tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post5635854184709517383..comments2023-10-27T06:17:44.041+03:00Comments on Kollumeilta koilliseen: Eikö mikään riitä?Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-91451848994284979672022-02-05T15:32:00.428+02:002022-02-05T15:32:00.428+02:00...jatkoa:
Kysymys kuuluukin pitäisikö saamelaist......jatkoa:<br /><br />Kysymys kuuluukin pitäisikö saamelaisten jättäytyä yksin, eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Tämä vanha myytti kalvaa meitä edelleen ja pidämme sitä itse elossa tällaisilla epämääreisillä työryhmien kokoonpanoilla. Vain uusi lakiesitys rikkoisi tämän kerronnan katkaisten siivet saamelaisten sortamiselta. Viimeisimmän lakiesityksen valmistelu antoi saamelaiskäräjille tilaisuuden ryhtyä objektista subjektiksi ja kyse oli saamelaiskäräjien omasta tahdosta, joka on ensimmäisen kerran virallisesti otettu tarkasteluun. Työryhmän esitysten glorifioinnista päätellen oikeaan toimijuuteen nouseminen on siis ollut saamelaisten kannalta keskeistä. Se myös selittää pitkälti miksi työryhmän saamelaiskäräjiä edustavat ihmiset ovat omaksuneet piiloutumisen roolin.<br /><br />Sodassa piiloutuminen on yhtä kuin pakeneminen, jätetään pesä muiden selvitettäväksi. Siitähän on koko ajan kysymys, kun tarkastellaan lakiesitystä koskevia muutoksia: niitä ei eikä niiden vaikuttavuutta ole yksilön eikä yhteiskunnan kannalta tarkasteltu, vaikka kysymys on vanhojen valtasuhteiden korvaamisesta uusilla ja ennen kaikkea käräjiä suosivilla muutoksilla, joita voidaan pitää vallankumouksellisina. Muista ihmisisistä ei ole niin väliä.<br /><br />Yhteenvetona esitetystä saamelaiskäräjälaista voi todeta – viitaten mm. Merja Mattilan ja Lea Sopasen Yhtenäisen saamenkansan puolesta -ryhmän lausuntoon – että käytännössä, siis säädettynä, laki muuttaisi Suomen valtarakenteita pysyvästi. Saamelaiskäräjälaki sujautettaisiin perustuslain 121 § 4 momentin ensimmäisen lauseen alle: ”Kuntia laajemmasta itsehallinnosta on säädettävä lailla”. Saamelaiskäräjälaki olisi sumea ja sisältäisi periaatteita tehden saamelaiskäräjien vallasta dynaamista, jolloin sillä luotaisiin uusia sääntöjä tapauskohtaisesti. Käytössä olisivat tehokkaat työkalut; viranomaiset valtionhallintoa myöten olisi valjastettu käytännössä aina pitämään huolta saamelaisten eduista ja lakiin sisältyvä heikentämiskielto takaisi saavutetun aseman pysyvyyden.<br />Edelleen laajennettu neuvotteluvelvollisuus antaisi saamelaiskäräjille oikeuden neuvotella sitä tyydyttävän ratkaisun saamiseksi niin kauan kuin näköpiirissä olisi vähänkin sille myönteinen ratkaisu. Lisäksi esitetty ennakkoratkaisumenettely, käytännössä veto-oikeus, kaataisi haluttaessa esillä olevan hankkeen.<br />Jatkossa saamelaisten kotiseutualueella toimisi kaksi itsehallintoviranomaista, saamelaiskäräjät ja kunnat.<br /><br /><br />Jouni Kitti<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-65649576628414256612022-02-05T15:31:36.398+02:002022-02-05T15:31:36.398+02:00Näin saamelaiskansallispäivän kynnyksellä 6.2.2022...Näin saamelaiskansallispäivän kynnyksellä 6.2.2022 on syytä palata saamelaiskäräjälainen muuttamista koskevaan esitykseen. Otsikko voisi olla ”Tyyntä myrskyn edellä”<br /><br />Sen jälkeen kun esitys saamelaiskäräjälain muuttamisesta julkistettiin, alkoi ennen näkemätön julkinen keskustelu, erityisesti käräjälain muutoksen tarpeellisuudesta, sen toimivallasta, heikentämiskiellosta, tehtävistä ja käräjien valtuuksien laajentamisesta kaiken kattavaksi. Erikoista on, että kukaan työryhmän jäsenistä ei ole kommentoinut julkisesti esitettyjä väitteitä esimerkiksi inarinsaamelaisten syrjinnästä. Näyttää siltä, ettei monikaan heistä ole ymmärtänyt lakiesityksen soveltamiseen liittyviä ongelmia. Ne ei sillä katoa, että vaietaan, koska sellainen nostaa välittömästi kysymyksen miksi?<br /><br />Kokonaisuuden kannalta olisi ollut syytä aloittaa lakiesityksen muutoksen valmistelu laatimalla tilanne ja olosuhdeselvitys saamelaisten tämänhetkisestä tilanteesta. Nyt sen tehtävän ovat joutuneet ottamaan ne saamelaiset, joiden oikeuksia lakiesitys tulisi eniten vähentämään. Tämä puute huomioon ottaen lakiesitystä on arvioitava kaikkien saamelaisten kannalta, eikä pelkästään poro- ja kolttasaamelaisten koalition kannalta niin kuin nyt on käynyt. On siis syytä avata lakiesitystä ja yksilöitävä ne ongelmat, jotka liittyvät esitysten toimeenpanoon. Tästä syystä kritiikki saamelaiskäräjiä kohtaan on vahvistunut. Syytökset siitä, ettei vaikutusten kaikkia puolia kerrota ovat oireita tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Sellaiseen mediapopulismiin yritetään meidät tavalliset saamelaiset totuttaa.<br /><br />Pohjoissaamelaiset poliitikot ovat jatkuvasti levittäneet sellaista julkista viestiä, että inarinsaamelaisten kannattaisi siirtyä pohjoissaamelaisten puolelle, koska se helpottaisi saamelaiskäräjien aikeita päästä päättämään kaikkien saamelaisten maaoikeuksista, estämällä joiltain saamelaisstatuksen saaminen. Tällä politiikalla on aikaan saatu heimoristiriita, jolle ei ole loppua näkösälle. Ikävää tässä on se, että tällainen syrjiminen tapahtuu oikeusministeriön tukemana. Taustalla vaikuttaa Suur-Saami ajattelu, josta kukaan pohjois- ja kolttasaamelainen ei ole sanoutunut irti.<br /><br />Kiista on avannut minulle silmiäni ja katsella uudella tavalla sukuni historiaa. Nyt kun mietin sukuni vaiheita ja mietin, kuinka olen naureskellut inarinsaamelaisten kertomuksille porosaamelaisten tunkeutumisesta inarinsaamelaisten perinteisille laidunalueille, huomaan ymmärtäväni inarinsaamelaisten ahdinkoa paremmin. Tässä tilanteessa oman sukuni historian ymmärtäminen alkoi saada uuden merkityksen, kunnioitukseni inarinsaamelaisia kohtaan lisääntyi. Itse asiassa on anteeksipyynnön paikka.<br /><br />Saamelaiskäräjien omalaatuiset historian tulkinnat ovat erottamaton osa sen informaatiosodankäyntiin kuuluvaa strategiaa. Se näkyy käräjien nimissä annetuissa lausunnoissa, joissa käräjät tulkitsee saamelaista kansallista ja poliittista identiteettiä tavalla, jota minun mahdotonta hyväksyä. Saamelaiskäräjien eliitti on ollut mestari luomaan myyttejä: ”Olemme Suomen ainoa alkuperäiskansa ja olemme kestävän talouden mestareita.” Kumpikaan näistä väitteistä ei pidä paikkaansa siksi, että maininta saamelaisista Suomen ainoana alkuperäiskansana on tehty pelkästään kielen perusteella, ei polveutumisen perusteella, nämä määritelmät eivät ratkaise maanomistuksen kestävän talouden sisältöä miltään osin. Ennen kuin jatketaan säädösten valmistelua, on valtiovallan tehtävänä laatia selvitys maaoikeuksien sisällöstä niin pian kuin välttämätöntä.<br /><br />jatkuu...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-65871232452551557772022-01-28T08:25:23.219+02:002022-01-28T08:25:23.219+02:00Todellakaan mikään ei riitä. Mistä muuten löytyy s...Todellakaan mikään ei riitä. Mistä muuten löytyy se Suomea pakottava sopimus, laki ja niiden tulkinta, että alkuperäiskansan "tosiasiallinen yhdenvertaisuus" maan valtaväestön kanssa tarkoittaa samojen oikeuksien ja etujen lisäksi vielä extraa päälle? Ja missä meneekään noiden yhdenvertaisten oikeuksien ylitse menevien erityisten oikeuksien määrän katto?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-65075161676727965492022-01-24T17:19:17.312+02:002022-01-24T17:19:17.312+02:00Kun Jouni tuossa mainitsee USA:n alkuperäiskansa m...Kun Jouni tuossa mainitsee USA:n alkuperäiskansa menettelyistä ja sisäoppilaitoksista sekä mallin tuomisesta Suomeenkin, onkohan Suomen mediassa ollut tuosta Kanadan tapauksesta nyt mitään. Oliko se aiempi uutinen sitä kuuluisaa wokea liittyen näihin totuuskomissioihin?<br /><br />https://thefederalist.com/2022/01/19/not-one-corpse-has-been-found-in-the-mass-grave-of-indigenous-children-in-canada/Anonymousnoreply@blogger.com