Apulaisoikeusasiamiehelle moitteet Inarista

Kirjoitin 15.10.12 blogissani eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslinin Inarin kunnan sosiaalilautakunnalle lähettämistä, kunnan vanhushuoltoon kohdistuneista moitteista. Kyseessä oli Männikön palvelukodin ryhmäkoti Mustikkaa koskenut tarkastus, jonka taustana oli erään omaisen tekemä kantelu ja sen täydentäminen.

Sain kirjoitukseni jälkeen laitoshoidon johtaja Jaakko Seppäseltä kutsun tulla käymään Männikössä. Tietenkin menin ja sain tilaisuuden kuulla ja keskustella hänen sekä paikalla olleen henkilökunnan kanssa talon tilanteesta. Sain myös kuulla, että apulaisoikeusmiehen moitteet olivat yllättäneet eivätkä vastanneet hänen suullisesti tarkastuskäyntinsä lopussa antamaa lausumaa. Koin Seppäsen henkilökuntineen hieman loukkaantuneen moitteista ja että tarkoitus oli ehkä antaa Sakslinille kirjeitse palautetta. Näin kuulemma meneteltäisiin ilman muuta alalla ”yksityisellä puolella”.

Kerroin kaikin puolin asiallisen keskustelumme yhteydessä, että nyt kyseessä ollut tapaus ei ollut ainoa, josta minulle oli vuosien varrella toimittajana Männikköäkin koskien oltu yhteydessä. Omaisilla on huoli laitoshoitoon sijoitetuista vanhuksista ja monesti samalla huono omatunto siitä, ettei heillä ole mahdollisuus itse enempää huolehtia heistä tai edes käydä kovin usein tapaamassa. Keskustelussa todettiin, että mikäli käyntienkin väli venyy vaikka puoleksi vuodeksi tai jopa vuodeksi, saattavat omaiset tavata usein edelliskertaan verrattuna huonompikuntoisen vanhuksen ja silloin katseet kääntyvät helposti etsimään syitä laitoksessa annetusta huolenpidosta. Joskus taas vaikkapa omaisten toimittama ”lisäravinto” saattaa sairastuttaa vanhuksen ja niin edelleen.

Vuosi vanhan vanhattaa, kuuluu sanonta.

Sekin todettiin, että Männikössä on puutteita muun muassa turvajärjestelmissä, mutta että niitä tullaan rakentamaan samalla kun laitoksen laajennus toteutetaan.

Unohdin tapaamisessa mainita erään minulle kerrotun tapauksen, jossa Männikköön vain lyhyeksi ajaksi tuotu vanhus joutui sairaalahoitoon, jossa lääkäri katsoi potilaan huonon kunnon johtuneen kuivumisesta. En lähde tapausta enempää ruotimaan, mutta tuolloin minulle kerrottu sai joitain hälytyskelloja soimaan mielessäni nyt kun näin Maija Sakslinille kunnasta lähteneen, osin aika aggressiivisen kirjeen. Voisiko todella olla niin, että vanhushuollon saamiin moitteisiin vastattaisiin yleisemminkin samalla sävyllä, joka on voitu tavallisen kansalaisen eli omaisen taholla tulkita uhkaukseksi?

Nesteytys oli yksi apulaisoikeusasiamiehenkin moitteiden aihe:

"Tarkastuskäynnilläni 11.6.2012 keskusteltiin siitä, miten asukkaiden nesteen saannista huolehditaan. Ryhmäkoti Mustikassa kerrottiin, että riittävään nesteen saamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Nesteytyksen toteutusta ei kuitenkaan seurattu järjestelmällisesti”, kirjoitti Sakslin.

”Ryhmäkoti Mustikassa toteutetaan kodinomaista asumista. Asukkaiden ruokailussa pyritään toteuttamaan heidän omaa vuorokausirytmiään. Päivän aikana on viisi kattausta ja näiden välissä saa välipalaa, jos on tarvetta. Nesteytystä on seurattu observoiden ja asiakkaiden kanssa kodinomaisesti keskustellen”, oikaistaan nyt Inarin kunnasta.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies saa oikomiset näkemyksiinsä vanhusten ulkoiluttamisesta sekä siitä, että kunnan antama selvitys Männikön turvajärjestelyistä piti olla riittävä eikä suppea, kuten Sakslin oli sen kokenut.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toiminnasta ja menettelytavoista ei voi varsinaisesti valittaa minnekään. Toisaalta mikään ei kiellä etteikö häntäkin voisi moittia, joten Jaakko Seppänen ja sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti käyttivät tilaisuuden – vieläpä perusteellisesti.

”Haluamme kiinnittää huomiota siihen, ettei hyvän hallintotavan mukaisesti meille tarkastuskäynnillä annettu ennakkotietoa mahdollisista moitteista, jotta meillä olisi ollut mahdollisuus varautua asian julkiseksi tuloon, juuri ennen kunnallisvaaleja”, he kirjoittavat.

”Kohteliaasti tiedustelemme myös sitä, että jos toiminnassa on jo tarkastushetkellä ollut havaittavissa mainitsemianne puutteita ja laiminlyöntejä, niin miksi ette välittömästi tarkastuskäyntinne yhteydessä antaneet meille lisäohjeita tai pyytäneet Lapin aluehallintovirastoa tai Valviran Pohjois-Suomen yksikköä puuttumaan asioihin niiden kuntoon saattamiseksi, vaan toimititte suulliseen palautteeseen verrattuna ristiriitaisen päätöksenne ja kannanottonne takautuvasti”, kirje jatkuu.

Inarin kunnan sosiaalitoimen puolelta halutaan kyseenalaistaa eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa vielä yleisemminkin:

”Pyydämme teitä myös yhteistyössä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa tarkastelemaan sitä, että onko nykyinen apulaisoikeusasiamiehen toiminta- ja raportointimalli hyvän hallintotavan mukaista. Yllä kuvattujen seikkojen perusteella herää huoli kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeusturvasta tilanteessa, jossa yksittäiselle viranhaltijalle (eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle) annetaan valtuudet, joiden nojalla hän voi tehdä päätöksiä sivuuttamalla tiedokseen saatettuja tosiasioita ja muuttamalla merkittävästi suullista kannanottoaan.”

En voi mitään sille, että minusta tämän kirjeen sävy jättää jotenkin oudon jälkimaun. Enkä sillekään, että kiinnostukseni vanhushuollon tilanteeseen kasvaa.

Veikko