tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post7678362496752367316..comments2023-10-27T06:17:44.041+03:00Comments on Kollumeilta koilliseen: Läpimätää vehkeilyäVeikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.comBlogger38125tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-47882818861015366672017-01-17T00:13:09.907+02:002017-01-17T00:13:09.907+02:00VETOOMUS
Kansanedustaja, sinä joka päätät Eduskun...VETOOMUS<br /><br />Kansanedustaja, sinä joka päätät Eduskunnassa. Pohjoismainen saamelaissopimus on tehty kuulematta saamelaista ja lappalaista alkuperäiskansaa, saamelaiskäräjien rivijäseniä, alueen asukkaita ja ylipäätänsä juuri ketään. Jos puollat sopimusta olet mukana toteuttamassa julkisen keskustelun ja demokraattisen järjestelmän ulottumattomissa valmisteltua oikeusnormihanketta, ja allekirjoitat samalla eduskunnan köyhyystodistuksen. Älä anna jyrätä kansanvaltaa.<br /><br />AnonymousAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-66493800556612593282017-01-05T18:27:22.221+02:002017-01-05T18:27:22.221+02:00Läväyttivät seinät ja katon taivaan tuuliin. Mitä ...Läväyttivät seinät ja katon taivaan tuuliin. Mitä tahansa saamelaiset eli saamelaiskäräjät keksii, on toteutettava. Näistä saa jatkuvan priviolegioautomaatin ja rahastuskeinon, koska kyllähän saamelaiskäräjät tarvitsee rahaa kaikkien toivettensa toteuttamiseksi.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-83496543721290056772017-01-05T18:23:56.324+02:002017-01-05T18:23:56.324+02:00"Juhlistaaksemme saamelaisen yhteistyön 100-v..."Juhlistaaksemme saamelaisen yhteistyön 100-vuotisjubileumia yhdessä Suomi100-juhlan kanssa, julkistamme 100 faktaa saamelaisista", kertoo toistaiseksi vähän hämäräksi jäävä taho twitterissä. Teoksen (?) koko nimi on suomeksi "100 vuotta saamelaista yhteistyötä - 100 faktaa saamelaisista". Itse faktapläjäystä ei ole vielä näkynyt, mutta hyvää kannattaa odottaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet muuten tyytyi 99 kysymykseen ja vastaukseen ILO-sopimuksesta ja sai niihinkin mahtumaan virheitä ja epätäsmällisyyksiä. Jokohan tulisi todellakin faktaa, niinkuin ennakkomainoksessa luvataan, vai onko kyse jonkin sylttytehtan tuotoksesta? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-26433455816493135352017-01-04T14:44:30.085+02:002017-01-04T14:44:30.085+02:00...jatkoa:
Aatteet ihmisten ja kansojen solidaari......jatkoa:<br /><br />Aatteet ihmisten ja kansojen solidaarisuudesta ja rauhanomaisesta yhteiselosta ovat jo tunnettuja kautta maailman, mutta niiden omaksumisessa on vielä pahoja aukkoja. Milloin uskonto, kiihkokansallisuus tai kamppailu raaka-aineista ja alueellisesta herruudesta rakentavat raja-aitoja, konflikteja ja väkivaltaa. Myös pohjoisimmassa Lapissa on vielä opittavaa ja parantamisen varaa. Ajatukset oman rodun tai etnisen ryhmän ylivertaisuudesta ja niillä perusteltu muita parempien oikeuksien tavoittelu ei ole vierasta. <br /><br />Ei kannata odottaa että saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta tulisi yhtäkkiä idyllinen, toivoisi kuitenkin että ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oman verensä tai oman oppinsa paremmuudesta ja ehdottomasta oikeudestaan johtaa muita, rohkenisivat kuunnella muitakin ja antaa näille mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille. Mutta ehkä on niin, että heiltä ei puutu ainoastaan kyky johtaa saamelaiset kohti parempaa, vaan myös kyky ja halu ratkaista Ylä-Lappia raastava konflikti. Jatkuva konflikti syö alueen muitten ihmisten elämäniloa, mutta konfliktia lietsoville saamelaisjohtajien asemalle konfliktin jatkuminen on elinehto. He elävät konfliktista kuin vampyyri muitten ihmisten verestä.<br /><br />Saamelaisnationalismi on esimerkki tehostuneesta pikkuporvarillisesta nationalismista, joka on hylännyt ne tavoitteet jotka aluksi antoivat sille edistyksellisen luonteen ja olemassaolon oikeutuksen: saamen kielen ja kulttuurin puolesta taistelemisen. Ylä-Lapin 3500 saamelaisesta puhuu saamenkieltä äidinkielenään enää 15‒20 % ja koko Suomen saamelaisväestöstä alle 10 %. Tilannetta kuvaa muualle Suomeen muuttaneiden ilmiselvä halu kouluttaa lapsensa mieluummin suomeksi kuin saameksi, koska tämä valinta tarjoaa laajemman mahdollisuuden uran luomiseksi.<br /><br />Ilmeisesti saamelaiskäräjien politiikan ja sen kannatuksen takana on voimakkaan sosiaalisen mullistuksen tuottama pelko ja turvattomuus. Se liittyy rakennemuutoksen seurauksena tapahtuneeseen dramaattiseen yhteisön romahdukseen. Mitä voimakkaammin todellinen perinteinen sukuyhteisö muuttuu, sitä enemmän puhutaan siitä miten keskeinen ja vahva saamelainen instituutio se on. Olipa tapojen hämmästyttävän muutoksen takana mikä tahansa, se on kuitenkin luonut eksyneen saamelaisen sukupolven, joka nälkäisenä etsii uusia totuuksia vanhojen kumoutuessa. Massiivinen väestön liikkuvuus luonnollisesti voimistaa tätä eksyneisyyden tunnetta. Valtaosa Suomen 10 000 saamelaisesta asuu saamelaisalueen ulkopuolella eri puolilla Suomea.<br /><br />Lappalaisten oikeuksien turvaamiseksi on luovuttava pakkokeinoin yritettävästä heidän esivanhemmiltaan perimiensä lapinkylien maiden ja vesien kollektivisoinnista. On toteutettava sellaista lappalaispolitiikkaa, mikä suo elinmahdollisuuden lappalaiselle kanta-asukkaille luonnollisen kehityksen kautta ilman, että ihmisiltä otetaan pois heidän lailliset oikeutensa. Jos halutaan taloudellista yhteistoimintaa, sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Mikäli taustaltaan ja kulttuuriltaan erilaisille saamelais- ja lappalaisyhteisöille järjestettäisiin joskus tulevaisuudessa omat itsehallintoalueensa, niin tuskin muiden puolesta olisi estettä sille, että pohjoissaamelaiset voisivat hallita maitaan kollektiivisesti, jos kerran tämä on se mitä halutaan. Perusedellytyksenä on kuitenkin, että kukin hallinnoi omaansa. Neuvottelupohjalta on luotavissa tälle ratkaisuja, kunhan poliittista tahtoa löytyy. Valtiolla on tässä keskeinen rooli. Toivon mukaan asiaan viimeinkin tartutaan sillä vakavuudella, että ihmiset voisivat luottaa oikeusvaltioon.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-84051909408097743842017-01-04T14:44:04.296+02:002017-01-04T14:44:04.296+02:00Nyt kun Ylä-Lapin maaoikeuskiistaa on käyty jo yli...Nyt kun Ylä-Lapin maaoikeuskiistaa on käyty jo yli 40 vuotta, on korkea aika pysähtyä hiukan pohtimaan, miksi saamelaisaktivistit ovat epäonnistuneet. Eikö sopimisen tie olisi sittenkin tuonut parempia tuloksia, ja ennen kaikkea rauhan maahan?<br /><br />Tilanne muistuttaa eräiltä piirteiltään Israelin ja Palestiinan välistä kiistaa, mutta toki ilman väkivaltaa. Kiistan ydin on kenelle historiallisten lapinkylien oikeudet kuuluvat. Kuuluvatko ne saamelaisrekisteristä syrjäytetyille lapinkylien asukkaiden jälkeläisille vai Norjasta ja Ruotsista vuoden 1853 jälkeen muuttaneiden saamelaisten jälkeläisille?<br /><br />Suursaamelaisuuden asiaan uskoville saamelaisjohtajille näyttää olevan tärkeintä heidän kiihkokansallinen uskonsa. Kehotan näitä politiikkoja riisumaan yltään tällaiset saamelaiselle yhteiskunnalle vieraat ideologiat ja palaamaan niihin arvoihin, mitkä läpi aikojen ovat olleet elämämme perusta. Niihin turvautuen lappalaiset ja saamelaiset ovat kestäneet vaikeimpinakin hetkinä ja aikoina, yksilöinä, perheinä, yhteisöinä ja kansana.<br /><br />Tosiasiassa saamelaisalueella ei kuitenkaan ole sellaisia kysymyksiä, joita ei voitaisi ratkaista osapuolten välisillä sopimuksilla. Lappalaiset eivät koe tarvetta syrjiä saamelaisia ja todistaa että vain lappalaisilla on hallussaan ainoa oikea aate ja tulevaisuuden avaimet. Lappalaiset kunnioittavat minkä tahansa kulttuurin, idän ja lännen, pohjoisen ja etelän tapoja ja käsityksiä, vaikka ne tuntuisivatkin vierailta ja oudoilta. Vastaavasti he odottavat että kaikki väestöryhmät ja ihmiset kunnioittaisivat toisiaan jakaen ne keskeiset arvot joihin ihmisoikeudet perustuvat: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Lappalaiset eivät tarjoa rauhan kättä vain ystävilleen, vaan myös ihmisille jotka eivät rakasta heitä ‒ kaikille on tilaa harvaan asutussa saamenmaassa.<br /><br />Jyrkillä vaatimuksillaan maanomistuksen ja hallinnan siirtämisestä itselleen saamelaiskäräjät osoittaa enemmän heikkoutta kuin vahvuutta sekä tilannetajun puutetta. Se on hylännyt eri saamenkieliä puhuvat saamelaiset ja jättänyt heidät heitteille. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon avuttomuudesta kertoo jotakin se, että se ei ole ainoastaan kääntänyt selkänsä inarinsaamelaisten tarpeita kohtaan vaan peräti kääntänyt rintamasuuntansa inarinsaamelaisia ja statuksettomia saamelaisia päin. Käräjien johdolle hyvä inarinsaamelainen on vain sellainen joka kääntää sille selkänsä. Ei hylkäämisen eleenä, vaan kumartuakseen ottamaan vastaan kehuja yhteistyökykyisyydestään.<br /><br />Kaikkien vastuullisten ihmisten on puolustettava rauhanomaista rinnakkaiseloa kaikkien alueella asuvien kanssa. Planeettamme on yksi, mutta ainakin näillä leveysasteilla se on melko tilava ja siihen mahtuvat erilaisissa yhteisöissä ja jopa niiden ulkopuolella elävät. Täälläpäin ei ole tapana rikkoa ovia vieraassa talossa vain sen vuoksi että naapuri uskoo toisin, ajattelee toisin, keskustelee toisin, elää toisella tavalla, on erivärinen tai on tullut muualta. Meidän ei tule pelkästään huolehtia vihapuheen lopettamisesta, vaan sellaisen moraali-ilmapiirin luomisesta, joka on välttämätön rauhanomaiselle rinnakkaiselolle.<br /><br />On taisteltava ahtaan kansallisen kiihkoilun kaikkia ilmenemismuotoja vastaan. Aika on auttamattomasti mennyt sellaisen kiihkoilun ohi, sen jäljet on nähty, ja ne ovat kauhistuttavat. Tämän päivän Suomi yhtälailla kuin tämän päivän Saamenmaa ovat monikieliset ja monikulttuuriset. Ylä-Lapissa kenenkään ihmisryhmän kulttuuri ei voi kasvaa eristyneisyydessä, keinotekoisten poliittisten raja-aitojen sulkemana, epäoikeudenmukaisten hyökkäysten kohdistuessa muitten ihmisryhmien kulttuuriin ja elämään. Siksi on välttämätöntä muuttaa ilmapiiriä, polkea keskinäinen epäluottamus takaisin siihen haisevaan suohon mistä se on ruman päänsä nostanut ja keskuuteemme ryöminyt. <br /><br />jatkuu...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-85836995109546908932017-01-03T20:06:51.091+02:002017-01-03T20:06:51.091+02:00Kaksi keskeistä käsitettä, joiden sisältöä ei hal...Kaksi keskeistä käsitettä, joiden sisältöä ei haluta avata:<br />1. kollektiivinen oikeus<br />2. omistaminen.<br />Ensimmäisen kohdalla kiemurrellaan kuin mato koukussa ja viime sijassa viitataan kansainvälisissä sopimuksissa käytettyyn terminologiaan. Saamelaislaissa ei maailmoja syleilevää käsitettä pidä käyttää, koska on kyse jo perustavanlaatuinen yksilöiden oikeuksiin puuttuvista asioista.<br />Siitä pitää saada konkreettinen selitys, mitä se kattaa ja mitä ei.<br /><br />Omistaminen on tullut saamelaiskäräjien ja heidä myötäilevien tutkijoiden mielikäsite. Puhutaan musiikin, vaatetuksen, ja saamen kielten omistamisesta (K. Näkkäläjärvi kirjoitti, että saamelaiskieltä ei saa elvyttää ilman saamelaiskäräjien lupaa, koska se omistaa kielen. Kyse oli metsäsaamelaisten hankkeesta elvyttää keminsaame. Eri lähteistä voi poimia kaikenlaisia omistamisen kohteista. <br />On ehdottomasti vaadittava kaiken omistamiseen liittyvän konkreettisia perusteita. <br /> anita pesonenhttps://www.blogger.com/profile/08930554707790784993noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-22275105810176923832016-12-29T19:14:32.856+02:002016-12-29T19:14:32.856+02:00Kirjoitin vuonna 1994 ilmestyneeseen kirjaan ”Johd...Kirjoitin vuonna 1994 ilmestyneeseen kirjaan ”Johdatus saamentutkimukseen” artikkelin ”Pohjoinen ekologia ja ympäristön muutokset”. Muun muassa toimittaja Tapani Ranta esitteli kirjan Lapin Kansassa 4.11.1994. Kirjoituksessani totesin mm. näin:<br /><br />”Aikaisemmin luonnonsuojelijoiden ja poromiesten ajatukset kulkivat usein samaan suuntaan. Suojelualueet on perustettu harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien viimeisiksi turvapaikoiksi tai kansallisesti arvokkaiden maisemakokonaisuuksien säilyttämiseksi jälkipolville. Luonnossa ja luonnosta ikänsä eläneet poromiehet ymmärsivät tämän. Nyt kun suojelualueiden ulkopuoliset maat on kaluttu, poromiesten keskuudesta on alkanut kuulua voimistuvia vaatimuksia saada luonnonsuojelualueet tehokkaampaan käyttöön. Tällaiset uutiset eivät lupaa hyvää, jos ajattelemme niitä suunnitelmia, joiden mukaan Tunturi-Lapissa olevien suojelualueiden hallinta tulisi antaa saamelaisille.”<br /><br />Tällainen oli tilanne jo yli 20 vuotta sitten.<br /><br />Antero Järvinen<br /><br />Antero Järvinenhttps://www.blogger.com/profile/06931678456491653519noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-56462751466707845712016-12-29T16:12:27.632+02:002016-12-29T16:12:27.632+02:00...jatkoa:
Oma näkökulmani saamelaiskysymykseen o......jatkoa:<br /><br />Oma näkökulmani saamelaiskysymykseen on luonnonsuojelullinen. Nykyiset, jo toistakymmentä vuotta Suomessa valtaa pitäneet saamelaisjohtajat ovat osoittaneet täydellistä vastuuttomuutta suhteessa luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Heidän ajattelussaan on sijaa vain oikeuksille. Pidän luonnonsuojelun kannalta huonona ratkaisuna saamelaisalueen ns. valtionmaiden siirtämistä saamelaisten tai minkään muunkaan kansalaisryhmän yhteisomistukseen tai määräysvaltaan. Saamelaisten ja suomalaisten hallitsemat yhteismetsät eri puolilla Pohjois-Suomea osoittavat vakuuttavasti, että yhteisomistus on luonnonvarojen vastuullisen käytön tai ympäristöarvoista huolehtimisen kannalta kaikista huonoin vaihtoehto. Siitä on myös huonoja kokemuksia entisen Neuvostoliiton alueen alkuperäiskansojen keskuudessa. Olen käynyt siellä paikanpäällä toteamassa tämän surkeuden.<br /> <br />Saamelaistulkinnan mukaan YK:n ihmisoikeussopimuksen 27. artiklan perusteella mikä tahansa poronhoitoa saamelaisalueella merkittävästi haittaava valtaväestön toimenpide voi olla saamelaisporomiehen ihmisoikeuksia loukkaava. Jos kestävän käytön edellyttämä suurimpien sallittujen poromäärien alentaminen loukkaa saamelaisporomiesten ihmisoikeuksia, niin miksi sitten ei esimerkiksi jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuva patikoiminen, ahman rauhoittaminen tai luonnonsuojelualueen perustaminen? Kulttuuri-itsehallinnon laajentaminen elinkeinoja koskevaksi antaa saamelaiskäräjille mahdollisuuden ryhtyä uudelleen käräjöimään Metsähallitusta vastaan. <br /><br />En yritä unohtaa sitä kiistatonta tosiasiaa, että saamelaisalueen ns. valtionmaita vielä toistaiseksi hallinnoivan Metsähallituksen syntilista on luonnonsuojelun kannalta arvioituna pitkä ja raskas. Mutta yhtä kaikki Metsähallitus on, enimmäkseen tosin pakon edessä, kyennyt muuttamaan toimintatapojaan tai ainakin osaa niistä. Toisaalta esimerkiksi tonttien myyminen saamelaisalueella muistuttaa siitä piittaamattomasta isäntähengestä, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli leimallista koko talon toiminnalle. <br /><br />Luonnonystävän kannalta on kuitenkin tärkeintä, että Metsähallituksen isännöimille maille on yhteisin päätöksin voitu perustaa edustava, n. 60 % saamelaisalueen pinta-alasta kattava luonnonsuojelualueverkko. Sen tulevaisuus on saamelaispoliitikkojen pyrkimysten vuoksi vakavasti uhattuna.<br /> <br />Jouni Kitti<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-41093789091992330342016-12-29T16:11:46.231+02:002016-12-29T16:11:46.231+02:00Veikon viimeisin blogikirjoitus pohjoismaisesta sa...Veikon viimeisin blogikirjoitus pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on poikinut mielenkiintoisia kommentteja. Niissä on kuitenkin kommentoijilta jäänyt tuomatta esiin se, että viime vuosina harjoitetun saamelaispolitiikan kulmakivenä on elokuussa 1995 voimaan astunut perustuslain säännös, jonka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana "on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan". <br /><br />Sen sijaan että saamelaiskäräjät olisi keskittynyt saamenkielen ja saamelaiskulttuurin aseman parantamiseen, saamelaisjohto on tulkinnut eduskunnan tarkoittaneen Ylä-Lapin maanomistuksen ja elinkeino-olojen radikaalia muuttamista. Esimerkiksi porotaloudesta puhuttaessa saamelaiset ovat systemaattisesti vastustaneet valtiovallan yrityksiä ratkoa alalla esiintyviä ongelmia kokonaisvaltaisesti ja elinkeinonharjoittajien tasa-arvoa kunnioittaen. Koska porotalouden tämänhetkiset ongelmat koskevat yhtäläisesti sekä saamelaisia että suomalaisia poromiehiä, vaatimukset saamelaisten poromiesten erityiskohtelusta liittyvät johtavien saamelaispoliitikkojen pyrkimyksiin jakaa Ylä-Lapin asukkaat pysyvästi kahden kerroksen väkeen. <br />Valtiovallan kannalta on odotettavissa kiusallisia tilanteita, kun pyrkimys kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja toisaalta vastaavan tasoisilla säädöksillä ja sitoumuksilla perusteltu saamelainen edunvalvontapolitiikka törmäävät vastakkain. Asiansa osaavat juristit ovat eduskunnan myötävaikutuksella kehittäneet saamelaisjohdolle aseen, joka vastuuttomasti käytettynä näyttää johtavan mielivaltaan ja loputtomaan käräjöintiin. Monikohan kansanedustaja osasi äänestysnappia painaessaan kuvitella, mitä kaikkea saamenkielen ja saamelaiskulttuurin edistämisen nimissä tehdyt päätökset todellisuudessa tarkoittavat? Jokohan tämä tieto on tavoittanut Lapin kansanedustajia, joille koko saamelaissopimuksen valmistelu näyttää tulleen yllätyksenä? Ainakin kaksi kansanedusjaa näyttää heränneen ja he ovat Mikko Kärnä ja Eeva-Maria Maijala, joka itsekin on kirjoittanut kirjan "Kemin Lappi elää". <br /> <br />Valtakunnan päättäjien varmaankin hyvää tarkoittavat ratkaisut ovat synnyttäneet tilanteen, jossa samoja elinkeinoja harjoittaneet ja osittain saamelaisia kauemmin alueillaan asuneet "lappalaiset" taistelevat katkerasti oikeuksistaan. Kielestä, kulttuurista ja alkuperäiskansan statuksesta on kysymys vain välillisesti: todellisuudessa saamelaisten ja lappalaisten taistelussa on ennen muuta kyse saamelaisalueen ns. valtionmaiden omistuksesta/hallinnasta ja oikeudesta harjoittaa ns. saamelaiselinkeinoja. <br />Vaikuttaa selvältä, että oikeus saamelaiskulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen harjoittaminen voi siirtyä etnisille saamelaisille vain poliittisella päätöksellä. On syytä toivoa että pohjoismainen saamelaissopimus olisi riittävän selkokielinen, jotta kansanedustajat tällä kertaa ymmärtäisivät päätöksen todellisen sisällön ja seuraukset.<br /><br />jatkuu... <br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-78954466013105951712016-12-29T00:11:27.903+02:002016-12-29T00:11:27.903+02:00Eipä ole vielä pohjoismaista saamelaissopimusta ju...Eipä ole vielä pohjoismaista saamelaissopimusta julkistettu. On ainoastaan kerrottu, että sopimustekstistä on päästy kaikkien osapuolten hyvksymään ratkaisuun. Kuten Kärnän blogista ilmenee, ainakin Suomen kansanedustajilla on ollut mahdollisuus tutustua sovittuun tekstiin. Suomen saamelaiskäräjien kaikki rivijäsenet eivät ole nähneet tekstiä tähän päivään mennessä. Ruotsin saamelaiskäräjien hallitukselle (siis vasta hallitukselle!) ja valtakunnallisten saamelaisjärjestöjen edustajille järjestetään 19.1.2016 Ruotsin Kiirunassa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta tiedotustilaisuus. Oikeuskansleri halojatahalloota!Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu on tapahtunut vähintään yhtä tiukalla salailulla kuin Molotov-Ribbentrop sopimuksen solmiminen aikoinaan. Millähän perusteluilla, millähän oikeudella, mitä intressejä varjellen, mitä ohjeistusta noudattaen ja mitä rikkoen? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-17787601901198250182016-12-28T22:32:53.005+02:002016-12-28T22:32:53.005+02:00Minä ennustan...
1. Asiaa julkistettaessa ja ajet...Minä ennustan...<br /><br />1. Asiaa julkistettaessa ja ajettaessa todetaan, että tämä ei vaikuta mihinkään eikä keneenkään.<br /><br />2. Ratifioinnin jälkeen löytyy iso nippu lakeja, joita täytyy pikaisesti muuttaa, jotta ne täyttäisivät tehdyn ja ratifioidun sopimuksen ehdot.<br /><br />3. Sopimuksen valvojat ja YK lähettävät huolestuneita viestejä ja painostavat eduskuntaa. Saamelaiskäräjät argumentoivat julkisuudessa voimakkaasti.<br /><br />4. Muutoksia lainsäädäntöön tehdään jonkin verran - ihan kaikkia älyttömyyksiä ei tehdä, mutta suurin osa tehdään, kun rkp ja vihreät ovat seuraavan kerran hallituksessa.<br /><br />5. Lappi muuttuu julkisesta tuesta entistä enemmän riippuvaiseksi ja köyhtyy entisestään muuhun maahan verrattuna. Kaikkien väestönosien poismuutto alueelta kiihtyy, myös saamelaisten. Lupaavalta tuntunut matkailuelinkeinokin taantuu saamelaisalueella.<br /><br />6. Keskustelu siitä, että lakeja valmisteltaessa ja sopimuksia tehtäessä ei riittävästi selvitetä muutosten vaikutuksia jatkuu. Samoin salailua paheksutaan yleisesti.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-66440078866519294552016-12-28T17:39:47.702+02:002016-12-28T17:39:47.702+02:00Mikko Kärnä käsittelee saamelaissopimusasiaa blogi...Mikko Kärnä käsittelee saamelaissopimusasiaa blogissaan. Ja hänen näkemyksiinsä voi hyvin yhtyä.<br /><br />http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228507-pohjoismaisesta-saamelaissopimuksestaVeikko Väänänenhttps://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-63603278886429897192016-12-28T17:03:22.705+02:002016-12-28T17:03:22.705+02:00Anonyymi kommentoija avasi jo hiukan sopimukseen l...Anonyymi kommentoija avasi jo hiukan sopimukseen liittyvää salaisuuden verhoa, joka koskee saamelaisten historian huomioon ottamista sopimuksen valmistelussa. Sopimusteksti osoittaa selkeästi, että suomalaisille poliittisille päättäjille saamelaisalue ja sen historia ovat jääneet varsin vieraaksi. Samoin päätöksentekijöiden tiedot nykytilasta ovat jääneet hatariksi: oikeusministeriön tilaamat selvitykset vuosilta 2006 ja 2008 ovat jääneet kokonaan huomionottamatta. Yleistä tietämystä hämmentää ja sotkee nyt julkitullut uusin ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Herää kysymys nouseeko tästä sopimuksesta uusi saamenmaa? Väitän, että ei, koska ei katkaise vuosikymmeniä jatkunutta konfliktia. Sellainen vain pitkittää alueelle tehtäviä investointeja.<br /><br />Alueella on kuitenkin valtavia mahdollisuuksia. Köyhyydestä ja korruptiosta huolimatta alueen pelkkä koko ja asema Pohjoiskalotin sydämessä yhdessä hyvin koulutetun väestön kanssa pakottavat sitä kehittymään eteenpäin. Kaikesta huolimatta kiista alueen omistuksesta ei ole toistaiseksi lannistanut väestöä. Alueen dilemma on samanlainen kuin laman suossa rämpivän Suomen: talous on saatava toimimaan ja työttömien on päästävä yksityissektorille töihin. <br /><br />Kuten jo aikaisemmin sanoin suurimman ongelman alueen kehittymiselle muodostaa ratkaisematon maanomistuskysymys. Miten saamelaiseksi tunnustettu osapuoli voi noin julkeasti vetoamalla kollektiivisiin oikeuksiin vaatia alueella asuvien lappalaisten ja saamelaisten lailliset oikeudet itselleen, ilman asiakirjanäyttöä kaiken lisäksi? Eikö oikeusvaltion tulisi asettaa tällaiselle toiminnalle reunaehdot? Meillä Suomessa on uskottu tähän tällaisen konfliktin olevan mahdoton. Huomattavan osan suomalaisen eliitin ajattelua on värittänyt epämääräinen usko rauhan ikuisuuteen. Saamelaisten historia on pohjoismaissa käsitelty varsin perinpohjaisesti. Mutta sokea usko kollektiivisista oikeuksista on syrjäyttänyt kaiken muun.<br /><br />Niinpä saamelaisalueen tulevaisuus jää edelleen hämärän peittoon, sitä ei ratkaise nyt julkitullut pohjoismainen saamelaissopimus. Konfliktin varjossa elävät ihmiset joutuvat arvailemaan sitä tuleeko tästä kiistasta jäätynyt konflikti vai kykenevätkö poliittiset johtajat saamaan aikaa sovinnon.<br /><br />Siksi on hyvä tässäkin yhteydessä kerrata eräitä kiistaan liittyviä taustoja. Saamelaisen kansallisen identiteetin rakentamisprosessi alkoi 1800-luvulla yliopistoissa ja oppineiden keskuudessa kansatieteellisinä ja kielentutkimuksena, kunnes oman saamelaisen identiteetin herättäminen siirtyi kirjallisuuteen ja kansallisten herättäjien toimintaan. Nämä käyttivät taas lappalaisten menneisyyden tutkimusta hyväkseen määritelläkseen saamen kansan perusteet. Näin syrjäytettiin termi "lappalainen" ja tilalle otettiin termi "saamelainen".<br /><br />Niinpä menneisyyden tutkimus oli voimakas ase oman saamelaisen kansallisen identiteetin rakentamisessa. Rakennettaessa identiteettiä alistetulle saamelaiselle kansallisuudelle haettiin esimerkkejä historiasta ja saamenkansan kunniakkaasta menneisyydestä. Kuten olemme nähneet, näiden ei tarvinnut vastata todellisuutta tai perustua edes todellisiin tapahtumiin. Kuten viimeisin saamelaissopimusluonnos osoittaa innostavat mutta epähistorialliset myytit ovat olleet vahvoja motivaattoreita saamelaisnationalismin ylläpitämisessä. Esimerkkinä voisi mainita pohjoissaamelaisten suhde inarinsaamelaisiin tai kolttien suhde inarinsaamelaisiin.<br />Nykyistä kiistaa voisi tulkita myös osana nykyistä aatteellista kiistaa saamelaisutopiasta, sen aatteellista romahtamista. Kysymys on saamelaisideologiasta ja sen henkisen rakenteen hitaasta hajoamisesta. Prosessi voidaan nähdä osana pitempää kehityslinjaa, joka on alkanut jo 1990-luvulla. Paljon tästä kertoo, että suurin osa Suomen 10 000 saamelaisesta asuu tällä hetkellä alueen ulkopuolella.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-60535694903569479952016-12-27T20:07:23.372+02:002016-12-27T20:07:23.372+02:00Tuota se vielä perustuslakivaliokunta jeesustelee!...Tuota se vielä perustuslakivaliokunta jeesustelee!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-24149404875830621822016-12-27T19:43:07.945+02:002016-12-27T19:43:07.945+02:00"Saamelaiset ovat valtioissa pitkäaikaisen ma..."Saamelaiset ovat valtioissa pitkäaikaisen maa- ja vesialueiden perinteisen käytön kautta luoneet kollektiivisen tai yksilöllisen omistus- tai käyttöoikeuden saamelaisalueilla.”<br />Eikä se ole niin, että vain Norjassa pitkäaikainen maa- ja vesialueiden perinteinen pitkäaikainen käyttö on luonut rekisteröitävissä olevan oikeuden. Sekin on käyttöoikeus, ei omistusoikeus. Se ei liioin ole kollektiivinen siinä mielessä että se koskee keitä tahansa saamelaisia tai keitä tahansa jotka edustavat samaa väestöryhmää kuin käyttöön osallistuneet,mutta voi kylläkin koskea useampaa kuin yhtä henkilöä, jos nämä ovat osallistuneet konkreettisesti käyttöön. Voidaanko pelkästään kansainvälisellä sopimuksella tuoda Suomeen tai luoda täällä kiinteistöllisiin saantoihin tai rasitteisiin liittyviä uusia käytäntöjä. Jos ne luodaan ratifointivaiheessa kansallisella lailla, eikö silloin säädetä perustuslain suojaamasta omistusoikeudesta ja maan pakkolunastamisesta muuhun kuin yleiseen käyttöön? Jos jokin uusi käyttöoikeus koskee vain saamelaisia, ono silloin kyseessä yleinen käyttö? Tuskinpa on. Pitäisikö siis perustuslakiin tehdä pieni viilaus: "Omaisuuden pakkolunastamisesta yleiseen ja saamelaiseen käyttöön säädetään lailla"?<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-18482802276605665242016-12-27T09:32:15.936+02:002016-12-27T09:32:15.936+02:00”Valtiot edistävät saamelaiskäräjien itsenäistä ed...”Valtiot edistävät saamelaiskäräjien itsenäistä edustusta kansainvälisissä organisaatioissa ja kokouksissa, joissa käsitellään asioita, joilla on erityistä merkitystä saamelaisille.”<br />”Valtiot osallistavat aktiivisesti saamelaiskäräjiä kansainvälisissä yhteyksissä, käsiteltäessä asioita, joilla on erityistä merkitystä saamelaisille.”<br />”Alueet, joita saamelaiset ovat perinteisesti käyttäneet, ovat perustana sille, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä. Saamelaiset ovat valtioissa pitkäaikaisen maa- ja vesialueiden perinteisen käytön kautta luoneet kollektiivisen tai yksilöllisen omistus- tai käyttöoikeuden saamelaisalueilla.”<br />”Valtiot ryhtyvät toimenpiteisiin turvatakseen saamelaisten oikeuden niihin luonnonvaroihin, joita he ovat perinteisesti käyttäneet saamelaisalueilla ja mahdollisuudet käyttää näitä luonnonvaroja. Valtiot varmistavat, että kansallisessa lainsäädännössä on asianmukaiset menettelytavat, joilla voidaan sitovasti vahvistaa saamelaisten oikeudet maahan ja veteen. Tällaisten oikeuksien olemassaolon arvioinnissa huomioidaan, ettei saamelaisten maan tai vesien käytöstä useinkaan jää pysyviä jälkiä luontoon.”<br />”Valtiot huolehtivat siitä, että oikeudenomistajat ja kaikki muut maiden ja vesien käyttäjät osoittavat keskinäistä kunnioitusta toistensa intressejä kohtaan ottamalla huomioon mikä merkitys saamelaisten vesien ja maiden käytöllä on saamen kielelle, saamelaiselle kulttuurille ja saamelaisten yhteiskuntaelämälle. Harkitessaan saamelaisalueiden luonnonvaroihin kajoamista tai niiden käytön muuttamista koskevaa päätöksentekoa tai luvan myöntämistä tällaiselle kajoamiselle tai käytölle, valtiot kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että kajoaminen tai muuttunut käyttö ei aiheuta ilmeistä haittaa saamen kielelle, saamelaiselle kulttuurille tai saamelaisten yhteiskuntaelämälle. Kun kajoamisen tai muutoksen sallittavuutta koskevan asian ratkaisemista harkitaan, valtiot huolehtivat tässä tarkoituksessa siitä, että eri toimenpiteiden kokonaisvaikutus saamelaiseen kulttuuriin, saamen kieleen ja saamelaisten yhteiskuntaelämään alueella huomioidaan.” <br />”Kajottaessa saamelaisten omistus- tai käyttöoikeuteen myönnetään korvaus kansallisten säännösten mukaisesti.”<br />”Kajoamalla luonnonvaroihin ja muuttamalla niiden käyttötarkoitusta ei saa kieltää saamelaisilta heidän oikeuttaan alkuperäiskansana harjoittaa heidän omaa kulttuuriaan, omia kieliään ja omaa yhteiskuntaelämäänsä. Ottaen huomioon, että saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvilla oikeuksilla on erityinen merkitys saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän säilyttämisen kannalta, valtioiden ja muiden valtion omaisuutta hallinnoivien on mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava saamelaisten kanssa kysymyksistä, jotka liittyvät saamelaisia koskevien luonnonvarojen hallinnointiin ja joihin 17 artiklan vaatimuksia ei sovelleta, tai muulla tavalla aktiivisesti osallistaa saamelaisia näihin kysymyksiin.”<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-62696415174224677692016-12-27T09:24:03.072+02:002016-12-27T09:24:03.072+02:00Vapaasti käännettyjä otteita:
”Saamelaisilla on ka...Vapaasti käännettyjä otteita:<br />”Saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla saamelaiset saavat vapaasti määrätä poliittisesta asemastaan ja taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta kehityksestään.” <br />”Itsemääräämisoikeus toteutuu itsehallintona sisäisissä asioissa ja neuvottelujen kautta asioissa, joilla voi osoittautua olevan erityistä merkitystä saamelaisille.”<br />”Valtioiden tulee kunnioittaa asiaankuuluvasti saamelaisten oikeuskäsityksiä, oikeudellisia perinteitä ja perinnäistapoja.”<br />”Valmistellessaan lainsäädäntöä aloilla, joilla saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja valtiot selvittävät, onko tällaisia tapoja olemassa ja tulisiko ne siinä tapauksessa turvata tai ottaa muuten huomioon lainsäädännössä.”<br />”Valtiot helpottavat saamelaisten valtionrajojen yli harjoittamaa yhteistyötä ja pyrkivät poistamaan esteitä, jotka johtuvat kansalaisuudesta tai asuinpaikasta tai muutoin siitä, että saamelaiset ovat usean valtion alueella asuva kansa.”<br />”Valtiot edesauttavat saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän säilyttämistä, harjoittamista ja kehittämistä yli valtionrajojen. Tässä tarkoituksessa valtiot erityisesti helpottavat saamelaisten elinkeinon harjoittamista yli näiden rajojen sekä kehittävät saamelaisten mahdollisuuksia saada opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja toisessa näistä valtioista silloin, kun tällainen ratkaisu on tarkoituksenmukaisempi.”<br />”Valtiot kunnioittavat saamelaisten oikeutta määrätä saamenlipun ja muiden saamelaissymbolien käytöstä sekä edistävät saamelaissymbolien näkyvyyttä.”<br />”Jokaisessa sopimusvaltiossa on saamelaiskäräjät, joka on kyseisen maan korkein saamelaistoimielin. Saamelaiskäräjät edustaa maassa saamelaisia ja se valitaan kyseisen maan saamelaisten yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla. Säännökset saamelaiskäräjien vaaleista vahvistetaan laissa.”<br />”Saamelaiskäräjillä tulee olla sellaiset vastuualueet ja sellaisia tehtäviä, että ne voivat tehokkaasti huolehtia saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.”<br />”Saamelaiskäräjien tehtävät vahvistetaan laissa. Saamelaiskäräjät päättävät itsenäisesti muista asioista, joiden parissa ne haluavat työskennellä ja joista ne haluavat antaa lausuntoja<br />”Saamelainen on Henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja<br />a) jolla on saamen kieli kotikielenä Norjassa tai Ruotsissa tai äidinkielenä Suomessa, tai<br />b) jonka jollain vanhemmalla, isovanhemmalla tai isoisovanhemmalla on ollut saamen kieli kotikielenä Norjassa tai Ruotsissa tai äidinkielenä Suomessa, tai<br />c) jonka joku vanhemmista on tai on ollut saamelaiskäräjien äänestysluettelossa, on oikeus, jos muut kuten ikää, kansalaisuutta ja väestökirjanpitoa koskevat vaatimukset täyttyvät, tulla otetuksi saamelaiskäräjien äänestysluetteloon Norjassa, Ruotsissa tai Suomessa.”<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-83508358477353687792016-12-26T22:37:05.940+02:002016-12-26T22:37:05.940+02:00Ei huonosti kirjoitettu. Pelkäänpä pahoin että kun...Ei huonosti kirjoitettu. Pelkäänpä pahoin että kun sopimusteksti tulee julki siellä onkin saamelais määritelmästä ja maaoikeuksista muuta kuin mitä oikeusministeriön tiedotteessa ja Saamelaisradion uutisissa on kerrottu .Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-45714683826648502002016-12-26T22:32:54.699+02:002016-12-26T22:32:54.699+02:00No niinpä tietenkin. Kauheita kolonialisteja tässä...No niinpä tietenkin. Kauheita kolonialisteja tässä ollaankin, jos Holmbergin pojan ja kumppaneiden YK:ssa pitämiä puheita uskoisi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-91013835216835989632016-12-26T15:32:26.571+02:002016-12-26T15:32:26.571+02:00...jatkoa:
Päämääräksi onkin otettava on nykyise......jatkoa:<br /><br />Päämääräksi onkin otettava on nykyisen henkisen väkivallan poistaminen. Saamelaisten on luovuttava siitä ajatuksesta, että muutamilla on oikeus ajaessaan saamelaisten asiaa poiketa oikeudenmukaisuudesta ja oikeudesta. Todellinen saamelainen elämänmuodon kannattaja on se, joka lahjomattomana, väsymättä ja pelottomasti puolustaa sorrettujen saamelaisten oikeuksia sortajia vastaan katkeamattoman polveutumisen pohjalta.<br /><br />Meidän saamelaisten ei missään olosuhteissa pidä tietoisesti tukea historian vääristelyä. Meidän on tiedostettava se raja, missä vääristely alkaa. Kun vääristely ei pidetä koossa keinotekoisesti eikä ideologian avulla, niin me hämmästyksemme joudumme toteamaan kuinka nopeasti se luhistuu ja paljastuu kaikessa alatomudessaan suureksi kuplaksi.<br /><br />Nyt on aika jokaisen saamelaisen tehtävä valinta: joko me jatkuvasti olemme tietoisia historian vääristelijöistä tai me sitten päätämme lujasti, että nyt on oikealle historialliselle tulkinnalle annettava oikea sille kuuluva arvo.<br /><br />Tästä päivästä lähtien älköön kukaan saamelainen<br />-kirjoittako yhtään kirjoitusta jossa historiallista totuutta on muutettu<br />-ilmaisko kirjoituksessa kansamme historiaa mieltymystensä mukaan<br />-lausuko sellaista kirjallisesti tai suullisesti, jossa muunnetaan totuutta tai jossa vaietaan kansamme historiaan kuuluvista oleellisista tapahtumisista.<br /><br />-Kaikessa tästä on tehtävä valinta totuuden ja vääristelyn väliltä.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-24640080736969498832016-12-26T15:31:32.703+02:002016-12-26T15:31:32.703+02:00On se vain niin merkillinen juttu tässä pohjoismai...On se vain niin merkillinen juttu tässä pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelussa, että miksi avoimuudelle ei haluta antaa sijaa. Toimitaan edelleen kuin kommunistisessa systeemissä aikoinaan: valehdellaan ja puhutaan muunnettua totuutta. Jotta saamenkansa ei tuhoutuisi ja jotta sen jokaisella jäsenellä olisi tilaisuus rikastuttaa meitä mielipiteillään, niin sallikaa saamelaisten kilpailla tasapuolisesti ja kunniallisesti. Ei sen pohjalta kenellä on valta vaan totuuden pohjalta. On sallittava ja rohkaistava kilpailua moralististen ja eettisten virtausten välillä kuten perinteellisessä saamelaisyhteisössä on ollut tähän asti asian laita.<br /><br />Kilpailu on tapahduttava vapaasti eikä painostamalla kuten nyt näyttää tapahtuvan. Antakaa kaikille saamelaisille heidän haluamansa järjestömuodot valita ja toimia. En pyydä enkä vaadi omille näkemyksille mitään eri oikeutta, vaan sitä että niistä keskusteltaisiin rehellisesti. Sallikaa meille vapaa taide ja kirjallisuus, samoin kuin vapaa julkaisutoiminta – eikä ainoastaan poliittisten korulauseiden ja julkilausumien julkaiseminen. Tällainen vapaa mielikuvituksen kukoistus saisi aikaan sen, ettei meidän tarvitsi lainata uusia ideoita länsimaista, kuten tässä saamelaissopimusasiassa näyttää käyneen.<br /><br />Mitä te saamelaisten johtajat pelkäätte? Onko sanavapaus todellakin teille liian kauhea asia? Oletteko kenties niin epävarmoja itsestänne ja ajamastanne asiasta, että ette uskalla olla avoimia? Tahdotteko pitää yhä kiinni vallastanne,elää eristäytyneenä vahvasta joukosta. Antakaa kaikille saamelaisille ja kaikille muillekin mahdollisuus ajatella ja kehittyä! Se on demokratian voima eikä heikkous!<br /><br />Pitkään aikaan ei saamenmaan todellista historiaa ole tallennettu, sitä ei ole kirjoitettu eikä kohdennettu siihen oikein suunattua valokeilaa.<br /><br />Mikä sitten on saamelaisasioissa totuus? Me erehdymme usein siitä syystä, että meille itsellemme on miellyttävää ja helppoa nähdä totuus omien, ennen kaikkea itsekkäiden tunteittemme mukaisesti, emmekä sen vuoksi, ettemmekö osaisi erottaa totuutta niiden monien tekstien ja asiakirjojen joukossa, jossa meidän kansamme asioita pyritään vääristelemään. Jo kauan monelle totuus on ollut nähtävänä, vaikka sitä on meille selitetty ja todistettu, mutta kuitenkaan siihen ei ole kiinnitetty mitään huomiota eikä siihen ole suhtauduttu kriittisesti. On surullista nähdä, kuinka saamelaisten nykyiset aatesuunnat, nuoriso ja julkisuuden henkilöt toistavat ja kuusikymmentä vuotta myöhästyneinä keskuuteemme levinneitä niitä aatesuuntia, jotka ovat osoittautuneet elinkelvottomiksi.<br /><br />Ei olekaan vaikeaa tunnistaa niitä vaivoja jotka vaivaavat länsimaista elämää; tiedonhalun puute, tunnepitoinen mieltymys miellyttävään tuskaa tuottavan sijasta.<br />Saamelaisen elämämuodon käsite on niin laaja ja monimutkainen, että taistelua sen puolesta ei käydä ainoastaan kongresseissa, vaan päivittäin kentällä tavallisten poromiesten ja kalastajien keskuudessa. Ei saamelaisen elämänmuotoa ole miten ja missä vain. Jotta saavutettaisiin todellinen terveellä pohjalla oleva saamelainen elämänmuoto on taisteltava henkisen väkivallan kätkettyjä muotoja vastaan yhtä ankarasti kuin mitä käytetään taisteltaessa väkivaltaa vastaan. <br /><br />jatkuu...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-61446391981723371952016-12-25T21:28:02.495+02:002016-12-25T21:28:02.495+02:00Onko saamelaisten arvojen mukaista tuputtaa omaa k...Onko saamelaisten arvojen mukaista tuputtaa omaa kultturiaan intiaaneille. Käsittääkseni P-Dakotassa on paremminkin myskihärkiä kuin poroja. Jokainen kansa on vuosisatojen saatossa oppinut tekemään omat tarve-esineensä omista käytettävissä olevista materiaaleista omien tarpeidensa mukaan. <br /> Haiskahtaa ihan siltä, että on vain pitänyt saada kulttuurinen ulottuvuus matkan motiiviksi ja rahoituksen saamiseksi. Uskallan jopa epäillä Holbergin kengäntekotaitoja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-32515125611926828112016-12-25T18:47:41.362+02:002016-12-25T18:47:41.362+02:00Kolonialisti betalar.Kolonialisti betalar.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-51562837843893755622016-12-25T18:19:50.002+02:002016-12-25T18:19:50.002+02:00Sitähän voi aina kysyä että kenen rahoilla nämä sa...Sitähän voi aina kysyä että kenen rahoilla nämä saamelaiset Pohjoisdakotaan ovat matkustaneet?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-60592173577428174532016-12-24T11:54:46.272+02:002016-12-24T11:54:46.272+02:00Tiina Sanila-Aikio hehkuttaa mediassa saamelaissop...Tiina Sanila-Aikio hehkuttaa mediassa saamelaissopimuksen myötä saatavasta yhteispohjoismaisesta saamelaismääritelmästä. Hän uskoo ettei yhden maan parlamentti rohkene olla sitä hyväksymättä mikäli saamelaiset kolmessa maassa ovat määritelmän takana. Kun näin ei ole mitenhän Tiina aikoo tuon yhteisen tahdon vaikkapa Suomen eduskunnalle markkinoida?Anonymousnoreply@blogger.com