perjantai 23. marraskuuta 2012

Saamelaiskäräjät suljettujen ovien taa

Onko saamelaiskäräjien yleiskokouksen toiminta käpertymässä tälläkin vaalikaudella suljettujen ovien taa?
Kysymys tulee mieleeni kun luin Lapin Kansan uutisen (LK 22.11.12) käräjien viimeksi pidetystä yleiskokouksesta, jossa väännettiin tuntikausia suljettujen ovien takana vapautuneen hallituspaikan täyttämisestä. Uutisen mukaan noita neuvotteluja käytiin puolitoista tuntia kunnes sopu syntyi. Uutinen ei kerro, että valintaa edelsi kaksikin äänestystä, jotka osaltaan kertovat käräjien kokoonpanoa tuntevalle sen sisäisestä kuplinnasta.
Saamen radion päälliköksi siirtyneen Pirita Näkkäläjärven tilalle saamelaiskäräjien täysistunnon varsinaiseksi jäseneksi on noussut ensimmäiseltä varapaikalta Veikko Porsanger Utsjoelta. Hänet valittiin saman tien nyt Pirita Näkkälärven tilalle käräjien kulttuurilautakuntaan ja samalla sen varapuheenjohtajaksi.
Varsinainen vääntö käytiin kuitenkin siis Pirita Näkkäläjärveltä vapautuneesta hallituspaikasta. Kyseeseen saattoi tulla tasa-arvopykälien mukaan nainen, joita olikin aluksi tarjolla peräti kolme: inarinsaamelaiset Anu Avaskari ja Anna Morottaja sekä tunturisaamelainen Ulla-Maarit Magga.
Ovien takaa kerrottiin, että käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ajoi tuossa ensimmäisessä taistossa hallituspaikalle Maggaa. Äänet jakautuivat kuitenkin kolmen ehdokkaan kesken 6 - 6 - 6, jonka jälkeen taas neuvoteltiin ja päädyttiin viemään avoimin ovin käytyyn toiseen äänestykseen Avaskari ja Morottaja.
Kokouslähteiden mukaan Klemetti Näkkäläjärvi luopui ehdokkaastaan, koska tämä olisi jäänyt mitä ilmeisimmin toisessa äänestyksessä rannalle ja tilanne olisi ollut puheenjohtajalle nolo. Niinpä hän toisessa äänestyksessä tyytyikin tukijoineen enää varmistamaan, ettei valituksi tulisi inarinsaamelaisten profiilia viime aikoina kovasti nostamassa ollut Avaskari.
Toisessa äänestyksessä Anna Morottaja sai 11 ääntä ja Anu Avaskari 8 ääntä.
Äänten henkilökohtaista jakautumista en lähde tässä spekuloimaan, vaikka sekin olisi numeroiden ja taustapuheiden perusteella mahdollista. Merkittävä havainto lienee kuitenkin se, että Klemetti Näkkäläjärvi sai suljettujen ovien takana esityksensä taakse vain kuusi ääntä.
Anna Morottajan nousu saamelaiskäräjien hallitukseen on inarinsaamelaisten kannalta katsottuna merkittävä asia. Inarinsaamelaisissa on nähdäkseni paljon sellaisia, joiden mielestä heidän edustuksensa on ollut näillä saamelaiskäräjillä nimenomaan sen hallituksessa olematon. Toki toistakin mieltä on oltu vetoamalla useampienkin käräjä- ja hallitusedustajien inarinsaamelaisiin sukujuuriin, siis siihen toisaalla pelättyyn polveutumiseen.
Kun viittasin alussa aiempien vaalikausien suljettuihin oviin, tarkoitin ihmeellisiä kahinoita käräjien tili- ja pöytäkirjausten ympärillä. Silloinkin kokouksia seurannut media ja muu väki paistatteli milloin missäkin aurinkoa tai raitista ilmaa saamassa kun käräjien yleiskokous tai siitä valitut neuvottelijat selvittelivät kokouksesta toiseen kuka oli tehnyt mitäkin – tai jättänyt tekemättä.
Ihan tulee sekin mieleen, millaista vääntöä käräjien toiminta olisi siinä tapauksessa, että sille säädettäisiin Klemetti Näkkäläjärven politiikan edellyttämä asema Suomen pohjoisen osan hallinnoijana.

Veikko

17 kommenttia:

  1. En vieläkään ymmärrä tuota sinun logiikkaasi inarinsaamelaisuuden määrittelemisessä. Jos henkilön toinen vanhempi on suomalainen ja toinen vanhempi inarinsaamelainen, hänet katsotaaan inarinsaamelaiseksi. Jos taas henkilön toinen vanhempi on inarinsaamelainen ja toinen tunturisaamelainen, sinä lasket hänet tunturisaamelaiseksi. Saanko kysyä millä logiikalla? Anteeksi, mutta ei mahdu kaaliin. Mieti asiaa uudestaan. Ei ihme että inarinsaamelaisia on niin vähän... Ja tulipa vielä mieleen tästä inarinsaamelaisten kulttuurin ns. "uudelleen profiloinnista" joka on kovasti käynnissä. Inarinsaamelaiseksi tuntuu kelpaavan joidenkin aktiivien mukaan enää vain sellainen henkilö joka on poroton, maaton, kieletön, juureton ja varmaan vielä varaton...
    Hyvä että Morottaja valittiin hallitukseen. Nyt hallituksessa ovatkin inarinsaamelaiset kunnolla edustettuna. Avaskarin politiikka ei edusta kaikkia inarinsaamelaisia, vaikka hän niin kovasti onkin inarinsaamelaisten nimissä tuota ja tätä julistanutkin.
    Ihmettelen vielä tuota Näkkäläjärven mollaamista jokaisessa kirjoituksessa. Etkö keksi ketään muuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä määrityksissä ja näkemyksissä ei nyt kylläkään ole kysymys minun logiikastani. Seuraanpahan vain erilaisia näkemyksiä ja määrittelyjä, joista keskustellaan - puolesta ja vastaan. Se, että joidenkin mielestä inarinsaamelaisuus ei ole ollut edustettuna nykyisen saamelaiskäräjien hallituksessa johtuu nähdäkseni siitä, ettei siellä koettu olleen henkilöitä, joilla olisi se paljon toisissa yhteyksissä esillä ollut ja esille nostettu "elävä yhteys(tässä tapauksessa inarinsaamelaiseen) kulttuuriin". En siis lähde asiaa omasta puolestani arvioimaan tai määrittelemään. Toinen seikka, joka asiassa on voinut nyt ja jo kautta saamelaisuuden määrittelyn ajan vaikuttaa on se, että saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien vaaliluetteloon henkilöitä valitsemassa ovat olleet joko enemmistönä ja toisinaan lautakunnassa jopa yksin yhden saamelaisryhmän edustajat. Onkin esitetty kysymys mikseivät esimerkiksi inarinsaamelaiset tai koltat, siis saamelaisten vähemmistöt, voisi itse päättää keitä he huolivat yhteisöönsä ja sitä kautta vaaliluetteloon. Sen verran tätä omaa ajatteluani ehkä saan edellisen pohdinnan jatkeeksi harjoittaa, että olisihan se tietenkin omituista jos hämäläiset päättäisivät siitä keitä hyväksytään savolaisiksi. Esimerkkini ei varmasti kelpaa anonyymille vertailukelpoisena, mutta näinkin tilannetta voidaan katsoa.

      Poista
    2. Voisi tietysti yksi ratkaisu olla tuo yhteisön määritys.Kuinka pitkälle se kantaa, onkin eri asia. Historialliset faktat luovat käsittääkseni vakaamman pohjan, eikä päädytä niin paljon mutu-ratkaisuihin.
      Kaiken kaikkiaan tälläiset syntyperään perustuvat rekisteröinnit tuntuvat niin 900-lukulaiselta.....

      Poista
    3. Anonyymi 24.11.2012 klo 14.2012 loukkaa kirjoituksessaan monia, itseasiassa valtaosaa inarinsaamelaisia. Tekstistä voi lukea tavatonta halveksuntaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat porottomia, maattomia, kielettömiä (mykkiä??), juurettomia (asunnottomia, kiertelevää elämää viettäviä?? sillä kaikillahan meillä on esivanhemmat) sekä varattomia siis köyhiä.
      Onko sinun mielestäsi saamelaiseksi luettava vain rikas maata omistava poronomistaja, joka puhuu pohjoissaamea ja joka on ripustanut sukutaulun ökytalonsa seinälle.
      Klemetti Näkkäläjärven "mollaamisesta": Hänen tai kenenkään muunkaan toiminta ei ole kaiken arvostelun yläpuolella. Puheenvuoroisaan ja toiminnassaan hän käyttää julkista valtaa. Suomen presidenttejäkin on arvosteltu ja edelleenkin arvostellaan.

      Kritiikki ja kritiikin sietäminen kuuluu demokratiaan.

      Useissa blogeissan Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa hyvin epäkunnioittavasti monista sellaisista ihmisistä, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan mm. vähättelemällä heidän asiantuntemustaan ja ymmärrystään. Hän myös mieluusti kieltäisi heitä mielipiteen ilmaisun. Esimerkiksi 11.11.2012 julkiasussa blogissa tyylilaji ei ollut asiallinen vaan ivallinen asiaton. Klemetti ei malta pitäytyä asiassa vaan katsoo asiakseen ja oikeudeksen samalla mollata "vastustajansa".

      Poista
  2. Kiitos Veikko jälleen eriomaisen hyvästä kirjoituksesta, joka valaisi erinomaisella tavalla saamelaiskäräjien päätöksentekoon liittyviä ongelmia!

    Se, että käräjien yleiskokous pidetään suljettujen ovien takana osoittaa miten saamelaiskäräjät on ajautunut sen historian pahimpaan kriisiinsä. Vuonna 2008 valittiin Klemetti Näkkäläjärvi Pekka Aikion seuraajaksi olemassa olevan järjestelmän takuumieheksi. Tämän valinnan luonne ei ollut vain keino pidentää vanhanmallisen päätöksentekojärjestelmän olemassaoloa, vaan se oli myös poliittisen johdon keino vapautua sen toimintaa rajoittavista ideologisista ja poliittisista tekijöistä.
    Saamelaiskäräjien valintoja koskeva kuvaus kokouskulkua koskeva kuvaus tarjoaa erinomaisen esimerkin siitä miten käräjien poliittisen johdon taktiset voitot ovat johtamassa strategisiin tappioihin. "Taktisilla voitoilla" tarkoitan saamelaiskäräjien poliittisen johdon käyttämiä selviytymiskeinoja, yhtäältä ne ovat helpottaneet poliittisen johdon tämän hetkisten etujen toteutumista, mutta toisaalta ovat vahvistaneet suuntausta kohti Saamelaiskäräjien romahdusta.
    Demokratian jäljittely saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän puitteissa on antanut saamelaiskäräjiä hallitsevalle poliittiselle joukolle mahdollisuuden säilyttää valtajärjestelmänsä avulla valtansa, mikä antaa jopa sivistyneemmän kuvan kuin mitä se todellisuudessa on. Saamelaiskäräjien jäsenten suora osallistuminen lahoavan järjestelmän vallankäyttöön tekee valitettavasti mahdottomaksi heidän osallistumisensa todellisiin muutoksiin. Avoimuus edesauttaisi asiaa, mutta sitä ei tässä tilanteessa sallita. Se osoittaa miten poliittisen johdon turmelus ei voi olla koskettamatta koko saamelaiskäräjien mainetta ja siksi koko käräjien jäsenten osallistuminen nykyisen huonosti toimivan järjestelmän purkamiseen ja uuden rakentamiseen saattaa kyseenalaistaa koko prosessin. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon tahallinen aggressiivisuus peittää sen kehikon rappeutuneisuuden, minkä varassa koko järjestelmä lepää.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  3. Olivatko herrat Kitti ja Väänänen kokouksessa? Kirjoituksistanne saa sen kuvan että koko kokous pidettiin suljettujen ovien takana. Kannattaisi varmaan lukea kokouuksen pöytäkirja joka on ollut netissä nähtävillä jo 22.11 lähtien, eli heti seuraavana päivänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun kirjoituksestani ei voi moista "koko kokous suljettuna" -kuvaa tulla. Lähteiden varassa toki kirjoitan ja totean "neuvottelutauon" kestäneen 1,5 tuntia. Se epätarkkuus kirjoitukseeni tai sitten pöytäkirjaukseen voi sisältyä, että kannatuksen mittaus Anna Morottajan ja Anu Avaskarin välillä saatettiin siis tehdä myös tuolla suljettujen ovien tauolla. Pöytäkirjat yleensä kertovat äänestykset, mutta ns. neuvottelutaukojen tapahtumat niistä jäävät pois - myös muualla kuin saamelaiskäräjillä. Ehkäpä anonyymi kertoo vielä lisääkin mitä siellä ovien takana puuhattiin kun kerran taisi paikalla olla?

      Poista
  4. Vastaus Anonyymille 24. marraskuuta 2012 14.20. Sen tietää, missä Heikki Paltto makaa, jos hän puolustaa pohjoissaamelaisia eikä inarinsaamelaisia. Eli hän identifioituu pohjoissaamelaiseksi. Ei siinä tarvitse sen kummempaa logiikkaa olla. Sama se sille, mistä hän polveutuu. Saamelaiskäräjien hallitushan itse vastustaa sitä paitsi polveutumista. Eli saamelaiskäräjien hallitus on ottanut katsos omat keinot, se ryhmäidentifioi Heikki Palton omaksi edukseen inarinsaamelaiseksi ja näin on pessyt kädet asiasta. Kätevää.

    Klemetti Näkkäläjärven suosio on kaksipiippuinen juttu. Hän on varmasti kuningas oman sukunsa sisällä, mutta kentällä hänestä ei pidetä. Hänen toimintatapansa on poukkoilevaa ja epätasa-arvoista. Blogikirjoituksista paistaa suuri epäkunnioitus ihmisiä kohtaan. Ja tämä hänen jenginsä käyttäytyy muita ihmisiä kohtaan epäkohteliaasti ja uhkailevasti.

    VastaaPoista
  5. Pekka Aikio ja Heikki Hyvärinen ovat yrittäneet kylillä ja turuilla väittää, että he eivät ole saanet puheenvuoroa seminaarissa. Se ei pidä paikkaansa, vaan tasa-arvon nimissä heidän puheenvuorojaan on pitänyt rajoittaa, sillä he käyttivät erittäin pitkät puheenvuoronsa jo seminaarin alussa. Puheenvuoroihin oli varattu vähän aikaa ja kaikille piti saada puheensija. Seminaarissa oli 170 osallistujaa ja 5-6 tunnin aikana kaikkien ääntä piti kuulla.

    VastaaPoista
  6. Kyllä tällainen salainen suljettu kokous on pidetty, jossa on julkiseen kokoukseen tuotu valmisteltu päätös Morottajasta. Suljetussa kokouksessa todellakin on äänestetty. Mutta huvittavaa on, että Lapin Kansan saamelaisosasto, eli Oula Labba kirjoittaa suurin kirjaimin, että päätös on ollut yksimielinen. Näin ei toki voi sanoa siinä vaiheessa, kun äänestyksiä ei ole tuotu julkisuuteen. Mielestäni tällainen on epärehellistä, eikä julkiseen keskusteluun tuoda sitä valtataistelua näkyville, joka saamelaiskäräjillä on käynnissä. Klemetti Näkkäläjärven politiikan aika alkaa olla ohi. Onneksi näin, sillä saamelaisuus on hänen aikakautensa aikana mennyt aikamoiseen alennustilaan.

    VastaaPoista
  7. Klemetti Näkkäläjärvellähän on ollut tapana valtakautensa aikana etsiä asioiden vuotajia kissojen ja koirien kanssa ja uhkailla heitä erityisesti oikeustoimin. Vähän ovatkin saamelaiskäräjien epäselvyydet vuotaneet julkisuuteen. Näistä voisi kuitenkin kirjoittaa kirjan. Niin paljon siellä on vehkeilyä. Jännä, että valtion rahoittamaa puljua voidaan vetää tuolla tavoin. Sitä se kulttuuri-itsehallinto teettää.

    VastaaPoista
  8. Eihän Klemetti Näkkäläjärven politiikkakaan todellakaan edusta kaikkia pohjoissaamelaisia. Joten sellainen vaatimus, että Avaskari edustaisi kaikkia inarinsaamelaisia mielipiteissään ja asioissaan, vaikka kuinka haluaisi, olisi kohtuuton. Mutta Näkkäläjärvi ei ole kyllä edes esittänyt halua edustaa kaikkia saamelaisia. En tiedä, missä tynnyrissä moisia on kasvanut.

    VastaaPoista
  9. Suljettujen ovien takana Näkkäläjärvi yritti vääntää mustasta valkoista, kun yritti perustella miksi Ulla Maggasta pitäisi tulla saamelaiskäräjien hallituksen jäsen. Hän ei kuitenkaan onnistunut.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi24. marraskuuta 2012 14.20 sovellapa sitä omaa soppaasi tähän eli, ei se polveutuminen tee kenestäkään, ei edes Heikki Paltosta inarinsaamelaista, vaan ryhmäidentifikaatio. Me ryhmäidentifioidaan hänet tunturisaamelaiseksi. Siksi se ei edusta inarinsaamelaisia.

    VastaaPoista
  11. Samalla tavalla kuin Näkkäläjärvi assimiloi statuksettomat saamelaiset lantalaisiksi.

    VastaaPoista
  12. Kun ihminen itse kokee tämän saamelaisuuden osaksi itseään ja historiaansa, niin on ärsyttävää se että kutsutaan lantalaiseksi. Sellaista halveksuntaa osoittaa kyllä. Tiedän että halveksujien oma vika ja ongelma, mutta kyllähän se vaikuttaa meidän kaikkien elämään se sellainen halveksuvassa ilmapiirissä eläminen.

    VastaaPoista