii kyllä kunnon perustelut, joten ole hyvä ja esitä sellaisia.

    Ensinnäkin kielimääritelmä on jo käytössä, sekä jokaisen päässä intuitiivisesti että tärkeänä osana saamelaiskäräjien määritelmää.

    Toiseksi päinvastoin juuri kriteerin löyhentäminen johtaa saamen kielen häviämiseen, koska silloinhan Lapin suomalaiset pitäisi laskea mukaan saamelaisiksi. Ja heitä on paljon enemmän kuin saamelaisia.

    Arvon anonyymi on hyvä ja laskee ihan itse yksi ynnä yksi...

    VastaaPoista
  19. Ei se Jaska nyt vaan mene noin tuo juttu. Silloin esimerkiksi parlamentin entisen puheenjohtajan poika olisi suomalainen: Koska hänet on kasvatettu suomenkieliseksi. Hänen äitinsä on suomalainen, niin silloin hänen täytyisi olla myös roskaverinen. Mutta he ovat saamelaispolitiikan keskiössä, niin hän on saamelainen. Parin sukupolven päästä tämä suku ei enää olisi saamelainen heidän oman logiigan perusteella. Minusta ei anneta kielenelvyttämiselle mahdollisuutta ollenkaan. Sehän korjaa vauriot.

    VastaaPoista
  20. Anonyymi:
    "Ei se Jaska nyt vaan mene noin tuo juttu. Silloin esimerkiksi parlamentin entisen puheenjohtajan poika olisi suomalainen: Koska hänet on kasvatettu suomenkieliseksi."

    Kirjoitin:
    "Ensinnäkin kielimääritelmä on jo käytössä, sekä jokaisen päässä intuitiivisesti että TÄRKEÄNÄ OSANA saamelaiskäräjien määritelmää."

    Anonyymi:
    "Minusta ei anneta kielenelvyttämiselle mahdollisuutta ollenkaan. Sehän korjaa vauriot."

    Ilman muuta kielen elvyttäminen on tärkeää. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä saamelaisstatuksen kanssa: jos elyttäjä opettelee saamen aikuisena, ei häntä ole syytä pitää saamelaisena. Hänen jälkeläisiään jo voidaan pitää saamelaisina.

    Jos minä kokisin olevani saamelainen ja omaksuisin saamen kielen, kulttuurin ja tavat, ei minua paljon liikuttaisi mitä jokin saamelaiskäräjistö on mieltä minun statuksestani. En tietenkään saisi äänioikeutta, mutta eivät he minun saamelaisidentiteettiäni voisi estää! En minä elvyttäisi saamea minkään palkkion toivossa...

    Toistan: juuri kriteerin löyhentäminen johtaa saamen kielen häviämiseen, koska silloinhan Lapin suomalaiset pitäisi laskea mukaan saamelaisiksi. Ja heitä on paljon enemmän kuin saamelaisia.

    VastaaPoista
  21. Ei Lapin suomalaisia voida laskea saamelaisiksi, sen sijaan Lapin statuksettomat saamelaiset on laskettava saamelaisiksi. Heitä on 1500, eli sen verran kuin 15 vuoden aikana on jäänyt ottamatta saamelaiskäräjien äänestysluetteloon. Ja se ei ole kuin 15 % saamelaisten määrästä. Silloin ei olla löyhentämässä kriteeriä, vaan ainoastaan tulkitsemassa lakia oikein, kuten KHO on 2011 näyttänyt esimerkkiä: saamensukuinen, joka tuntee itsensä saamelaiseksi ja jolla on side saamelaisuuteen on saamelainen.

    Ongelma on siinä, miten lakia on tulkittu siinä suhteessa, mitä ihmisistä ollaan oltu mieltä, kun he ovat saamelaisiksi hakeutuneet.

    Kyllä aikuisenakin opittu saamenkielisyys ja saamelaisuus ovat ihan yhtä hyvää saamelaisuutta kuin muukin. Saamelaisuuden kirjoon sopii vaikka mikä. Siellä on hurja joukko ihan valtaapitäviäkin saamelaisia, jotka ovat oppineet aikuisena saamen. Jopa professoreita.

    Tiesitkö, että ihmisten niputtaminen väkisin tiettyyn malliin on ihmisoikeusrikkomus? Jokainen yksilö olisi käsiteltävä tapauskohtaisesti. Ei voi siis yleistää.

    Nämä Jaskan luettelemat asiat ovat enemmän tabuja kuin tosiasioita.

    Tässä on kyse väkisin rakennetuista asioista ja myyteistä ja tabuista, hyvin varjelluita salaisuuksia sen takia, että saamelaisuudesta on sosiaalista, taloudellista ja demografista hyötyä yksilöille.

    VastaaPoista
  22. Tiukkojen raja-aitojen pystyttäminen pilaa automaattisesti psykologisesti enemmän kuin antaa mahdollisuuksia. Se ei mahdollista kulttuurin moninaista elämistä ja saamelaisuuden kukoistamista. Elvyttäminen ei koskaan pilaa alkuperäiskansalaisuutta, mutta tiukkapipoisuus kyllä pilaa. Alkuperäiskansoilla on herkkä identiteetti. Kun ollaan tiukkoja ja esitetään kovia vaatimuksia alkuperäiskansalaisuudelle, rajojen sisäpuolellakin säikähtävät ja pistävät oman saamelaisuutensa kyseenalaiseksi. Ulkopuolella olevat eivät uskalla lähestyä kielen ja kulttuurin sisintä tai tekevät sen vaivoin, koska se on psykologisesti ja järjestelmän kannalta tehty lähes mahdottomaksi. Se on se syy, miksi saamelaisuus kuolee itsestään. Kun ei tehdä tarpeeksi töitä kielen- ja kulttuurinelvyttämiseksi. Vain se hoitaa ihmisiä ja suomalaistamisen vaurioita. Kaikilla saamelaisilla, myös statuksettomilla pitää olla oikeus nauttia saamelaisuudesta ja oppia saamea. Nyt se ei ole mahdollista, koska moneen asiaan, esim. päiväkoti, koulu, ym. täytyy täyttää tiettyjä kriteerejä monilla paikkakunnilla, jotta huolitaan päiväkotiin ja opetukseen. Toki jotkin paikkakunnat ovat avoimia ja mahdollistavat kaikkien sisäänpääsyn, mutta niitä ei ole kuin pari. Sellaiset seudut, jossa kielen tilanne on heikompi, saamelaisyhteisö pyrkii vetäytymään ja suojautumaan asettelemalla raja-aitoja saamelaisuuteen pääsyyn.

    Statuksen saavuttaminen merkitsee oman historian ja minuuden hyväksymisen saavuttamista ryhmätasolla, mikä on merkittävää. Ihminen saa sisällön elämäänsä, kun ei tarvitse sitä itselle tärkeää taustaa piilottaa vakan alle.

    VastaaPoista
  23. Teoreettiselta kannalta on tärkeä yllä esitetty huomio saamelaisista klaanikansana, eli kansasta joka koostuu useista klaaneista, joista osa on toisilleen vihamielisiä. Itse olen Outakoskella takavuosina törmännyt toiseen mielenkiintoiseen ilmiöön, matriarkaattiin, siis siihen että sukulaisuuksia punnittaessa äitilinjat on tärkeämpiä kuin isälinjat. Tiettyjen nuortenmiesten oli pidettävä yllä vihaa tiettyihin toisiin perheisiin ja heidän nuorukaisiinsa, vain koska se ja se oli sen ja sen äidin poikia. Alkuperäiset vihanpidon ja halveksunnan syyt olivat painuneet unohduksiin, mutta sukuviha ja kosto eli.
    Jos klaanimalli otetaan vakavasti, sen tajuaminen ja tunnustaminen voi olla avain nykyisen lukkiutuneen tilanteen avaamiseen. Jokaisen saamelaisryhmän -- niitä ei tarvitse nimittää klaaneiksi -- tulisi saada organisoitua sisäisesti, ja näiden erilaisten ryhmien ryhmien sisällä valitut edustajat muodostaisivat jatkossa saamelaiskäräjät. Erilaisia malleja löytyy runsaasti Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen järjestäytymisestä, joskin siellä on joukossa niin oikeudenmukaisia kuin hyvinkin syrjiviä käytäntöjä mm juuri siinä kenet kelpuutetaan heimon jäseneksi. Nykyinen pienoiseduskunnan mallinen saamelaiskäräjät vaalijärjestelmineen on aikoinaan tuntunut luonnolliselta järjestäytymismuodolta, mutta ehkäpä se onkin vain ilman riittävää harkintaa valittu kopio valtakunnallisesta parlamentista. Se ei ole ainoa mahdollinen.

    VastaaPoista
  24. Oppositiopolitiikkaan perustuva saamelaiskäräjämalli ei sovi alkuperäiskansalle, sillä sillä on hoidettavanaan alkuperäiskansan kannalta elintärkeitä tehtäviä. Oppositiopolitiikalla osa alkuperäiskansan asiasta jää hoitamatta, ja näin osa alkuperäiskansasta näivettyy ja kuihtuu olemattomiin.

    VastaaPoista