lauantai 12. marraskuuta 2016

Löysä raha ruokkii löysää käyttelyä - City Sámit -yhdistyksessä kiehahti

City-Sámit -yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa (9.11.2016) ruodittiin kohta kaksi vuotta vireillä olleen Helsingin saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelutilannetta. On käynyt ilmi, ettei opetus- ja kulttuuriministeriöltä kaksi vuotta sitten saadulla 97 000 euron selvitysavustuksella ole valmistunut oikeastaan mitään. Sen sijaan rahaa on kyllä kulutettu, mutta kuinka paljon ja mihin kaikkeen, sitä ollaan kaiketi nyt selvittelemässä.
Ensimmäisenä joutuu kysymään kuinka yleensä on mahdollista, että noinkin suuria summia yhdistysmuotoiselle organisaatiolle myöntelevä ministeriö ei ole kysellyt rahan perään. Avustuksen käyttöaika kun oli sen myöntämispäätöksen mukaan 1.12.2014 – 1.2.2016. Kulttuurikeskushankkeen selvitystyön nollatila nimittäin tuli julki yhdistyksen hallituksen muutamien jäsenten selvitysten perusteella. Selvittelyyn liittyen myös opetus- ja kulttuuriministeriöön meni tilanteesta tietoa, mutta mitään tietoa ministeriön aikeistakaan puuttua asiaan ei toistaiseksi ole.
City Sámit –yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pieski kertoi avustuksen saamisesta 4.12.2014 pidetyssä yhdistyksen hallituksen kokouksessa. Silloin sovittiin, että Pieski nimetään projektin vastuuhenkilöksi ja että hankkeelle on palkattava työntekijä. Tuohon tehtävään tarjoutui hallituksen jäsen ja samalla silloinen rahastonhoitaja. Vaikka valintaa hallituksessa vastustettiin, sai puheenjohtaja sen läpi perustelemalla, ettei avointa hakua ehdittäisi avustuksen saannin ehtojen mukaan tehdä. Puheenjohtajalle tuli tehtäväksi toimia hanketyöntekijän ohjaajana.
Kului talvi, kesä ja syksykin vuotta 2015 ja yhdistyksen hallitus sai meneillään olevasta selvitystyöstä vain suullisia raportointeja. Kerrottiin, että työ etenee hyvin. Elokuussa 2015 hanketta avustamaan oli palkattu konsultti tekemään eri konseptivaihtoehtoja ja rahoituslaskelmia. Joulukuussa kun piti olla niiden esittely, hallitukselle vain luvattiin niiden valmistuvan ”pian”. Tammikuussa 2016 alettiin jo tilanteesta huolestua kun hankkeenkin piti olla lopuillaan. Tuolloin puheenjohtaja kuittasi huolen kertomalla, ettei loppuraportoinnin aika ollut vielä. Kuitenkin jo samaisen tammikuun aikana puheenjohtaja joutui myöntämään, ettei hanke ole edennyt suunnitellusti ja ettei hanketyöntekijä ole saanut koko aikana juuri mitään aikaan. Puheenjohtaja ei ollut työn ohjaajana puuttunut tilanteeseen.
Kävi myös ilmi, että yhdistys oli rikkonut konsultin kanssa tekemänsä sopimuksen kun konsultille ei ollut toimitettu hänen tarvitsemiaan tietoa. Vaikka konsultin työ jäin näin vajaaksi, oli hän oikeutettu perimään palkkionsa.
Yhdistyksen hallitus kehotti puheenjohtajaa hakemaan välittömästi hankkeelle jatkoaikaa. Samalla keskusteltiin tulisiko tapahtuneesta antaa tieto yhdistyksen jäsenille ja rahoittajalle eli opetus- ja kulttuuriministeriölle. Puheenjohtaja ja osa hallituksen jäsenistä ehdottivat tilanteen salaamista.
Helmikuussa tänä vuonna puheenjohtaja esitti, että hänet palkattaisiin johtamaan hanketta. Hallitus ei kuitenkaan siihen enää suostunut ja osa jäsenistä ilmoitti kokevansa luottamuspulaa puheenjohtajaa kohtaan. Hankkeelle valittiin hallituksen ulkopuolinen vetäjä ja hänen tuekseen ohjausryhmä. Myöhemmin kolme hallituksen jäsentä esittivät lakimiehen palkkaamista selvittelemään tapahtumia ja yhdistyksen taloutta. Päätös ehdittiin jo tehdäkin, mutta sitä vastustanut puheenjohtaja toi sen uudelleen käsittelyyn ja lakimiehen palkkaaminen peruttiin.
Uuden hankevetäjän työ takkuili, koska puheenjohtajalta ja edelliseltä hanketyöntekijältä ei saatu toistuvista pyynnöistä huolimatta tietoja työn aiemmista vaiheista. Maaliskuussa asioista informoitiin myös opetus- ja kulttuuriministeriötä, josta kerrottiin, että epäselvyydet voisivat johtaa avustusrahojen osittaiseen takaisinperintään. 17.4.2016 pidetty yhdistyksen vuosikokous ei voinut käsitellä tilinpäätöstä, koska osa yhdistyksen hallituksen jäsenistä ei katsonut voivansa sitä allekirjoittaa. Ennen tätä hallituksen jäsenet olivat olleet yksityisesti yhteyksissä lakimieheen.
Vuosikokous valitsi yhdistykselle uuden hallituksen ja se päätti ensimmäisessä kokouksessaan palkata lakimiehen selvittelyjen avuksi. Tuolloin muun muassa selvisi, että edellinen hanketyöntekijä oli 13,5 kuukautta kestäneen täysiaikaisen työsuhteensa aikana nostanut yhdistykselle kertomatta 7,5 kuukauden aikana palkkaa myös täysiaikaisesta työstään valtion virkamiehenä. Hanketyöntekijä ei sittemmin ottanut mitään kantaa hänelle esitettyihin selvittelypyyntöihin.
Kulttuurikeskushankkeen epäselvyydet johtivat hanketyöntekijänä toimineen henkilön vapauttamiseen myös yhdistyksen rahastonhoitajan tehtävistä. Sen jälkeen yhdistyksen taloudenhoidon tarkastaminen nosti esille laiminlyöntejä, joita oli tapahtunut muun muassa laskujen maksatuksissa johtaen ulosottoihin. Myös palkkojen maksussa oli ollut ongelmia johtuen muun muassa siitä, ettei yhdistys ollut perinyt ylläpitämänsä kielipesän hoitomaksuja vuoden ajalta eikä muistanut nostaa kaikkia avustuksiaan. Rahastonhoitaja oli omavaltaisesti korotellut myös työntekijöiden palkkoja ja käyttänyt kielipesän puskurirahastona olleen talletuksen oman palkkansa maksatukseen.
Taloudenpitoa selvitelleiden mukaan yhdistyksen puheenjohtaja oli ollut tietoinen ainakin ulosottoihin menneistä maksuista, mutta ei ollut puuttunut rahastonhoitajan toimintaan.
Kun selvityksiä vaatineet hallituksen jäsenet saivat lopulta käsiinsä yhdistyksen vuoden 2015 kirjanpidon, ei edellytyksiä tilinpäätöksen allekirjoittamiseen heidän mielestään siis ollut. Kirjanpidosta löytyi useita huolestuttavia seikkoja, kuten kuitteja, joissa ei ole eritelty kulujen kohdetta eikä perusteltu niiden liittymistä yhdistyksen toimintaan. Lisäksi löytyi kuitteja kuluista, joita ei pidetty asiallisina pienelle avustuksin toimivalle yhdistykselle. Näitä olivat muun muassa kestitsemiseen liittyvät kulut, yöllinen alkoholiosto sekä esimerkiksi tarpeettomalta vaikuttavat taksin käyttöön liittyneet kulut. Kirjanpidosta löytyi myös kuluja, joita  laskuttaneet hallituksen jäsenet eivät selvityspyynnöstä huolimatta voineet osoittaa liittyneen yhdistykseen toimintaan. Näitä olivat muun muassa eräät matkakulut ja tarvikehankinnat. Hallituksessa oli ollut suullisena ohjeena, että kaikki isommat kulut, kuten matkakulut, hyväksytetään etukäteen hallituksen kokouksessa. Kävi kuitenkin ilmi, että kolmella hallituksen jäsenellä oli kuluja, joita ei ollut tuotu hallituksen käsiteltäväksi, vaan hallituksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja olivat ne omavaltaisesti hyväksyneet. Lisäksi kirjanpidossa oli kuluja merkitty jatkuvasti momenteille, joille ne eivät kuulunee. Näitä on myöhemmin kirjanpidosta oiottu.
Kun tällaisia tulee esiin, voi tietenkin kysyä millä tasolla City-Sámit -yhdistyksen toiminnantarkastus mahtoi olla? On käynyt ilmi, että toiminnantarkastaja olisi jollain tavalla epäselvyyksiin kuitenkin viitannut. Kysymys toiminnan- eli tilintarkastuksen tasosta lienee aiheellinen siksikin, että City-Sámit -yhdistyksen talous pyörii tavanomaista yhdistystä paljon suuremmissa mitoissa. Erään yhdistyksen jäsenen mukaan puheenjohtaja Pentti Pieski oli kehaissut jossain tilaisuudessa valtion ja ehkäpä muidenkin tahojen rahaa virranneen yhdistykselle noin 600 000 euron edestä hänen puheenjohtajakaudellaan. Toinen yhdistyksen jäsen kertoi pohtineensa muun muassa miten lienee käynyt Suomen Kulttuurirahastolta yhdistykselle saatujen varojen. Kyseisen jäsenen mielestä olisi ilmeinen tarve viranomaisen suorittamalle tutkinnalle jo yhdistyksen uskottavuuden säilyttämiseksi.
Joka tapauksessa tilanne kärjistyi City-Sámit -yhdistyksessä niin, että puheenjohtaja Pentti Pieski sai keväällä lähteä ja hänen tilalleen tuli hallituksen kriittisiin jäseniin kuulunut Hanna Helander. Tuoreessa radiohaastattelussaan http://areena.yle.fi/1-3783807 Helander kertoo avoimesti tapahtuneista ja vakuuttaa yhdistyksen avoimeen toimintaan jatkossa. Hän myös kertoo yhdistyksen toivovan kulttuurikeskushankkeelle jatkorahoitusta. Keskuksen toiminta tulisi olemaan enemmän tapahtumiin nojaavaa, ei niinkään massiivisiin seiniin satsaamista.
Pentti Pieskin ajatus Helsingin kulttuurikeskuksesta taisi alun perin perustua hänen vaalimansa ”tiedotuskeskuksen” pohjalle. Keskuksen piti tuottaa ”oikeaa” tietoa saamelaisista ja saamelaisuudesta etelään painottuvan valtakunnallisen median ja päätöksenteon tarpeisiin.

30 kommenttia:

  1. Missä virassa tuo rahastonhoitaja on valtiolla? Pieskihän tiedetään että on metsähallituksen virassa vai lieneekö toimessa.

    VastaaPoista
  2. Mainitaan tuossa radiohaastattelussa, Keijo Nuorgam, lienee ylirajavartija merivartiostossa ellei ole sieltä lähtenyt.

    VastaaPoista
  3. On hyvä kysyä myös voiko Pieski enään jatkaa Saamelaiskäräjien hallituksessa näiden epäslvyyksien takia!. K.Nuorgamin toiminta on ollut outoa joka on lähellä rikollista toimintaan viittaavaa. Toivottavasti City-Saamenyhdistys ryhtyy vaatimaan Keijo Nuorgamilta tekemättömästä työstä maksettua n, 3200 Euron kuukausipalkaa jota on hänelle maksettu noin 7,5 kuukauden ajalta.

    VastaaPoista
  4. Montakohan samanlaista löysän rahan kyllästämää pikkupiiriyhdistystä löytyy?

    VastaaPoista
  5. Kuuluneeko valtiontilitarkastajien toimialaan jos varojen myöntäjä ei ole valvonut niiden käyttöä vaikka on saanut tietoonsa epäselvyydet?

    VastaaPoista
  6. Ehkä noita muillekin vastaaville puljuille myönnettyjä rahoja kannattaisi vähän seurailla minne on kutjutettu. On niin monen sortin kulttuurintekijää nykyään. Ja vähän hanaa tiukemmalle.

    VastaaPoista
  7. Vaikka on noin isosta kuprusta kysymys ei vain näy juttuja lehdissä. Olisko vaikka niin kuin Lapin Kansan päätoimittaja Kokkonen kirjoittaa eilen että "faktat usein pilaavat hyvän tarinan"? Eihän tämmöinen sovi hienoon tarinaan?

    VastaaPoista
  8. Saamelaiskäräjien sisällä muhii monta tämänkaltaista yhteisten varojen käytön holtittomuutta.
    Ne pysyvät piilossa, sillä kaikki tiettyihin tarkoituksiin annetut varat liitetään toiminta-avustuspottiin, jonka käyttöön itsehallintoelimellä on laaja vapaus. Varoja ei suinkaan lopulta käytetä siihen tarkoitukseen, kuin mihin varojen myöntäjä on ne kuvitellut antavansa.

    VastaaPoista
  9. Veikon kuvaus City Samit ry:n toiminnasta antaa kuvan siltä ajalta kun yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Pieski, joka on myös saamelaiskäräjien hallituksen jäsen. Ei voi muuta kuin ihmetellä miten paljon on tapahtunut Pentti Pieskin puheenjohtajakaudella. Pieskin junailu vuonna 2012 City-Samit ry:n puheenjohtajaksi merkitsi monen pääkaupunkiseudun saamelaisaktivistin odotuksissa sitä, että uusi aika oli alkamassa, saamelaisia sortava siirtomaajärjestelmä loppuisi. Ei aikaakaan, niin saataisiin Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiset yhteisen katon alle ja heille yhteinen tiedostuskeskus. Tulevaisuus näytti ensi kertaa pitkän sortokauden jälkeen valoisalta.

    Mutta sitten tapahtui jotakin mitä me yhdistyksen jäsenet emme tiedä: miksi kaikki ei mennytkään niin kuin toivottiin. Mikä tuli väliin? Syy tähän ei selvinnyt hiljattain pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä vuosikokouksessakaan, jossa entisen puheenjohtaja Pentti Pieskin suulla todettiin yhdistyksen saaneen hänen aikanaan rahaa eri tahoilta noin 600 000 euroa. Summa on tähtitieteellinen verrattuna niihin aikoihin, jolloin Pieski ei ollut aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa.

    Kiista on käynnistynyt siitä, että yhdistyksen jäsenistöä ei ole kyetty vakuuttumaan, että rahat on käytetty juuri siihen mihin tarkoitukseen ne oli myönnetty. Myöskään ylimääräisessä kokoukseen ei tuotu erittelyä tästä. Siitä seuraa, ettei mikään ei näytä sammuttavan tätä kiistan liekkiä, päinvastoin. Tästä seuraa, että pääkaupunkiseudun saamelaisten toivomat käytännön askeleet antavat odottaa yhä itseään. Tällainen vain provosoi turhaan asioista tietämättömiä saamelaisia toisiaan vastaan? Se antaa myös ulospäin huonon julkisuuskuvan saamelaisista rettelöijinä, jotka eivät kykene keskenään yhteistyöhön.

    Pääkaupunkiseudun saamelaisten on kaiken tämän tapahtuneen jälkeen arvioitava mistä on kysymys. City-Samit ry:ssä puheenjohtaja Pieskin aikana syntynyt prosessi vaatii kaikilta tavattoman määrän kärsivällisyyttä, sormituntumaa ja kykyä yhteistyöhön. Toivon mukaan yritys saada City-Samit yhdistyksen nykyiset sotkut selvitetyksi eivät kaadu viimeistään sitä yrittävien keskinäisiin epäluuloihin. Sekin on mahdollista kun tietää miten syvällä sukujen väliset ennakkoluulot ovat. Raskaan ja kalliin oikeusprosessin välttämiseksi kannattaisi harkita riittävin valtuuksin toimivan puolueettoman selvitysmiehen asettamista selvittämään sotkua. Puolueettoman selvitysmiehen on käytävä mahdollisimman tarkkaan läpi tapahtumien kulun; kiistaan johtaneet tapahtumat, yhdistyksen sisäiset valtataistelut, yhdistyksen puheenjohtajien toiminta, hänen linjansa ja linjan muutokset.

    Nykypäivänä saamelaisille ajatus uhkailusta ristiriitojen ratkaisijana on vieras ajatus, mutta joillekin se tuntuisi silti kangastelevan etäisenä vaihtoehtona. Tässä tilanteessa kaikkien rehellisten ja oikeamielisten pääkaupunkiseudun saamelaisten on yhdessä palautettava yhdistyksen maine ja varmistettava rauha. City-Samit ry:n ja sen puheenjohtajan tehtävä ei ole ohjata ja manipuloida jäsenkuntaansa, vaan jäsenien tehtävä on valita yhdistykselle sellaiset luottamushenkilöt, jotka haluavat aidosti ja uskottavasti muuttaa politiikan suunnan uskottavaksi ja jotka osaavat palauttaa puheenjohtajan ruotuun jos tällaiselle on tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kaikille parasta, jos City-Sámit-yhdistyksen asiat kulttuurikeskushankkeen osalta selvitetään juuria myöten, avoimesti ja rehellisesti. Nykyiset hallituksen jäsenet, jotka ovat lähteneet urakkaan ovat tehneet/tekevät suuren palveluksen sekä yhdistyksen että kaikkien saamelaisten maineen ja luottamuksen palauttamiseksi. Mitään ei pidä jättää kytemään.

      Pelkän pahoin, että nyt on ollut esillä vain jäävuoren huippu. On esitetty, että selvitys tehtäisiin koko siltä ajalta kun Pentti Pieski on ollut puheenjohtajana ja projektityöntekijä rahastonhoitajana.

      Pelkästään tilien tarkastaminen ei riitä, vaan on myös selvitettävä tilinpäätökset, hallituksen pöytäkirjat ja mahdolliset sopimukset. Pitävätkö ne yhtä ja mitä ne kertovat yhdistyksen nimissä tehdyistä toimista.

      Se mitä Pieski on kertonut "tietämättömyydestään" on paljastavaa. Kun kyse on ollut hänen läheisestä ja luotetusta ystävästään, olisi olettanut hänen rupeavan selvittämään tilannetta ennen kuin se levähti käsiin. Onhan hän tiennyt sen ja peitellyt totuutta hallitukselta ja jäsenistöltä.

      Pieski on toiminnallaan johtanut yhdistyksen hajaannukseen jo kaksi kertaa. Osa vanhoista jäsenistä on jättäytynyt pois toiminnasta tyystin. Ainoa toivo yhdistyksellä on, että tehdään perinpohjainen selvitys ja käsitellään ongelmat julkisesti.

      Poista
  10. Eihän vain Pentti Pieski ole ajatellut, että kun hän on ollut myötävaikuttamassa suuren rahapotin saantiin yhdistykselle, niin silloin hän myös saa päättää yksin rahojen käytöstä?

    VastaaPoista
  11. Mitenhän lienee: kun Pentti Pieski toimii kaiken tämän ohessa Metsähallituksen "tiedottajana", siis valtion töissä ja sitten tietysti SK:n hallituksessa, niin tulisiko hänen toimia, kuten muidenkin poliitikkojen tällaisissa tilanteissa? Siis vetää johtopäätöksiä niin kuin asiaan kuuluu...ottaa itse ero valtion ja SK:n hommista!!! Se osoittaisi suoraselkäisyyttä ja REHELLISYYTTÄ! On varmaan turha moista odottaa..
    Luulen, että aika paljastaa muitakin vastaavia verorahojen väärinkäytöksiä tällä saralla. Valtion tulee välittömästi kiristää saamelaisille (SK:lle) suunnattua rahapolitiikkaansa. Tulee vaatia rahoitukselle vastinetta. Todellista vastinetta! Eihän voi olla niin, että alkuperäis-(feikkiä Inarin alueella)statuksen alla sallitaan moinen väärinkäytös seuraamuksitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihmettele, että Pieski valittaa sitä, että hän on viimeisenkin pisaran hikeä vuodattanut Citysamit-yhdistyksen eteen työskennellessään. Onhan hän ollut metsähallituksen työssä asemapaikkana Ivalo, oma matkailualan yritys Utsjoella koko ajan ja nyt vielä saamelaiskäräjien ja sen hallituksen jäsen. On se varmasti edellyttänyt matkustamista Utsjoen-Inarin-Ivalon ja Helsingin välillä, vaikka kuinka kovasti on tietokoneella asioita hoidellut.

      Poista
  12. Citysaamelaisten verkosivustossa citysamit.net tuorein kokouksen esityslista on 16.3.2013 pidetystä kokouksesta ja tuorein vuosikertomus vuodelta 2010. "Ajankohtaista-sivulla" kerrotaan uutisena että City-Sámit -yhdistykselle on myönnety huomattava apuraha vuonna 2013. "Huoimattava" oli tuolloin 10 000 euroa. Seuraavana vuonna pajatso kilisikin lähes kymmenkertaisen summan edestä, kun yhdistys sai rahaa Helsinkiin poerustettavan kulttuurikeskuksen suunnitteluun.
    Kuinkahan tuore lienee tuorein tilinpito ja tilintarkastuskertomus johon hallitus tai vuosikokous on voinut tutustua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedotus on hoidettu suljetussa fb-ryhmässä, jota ilmeisesti ainakin aiemmin hallinnoivat puheenjohtaja ja rahastonhoitaja, jotka tietysti myös hyväksyivät ryhmän jäsenet ja sensuroivat mielipiteitä.

      Poista
  13. ”Yhdistyksen entisellä puheenjohtajalla Pentti Pieskillä oli vastuu seurata hankkeen etenemistä. Hänen mukaansa kulttuurikeskuksen perustaminen on alusta asti ollut yhdistyksen suurin projekti ja työ osoittautui vaikeammaksi kuin aluksi tuntui. Yle Sápmi tiedusteli Pieskiltä miksi tieto projektin vaikeuksista tuli edellisen hallituksen tietoon vasta tämän vuoden alussa, kun avustuksen viimeinen käyttöpäivä oli tuloillaan.

    – Se on sellainen työnantajan ja työntekijän välinen asia, josta ei tosiaan ole mahdollista kertoa julkisesti, enkä näe edes tarvetta keskustella siitä julkisesti. Kyllä tämä asia on selitetty nykyiselle hallitukselle ja entiselle hallitukselle ja vielä ylimääräisessä vuosikokouksessa, Pieski kertoo.” (Yle Sápmi 15.11.)

    Pieski on kuitenkin toimittanut jo 12.11. julkisesti vastineen ylimääräiseen yhtiökokoukseen toimitetusta kolmen henkilön dokumentista.

    https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.dropbox.com%2Fs%2F5wz1meibkea1mqb%2FVastine%2520kulttuurikeskus-projektiin.pdf%3Fdl%3D0&h=EAQEO2Ner

    Ja vielä eilen illalla 16.11.:
    ” Pyysin pj tai vpj toimittamaan jäsenistölle oman täydentävän selvitykseni kulttuurikeskus-projektista. Minullehan ei annettu mahdollisuutta oman selvityksen laatimiseen vastineena dokumenttiin, joka jaettiin yhdistyksen kokouksessa 9.11.2016. Tällainen toimintatapa ei edusta hyviä hallintokäytäntöjä. Pyyntööni ei ole reagoitu mitenkään. Jaan oman täydentävän selvityksen tämän kanavan kautta.”

    Vastineesta ei käy selville, mihin rahat on käytetty eikä mitä on saatu aikaan. Alkuperäinen hanketyöntekijä / rahastonhoitaja ei myöskään ole ottanut mitään kantaa hänelle esitettyihin selvittelypyyntöihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus edelliseen:
      Pieskin vastine on neljä sivua ja sivujen välillä on pitkälti tyhjää. Seuraavilta sivuilta löytyy sitten se varsinainen konna.
      Varmaa kuitenkin on, ettei myönnetyillä rahoilla ole saatu mitään aikaiseksi.

      Poista
  14. Vähän kevennystä kurjuuteen.

    HS 17.11.2016 Kulttuuri, B3

    ”Saamelaiskäräjät: Vain saamelaiset saavat esittää markkinointikuvissa saamelaisia”

    ”Jos vaikkapa Lappia, yritystä tai organisaatiota mainostetaan valokuvalla saamelaisesta, tulisi kuvassa esiintyä aito saamelainen. Ja jos henkilö kantaa saamenpukua, tulisi asunkin ola aito. Näin linjaa Saamelaiskäräjät eli saamelaisten itsehallintoelin ohjeistuksessaan, joka on tarkoitettu yrityksille tai organisaatioille, jotka käyttävät viestinnässä kuvia saamelaisista.”

    Miten kuvattavan henkilön AITO SAAMELAISUUS todetaan ja miten todetaan puvun aitous? Perustetaanko saamelaiskäräjille saamelaisille aitoustodistuksia kirjoittavan työntekijän virka?
    Toinen mahdollisuus on, että kaikille saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyille lähetetään todistus hänen aitoudestaan. Onhan saamelaiskäräjät sitä mieltä, että vain heidän (vaalilautakunnan ja hallituksen) vaaliluetteloon hyväksymänsä henkilöt ovat saamelaisia, muut ovat suomalaisia.

    Miten suhtaudutaan niihin henkilöihin, jotka eivät ole ”aitoja” saamelaisia, mutta ovat saaneet luvan käyttää aitoa saamenpukua?

    Onko löytynyt uusi rahastusmuoto. Ei kai aito saamelainen suostu ilmaiseksi esiintymään. Tämä on elinkeinon monopolisointia. Kävisi yksiin Klemetti Näkkäläjärven tuohtumukseen kansa siitä, että Museovirasto ei luovuta ilmaiseksi kokoelmissaan olevia kuvia hänen vanhemmistaan, vaikka Näkkäläjärven mukaan näiden jälkeläiset omistavat kuvat.

    Onko ohjeistuksen laatinut saamelaiskäräjät, tai joku sen elimistä? Ei löydy saamelaiskäräjien sivuilta, eihän sieltä kyllä löydy juuri mitään muutakaan ennen kuin aikojen kuluttua?

    Ohjeistus tulee pikimmiten julkistaa laajasti Suomen ja muun maailman tiedotusvälineissä, että kuvaajat osaavat lentää suoraan Norjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi ohjataan käyttämään saamelaisia valokuvaajia, jotka tarkastavat kuvattavan kohteen "aitouden". Taas on tiedossa tienestiä saamelaisille. Seuraavaksi kai kielletään muita kuin saamelaisia valokuvaajia kuvaamasta saamelaisten kotiseutualueella. Eikö jo haiskahda EU:n säännösten vastaiselta elinkeinorajoitukselta.

      Poista
  15. Taas täällä tuomitaan henkilöitä joiden osalta asian selvittäminen on kesken, mutta eipä yllätä kun kyse on negatiivisuus blogista!

    VastaaPoista
  16. Kokemuksesta voin sanoa, että hankkeen/projektin vastuuhenkilö on vastuussa sen etenemisestä ja rahojen käytöstä. Mikäli rahaa on saatu vaikkapa jostain ministeriöstä tai esim. AVI:sta, niin jokaisesta käytetystä eurosta tulee olla kuitti ja tarkka selvitys että raha on käytetty hankkeen/projektin kannalta tarpeelliseen.
    Tässä tapauksessa siis ei ole epäselvää kenelle vastuu projektin etenemättömyydestä ja rahojen töpeltämisestä on kuulunut.

    VastaaPoista
  17. Lapin Kansan jutussa 17.11. Pentti Pieski katsoo tulleensa syyttä kaltoin kohdelluksi ja sysää syyn jupakasta yksin Nuorgamille.
    Lapin Kansassa näin: "Yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2012-16 toiminut Pentti Pieski ihmettelee Lapin Kansan Facebook-sivulla esitettyä väitettä, että 100 000 euroa olisi nyt mennyt hukkaan.
    Kultuurikeskushanke lähti Pieskin mukaan liikkeelle hyvin, mutta keskuksen idea muuttui matkan varrella, kun kävi ilmi, ettei omalle uudelle kulttuurikeskusrakennukselle olisi edellytyksiä.Tämä ei silti hänestä tarkoita, etei mitään olisi saatu aikaan.
    Pieski kokee, että häntä on mustamaalattu jupakasssa kohtuuttomasti, ja hän korostaa, ettei hänen toimiaan kohtaan ole käynnissä oikeudellisia prosesseja.
    Pieskin mukaan myös häntä on johdettu harhaan. Hän ei ole tiennyt Keijo Nuorgamin toisesta työstä eikä hän ole saanut Nuorgamilrta tietoja kulttuurikeskushankkeen etenemisestä sitten kesän 2015 jälkeen.
    Pieskin mukaan yhdistyksen rahastonhoitajana hänen kaudellaan toiminut Nuorgam hoiti ennen kesää 2015 kaikki tehtävänsä säntillisesti. Sitten tapahtui jotakin ja meno muuttui.
    - En osaa sanoa tähän tähän syytä. Olen sitä yrittänyt häneltä kysyä, mutta en ole saanut vastausta."
    Näin siis Pieski peseytyy tapahtuneesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä Pieski päättelee, että Nuorgam hoiti tehtävänsä säntillisesti kesään 2015 saakka? Tulivathan ongelmatkin yllätyksenä. Peskihän sanoo, että häntä oli johdettu harhaan kesän 2015 jälkeen. Mistä hän tietää ettei häntä ole johdettu harhaan sitä ennen? Olisiko niin, että kesää 2015 edeltävältä ajalta on myös sotkuja ja jota Pieski ei syystä tai toisesta halua selvitettävän. Oma lehmä ojassa?

      Poista
  18. Miettikääpäs nyt: Pieski sanoo, ettei tiennyt Keijo Nuorgamin toisesta työstä! Tosiasia lienee, että tiesi....luulisi noinkin pienessä yhteisössä kaikkien muidenkin toiminnassa tuolloin mukana olleiden tienneen...
    Veronmaksajien työllään ansaitsemasta palkasta perittyjen verorahojen väärinkäyttöä. Sutkaajat tulee asettaa henkilökohtaiseen vastuuseen ja laittaa takaisinperintä käyntiin välittömästi.








    VastaaPoista
  19. Veikon blogissakin käyty keskustelu City-Samit ry:n puheenjohtajana vuosina 2012 - 2016 toimineen Pentti Pieskin ja rahastonhoitajana vastaavana aikana toimineen Keijo Nuorgamin toiminnasta herättää monen saamelaisen ja saamelaisten ystävän mielestä paljon avoimia kysymyksiä, joihin ei tähän mennessä ole saatu sellaisia vastauksia, jotka perustuisivat dokumentteihin ja kirjapitoon perustuviin kirjaamisiin, jotta laillisuusperiaatteet täyttyisivät yhdistyksen toiminnasta.
    Yhtä lailla ei ole esitetty yhdistyksen korkeimmalle päättävälle elimelle, vuosikokoukselle hallituksen pöytäkirjoihin kirjattuja maksatusvaltuuksia rahastonhoitajalle itselleen ja yhdistyksen puheenjohtajalle Pentti Pieskille, joissa näkyisi mistä työstä palkkiot tai muut kulut ja maksut on maksettu. Hänen julkisuudessa esittämä selonteko ei ole sellainen, joka sisältäisi erittelyn hänen ja Nuorgamin toiminnasta.
    Kun näin suuri epätietoisuus vallitsee, suosittelen saamelaisena äänestäjänä, että käräjien hallituksessa istuva Pieski kieltäytyy osallistumasta käräjien hallituksen toimintaan kunnes uskottavuus palautuu hänen toimintaansa.
    Näin tehdään silloinkin kun on kysymys paljon pienemmistä rahasummista kuin tuosta Pieskin mainitsemasta 600 000 euron summasta, jonka Pieskin aikana yhdistys on saanut hankittua eri rahoituslähteistä. Herää aiheellinen kysymys, että kun meillä muualla demokratiaa toteutetaan läpinäkyvyyden periaatteella niin miksi sitä ei voitaisi City-Samit ry:n yhdistyksessäkin viimein opetella?

    VastaaPoista
  20. YLE Sápmin tämänpäiväisen uutisen mukaan "Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut etenivät Rovaniemellä pidetyssä kokouksessa alkuviikosta, mutta sopimuksen sisällöstä eivät voi vielä tässä vaiheessa kertoa. Työ kuitenkin jatkuu."

    Tulipa kertakaikkinen dejavu-ilmiö, eli miten tuntuu ihan siltä että kaikki tämä on jo ennen kuultu, nähty, luettu ja koettu, ihan kuin olisi joutunut aikalooppiin. Ensimmäinen aikakiepsahdus on tuoreempi, tämähän on kuin Tenon sopimuksen synnytysmenettely. Seuraava, jo hiukan vanhempi aikapoimu heitti ILO-sopimuksen kabinettineuvotteluilla houdettuun valmisteluun. Ja eikös siellä ole tuttuja nimiäkin, ainakin osastopäällikkö Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Sama virkamies oli valmistamassa ILO-sopimuksen ratifioimista oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp)onnettoman saamelaispoliittisen ristiretken aikana. Ministeri meni, virkamiehet jäivät ja heidän työnsä on näemmä jatkunut samoilla linjoilla ja tyylillä. YLE:n jutusta ilmenee, että Suomen delegaatioon kuuluu myös Anne Nuorgam, joka saamelaiskäräjävaalien edellä tehdyssä YLE Sápmin vaaliesittelyvideossa toi esille että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoitus on muotoilla saamelaisia koskevat lait samanlaisiksi Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, että ILO-sopimus on oikeastaan käymässä vanhentuneeksi, ja että on syytä panostaa nimenomaan pohjoismaiseen saamelaissopimukseen. Tämän päivän artikkelissa Nuorgam sanoo, että nyt neuvoteltavana olevan sopimuksen luonnoksessa on ratkaistu monta etenkin Suomen saamelaispolitiikan vaikeaa kysymystä.
    Keskeinen kysymys neuvotteluissa on saamelaisten oikeudet maihin ja vesiin, mutta neuvottelujen sisällöstä ei voi kertoia mitään. Dejavu!

    Anne Nuorgam valittiin saamelaisneuvoston oikeudellisen osaston johtajaksi, mutta hän siirtynee vuoden 2017 alusta YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäseneksi.

    VastaaPoista
  21. Tuossapa se linkki em. uutiseen:

    http://yle.fi/uutiset/3-9310622

    VastaaPoista
  22. Ajatuksia pohjoismaisen saamelaissopimuksen synnyttämistavasta:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2016/11/hyvalla-tiella-mutta-minne.html

    VastaaPoista
  23. Gunnar Pettersson pohtii aivan oikein. Tuolla puuhastelulla ei seuraa muuta kuin törmääminen umpikujaan - tavalla tai toisella.

    VastaaPoista
  24. Lisää taskurahaa, liekkö löysää?
    http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/samisosterii_evttohit_badjelas_730_000_euro_ovddas_doarjagiid_raos/9354000

    VastaaPoista