torstai 3. tammikuuta 2013

Martin Scheinin yksinoikeudella?

Luin Lapin Kansasta (30.12.12) Oula-Antti Labban toimittaman Martin Scheininin haastattelun, jossa hän moitiskeli ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin liittyviä ja asiassa keskeisimpien ministeriöiden lausuntoja ”moninkertaisiksi väärinymmärryksiksi”.
Ei voi kuin ihmetellä sitä, mikä yksinoikeus mielestäni hyvinkin jäävillä professori Scheininillä tuntuu olevan moiseen analysointiin? Missä vaiheessa maakuntalehti pyytää jotain toistakin kansainvälisen oikeuden ja -sopimusten tuntijaa esittämään arvioitaan samasta asiasta? Hyvä haastateltava saattaisi olla aiemminkin mainitsemani professori Pertti Eilavaara. Hänellä ei ole vastaavaa jääväävää historiaa vallinneen saamelaispolitiikan palkollisena ja asianajajana ja tieto näyttäisi hakkaavan mennen tullen Scheininin urautuneet näkemykset.
Kun luin Scheininin sanomiset, tuli ensimmäisenä mieleen onko hän mahtanut laisinkaan edes lukea uusimpia Lapin maaoikeuksiin, ILO 169 -sopimuksen tulkintaan ja alkuperäiskansan määrittelyyn liittyviä väitöstutkimuksia.
Lapin Kansassa Scheinin lähtökohta on yksinkertainen: Koska saamelaiset on tunnustettu alkuperäiskansaksi, ei ILO 169 -sopimuksen ratifioinnille ole mitään estettä. Ei siis mitään selvityksiä eikä vaikutusarvioita, ei epäselvyyttä siitä, onko saamelaiskäräjien vaaliluettelon mukainen etninen ryhmä yleissopimuksen edellyttämä alkuperäiskansa.
Scheininin jutustelu menee tyystin ristiin Helsingissä 30.11.2012 pidetyssä ihmisoikeusseminaarissa videolähetyksessä esiintyneen Lee Swepstonin sanomisten kanssa.  Swepston on ILO- yleissopimuksen valmistelun keskeinen asiantuntija, jonka mukaan jokainen yleissopimusta valmisteleva maa joutuu määrittelemään mikä on sen alueella asuva alkuperäiskansa ja mikä ei ole. Tarvitaan siis selvitys - ja etenkin kun uusi tutkimus sitä vaatii - eli kysymys on kaikkien mahdollisesti osallisten ryhmien perus- ja ihmisoikeuksista sekä tietenkin myös aineellisista oikeuksista.
Alkuperäiskansojen yleissopimuksella ei ole missään määritelty uusiksi minkään valtion historiaa. Ja miten niin voitaisiinkaan tehdä?
ILO 169 -yleissopimus ei voi tuoda saamelaisille tai muillekaan mitään subjektiivisia oikeuksia johonkin toiseen ryhmään ja heidän oikeuksiinsa nähden. Voinen mukailla näkemääni Jouni Kitin Swepstonin sanomisten pohjalta laatimaa analyysia, jonka mukaan sopimus ei voi viedä, vähentää tai heikentää kenenkään nyt olevia tai myöhemmin todettavia oikeuksia.  Koko yleissopimus ei siis koske kenenkään yksityisiä oikeuksia, vaan että valtio luopuu sille kuuluvasta vallasta päättää joistakin asioista. Ei kuitenkaan lainkäytöstä eikä lainsäädäntövallasta.
Valtion on siis ILO-ratifiointia harkitessaan määriteltävä muun muassa ensin, mitä oikeuksia ja asema lappalaisvähemmistöllä on nykytutkimusten mukaan. Se voi merkitä, että lappalaisten osallistumisoikeutta on laajennettava. Tämä voi johtaa siihen, että kyse on kokonaan muusta kuin saamelaiskäräjiä koskevasta järjestelmästä.
Paitsi ettei yleissopimus voi viedä keneltäkään oikeuksia jonkun toisen hyväksi, ei se myöskään synnytä kokonaan uusia oikeuksia. Tämä konkretisoitui Norjassa sen ratifioidessa sopimuksen. Toisaalta sopimus luo valtiolle erityisperusteen palauttaa oikeuksia kaikille niille, jotka ovat niitä valtion toimesta joskus menettäneet. Tarvitaan siis tältäkin osin lisäselvityksiä ja ehkä paljonkin. Ja nuo selvitykset kustantaa valtio.
On kyllä ollut mielenkiintoista seurata jo pitkään kuinka ihmisoikeusasiantuhtijana ja YK:n ihmisoikeusraportoijana askarteleva Martin Scheinin on edistänyt aktiivisesti Suomessa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavaa prosessia.
Siitä on nimittäin kysymys, jos Lapissa etniseen saamelaiseen ryhmään rajaten historiallisesti heitä vanhempi alkuperäinen väestö, lappalaiset - tai jos halutaan käyttää määritystä statuksettomat saamelaiset - ajettaisiin historiallisilla asuinalueillaan tuon historian ulkopuolisiksi.
Tuollaiseen vedätykseen ei Suomella ihmisoikeuksia maailmalle julistavana valtiona ole yksinkertaisesti varaa.

Veikko


Jk. Kun kirjoitan etnisestä saamelaisesta väestöryhmästä ja toisaalta lappalaisista tai statuksettomista saamelaisista, on huomioitava, että saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on ehkä runsaastikin alkuperäisimpään lappalaisväestöön kuuluvia ihmisiä.

12 kommenttia:

  1. Scheininon jämähtänyt nuoruutensa ihanteisiin. Hän näkee saamelaisten "vapautustaistelun" oikeutuksen neljänkymmenen vuoden takaisena kolmannen maailman sorrettujen kansojen verrattavana (Afrikan maiden itsenäistyminen tai mustien panttereiden liike) tai tänä päivänä osattomiin ja turvattomiin etnisiin rymiin, joita vainotaan, tapetaan ja joilla ei ole mitään oikeuksia eikä välineitä puolustaa elinehtojaaan, kulttuuriaan tai päästä osallisiksi maansa hyvinvoinnista (kouluutus, terveydenhuolto yms).

    Saamelaisten kohdlla ei todellakaan ole kyse näihin ryhmiin verrattavasta asemasta.

    Juna meni jo.

    Ministeri Henriksson mainitsi jossain uutisessa, että kysymys ei ole saamelaisten oikeuksien laajentamisesta vaan siitä, että saamelaisten mahdollisuuksia osallistua kotiseutualuettaan koskeviin päätöksiin halutaan lisätä. Se lienee aivan eri asia kuin se kuva minkä saa saamelaiskäräjien hallituksen mm. maa- ja vesiasioista antamista lausunnoista. Ehkä Sheininin olisi aiheellista päivittää tietonsa siitä miten tämä " vailla oikeuksia oleva, rotusortoa, vainoa kokeva alkuperäiskansa" nyt elää ja mitä saamelaiskäräjien hallituksen enemmistö ajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henriksson älähtikin mediassa, että Iloa liioitellaan. Oliko ministeri torumassa saamelaiskäräjiä vai lapinkyläläisiä? Lapinkyläläisille pahin kauhuskenaario on se, että heitä ei kuulla vanhoina tapaoikeuksien käyttäkinä. saamelaiskäräjien unelmana on tehdä juuri niin ja polkea lapinkyläläisten oikeuksia. Lapinkyläläiset alkoivat olla näkymättömiä 1960-luvulta lähtien, jolloin saamelainen eliitti alkoi rakentaa poliittista saamelaisuutta. Toisen kerran tämä näkymättömäksi tekeminen tapahtui 1990, jolloin kaikki saamelaiset eivät saaneet äänestysoikeutta saamelaiskäräkille.

      Poista
  2. Vasta eilen illalla joku saamelaisräppäri selvitti tv:ssä A-studion dokumentissa kuinka saamelaiset tarvitsevat elintilaa säilyttääkseen kulttuurinsa ja voidakseen opettaa muita maailman ihmisiä elämään tasapainossa luonnon kanssa. Jotenkin noin se selitys meni. Hyvin ovat Pekan ja Klemetin opit menneet joillekin päähän. Ehkä Henrikssoninkin olisi syytä syventyä pohtimaan millaista valtauspolitiikkaa hän on tukemassa. Jos joku haluaa lisää elintilaa, on se taatusti joiltain toiselta pois. Esimerkkejä löytyy historiasta näistä elintilan vaatimuksista ja vaatijoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamenkielisestä propagandaräpistä ja rokista on tehty suora tie julkisuuteen. Oma ohjelma on varma, jos muuten musikaaliset lahjat ei riitä julkkikseksi tuloon. Tätä en kohdista ko. ohjelman räppäriin. En vain enää kestä katsoa näitä taiteilijoita tuntematta myötähäpeää.

      Poista
  3. Tulee mieleen sanonta "kenen leipää syöt sen lauluja laulat" Mistä juolahtikin se mieleen tässä Scheinin jutussa.
    En tiedä onko hänellä läheisiä yhteyksiä etnisiin saamelaisiin mutta aina sellainen on mahdollista silloin kun joku kiivaasti ajaa jonkin ryhmän asiaa ja varsinkin kun itse ei kuulu kyseiseen ryhmään.

    VastaaPoista
  4. Tämä on tätä saamelaispropagandaa jota räppäri Ailu sekä Märät Säpikkäät harjoittavat. Hyvin on saamelaisnuoret manipuloitu viemään asiaansa eteenpäin.
    Valitettavasti heidän kauttaan moni asioiden oikeaa laitaa tuntematon saa vääriä käsityksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ailu tekkeepi hyvvää musiikkia ja Märät Säpikkäät-ohjelma on hauska. Näköjään sieki katot, ku nuin innostuneena kirjottelet heistä ;)

      T: Pauli

      Poista
  5. Scheininin saamelaissääliä käyttävät saamelaiset lakimiehet hyväkseen ja pyörittävät mennen tullen äijäraukan pikkusormen ympärille. Siellä se on Yk:n kokouksissa lobattu ja silmäniskutempuilla hurmattu. Anonyymi tänään on oikeassa, läheiset on välit. Jopa tapailuun yltävät nämä yhteydet. Siitä voi miettiä, että eikö Scheinin ole ryvettynyt ja saamelaismafian talutushihnassa. Miten sitten on pokkaa kirjoitella lausuntoja, kun on liian lähellä? Tai kuka kirjoittaa, tätä kuviota täytyy epäillä. Varmaan saamelaiset lakimiehet lähettävät valmiiksi kirjoitettuja pohjia? Tavallinen ihminen ei pääse sinne tällaisen toimijan lähelle, vaan Suomen valtion varoilla matkustetaan ja puhutaan lapinkyläläisistä valheita. Huomio, lapinkyläläiset ovat saamelaisia. Saamelainen poliittinen johto yrittää kirjoituksillaan ja puheillaan taikoa heistä suomalaisia. Kaikki nämä vuodet on pantu energia riidellä lapinkyläläisiä vastaan.heiltä on kielletty saamen kielen opiskelu ja oikeus käyttää lapinpukuja. Heitä on pilkattu, mitätöity ja yritetty kieltää heidän saamelaisuus. Pelottelu ja ihmisarvon lyttääminen on lapinkylän saamelaisten arkipäivää. He ovat koko saamelaisjärjestelmän ulkopuolella, säännönmukaisesti jätetty ulkopuolelle. samalla vanhat parrat nauraa ettei heitä pidetä saamelaisen yhteisön jäseninä. Ei tietenkään pidetä kun on jätetty ulkopuolelle. tällainen poliittinen ja maaoikeuksiin keskittyvä saamelaisuus on törkeää. Vanhat parrat haluaa yksin jakaa lapinkylän maat, varastaa omaisuuden joka on kollektiivinen, yhteinen. Saamelaisuus on monivivahteista, tämä tulisi viimein hyväksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskokaa hyvät ihmiset ettei suomessa ole ikinä ollut kollektiivista omaisuuden omistusta.Lukekaa historiaa.Lapinkylien oikeudet olivat yksilöoikeuksia.

      Poista
  6. niin, se onkin mielenkiintoista miten lapin kylän oikeus aiotaan jakaa.

    VastaaPoista
  7. miten sakä aikoo jakaa nämä yksilöoikeudet itselleen?

    VastaaPoista
  8. Asiakirjoissa henkilöt merkittiin lappalaisiksi ja tilallisiksi elinkeinon mukaan. Kummassakin ryhmässä oli sekä suomalaisia että saamelaisia. Nimitykset lappalainen ja tilallinen eivät viitanneet kansallisuuteen. Lappalaiset olivat samassa mielessä väestö kuin maanviljelijät nykyisin.

    VastaaPoista