keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Apulaisoikeusasiamiehelle moitteet Inarista

Kirjoitin 15.10.12 blogissani eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslinin Inarin kunnan sosiaalilautakunnalle lähettämistä, kunnan vanhushuoltoon kohdistuneista moitteista. Kyseessä oli Männikön palvelukodin ryhmäkoti Mustikkaa koskenut tarkastus, jonka taustana oli erään omaisen tekemä kantelu ja sen täydentäminen.
Sain kirjoitukseni jälkeen laitoshoidon johtaja Jaakko Seppäseltä kutsun tulla käymään Männikössä. Tietenkin menin ja sain tilaisuuden kuulla ja keskustella hänen sekä paikalla olleen henkilökunnan kanssa talon tilanteesta. Sain myös kuulla, että apulaisoikeusmiehen moitteet olivat yllättäneet eivätkä vastanneet hänen suullisesti tarkastuskäyntinsä lopussa antamaa lausumaa. Koin Seppäsen henkilökuntineen hieman loukkaantuneen moitteista ja että tarkoitus oli ehkä antaa Sakslinille kirjeitse palautetta. Näin kuulemma meneteltäisiin ilman muuta alalla ”yksityisellä puolella”.
Kerroin kaikin puolin asiallisen keskustelumme yhteydessä, että nyt kyseessä ollut tapaus ei ollut ainoa, josta minulle oli vuosien varrella toimittajana Männikköäkin koskien oltu yhteydessä. Omaisilla on huoli laitoshoitoon sijoitetuista vanhuksista ja monesti samalla huono omatunto siitä, ettei heillä ole mahdollisuus itse enempää huolehtia heistä tai edes käydä kovin usein tapaamassa. Keskustelussa todettiin, että mikäli käyntienkin väli venyy vaikka puoleksi vuodeksi tai jopa vuodeksi, saattavat omaiset tavata usein edelliskertaan verrattuna huonompikuntoisen vanhuksen ja silloin katseet kääntyvät helposti etsimään syitä laitoksessa annetusta huolenpidosta. Joskus taas vaikkapa omaisten toimittama ”lisäravinto” saattaa sairastuttaa vanhuksen ja niin edelleen.
Vuosi vanhan vanhattaa, kuuluu sanonta.
Sekin todettiin, että Männikössä on puutteita muun muassa turvajärjestelmissä, mutta että niitä tullaan rakentamaan samalla kun laitoksen laajennus toteutetaan.
Unohdin tapaamisessa mainita erään minulle kerrotun tapauksen, jossa Männikköön vain lyhyeksi ajaksi tuotu vanhus joutui sairaalahoitoon, jossa lääkäri katsoi potilaan huonon kunnon johtuneen kuivumisesta. En lähde tapausta enempää ruotimaan, mutta tuolloin minulle kerrottu sai joitain hälytyskelloja soimaan mielessäni nyt kun näin Maija Sakslinille kunnasta lähteneen, osin aika aggressiivisen kirjeen. Voisiko todella olla niin, että vanhushuollon saamiin moitteisiin vastattaisiin yleisemminkin samalla sävyllä, joka on voitu tavallisen kansalaisen eli omaisen taholla tulkita uhkaukseksi?
Nesteytys oli yksi apulaisoikeusasiamiehenkin moitteiden aihe:
"Tarkastuskäynnilläni 11.6.2012 keskusteltiin siitä, miten asukkaiden nesteen saannista huolehditaan. Ryhmäkoti Mustikassa kerrottiin, että riittävään nesteen saamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Nesteytyksen toteutusta ei kuitenkaan seurattu järjestelmällisesti”, kirjoitti Sakslin.
”Ryhmäkoti Mustikassa toteutetaan kodinomaista asumista. Asukkaiden ruokailussa pyritään toteuttamaan heidän omaa vuorokausirytmiään. Päivän aikana on viisi kattausta ja näiden välissä saa välipalaa, jos on tarvetta. Nesteytystä on seurattu observoiden ja asiakkaiden kanssa kodinomaisesti keskustellen”, oikaistaan nyt Inarin kunnasta.
Lisäksi apulaisoikeusasiamies saa oikomiset näkemyksiinsä vanhusten ulkoiluttamisesta sekä siitä, että kunnan antama selvitys Männikön turvajärjestelyistä piti olla riittävä eikä suppea, kuten Sakslin oli sen kokenut.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toiminnasta ja menettelytavoista ei voi varsinaisesti valittaa minnekään. Toisaalta mikään ei kiellä etteikö häntäkin voisi moittia, joten Jaakko Seppänen ja sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti käyttivät tilaisuuden – vieläpä perusteellisesti.
”Haluamme kiinnittää huomiota siihen, ettei hyvän hallintotavan mukaisesti meille tarkastuskäynnillä annettu ennakkotietoa mahdollisista moitteista, jotta meillä olisi ollut mahdollisuus varautua asian julkiseksi tuloon, juuri ennen kunnallisvaaleja”, he kirjoittavat.
”Kohteliaasti tiedustelemme myös sitä, että jos toiminnassa on jo tarkastushetkellä ollut havaittavissa mainitsemianne puutteita ja laiminlyöntejä, niin miksi ette välittömästi tarkastuskäyntinne yhteydessä antaneet meille lisäohjeita tai pyytäneet Lapin aluehallintovirastoa tai Valviran Pohjois-Suomen yksikköä puuttumaan asioihin niiden kuntoon saattamiseksi, vaan toimititte suulliseen palautteeseen verrattuna ristiriitaisen päätöksenne ja kannanottonne takautuvasti”, kirje jatkuu.
Inarin kunnan sosiaalitoimen puolelta halutaan kyseenalaistaa eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa vielä yleisemminkin:
”Pyydämme teitä myös yhteistyössä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa tarkastelemaan sitä, että onko nykyinen apulaisoikeusasiamiehen toiminta- ja raportointimalli hyvän hallintotavan mukaista. Yllä kuvattujen seikkojen perusteella herää huoli kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeusturvasta tilanteessa, jossa yksittäiselle viranhaltijalle (eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle) annetaan valtuudet, joiden nojalla hän voi tehdä päätöksiä sivuuttamalla tiedokseen saatettuja tosiasioita ja muuttamalla merkittävästi suullista kannanottoaan.”
En voi mitään sille, että minusta tämän kirjeen sävy jättää jotenkin oudon jälkimaun. Enkä sillekään, että kiinnostukseni vanhushuollon tilanteeseen kasvaa.

Veikko

3 kommenttia:

  1. Kyllä yleistä kiinnostusta vanhusten hoitoon pitää ollakin tässä yhteiskunnassa, jossa omaiset eivät voi välttämättä seurata vanhustensa olosuhteita ja osa ei ehkä haluakaan. Jos vielä vanhuksia hoitavat organisaatiot haluavat rajata itsensä kritiikistä koskemattomiksi ja se hyväksytään, ovat vanhukset todella eristettyinä mahdollisten kaltoin kohteluiden armoilla.

    VastaaPoista
  2. On väärin jos pitää pelätä kun kysyy vanhuksen hoidon perään että siitä joutuu se vanhus kärsimään tai joutuu itsekin

    VastaaPoista
  3. Hesari :
    Oikeusasiamies vaatii Espoolta selvityksiä vanhustenhoidosta
    Satu Pajuriutta HS
    Espoo joutuu selittämään vanhustenhoidon puutteita. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on joulukuun alkuun asti aikaa antaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille selvitykset vanhustenhoidossa kesällä havaituista ongelmista.
    Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia teki viime heinäkuussa kolmen päivän aikana ennalta ilmoittamattomat tarkastukset kolmeen Espoon omaan hoivayksikköön ja seitsemään ostopalvelupaikkaan.
    Tarkastuksissa havaittiin puutteita vanhusten ulkoilussa, yksityisyydessä asuintiloissa ja fysioterapiapalveluissa.
    ”Tarkastusten yksi idea oli kiinnittää huomiota ulkoiluun, ja heinäkuuhan on ihanteellisinta ulkoiluaikaa. Silti näiden kolmen päivän aikana yhteensä vain yhdeksän vanhusta oli ulkona näissä kymmenessä paikassa”, kertoo oikeusasiamiehen sihteeri Pirkko Äijälä-Roudasmaa.
    Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan juuri vanhusten ulkoilu on ollut yhtenä kehittämisen kohteena hoivapaikoissa.
    ”Mutta ei vielä varmasti tarpeeksi”, Metso myöntää.
    Kaupungin omista paikoista tarkastajat kävivät Aurora-kodin osasto 3:ssa, Espoonlahden hoivakodissa ja Puolarkodissa. Ostopalveluhoivakodeista mukana olivat Kuusikoti, Villa Lauriina, Iltala, Villa Lyhde, Mäntyranta, Mikevan Helmi ja Vuoksela.
    Käyntien perusteella Espoon omissa yksiköissä vanhukset asuvat usean hengen ahtaissa sairaalankaltaisissa huoneissa, mutta liki kaikissa yksityisissä hoitokodeissa vanhukset asuivat omissa huoneissaan, joihin oli voinut tuoda omia tavaroita.
    ”Laitoshoitohan on Suomessa perustunut terveyskeskusten vuodeosastoille ja vanhainkoteihin, joissa on useamman hengen huoneita. Siitä olemme kovasti pyrkimässä eroon Espoossa. Juuri vihittiin käyttöön Kauklahden elä ja asu -yksikkö, jossa kaikilla on oma huone. Se on tavoite, mihin pitää pyrkiä” Metso sanoo.
    Saattohoitopotilaan tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan saada yksityisyyttä kunnioittavaa hoitoa, mutta käytännössä tilanpuutteen vuoksi sitä ei aina pystytä kuolevalle järjestämään.
    ”Me olemme esimerkiksi Terhokodissa tehneet saattohoidon kehittämistä kolmen vuoden ajan. Mutta eihän siitä voi olla kuin samaa mieltä, että siinä tilanteessa on oltava mahdollisuus yksityisyyteen ja läheistensä kanssa olemiseen”, perusturvajohtaja Metso toteaa.
    Oikeusasiamies huomautti Espoon sosiaali- ja terveystoimea myös siitä, että Vuokselan ostopalveluhoivakodissa ei järjestetty fysioterapiapalveluja lainkaan.
    ….Näin siis Espoossa. Uutisen kommenttien sävystä saattaisi päätellä, ettei Espoon perusturvajohtaja ole lähettämässä huomautusta Sakslinille saati vaatimassa perustuslakivaliokuntaa puuttumaan hänen valtuuksiinsa. Pitää vähän katsoa minne ja kenelle huomautuksia menee antamaan!

    VastaaPoista