maanantai 29. lokakuuta 2012

Suomen suurin saamelaiskunta äänesti

Saamelaiskäräjien johdon ajama politiikka ei saa tukea Suomen suurimmassa saamelaiskunnassa, Inarissa.
Näin voin kiteyttää juuri käydyn kuntavaalin tulosta, jossa Klemetti Näkkäläjärven puolue, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP pyrki kunnalliseksi vaikuttajaksi, tosin vain yhdellä ehdokkaalla.
En tiedä millaiseen matematiikkaan klemettiläisten vaalistrategia perustui, mutta jopa meikäläinen osasi arvioida, että poromies Jouni Lukkari saisi tehdä melkoisen jalkatyön ja puhua turut ja torit pyörryksiin kerätäkseen riittävän äänisaaliin läpi päästäkseen. Toinen vaihtoehto oli, että äänestäjät saataisiin muuten propagoitua keskittämään äänensä RKP:n yksioikoisen saamelaispolitiikan taakse.
Sekään ei onnistunut.
Toki Utsjoen lähtöjä olevan Lukkarin keräämää äänimäärää voidaan pitää ihan hyvänä kun seurasi hänen vaalityötään. RKP-uskollisia löytyi.
Nyt Suomen suurimmassa saamelaiskunnassa Inarissa on tulevassa valtuustossa vain yksi saamelaiskäräjien jäsen, Anu Avaskari (kesk.). Hänkin edustaa inarinsaamelaisia, jotka sananmukaisesti pullautettiin ulos saamelaiskäräjien hallituksesta. Käräjien avauksessa Klemetti Näkkäläjärvi halusi tultuaan valituksi puheenjohtajaksi ympärilleen hallituksen, joka tukisi hänen politiikkaansa.
Inarissa tuo politiikka tuntuu elävän kuin maahanmuuttajana vieraalla maalla.
Saamelaiskäräjät joutunee uusimaan lähiaikoina hallitustaan, sillä tuskin siinä voi ainakaan normaalisti jatkaa jo lokakuun alussa Ylen saamenradion päällikkönä aloittanut Pirita Näkkäläjärvi. Tuossa vaihdoksessa olisi mahdollisuus nostaa hallitukseen myös inarinsaamelainen, mutta sikäli kun olen muutamista lähteistäni kuullut, asia ei ole edelleenkään mitenkään varmaa.
Voihan olla, että RKP:n oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin luokse reissaa edelleen Inarista vain oman puolueen delegaatioita. Inarinsaamelaiset tulevat niitä vastaan Ivalon lentoasemalla matkalla vetoamaan samoista asioista omine näkemyksineen joillekin toisille päättäjille. Näinhän kävi viimeksi inarinsaamelaisten lähtiessä tapaamiseen tasavallan presidentti Sauli Niinistön linnaan.
Jos niin sanottu saamelaiskysymys siihen päällimmäiseksi kytkettyine maa- ja elinkeinovaatimuksineen on sisältänyt vuosikymmenten ajan omituisia käänteitä ja kuvioita, ei niistä näytä tulevan tolkkua edelleenkään, paremminkin päinvastoin.
Suomen suurimmassa saamelaiskunnassa valmistautuu aloittamaan kunnanvaltuusto, josta nähdäkseni löytyy tukea inarinsaamelaisuudelle ja varmasti myös esimerkiksi saamenkielisille palveluille.
Ilman että niihin tarvitsee liittää mitään kansalaisia erottelevaa yltiönationalismia.


Veikko

12 kommenttia:

  1. "Mistä Suomen saamelaiset ovat toimintatapansa kopioineet?"

    Olisiko USA:n alkuperäiskansaliikkeen radikaalisiiveltä? Sieltä löytyisi paljon parempiakin esikuvia sovellettavaksi meidän oloihimme, sellaisia joissa asiat ratkaistaisiin neuvotellen eikä runtaten tai kähmien.

    VastaaPoista
  2. Mistäpä syntyy nationalismi ja separatismi muusta kuin vallanhalusta ja ahneudesta.
    Separatismi on monissa maissa kiellettyä ja rangaistavaa mutta demokraattisessa suomessa se näyttää olevan sallittua.
    Nationalismiin ja separatismiin liittyy usein väkivalta ja terrorismi. Toivon mukaan täällä ei sentään niin pitkälle mennä vaikka kiusallista tällainen liikehdintä on jo tälläkin tasolla mitä nyt harjoitetaan.
    Ihmisoikeusrikkomuksista ei voida puhua rekisterisaamelaisten kohdalla mutta kantaväestöön kuuluvien statuksettomien saamelaisten eli lappalaisten kohdalla sellainen ilmaisu saattaa tulla kyseeseen koska heidät yritetään pitää ulkona mahdollisista saamelaisten saamista erityisoikeuksista.

    VastaaPoista
  3. Eikö oikeusministeriltä kannattaisi kysyä, että ovatko hänen serkkunsa, jotka eivät osaa ruotsia, suomalaisia. Näinhän se menee Saamenmaassa. Uskomattoman ovelasti rakennettu Näkkäläjärvi soppa, jota RKP on lähtenyt toteuttamaan. Eli rengas on lähtenyt liikkeelle itsestään. Siihen ei tarvitsee enää edes puuttua, kaikki on jo sovittu. Kielipuolue ja vähemmistöpolitiikka on ajamassa siihen, että kun "rasistinen" Suomi ja kokoomus eivät hyväksy Klemetin tavoitteita, niin RKP ajaa Scheininin avulla asiaa YK:ssa. Jo nyt tämä tavoite on aivan selvä. Ajetaan konfliktia, jota aiotaan hoitaa YK:ssa.

    VastaaPoista
  4. Hyvä Veikko Väänänen. Minusta on todella törkeää ja surullista, että julistat blogissasi ettei SaKä hallituksessa ole yhtään inarinsaamelaista. Tasan varmasti on. Millä oikeudella mitätöit Heikki Palton inarinsaamelaisuuden? Tulevana kunnanvaltuutettuna sinun pitäisi miettiä mitä kirjoittelet ja suustasi päästät. Häpeäisit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julistamisesta en nyt sentään puhuisi. En myöskään mitätöi kenenkään identiteettiä kun kirjoitan politiikasta, tässä tapauksessa saamelaispolitiikasta. On ollut nähtävissä, että Klemetti Näkkäläjärven vetämä saamelaispolitiikka ei saamelaisuuden ja ILO 169 -sopimuksen osalta ole saanut saamelaiskäräjillä olevien inarinsaamelaisten tukea. Se lienee itsestäänkin selvää, että myös inarinsaamelaisissa on kyseisen poronhoitoa saamelaisen kulttuurin perustana korostavan ja kyseiselle elinkeinolle oikeuksien vahvistamista ajavan politiikan tukijoita, ainakin myötääjiä. Monille inarinsaamelaisille tuki voi olla meriitti tiettyyn asemaan ja/tai toimeentuloon eli ei niinkään mikään ideologia. Näinhän ne mielipiteet muodostuvat muussakin politiikassa tai muuhunkin politiikkaan nähden. Keskustelin Heikin kanssa hänen inarinsaamelaisuudestaan enkä sitä todellakaan kiistä tai mitätöi. Sellaiseen ei liene kellään rahkeita, paitsi niillä, jotka mitätöivät verisukulaistensa kuulumiseen samaan etniseen yhteisöön itsensä kanssa. Heikki valotti minulle inarinsaamelaisuuttaan nimenomaan polveutumisen kautta ja katsoi Klemetin politiikkaa vastustavassa inarinsaamelaisten yhdistyksessä olevan mm. serkkunsa. Puhuimme myös inarinsaamelaisten sekoittumisesta porosaamelaisten, suomalaisten ja norjalaisten kanssa, joka sekin on luonnollista monikulttuurisella alueella. Siis puhuimme sukulaisuuksista ja sitä kautta saamelaiskäräjillekin ulottuvista useistakin inarinsaamelaisista sukujuurista. Inarinsaamelaisuus aidoimmillaan edustaa saamelaisten yhteisöissä pientä vähemmistöä, jota tulisi mielestäni nostaa esiin eikä pyrkiä sulauttamaan valtasaamelaisuuteen. Se, että inarinsaamelaiset näyttävät haluavan polveutumisen perusteella joukkoonsa ja saamelaiskäräjien vaaliluetteloon verisukulaisiaan, ei ole nähdäkseni sellainen uhka edes valtasaamelaisuudelle, että sitä pitäisi pyrkiä nähdyllä tavalla torjumaan. Kauhukuvat "sadantuhannen suomalaisen" tunkeutumisesta tuhoamaan saamelaiskulttuuria ovat järjenvastaisia ja tokihan tuo laskutoimitus on tehty ja osattu tehdä myös toisaalla. Hyvä jos tuhanteenkaan uuteen äänioikeutettuun päädyttäisiin. Eivätkä sitäpaitsi "kaikki" halua saamelaisiksi, kuten Heikkikin taisi keskustelumme alkuvaiheissa väittää.

      Poista
    2. Epä kai kukaan Heikin inarinsamelaisia juuuria kiistä eikä kyse ole hänen persoonastaaan, vaan siitä ettei viime hallitusta valittaessa toimittu saamelaiskärjäjien työjärjestyksen 6 §:n mukaisesti. Pykälän mukaan hallituksessa tulee olla edustettuna Suomen saamelaisten kieliryhmät sekä alueellinen edustus. Onko hallituksessa yhtään varsinaista inarinsaamenpuhujaa? Katsooko Heikki Paltto edustavansa inarinsaamelaista kieliryhmää?

      Poista
    3. Anu Avaskari ei osaa inarinsaamea. Miten hän voi edustaa sitä kieliryhmänä. Ja turha väittää että osaa, kun ei osaa kuin joitain sanoja.

      Poista
    4. Niinpä. Avaskari istui viime kaudella hallituksessa ja edusti inarinsaamelaisia, eikä osaa inarinsaamea. Ja kummasti kelpasi, eipä kuulunut soraääniä. Paltolla tietääkseni on passiivinen inarinsaamenkielen taito. Kelpaa minulle kieliryhmänedustajaksi.

      Poista
    5. Saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari vataa: Nuuvt. Niin, kuka niin on väittänyt, anonyyminä sinulla on täällä hyvä arvostella toisten kielitaitoa. Minun äidinkieli on suomi, kuten lukuisten muidenkin suomen saamelaisten. Voin silti oikein hyvin edustaa inarinsaamenkieliryhmää ja inarinsaamelaisia Saamelaiskäräjillä. Olen edustanut siellä inarinsaamelaisia ja edistänyt meidän ja kaikkien muidenkin saamelaisten etuja jo kohta yhdeksän vuotta. Ennenkuin minun ja meidän ajamat kielenelvytysohjelmat alkavat toteutua niin meitä suomenkielisiä saamelaisia varmasti tulee olemaan myös Saamelaiskäräjillä. Suvaitsevaisuudesta on kysymys!Saamelaiskäräjille kuin voi vain saamelaiset tulla valituksi, kuten minäkin. Miten ajattelet, että en voi edustaa omaa kansaani ja muitakin saamelaisia? Yt. Anu Avaskari

      Poista
    6. Hyvä Anu. En arvostele kielitaitoasi, vaan haluan tuoda vain esille sen, että kyllä inarinsaamea osaamatonkin voi edustaa kieliryhmää, niin sinä kuin Heikkikin. On vain annettu ymmärtää että kieltä osaamaton ei ole tarpeeksi hyvä. Ehkäpä onkin sitten kyse politiikasta ja henkilöistä, ei kielitaidosta.

      Poista
  5. VV: "Monille inarinsaamelaisille tuki voi olla meriitti tiettyyn asemaan ja/tai toimeentuloon eli ei niinkään mikään ideologia."

    Mitä vihjailet? Kyllä inarinsaamelaisetkin voivat identifisoida itsensä porosaamelaisiksi. Jotenkin aina luodaan kuvaaa, että inarinsaamelaiset eivät ole porosaamelaisia. Osa on ja vahvasti. Ei voi lokeroida, että poronhoito ei kuulu inarinsaamelaisille. Yhtälailla on ollut poroja kuin muillakin, ei kaikilla ehkä niin paljon, mutta osa elämää ja kulttuuria. Mikä sitten on sitä aitoa inarinsaamelaista kulttuuria? Vai eikö ole "oikea" inarinsaamelainen jos on poronhoitaja ja kokee Saamelasikäräjien nykyisen politiikan omakseen. Kysynpä vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku kokee suvaitsemattomuudeen omakseen. Missä ollaan ja mihin mennään???

      Poista