sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Itsehallinto kunnallisen itsehallinnon sisällä

Referoin seuraavassa erästä saamaani analyysia kunnan ja kunnallisen itsehallinnon asemasta tilanteessa, jossa sen rinnalla tai oikeastaan sisällä pyritään vahvistamaan toista, monien kunnan toimien kanssa päällekkäistä paikallista hallintoa.
Kyse on siis Pohjois-Lapin kunnista ja pyrkimyksistä vahvistaa saamelaiskäräjien asemaa niiden alueen hallinnossa:
”Mikäli saamelaiskäräjien ajamat ehdotukset hyväksytään, vähenee kuntien toiminta olennaisesti. Saamelaiskäräjät pyrkii aktiivisesti korvaamaan kuntien toimet monessa suhteessa. Palvelujen tuottajan rooli saattaisi jäädä edelleen kunnille peruspalvelujen osalta, mutta muutoin käräjät haluaa omia saamelaisalueella keskeisen päätöksentekijän roolin monissa kunnille kuuluvissa asioissa.
Kunnalliseen itsehallintoon luetaan muun muassa seuraavat seikat vakiintuneen valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden perusteella. Suomen perustuslain 121 §:n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden itsehallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tämä lähtökohta on tärkeä tässäkin asiassa. Kunnalla on oikeus ja sen perusteella velvollisuus huolehtia kaikkien asukkaittensa eduista ja oikeuksista. Se ei katso mistä kansalaisuudesta on kyse tai onko kyse vähemmistön oikeuksista. Kuntaa on pidetty tässä mielessä yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden takaajana.
Itsehallinnon perusteista säädetään kuntalailla. Kunnan verotusoikeus on säädetty perustuslaissa kuntien talouden perustaksi.
Kunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että kaikista kunnan asukkaita koskevista asioista päätetään kunnallisen itsehallinnon piirissä; ei ole ajateltavissa eikä saa olla niin, että kuntaa tai sen asukkaita koskevista asioista päätettäisiin saamelaiskäräjillä. Kunnan tulee vastustaa tällaisia pyrkimyksiä oikeudellisista ja taloudellisista syistä.
Kunnan itsehallinnolle on tunnusomaista myös, että kunnalla on itsenäinen oma talous. Näin on, vaikka ääritapauksissa kunta voi saada tuloistaan suuren osan valtionosuuksina. Verotusoikeus on yhdessä lainanoton kanssa se, joka turvaa kunnan talouden ja sen tasapainottamisen. Näiden kysymysten tunnustetaan nykyisin olevan suhteellisia; monilla kunnilla on suuria vaikeuksia ja riippuvuus valtiosta on ratkaiseva.
Saamelaiskäräjien ajama hallintomalli merkitsisi sitä, että mahdollisuus verotulojen saantiin vähenisi. On selvää, että saamelaiskäräjien ajama itsehallinto vaikuttaisi enemmän kunnalliseen itsehallintoon kuin toisin päin. Se johtuu erityisesti soveltamisalojen erilaisuudesta mutta myös talouden perusteista.
Nykyisin saamelaisten itsehallinnon lähtökohdat ovat suppeat, mikä vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä asioita sen piirissä voidaan päättää ja mitä ei. Kunnallisen itsehallinnon olennainen osa on, että kunta saa järjestää oman hallintonsa haluamallaan tavalla. Suomen perustuslain 121 §:ssä on säädetty, että saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa itsehallinto. Tämä on kuitenkin rajattua itsehallintoa. Kyse on saamelaisten sisäisestä itsehallinnosta. Kyse ei ole yleisestä itsehallinnosta. Sanat saamen kieli ja saamelaiskulttuuri ovat rajattuja käsitteitä niiden yleismerkityksen perusteella.
Nykyisin saamelaisten kuulemisesta lainsäädäntöhankkeista ja vastaavasta menettelypuolesta säädökset ovat eduskunnan työjärjestyksessä sen jälkeen, kun valtiopäiväjärjestys kumottiin. Saamen kielestä ja kulttuurista perusoikeutena on edelleen säännös Suomen perustuslain 17 §:ssä. Saamen kielen käyttöä koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu.
Perustuslain säännöksessä on todettu sanamuotona myös, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisten itsehallinto on perustuslaissa rajattu ja se on suppeasti käsitetty suhteessa kunnalliseen itsehallintoon. Saamelaisten itsehallinnosta on siis säädetty myös perustuslain itsehallintosäännöksessä.
Kunnan itsehallinnon murtaminen merkitsisi yhtenäisen hallintokulttuurin heikentämistä. Kunnan oman hallinnon lisäksi olennaisia toimialan sisältöjä on kunnan itsenäinen elinkeinojen kehittämispolitiikka. Se on se politiikan kenttä, jonka perusteella kunnalla ja sen itsehallinnolla on todellinen sisältö. Kunta ajaa yleistä ja julkista intressiä, jotka nojaavat myös kunnan asukkaitten etuihin ja oikeuksiin.
Saamelaisten itsehallinto ja kunnallinen itsehallinto eroavat monissa suhteissa. Edellisessä itsehallinnon alaan kuuluvat asiat on määritelty joko saamelaiskäräjälaissa tai erityislaeissa. Tässä suhteessa lähtökohta on kokonaan toinen kunnallisessa itsehallinnossa. Niiden päättäjät ovat pääasiassa eri henkilöitä. Kumpikin on valtajärjestelmä, jossa vallankäytön kohteet ovat olleet tähän asti erilaisia. Niinpä saamelaiskäräjien ajamaa itsehallintojärjestelmää ei tule hyväksyä, koska se vaikuttaisi erityisesti kuntien mahdollisuuksien hoitaa tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten asioita.
Saamelaisten itsehallinto ei ole täyttä itsehallintoa. Laki luo itsehallinnollisen järjestelmän erityispiirteineen. Kansainväliset sopimukset eivät perusta vähemmistöille itsemääräämisoikeutta eli oikeutta ulkoiseen itsenäisyyteen. Jos saamelaiskäräjien ajama itsehallintomalli hyväksytään, seuraa uusi tilanne. Siksi kunnan ja sen kaikkien asukkaiden kannalta voidaan kysyä: Miten kunta voi harjoittaa elinkeinojaan?  Päätetäänkö kuntaa ja kunnan asukkaita koskevia asioita saamelaiskäräjien piirissä? Miten ylipäänsä voidaan kuntaa ja sen asukkaita koskevia asioita siirtää sen päätöksentekojärjestelmän piiristä saamelaiskäräjille yleisissä asioissa tai konkreettisesti? Miten turvataan kunnan kehittämiseen kuuluva kaavoitusvalta, jota juuri on vahvistettu voimaan tulleella maankäyttö- ja rakennuslailla? Miten turvataan kunnan asukkaiden eli paikallisten asukkaiden ympäristön ja luonnon käyttömahdollisuudet kaikille yhtenevällä tavalla? Miten ylipäätään asioiden yhteisvaikutuksessa turvataan kunnan elinkelpoisuus ja kehittymismahdollisuus?
Näitä asioita on arvioitava ennen kuin asiasta mitään päätetään. Kysymys on kunnan ja sen asukkaiden kannalta siinä, mitkä seikat voivat olla sellaisia, että niissä paras tulos saavutetaan vahvistamalla tai lisäämällä saamelaisten oman päätöksenteon piiriin kuuluvia asioita tai tekemällä kuntalakiin muutoksia.
Tämä on merkittävä seikka, sillä toistaiseksi eteneminen näyttää perustuvan ensi sijassa valtion itselleen ottamien tavoitteiden täyttämiseen.
Saamelaiskäräjien ajaman hallintomallin syvin sisältö itsehallinnollisesta näkökulmasta on se, että se laajentaisi ja itse asiassa avaisi sisällöllisesti merkittävästi kulttuuri-itsehallinnon alaa eli elinkeinot ja muut siihen liittyvät asiat tulisivat sen piiriin. Asia on luonnollisesti kunnan kannalta tärkeä sen vuoksi, että kunnan itsehallinto elinkeinokysymyksissä perustuu ratkaisevassa määrin sen omaan rahoitukseen ja panostukseen. Tätä mahdollisuutta ei ole ollut saamelaisten itsehallinnolla. Porotalous- ja vastaavat lait ovat valtakunnallista lainsäädäntöä.
Tällä hetkellä kunnallisen itsehallinnon ja saamelaisten itsehallinnon yhtymäkohdat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen saralla; siellä kehitys on ollut myönteinen. Nämä kysymykset eivät ole ongelmia saamelaissopimuksen tai ILO 169 - yleissopimuksen voimaansaattamisessa, vaikka nämäkin kysymykset ovat yleissopimusten olennaista sisältöä.
ILO-sopimuksen ratifioiminen vaikuttaisi kuntien toimintaan heikentäen niiden mahdollisuuksia toteuttaa kuntalain tavoitteita.”
Tällaisia analyyseja ja pohdiskeluja liikkuu oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien meneillään olevan lakiuudistus- ja ILO 169 -manööverin ympärillä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) lupasi äsken Inarissa saamelaiskäräjien johdon kanssa neuvoteltuaan, että ”kaikkia osapuolia tullaan vielä kuulemaan”.
Alkaisi olla mielenkiintoista kuulla myös oikeusministeriön analyysi siitä, mitä ajetut uudistukset sen mielestä toisivat käytännössä tullessaan kunnille ja kuntalaisille.


Veikko

24 kommenttia:

  1. Niin, saamelaiskäräjille suunnitellaan lakimuutoksilla vähintään veto-oikeutta kaikkeen mitä kunnissa halutaan tehdä. Todellisuudessa muutamalle henkilölle pienessä piirissä.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6. marraskuuta 2012 8.50
    Veikko Väänänen, milloin Lapin Kansassa käytäntö on mennyt sellaiseksi, että parikumppanista ja hänen sukulaisistaan voi tehdä uutisia? Toimittaja Lapin Kansasta Oula Labba ja Ylen hallintopäällikkö Pirita Näkkäläjärvi suhteen tiimoilta tässä haluan nostaa keskusteluun rajoja siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei ole sopivaa. Samalla ihmettelen sitä, että P. Näkkäläjärven veljestä tehdään sekä Lapin Kansassa että Saamenradiossa uutinen. Mielestäni se ei ole oikein, vaan ilmentää tiettyä tarvetta. Eikö toimittajille saa mitään kuria? Tai edes läpinäkyvyyttä. Miksi tarkoituksenhakuisuuden pitää paistaa kilometrin päähän? Ovatko he tyhmiä vai röyhkeitä? Ja missä on Ylen ja Lapin Kansan yleinen lehdistöetiikka? Voiko tämä olla totta, että median ihmiset eivät tajua, milloin ollaan jäävejä ja toimitaan väärin? Täytyykö kansalaisten siitä huomauttaa Yleä ja Lapin Kansaa, sekö se on se keino? Jos se niin on, niin silloin on todella hakoteillä koko media ja sen toimintaperiaatteet. Parikumppaneista ei yksinkertaisesti voi tehdä uutisia, silloin ei olla enää puolueettomalla areenalla, mutta paitsi ajamassa omaa etua.

    Mikä uutinen sitäpaitsi olisi, että jokin lopettaa moottorikelkkailemisen? Ketä se kiinnostaa? Mikä tarkoitus on moisella uutisoinnilla? Nostaa jonkin suvun glooriaa? No siinä ei onnistuta. Päinvastoin, tulee nolo tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymin täytyy nyt vain sulatella asiaa, Näkkäläjärviä on paljon ja heistä on paljon uutisoitavaa, henkilökohtaisesti olen erittäin kiinnostunut, joten toivotaan että tulevaisuudessakin ylen uutiskynnys ylittyy vielä näkkäläjärvien kohdalla...sitäpaitsi olihan ko. moottorikelkkailija suomenmestari. Hieno saavutus sinänsä!

      Poista
    2. Ei vois vähempää kiinnostaa.

      Poista
    3. Kyllä minuakin kiinnostaa kriittisesti näkökulmat yhteiskunnan kehittymiseen. Missä ne ovat? Näkkäläjärvi hehkutus ei sitä ole. Ja jos sitä tekevät Näkkäläjärvet ja petikumppanit ry. itse, niin sitten varsinkaan se ei ole hauskaa. Vain tökeröä. Ammattitaito kaukana. Ei toimittajien tehtäviin kuulu politikointi ja valikointi. Mutta nyt tämä toimittajaklaani onkin rakennettu siten, että siellä voidaan valikoida uutiset oman edun parhaaksi. Samoin jopa että ketkä tutkijat pääsevät esittämään omia tutkimustuloksiaan.

      Poista
    4. Kautta aikojen tietyt suvut ovat pyrkineet varmistamaan valtansa asettamalla sukulaisiaan avaintehtäviin.

      Poista
  3. En osaa sanoa onko noissa takana mitään linjausta tai onko sellaista edes harkittu. Joistain keskusteluista näihin kuvioihin liittyen Kokkosen ajaltakin toki tiedän, mutta ne eivät olleet mitään yleisiä, enemmän kahdenvälistä ajatusten vaihtoa, taustakeskustelua. Sen voin sanoa, että aina on pyritty varomaan läheisistä henkilöistä ja omista tekemisistä uutisoimista, ettei jouduttaisi minkään sopivaa, ei-sopivaa pohdiskelun kohteeksi. Eri asia ovat pakinat, joissa vaikkapa perhepiirin asioita jotkut tuovat esille ja tällainen "avautuminen" on joillain pakinapalstoilla jopa niiden teemana. Toki poikkeuksia tuosta "häveliäisyyden" linjasta silloin tällöin näkee kun tuntee kollegoita ja heidän sidoksiaan, mutta useinkaan suuri lukijakunta ei niitä ehkä huomaa. Ainahan lukijat voivat tiedotusvälineitä kommentoida. Ja se on suotavaakin, uskallan kannustaa.

    VastaaPoista
  4. Veikko voisit kunnallisvaltuutettuna hoidella vähän tätä lehdistöetiikkaa..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtuutetulla on tuossa asiassa sama asema kuin yleensä kansalaisella. Eipä silti, kyllähän kunnat ovat vuosikymmenten varrella yrittäneet puuttua lehtikirjoitteluun ja varmaan myös sähköisen median toimiin erilaisin painostuskeinoin. Siihen ei kannata sortua, paitsi oikomaan selkeitä virheitä, mielipidevastineita välttäen.
      Tuossa edellä joku toivoo, että esille nostetun suvun edustajista uutisoitaisiin jatkossakin koska heitä on paljon. Minustakin näin pitää menetellä silloin kun joku tekee jotain uutiskynnyksen ylittävää. Sitä en taas pidä minään kriteerinä, että jotain sukua on paljon. Väänäsiäkin on Suomessa tuhansia, mutta lienevätkö saaneet suhteessa määräänsä medianäkyvyyttä, tuskin sitä on kukaan mitannut saati vaatinut. Yleisesti näen uutiskynnyksen olleen varsin matalan ja ovenkin leveän kun kyse on saamelaisista toimijoista, olivat he urheilijoita, rockareita, taiteilijoita tms.
      Nyt esille nostettu juttuaihe oli minusta kyllä ihan ok., mutta nähdäkseni kritiikki kohdistui ensi sijassa sen tekotapaan. Hyväkin juttu voi kärsiä jos sen kohdalla syntyy jotain tällaisia taustakysymyksiä.

      Poista
  5. "Isojakotoimitukset päättyivät pohjoisissa kunnissa pääosin 1950­luvulla ja viimeinen isojakotoimitus merkittiin maarekisteriin 19.2.1964. Maata omistamattomat saamelaiset jäivät vääjäämättä isojakojen ulkopuolelle. Heitä pidettiin tilattomana väestönä. Toisaalta muun muassa Sillanpää (2006, s. 77) on todennut, että isojaossa ei puututtu taloille erotettujen alueiden ulkopuolella oleviin valtion maihin kohdistuviin oi­keuksiin muulla tavalla, kuin käymällä alueiden rajat taloja vastaan ja määrittelemällä alueisiin (oikeuttavina ja rasittavina) kohdistuvat isojaosta johtuvat käyttöoikeudet (rasitteet) ja eräät erityiset etuudet, kuten kalastusoikeudet."

    http://mts.fgi.fi/maanmittaus/numerot/2010/2010_2_vitikainen.pdf

    VastaaPoista
  6. Saamelaiskäräjät on tehnyt KHO:hon purkuvalituksen ja vetoaa kansainvälisiin sopimuksiin, ennen kaikkea sopimukseen jossa turvataan kansan itsemääräämisoikeus, samalla tavoin kuin alkuperäiskansajulistus ja Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 1966.

    Nyt jää miettimään, miksi pohjoissaamelaisen ryhmän kannalta itsemääräämisoikeus olisi parempi kuin metsä- tai inarinsaamelaisten kohdalla. Tätä sietää miettiä tarkkaan.

    Nykyinen tilannehan on historian summa. Olisi tarkkaan selvitettävä, mitkä ovat ne tekijät, ettei pohjoissaamelaiset voi hyväksyä omia inarin- ja metsäsaamelaisia sukulaisiaan. Onko se esimerkiksi se, että Isojako teki osasta pohjoissaamelaisia maattomia, koska he eivät edes olleet Suomessa Isojaon aikoihin?

    Pohjoissaamelaisten ahneus ja ahdasmielisyys on kauheaa.

    Näyttää siltä, että asiaa ollaan viemässä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, sillä KHO valituksen määräaika on jo umpeutunut Suomessa. Tähän voi varautua.

    Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että on ilmennyt uusia puolia. Toki olemassaolevat julistukset eivät ole uusia puolia, että siinä mielessä SK vetoomus ei ole pitävä. Näin se esivalmistelu, jota on nähty.

    Jännä vielä, että uutisessa sanotaan että KHO saamelaisissa on saamelaisia sukujuuria 1800-luvulta.
    Eikö meillä kaikilla ole? Vai mikä se on sellainen saamelaissuku, mikä alkaa vasta 1900-luvulta. Onko se saamelaiskäräjien presidentti itse?

    -Metsäsaamelainen

    VastaaPoista
  7. Tämä on ihan hyvä periaate, että taustakysymyksiä ei saisi syntyä lehdistöetiikan mukaan. Eli pitäisi toimia sillä tavoin puhtaasti.

    VastaaPoista
  8. Älkäähän nyt hyvät ihmiset, ei me voida vaatia niin paljoa. Hyvä se on kun saamen kieli näkyy ja kuuluu. Siinä on jo saavutusta sinänsä. Asiasisältöä voi sitten myöhemmin kehitellä ja toimittajien koulutusta hioa.

    VastaaPoista
  9. Ahdasmielisyys on out.

    VastaaPoista
  10. Saamelaisuus on nyt sortunut henkilökohtaisten riitojen, nepotistista sukulaisten suosimisen, monimutkaisen valtakuvion, resurssikiistan ja myyttien sekä ennakkoluulojen verkkoon.

    Saamelaiskäräjien johto käyttää tilannetta häikäilemättömästi hyväksi. Tämä kuvio on siis tyypillistä vähemmistöille. Klemetti kyllä antropologina tietää, mistä on kyse.

    Tuosta kaikesta siis syytetään statuksettomia saamelaisia, että he olisivat syypäitä huonon johdon aiheuttamaan soppaan.

    Ja tämä viesti siis viedään valtiolle. Että statuksettomat saamelaiset ovat syyllisiä saamelaisuuden alennustilaan ja saamen kielen menettämiseen. Kyllä valinnat kielen käytöstä tekevät vanhemmat ja isovanhemmat, että siirtävätkö he kieltä nuorille ja lapsille vai eivät. Ei statuksettomat saamelaiset tee perheen tasolla olevia päätöksiä. Sitähän Klemetti on kirjoittanut, että statuksettomat saamelaiset aiheuttavat kielenvaihtoa.

    Klemetti myös syyttää, että on väärin kun statuksettomat puhuvat omista perinteisistä oikeuksistaan ja maistaan. Hän sanoo, että tämä on ahneutta. Paitsi se on luonnollista, että on kiinnostunut omista oikeuksista. Maa kuuluu keskeisenä saamensuvun tärkeimpiin arvoihin.

    Klemetti myös syyttää, että statuksettomat olisivat suomalaistuneet. Tätä kuviota tulisi tarkastella aivan yksilön tasolla. Jos kieli onkin jossain sukupolvien saatossa menetetty, niin miten saamelaisuus ilmenee muuten. Sehän näkyy käytännön elämässä vaikka miten, kirjavana kulttuurina, uskomuksina, tietona, osaamisena.

    Ihmetellään myös, miksi saamelaisuus vetoaa. Se vetoaa siksi, että se on osa ihmisen minuutta ja historiaa. Vahva osa itsekunkin elämää.

    Kun johto tämän hyväksyy ja tunnustaa, jokaisen ihmisen elämä helpottuu välittömästi.

    En ymmärrä sitä, että miksi saamelaiskäräjien johto on alkanut sotia saamensukuja vastaan.

    Aika laskelmallista. Ja samalla likaista. Toivottavasti tämä kuvio avautuisi vähitellen. Kauanhan se on ollut esillä.

    saamelainen Inarista

    VastaaPoista
  11. Mietin tätä, että miksi kieltä elvyttävä saamelainen on paljon vähempiarvoinen kuin puhdasrotuinen saamenkielinen?

    Eihän siinäkään ole mitään järkeä oikeasti. Tällaisessa vastakkainasettelussa. Ei me mitään elämiä olla.

    VastaaPoista
  12. Ihminen, joka on kielensä säilyttänyt on korkeampi sosiaalinen status ja ympäristö jossa kieltä on voinut säilyttää. Siten myös sillä, jolla on korkeampi sosiaalinen status, tulisi huolehtia niistä jotka ovat vähempiarvoisia ja siten vaarassa menettää kielen tai ovat sen jo tehneet mutta ilmaisevat halua elvyttää kielen. Mutta mitä tekevät he: nauravat, pilkkaavat, pistävät häpeäpaaluun. Poliitikot ja professorit ja muu eliitti aivan tässä ovat tarkkailun alaisena. Miten he toimivat, mitä sanovat ja millaisia arvoja edistävät, jotta yhteisöllä on mahdollisuus olla ja elää ensinnäkin sovussa, mutta myös huolehtia kulttuurisista arvoista, joihin jokaisella ihmisellä on oikeus oli hän sitten statukseton tai rekisterisaamelainen?

    Jokaisella on yhteinen menneisyys ja tausta ja yhteinen saamensuku. Kun menemme tarpeeksi kauas, 1800- ja 1600-luvuille, niin useimmat suvut tulevat yhteen. Sitäkö tässä saamelaiskeskustelussa yritetään peitellä? Vastahan eräskin professori sanoi seminaarissa, ettei ihmisen perimällä ole mitään väliä, on vain väliä saamen kielen taidolla. Mutta sitten unohdetaan se, että miten jokainen ihminen on valinnut ja voinut tehdä saamen kielen kanssa kovassa assimilaation historian paineessa. Oli ihan kirjattu paperille se, että miten saamen kansa tulee pistää vaihtamaan kielensä. Siitä on olemassa kirjallinen todiste. On ollut lottovoitto elää seudulla, jossa kieli on erinäisistä syistä säilynyt. Ei yksittäinen ihminen ole voinut vaikuttaa kielen säilymiseen, vaan ympäristö on määrännyt kielestä. Siksi on kansanmurha puhua siitä, että vanhoissa lapinkylissä asuvilla ihmisillä ei ole oikeutta saamelaisuuteen, koska valtio ja kirkko ovat heiltä väkipakolla kielen vieneet.

    Metsäpeikko Kemin Lapista

    VastaaPoista
  13. No ei se ainakaan minulta ole pois, jos joku puhuu saamea, vaikka ei rekisteriin kuuluisikaan. Kivahan se vain on. Maailmaan mahtuu kaikenlaista saamelaista, ainakin minun mielestä. Ilo se vain on, kaikella tavalla.

    VastaaPoista
  14. Kovasti vaikuttaa siltä, että KHO:n purkuhakemuksen valmistelijat eivät ole lainkaan perehtyneet siihen mitä ILO-sopimuksella tarkoitetaan, ketä ja keitä se koskee.
    Siksi purkuhakemuksen puuhamiesten ja naisten kannattaisi perehtyä siihen mitä Lapin yliopistossa pitkään oikeustieteen professorina toiminut Pertti Eilavaara kirjoittaa analyysissaan aiheesta (internetissä Lapland special nra).
    Samoin heidän kannattaisi perehtyä myös hänen laatimaan 40 sivuiseen analyysiin KHO:n 26.9.2011 tekemästä ratkaisusta (sekin löytyy samasta internet osoitteesta). Sen lisäksi internetissä löytyy myös asiaa lisää valaiseva tohtori Erika Sarivaaran väitöskirja.
    Oma johtopäätökseni on perehdyttäni em. aineistoihin, että nykyinen saamelaismääritelmä on kumottava sen, jopa sukulaisia syrjivän luonteen vuoksi ja muutettava se vastaamaan niin nopeasti kuin mahdollista sitä mitä alkuperäis-ja heimokansoja koskevalla sopimuksella tarkoitetaan, eli väestön yhtäjaksoista polveutumista ja itseidenfikaatiota. Sellaisella täsmenneyksellä estetään mielivallan käyttö, sellainen joka tapahtui vuonna 1999, jolloin saamelaiskäräjät kielsi yli 1000 rekisteriin hakijan saamelaisuuden.
    Tällaisen samelaisuuteen liittyvän termin täsmennyksen jälkeen mikään poliittinen elin pääse tekemään sellaisia ratkaisuja, jolla loukataan ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua lohdutti kuunnella Tanja Joonan luento koska hän on perehtynyt ILO 169-sopimuksien ratifiointeihin ja seuraamuksiin muissakin maissa.
      Monet maat ovat saaneet työjärjestöltä muistutuksia koska asiat eivät ole edenneet järjestön vaatimalla tavalla. Se on tarkkaa puuhaa sillä työjärjestö vaatii pilkulleen sopimuksen noudattamista. Ja sopimukseen kuuluu polveutumisvaatimus. Näin ollen mikäli sopimus ratifioitaisiin saamelaiskäräjien vaatimalla tavalla niin muistutus pätkähtäisi välittömästi suomelle ensimmäisen ulkopuolelle jätetyn saamelais/lappalaistahon valituksesta. Asioiden olisi pakko mennä oikeudenmukaisesti.

      Poista
  15. Sellainen historiapainotteinen virallinen opetuskampanja olisi syytä panna täytäntöön. Eli askel askeleelta kuinka tämä asia on syntynyt. Uskon, että asiasta puuttuu osittain tietoa. Mutta poliittinen johto on kyllä vain määrännyt, että saamelaisuuden keskeinen elementti on ryhmä idetifikaatio ja sen perusteella heidän määrittelemänsä kieli.

    Se on vain vaarallista politiikka, kun ollaan niin itsepäisiä, että ei anneta periksi.

    En ymmärrä, miten johto ei kuuntele ihmisiä.

    Mikä se sellainen saamelaisjohto on?

    Sehän rikkoo siidaperiaatetta, jossa kuunnellaan ja neuvotellaan.

    Taitava poronhoitaja pelaa aina siten, että neuvottelee ja pitää välit toisiin.

    VastaaPoista
  16. Anna Morottajasta uutisoidaan, että hänet olisi keskiviikkona valittu yksimielisesti saamelaiskäräjien hallitukseen. Suljetussa kokoussa kuitenkin tilanne on ollut Anna Morottaja (6), Anu Avaskari (6) ja Klemetin kannattama Ulla Magga (6). Klemetin politiikka oli jäänyt paitsioon. Tiukan neuvottelun jälkeen päädyttiin äänestämään yleisessä kokouksessa Anna Morottajaa. Klemetti päätyi tähän, koska olisi ollut noloa viedä Ulla Maggan valinta pää-äänestykseen ja hävitä selvin luvuin lehdistön ja yleisen edessä.

    VastaaPoista