maanantai 27. elokuuta 2012

Saamelaisneuvosto ohjeistaa YK-komiteaa

Saamelaisneuvosto kehottaa YK:n rotusyrjinnän vastaista komiteaa (CERD) muuttamaan kantansa aiemmin liian suppeaksi katsomastaan saamelaisuuden määritelmästä ja asettumaan asiassa Saamelaisneuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien enemmistön kannalle. Sen mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voisi päästä ensisijaisesti kieliperusteella sekä saamalla saamelaisyhteisön eli käräjien vaalilautakunnan tai -hallituksen hyväksyntä.
CERD on aiemmin kahteenkin kertaan huomauttanut Suomea saamelaismääritelmän suppeudesta. Huomautukset olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, että korkein hallinto-oikeus KHO korjasi viime saamelaiskäräjävaalien kielteisistä äänioikeuspäätöksistä tehtyjä valituksia käsitellessään aiempaa linjaansa ja kumosi käräjien hylkäyspäätökset neljän inarinsaamelaisen hakijan osalta. KHO siirsi päätöksessään aiemmin sovellettua polveutumisen takarajaa vuodesta 1875 varhemmaksi ja antoi painoarvoa hakijoiden itseidentifikaatiolle eli samastumiselle saamelaisuuteen.
Saamelaisneuvoston esityksessä, jota Suomen puolelta on valmistellut lähteitteni mukaan Anne Nuorgam ja Ruotsista neuvoston ihmisoikeuksien yksikköä johtava Mattias Åhren,  näkyvät aiemminkin lappalaispelottelussa esillä olleet saamelaiskäräjien entisen lakimiehen Heikki J. Hyvärisen laskelmat. Niiden mukaan saamelaiset voivat menettää jo seuraavissa käräjävaaleissa parlamenttinsa hallinnon ”suomalaisille”, joita KHO:n virheellisen päätöksen mukaan voi alkaa hakeutua vaaliluetteloon kertolaskien jopa 100 488 henkilöä. Neuvoston mukaan tällä hetkellä Suomen saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on 5438 henkilöä. KHO:n päätös uhkaa neuvoston mukaan välittömästi saamelaiskulttuurin säilymistä.
Saamelaisneuvoston mukaan kieliperusteista saamelaismääritelmää tulisi soveltaa Pohjoismaissa, joita käsittävän pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomi  on neuvoston mukaan sitoutunut ratifioimaan vuoteen 2016 mennessä ja sitä ennen ILO 169 -sopimuksen vuoteen 2015 mennessä. Näistä sitoumuksista neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä ja esittää CERDiä tekemään samoin sekä kehottamaan Suomea raportoimaan ratifioinneista ja tulevaisuudessa miten se on edistynyt sopimusten toteuttamisessa.
Saamelaisneuvosto kertoo YK:lle poronhoidon olevan edelleen saamelaisten toimeentulon antaja ja saamelaisen kulttuurin perusta. Neuvosto näkee kuitenkin tärkeäksi suojata saamelainen poronhoito ”suomalaiselta poronhoidolta”. Esimerkiksi kahden eri poronhoitokulttuurin konflikteista otetaan Nellimin tokkakunnan teurastuskiista, jossa saamelaisten poromiesten poroja olisi pitänyt teurastaa suomalaisen poronhoidon säädösten mukaisesti , jolloin saamelaiset olisivat menettäneet koko porokarjansa ja siten toimeentulonsa.
Saamelaisneuvosto esittää CERDille, että se suosittaisi Suomelle poronhoidon säätämistä saamelaisalueella yksinomaan saamelaisten elinkeinoksi.
Edelleen Saamelaisneuvosto kehottaa CERDiä suosittamaan Suomelle säätämään saamelaisten yhteisöille oikeus suostua tai kieltää alueensa luonnonvarojen hyödyntäminen sen haitatessa niiden kulttuuria. Komitean toivotaan suosittavan Suomelle teollisten hankkeiden pysäyttämistä saamelaisalueella siihen asti kunnes saamelaisten yhteisöjen oikeudet hallita alueita on päätetty.
Tämä vaatimus hankekiellosta näyttäisi kohdistuvan muun muassa kaivosteollisuuteen.
En ole tarkemmin tietoinen, onko tämä 13.8.2012 päivätty ja Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Olav Mathis Eiran allekirjoitettavaksi signeerattu raporttiluonnos vielä matkannut CERD-komiteaan, mutta vahva aie tästä tilaamatta ja pyytämättä postiini ilmaantuneesta paperista käy joka tapauksessa ilmi.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on arvioinut lappalaisliikettä pelkuruuden ja rasistisuuden ohella tietämättömäksi. Pohtimatta tässä kuka pelkää ja ketä sekä kuka on rasisti ja kuka ei, voinen olla Klemetin kanssa toimittajanakin yhtä mieltä siitä, että toisinaan tahtoo tiedon saanti näistä tällaisista Suomen päättäjille ja etenkin maailmalle matkaavista raporteista olla jostain ylävirrasta kelluvan lastun varassa.


Veikko

49 kommenttia:

  1. Anne Nuorganm työskentelee Lapin yliopiston oikeustieteellisessä saamelaisoikeuden tutkijana.

    VastaaPoista
  2. Saamelaisissa on vahva oppositio, jonka ääni pyritään vaientamaan.

    VastaaPoista
  3. Saamelaiset juristit ovat lähteneet tukemaan Heikki Hyvärisen ja Klemetti Näkkäläjärven politiikkaa ja ovat osallistumassa ihmisoikeusrikkomukseen. Tulevaisuuden uran kannalta tuo ei ole nuorille juristeille järkevää politiikkaa välttämättä. Miten he vastaavat tästä asiasta kansainvälisellä kentällä YK:ssa, jossa monia muita alkuperäiskansoja on vastaavassa tilanteessa? Pitääkö juristin osallistua politiikkaan sokeasti vai pitääkö ottaa asioista puolueettomasti selvää?

    VastaaPoista
  4. Päivi Magga kirjoittaa
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76937&lan=fi

    Tilastojen mukaan vuonna 1970 saamelaisia oli noin 4 500, joista saamelaisten kotiseutualueella asui noin 90 %. Vuoden
    1952 saamelaisasiain komitean mukaan vuodenvaihteessa 1948–1949 saamelaisia on
    ollut runsaat 2 500, joista miltei kaikki asuivat saamelaisalueella. Tässä luvussa eivät
    olleet mukana ei-saamen kieltä puhuvat saamelaiset, joten saamelaisten todellinen
    lukumäärä oli suurempi (Näkkäläjärvi 2006; Komiteanmietintö 12/1952; Komiteanmietintö 46/1973)
    2
    .
    1 Klemetti Näkkäläjärven kenttätyöt Itä-Enontekiön alueella vuosina 1986–2002.
    2 Suomen saamelaisten väestömäärän historiallisesta kehityksestä, katso myös Näkkäläjärvi 2006.

    VastaaPoista
  5. Miksi Klemetin tutkimus Pöyrisjärvestä on julistettu salaiseksi? Yrittääkö peitellä sitä, että klemetin esi-isä Kaukonen tuli ja valloitti alueen Proksi-Eiralta ja nämä saivat lähteä? Miten Samallahti liittyy tapaukseen ja miksi Sammallahti väittää, että Peltovuoman Päiviön suku on Kyröjä tai karjalaisia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liittyykö johonkin keskusteluun (Sammallahti) jossain toisaalla? Tarkenna ko. tutkimus ja kuka sen salaa? Tässä blogissa on varmasti lukijoita, joille asia ei näin avaudu.

      Poista
  6. https://solecris.oulu.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=-29518

    Nállosalmmi cada jávrresduottarlaccaid máilbmái - bealljemearkavuogádat boazoservosa doaimma cujuheaddjin - Näkkäläjärvi, Klemetti 1998

    Laji Opinnäytetyö
    Tyyppi Lisensiaatintyö
    Tekijät Näkkäläjärvi, Klemetti
    Yliopiston ensimmäinen tekijä Ei tekijätietoa
    Laitos
    Giellagas-instituutti
    Teoksen nimi Nállosalmmi cada jávrresduottarlaccaid máilbmái - bealljemearkavuogádat boazoservosa doaimma cujuheaddjin
    Julkaisu- ja rekisterivuosi 1998 ja 1998
    Laajuus
    Julkaistu ulkomailla/kotimaassa kotimaassa
    Asiasanat Saamen kieli.
    Lisätiedot Luottamuksellinen toistaiseksi

    VastaaPoista
  7. Eiköhän tuo Klemetin tutkimus ole julkistettu ihan kirjana, että se siitä salailusta...Näkkäläjärvi, Klemetti 2004. Jauristunturin elämää– Eallin Jávrresduoddaris. Nuorta-Eanodaga lagashistorjá sániiguin ja govaiguin -Itä-Enontekiön lähihistoriaa sanoin ja kuvin. Keksikää jo jotaki muuta....

    VastaaPoista
  8. Niin, "luottamuksellinen" vuodesta 1998? Tämä 2004-tarina varmaan sama?

    VastaaPoista
  9. Kunhan ei väitä tässä salaisessa tutkimuksessa, että Kaukonen on ollut aikojen alusta Pöyrisjärvellä... Tätä aihealuetta tulee tarkastella uudestaan. Koko alueelle asetettava uusi historiallinen tarkastelu. Nyt historia nojaa liiaan uuteen historiaan, rajasulun jälkeiseen aikaan, eikä se ole tarpeeksi. Joku väitöskirjan tekijä ilman taka-ajatuksia töihin?

    VastaaPoista
  10. Päivi Magan toimittamassa kokoelmassa Lemetin historiallinen näkemys on epämääräinen. Siellä puhutaan joistakin suvuista. Miksei nimillä? Koska ne nimet eivät kestä historiallista tarkastelua rajasulun jälkeisen ajan takia.

    VastaaPoista
  11. Ei kait ne Kaukosen ole viemässä maita, kun Yle Sapmi tänään uutisoi, että Kaukoset vaativat poromaita itselleen? Vaativat niitä saamensukuisilta, joita kutsuvat "lantalaisiksi". Perinteisesti jo kutsuneet, kuten Sammallahtikin Facebookissa kirjoitti.

    VastaaPoista
  12. Miksi lisensiaatintutkimuksen on oltava salainen? Mitä halutaan salailla?

    VastaaPoista
  13. http://www.lapintutkimusseura.fi/files/1986%20Lapin%20tutkimusseura%20vuosikirja%20XXVII.pdf

    s. 29 Aikio & Aikio kirjoitus etnisiteettiongelmasta. He kirjoittavat, että Suomi ainoa, jossa saamelaismääritelmä lingvistinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä samaa kirjoitusta minäkin viimeksi keväällä tavasin kun koetin verrata sitä myöhempiin kannanottoihin ja tulkintoihin.

      Poista
  14. Saamenuutiset sanoi juuri televisiossa, että Norjassa ei ole kielellistä kriteeriä, joten eivät voi vaatia saamelaiskäräjien presidentin hallitsevan saamea. Sen sijaan tarjoavat kielikurssin. Täysistunto siten ei määrännyt, että presidentin on hallittava saamea. Norja ajaa revitalisaation henkeä, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia saamea.

    Voi myös tulkita, että jos Suomessa ei olisi lähdetty lingvistisen kriteerin määrittämälle tielle, niin ei oltaisi näin ahdasmielisessä tilanteessa. Ihmisillä olisi aikaa ja tilaa panna energiaa kielen opiskeluun ja lapintakin ompeluun, eikä kiistellä siitä onko tuo ja tuo serkku oikea saamelainen vai tekolantalainen.

    Mutta Klemetti ainakin ajaa sitä poronhoidon ja kielen tärkeyttä essentialistisessä mielessä.

    VastaaPoista
  15. Täydellinen revitalisaatio eli elvyttäminen on ainoa keino, jolla Suomen tilanne ratkaistaan. Siitä ajattelusta ollaan vielä kaukana, jos tarkastelee saamelaiskäräjien ja saamelaisneuvoston lausuntoja. He eivät hallitse saamen kansan todellista historiaa eivätkä kunnioita ihmisoikeuksia eli ihmisiä.

    VastaaPoista
  16. Tässäpä tuli tarkasteltua asioita, ja totesin että saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet ja muut jäsenet ovat saamensukuisten 3. ja 4. serkkuja. Että silleen. Katsoin myös, että saamelaiskäräjien ja saamelaisneuvoston haukkumat "lantalaiset" "kuraveriset" "suomalaiset" poronhoitajat ovat poikkeuksetta kaikki saamensukuisia.

    VastaaPoista
  17. Suomalaisen lakimiehen Heikki Hyvärisen joulukuisen selvityksen, jossa hän väittää saamelaista Yrjö Mattilaa saamelaisten viholliseksi numero 1 voisi välittää Sakslinin tarkasteluun. Morottajan jälkeläisen leimaaminen on saamelaiskäräjien lähellä olevan lakimiehen taholta ala-arvoista. Voiko lakimies virallisessa selvityksessä lausua yksittäisestä poliittisesti aktiivisesta saamelaisesta tällaista? Mielestäni ei, koska näin saamelaiskäräjien selvitys sai perin kummallisen sävyn ja lisäksi uhkaa demokratiaa. Lakimiesten ja professorien sana yhteiskunnassa on valitettavasti usein "laki", ja siten nämä valheet ja panettelut jäävät totuutena elämään yhteisöihin. Saamelaiskäräjät ei myöskään tottele lakia, kun uhmaa KHO määräystä saamelaisuudesta. Tämä osaltaan tuo yhteisöön suuurta eripuraa. Tilanne on kaikin puolin kestämätön. Saamelaiskäräjät on virallinen instituutio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseisen selvityksen teksti on käsittämättömän harkitsematon lakimiehen tekemäksi. Olen itsekin saanut vastaavia henkilööni kohdistuvia ja julkisesti esitettyjä herjoja, joiden mukaan olen "saamelaisten vihollinen" kun olen kritisoinut saamelaispolitiikkaa ja sen yksittäisiä toteuttajia. Aivan kuin siten vihaisin kokonaista kansanryhmää. Minusta tällaisiin herjaaviin ja sellaisenaan rasistisiin syytöksiin pitää ruveta kerta toisensa jälkeen ja kukin osaltaan puuttumaan. Ei kai näin voi paikallisyhteisöjä eikä yleisemminkään loputtomiin myrkyttää.

      Poista
  18. Saamelaiskäräjät ei tuo yhteisöön mitään hyvää, vain eripuraa. Siitä on Klemetti Näkkäläjärven käytös ja saamelaiskäräjien toiminta hyvä todiste.

    Saamelaisena sanon, että en kannata saamelaiskäräjiä ja sen voi lakkauttaa. Voi perustaa uuden toimielimen, joka aloittaisi puhtaalta pöydältä. Nyt saamelaiskäräjien toiminta perustuu lingvistiseen valheeseen.

    VastaaPoista
  19. Esitetyn valossa lingvistiseen pohjaan nojautuva saamelaiskäräjät on rasistinen organisaatio, ja sen kaikki poliitikot viittä opposition ääntä lukuunottamatta ovat rasisteja, jotka eivät hyväksy saamensukuisia saamelaisia riveihinsä. En ole tavannut yhtään oikeaa lantalaista, joka saamelaisuuteen on rynnistämässä, kaikki ovat olleet saamensukuisia. Siksi asia on kamala häpeätahra Suomelle ja Suomen saamelaiskäräjille ja nyt myös Yhteispohjoismaiselle saamelaisneuvostolle Anne Nuorgamille, Mattias Åhrenille, Niko Valkeapäälle ja Ole Mathis Eiralle. He saamelaisneuvostoa lähellä olevina lakimiehinä ja poliitikkoina tukevat Klemetti Näkkäläjärven rasistista politiikkaa.

    VastaaPoista
  20. http://www.enontekionsanomat.fi/arkisto/minkanakoinen-on-oikea-eira.html

    Eira tietoa. Eira-Päiviö suku on Peltovuomasta ja laajalle levinnyt ja Peltovuomassa edelleen Peltovuoma-Harju-Keskitalo sukunimillä. Tiedoksi vain Sammallahdellekin, joka väitti Eira-Päiviö sukua ensin kyröläiseksi ja myöhemmin karjalaiseksi. Tiedoksi myöskin Kaukosen suvulle, joka nainut Eiraan.

    VastaaPoista
  21. Onko suomalaisen ja saamelaisen poronhoidon ero siinä, että saamelaiseksi poronhoidoksi katsotaan vain saamelaisreksiteriin hyväksyttyjen poronhoito?

    VastaaPoista
  22. Suomalaisen ja saamelaisen poronhoidon ero on siinä, että saamelainen poronhoito on saamelaisrekisteriin hyväksyttyjen poronhoitoa. "Suomalaista" poronhoitoa harjoittavat ne saamensukuiset poronhoitajat, joita ei ole huolittu saamelaisrekisteriin. Tämä väite "suomalaisesta" poronhoidosta on valhetta, siinä ei ole mitään kulttuurista pohjaa. Ja kielellinen väitekin on ollut pääsääntöisesti soopaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kun luulin, että saamelainen poronhoito on sellasta, ettei syötetä rehua ja poronhoitajat elelevät tokkansa kanssa tuturissä ja viekottelevat tai ajavat ne yhteen erotuksen aikaan. Järkytyin, kun Oulun alueuutisissa helikopterilentäjät ja kouluttajat sanoivat, että helikopterita käytetään porojen kokoamiseen. Sus siunakkoon, se vasta kalliiksi tulee. Ilmankos niitten pitää saada aina enemmän tukia, helikopterilennot maksaa ja porot juoksevat ittensä hengiltä kun kopteri niitä jahtaa.Pororievut.

      Poista
    2. Postikortteihin ja laavusavuilla kuvattuihin "dokumentteihin" ei kannata aina niin uskoa. Taannoin käytiin tinkaa siitä, voidaanko nykyaikainen aitoihin, lisäruokintaan ja koneisiin tukeutuva tehoporonhoito katsoa saamelaiskulttuuriksi. Kyllä voidaan, oli virallinen määritys. En muista ulkoa mitkä olivat perustelut, mutta kyllähän niitä riitti kuten ettei saamelaiskultuurikaan ole mitään museotavaraa. Ota siinä sitten selvää kuka assimiloi keneltäkin kulttuuria, mutta ainahan sitä paranee "suomalaistan maataloutta" tässäkin asiassa syyttää.

      Poista
    3. Suvussani on ollut Eiroja ja Kyröjä.Olen lapsenlapsi,isoisä ja isoäiti nyt vanhoja jo.Kaverit sanoneet, että minussa on saamelaista ulkonäköä. Olen ylpeä juuristani ja löytänyt itseni vihdoinkin.Haluan tavata saamelaisyhdistyksessä muita lappalaisia täällä etelässä, missä en ole viihtynyt yhtä hyvin kuin Lapissa.Sisimmässäni on kaipuu turmeltumattomaan luontoon ja mystiikkaan (jokivarret, tunturit,jänkhät, porot,seidat,haasiointi,joiut)Kaupungissa on vain betonirumilukset,lähiöt,rauhattomuus erämaarauhan sijasta.Syrjivät Etelän ihmiset, teknokraatit vastaan luontoihmiset. Seurauksena vanhoja elinkeinoja tuhotaan ja niitä häviää. Sukuni historia ulottuu aina 1500/luvun lopulta nykypäivään.Turha riitely kannattaisi lopettaa. Alla on sukuhaaroja sukutaulussa Anneli Kotisaaren kokoamana:

      Linkki: http://www.annelikotisaari.net/n.ulopolitanus.htm

      Poista
  23. Klemetti Näkkäläjärven tämänpäiväinen blogi saamelaiskäräjien sivuilla kuvaa hyvin sekä hänen että ilmeisesti myötäilijöidensä ajatuksia. Lukekaa hyvät ihmiset ja valaistukaa!
    Kaikille toimittajille ja median edustajille erityisesti ja vähän muillekin tyhmempää tyhmemmille suomalaisille ihmisille, tulee valkenemaan heidän todellinen älyllinen tasonsa, tiedon, taidon ja "etiikan" puute.
    Todellisen ryöpytyksen saa suomalainen media, etenkin HS, joka on kevään ja kesän aikana antanut tolkuttomasti tilaa lappalaisliikkeelle.
    Lukekaa niin saatte tekin vähän murusia paremmasta!
    K.Näkkäläjärven "oikeat" vastauksett Sunnuntaisuomalaisen toimittajalle on liitteenä, ettei tarvitse olla lehdistön tietämätömyyden varassa.
    Klemetti kirjoittaa myös kuinka ILO-sopimus toisi onnea ja autuutta koko saamelaisalueen kaikille ihmisille (ilmeisesti saamelaisille myönnettävien) tukien mudossa eikä sen seurauksena kukaan suomalainenkaan menettäisi mitään. päinvastoin. Saamelaisten aluevaatimuksethan koskevat vain valtion valtion maita hallintaa/omistusta.
    Kunnathan saisivat jatkaa toimintaansa, Inarin ja Enontekiön kunnatkin.
    Hohojakkaa! Kaikenlaista sitä saa lukeakin.

    Nimimerkki: Tyhmä




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kollegoille ja tutkijoille tuon Klemetin blogikirjoituksen lukemista!
      Eipä siinä väitteitä perustella, vaan tuomioita tulee kuin diktatuureissa.
      Pisti silmään tuo Klemetin "tarkennus" Sunnuntaisuomalaisen "freelancerille" inarinsaamelaisista eli että he eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että jotkut ovat vain ottaneet asiakseen puhua kaikkien inarinsaamelaisten puolesta. Miten sitten on Klemetin itsensä ja häntä tukevien saamelaiskäräjien muiden johtohenkilöiden kohdalla? Puhuvatko he todella kaikkien saamelaisten puolesta ja suulla?
      Voi tuota Klemetin logiikkaa - tai sen puutetta! Ja hänen "suomalaisille" peräämäänsä suvaitsevaisuutta - tai sen puutetta!
      Ei ihme jos saamelaisjohdon politiikka saa vastustusta kun se rymyää kuin norsu porsliinikaupassa.

      Poista
  24. Nyt oli Kaukosen-Eiran suvun edustaja lohkaissut vitsin tasolla olevan väitteen blogissaan - eli että saamelaisvastainen kirjoittelu olisi muka jälleen nousussa. Se on liian mustavalkoinen väite, ja väite esitetään sellaisessa tarkoituksessa kuin saamelaiset olisivat yhtenäinen rintama ja että paskaa sataisi niskaan epäreilusti jostain ulkopuolelta. Se ei ole saamelaisvastaista kirjoittelua, jos kritisoidaan johtavassa asemassa olevan harjoittamaa politiikkaa. Tarkoituksena on vastustaa ja tuoda esiin saamelaiskäräjien essentialismi, joka kohdistuu saamensukuisia ja sellaisia saamelaisia kohtaan, jotka eivät täytä saamelaiskäräjien ja sen lähipiirin ajaman puhtaan saamelaisrodun tai kulttuurin vaatimusta. Saamelaiskulttuurin puolustaminen ei saa olla koskaan etnosentrismiä, vaan alkuperäiskansa-ajatteluun kuuluu aina avoimuus, empatia ja vastuu. Etnosentrismin ja elvyttämisen raja voi olla häilyvä; rajojen asettelu vaatii sydämen viisautta ja syvää tietämystä historiasta ja kulttuurin monimutkaisuudesta ja koko prosessista. Ja varsinkaan tietämystä näistä asioista koulutetut poliitikot eivät saisi käyttää kansan syviä rivejä vastaan. Vain yhteisöllisyydellä voidaan rakentaa jotain hyvää ja pysyvää. Nykyhetken tilanne syö saamen kansaa ja näivettää sisältä lujalla vauhdilla, koska energiaa ei laitetan tilanteiden korjaamiseen, vaan tehdään karhunpalvelus, joka vie lopullisesti siihen, että valtion ei tarvitse todellisuudessa tehdä mitään enää pelastaakseen tilanteen. Saamelaiset suomettavat itse itsensä. Suomen saamelaiskäräjät on harhautunut tehtävästään toimia kansan yhtenäisyyden edestä kauaksi. Samalla voi kyseenalaistaa koko alkuperäiskansaliikkeen tarkoituksen, kun tulkitsee saamelaisneuvoston julkilausumia. Onko käynyt niin, että valtaan päässeet kouluttautuneet alkuperäiskansan jäsenet ovat alkaneet käyttää asemaansa törkeästi hyväkseen ja hylänneet humaanit arvot? Näin heistä on tullut vaarallisin ase alkuperäiskansan itsensä sisällä. Onko tämä samainen trendi nähtävissä myös YK:n tasolla Alkuperäiskansojen foorumeissa, joissa eliitti valikoi, kuka on tarpeeksi edustava liittymään alkuperäiskansojen ilokuoroon. Taivaan porteilla, missä se ikinä alkuperäiskansoilla onkin, tervataan sanalla sanoen perseitä näiden likaisten tekojen takia. Teot jatkavat sokeaa sulauttamisen politiikkaa, jonka ulkopuoliset hallitsijat ja kirkko ovat aloittaneet jo satoja vuosia sitten. Sulauttaminen on vain siirtynyt alkuperäiskansan itsensä harjoittamaksi. Se soluttautuu ovelasti sellaisiin tekoihin ja arvoihin, joiden tuloksena elvytystä vastustetaan kynsin ja hampain, ja sanoin ja teoin ruoskitaan ihmisiä, jotka eivät täytä ideaalisaamelaisen tunnusmerkistöä.

    VastaaPoista
  25. Professori Pekka Sammallahti on Facebookissa väittänyt, että Pelto-Erkin suku olisi Kyrö ja myöhemmin professori väitti, että Erik olisi karjalainen. Kova on pyrkimys väittää Päiviön sukua suomalaiseksi.

    Castrenin vuoden 1838 matkakertomuksessa, johon professori Sammallahti viittaa, professori on irrottanut tekstistä yhden kohdan, josta saa virheellisen kuvan siitä, mitä tekstissä puhutaan. Itseasiassa tekstistä käy selville, että Peltojärven asukkaat ovat Päiviön jälkeläisiä ja saamelaisia. "Karjalaisuus" tulee vain siitä, että Aikasarria Kuffianpoika on muuttanut Inarista, jonka katsottiin kuuluvan vielä 1500-luvulla Venäjälle, eikä Ruotsille.

    VastaaPoista
  26. Lausunnossa päivähoitoasioista Näkkäläjärvi moittii viranomaisia siitä, etteivät lähetä ajoissa materiaalia ja anna tarpeeksi aikaa lausunnon antamiseen,
    Blogissaan 30.8. hän toteaa palanneensa lomilta töihin ja ilmapiirin olevan yhtä huono kuin keväällä. Onpa pitkät kesälomat! Ei ihme, että lausuntojen valmisteleminen/antaminen määräajassa tuottaa vaikeuksia. Onhan käräjillä työntekijöitä, jotka voisivat asian etenemistä seurata ja lausuntoa valmistella. Mutta onko käräjät niin johtajan tahdonilmaisujen varassa, ettei heillä ole sihen valtuuksia? Vai onko postin avaaminenkin keskitetty Klemetille? Eivät lisämmäärärahat uusien työntekijöiden palkkaamiseksi taida auttaa.

    VastaaPoista
  27. Kaukosen suku - äitilinja Eira on heidän haukkumiltaan niin sanotuilta "liian suomettuneilta" Eira-Päiviön linjan serkuiltaan Vuotson, Ivalon ja Enontekiön seuduilta viemässä oikeuden samoihin perintömaihin, joilla puheenjohtaja leuhkii ja rällästää blogissaan.

    Nyt olisi hyvä tietää, mikä on tämä "liian suomettunut" saamelainen. Missä menee raja, että ei enää kelpaa? Ai silloin, kun ei tue Valkeapää-Aikio-Magga-Näkkäläjärvi-Labba politiikkaa?

    Sillä niin siinä kävi, kun lingvistiseen perusteeseen laadittu saamelaislista tehtiin, että ensin katsottiin, ketkä kelpaisivat lingvistisen kriteerin perusteella Valkeapään ajamalle politiikalle ja sitten vielä blogattiin sukunimien perusteella "pahimmat" pois. Vaalilautakunnan jäsenen mukaan tämä on ollut "se hinta" siitä, että peruslinja ahdasmielisestä saamelaisuudesta on onnistuttu politiikassa lyömään läpi. Se pärjää, joka onnistuu olemaan kulttuurisesti vakuuttavin sanoo myös Scheinin. Ja näinhän koko ajan käy. Saamelaiskäräjät ajaa valtakoneistollaan ja matkakulukorvausten mahdollistaman lobbauksen avulla vahvaa ahdasmielisyyden politiikkaa, johon eivät kelpaa kuin tiettyjen sukujen poronhoitajat. Muut saavat olla statisteja ja aljuja tässä näytelmässä.

    Myös on käynyt siten, että jollekin nykyään liian "suomettuneelle" poronhoitajalle on tullut saamelaiskäräjävaalien äänestyslappuja 1990-luvulla, mutta jostain syystä ne lopettivat yhtäkkiä tulonsa. Eikös se kuulostakin likaiselta? Siivottiinko siinä "suomettunut" poronhoitaja pois listoilta jakamasta poromaita?

    Blogin ja Sunnuntaisuomalaisen perusteella joko lukijat tai puheenjohtaja ovat aivan pihalla... Tai sitten se kaikki on lukijoiden aliarvioimista. Ulosannissa tai tarkoituksessa on jotain vikaa. En ole koskaan enkä missään lukenut vastaavia ahneuden sanoja alkuperäiskansan johtajan taholta. Vaikka Norjassa pohjoisen valtion mailla valtion hallinta lopetettiin, ei kaikkea valtaa

    Norjassa käräjäluettelo on auki koko ajan ja sinne voi ilmoittautua, ilmoittamalla sukunsa ja että tuntee olevansa saamelainen.

    Norjan saamelaiskäräjien kielelliseen saamelaiskriteeriin perustuvaa määritelmää vastustivat merisaamelaiset sillä perusteella, että valtion harjoittaman toimen perusteella saamelaiset ovat menettäneet kielensä, joten siitä ei saa tulla Norjassa lyömäase. Sitä se on nyt Suomessa.

    Lemetin tekstissä, jossa hän kutsuu ihmisiä suomalaisiksi, hän nimenomaan tarkoittaa saamensukuisia, jotka eivät kelpaa hänelle eikä hänen lähipiirilleen. Taustalla on resurssikiista. Suurin syyllinen tulehtuneeseen keskusteluun on poronhoito, jossa myös professorit olleet mukana 1960-luvulla hahmottelemassa saamelaisuuden kriteereitä, nimittäin vedettiin tutkimushanketta saamen kieli ja poronhoito. Tämän perusteella ja tuloksena lähes jokaisessa kannanotossa, tutkimuksessa ja selvityksessä lukee kulttuurisen totuuden vastaisesti: poronhoito on saamelaisen kulttuurin perusjalka. Koko soppa juontaa hyvin monisyisiin kiemuroihin, joihin on sekaantunut koko saamelaiseliitti ja siinä matkassa kannustimensa ansainneet lakimiehet ja professorit.

    Suomen saamelaiskäräjät on saamelaispalkisten poroisäntien vallassa ja SK ilmentää ja ajaa politiikallaan ainoastaan "saamelaisten" poronhoitajien etuja. Tiedostavatko porottomat saamelaiskäräjien jäsenet tämän asetelman vai tottelevatko he sokeasti "käskijöitään"?

    VastaaPoista
  28. http://areena.yle.fi/radio/1648606

    Peltovuomalaisen Samuel Eiran jälkeläisten Ivalon Matin, Korvasen Iso Äijän Pekka Eiran ja Nils Petter Eiran suvuista.

    VastaaPoista
  29. Näin on menee Korvasen, Kiistalan, Eiran, Puljujärven sukulinja: Samuel Eira-Samuel Eira-Erik Pehrinpoika Eira (puoliso Kristiina Utsi 1762 Tenon tyttäriä) - Pehr Pehrinpoika Eira 1685-1777 - Pehr Erikinpoika Päiviö eli Eira (puoliso Asa Sarriesdatter Tenon tyttäriä) - Erik Nilsinpoika Era-Nils Aikasarrianpoika - Aikasarri

    Mutta eipäs kelpaa saamelaisrekisteriin. Väitetään, että ollaan suomalaisia.

    VastaaPoista
  30. Kyllähän puheenjohtajan tulisi se ymmärtään, että hänhän on vastuussa ilmapiiristä. Mikä se sellainen johtaja on, joka valittaa, että työilmapiiri on huono? Eikös silloin tulisi tehdä jotain? Valittamalla rasismista huonontaa vaan tilannetta. Lemetti lusikka kauniiseen käteen ja kunnioittamaan ihmisiä ja neuvottelemaan sovussa asioista. Miksi riitelet kuin hullu?

    VastaaPoista
  31. Blogissaan Klemetti Näkkäläjärvi ihmettelee "saamelaisvastaisuuden" lisääntymistä.
    Hänen ja myötäilijöidensä toimia seurattuani ihmettelen miksi "saamelaisvastaisuus" ei vielä ole voimakkaampaa.
    Klemetti ja kumppanit ovat itse sypäitä kriittisten arvioiden (joita hän kutsuu saamelaisuusvastaisiksi asenteiksi) lisääntymiseen.
    Klemetti luottaa RKP:n "kaikkivoipaisuuteen" ja sen hallitsemien rahastojen ja säätiöiden rahakirstuihin. Hän ei siedä mitään kritiikkiä ja polkee jalkaa heti jos joku on eri mieltä tai kritisoi hänen toimiaan. Hän kutsuu sitä "saamelaisvastisuudeksi".

    Saamelaiskärjävaaleissa äänesti viimeksi 49.5 % äänestysluetteloon merkitystä. Se kielii siitä, että Klemetin politiikkaan ollaan kyllästytty. Kritiikki ja klemetinvastaisuus on saamelaisten (myös rekisterisaamelaisten) keskuudessa lisääntynyt.
    Mitä enemmän Klemetti) kumppaneineen mellastaa, sitä suuremmaksi kasvaa vastustus siis "saamelaisvastaisuus".
    Klemetin politiikka hävittää elävän monimuotoisen saamelaisen kulttuurin!


    VastaaPoista
  32. http://www.facebook.com/photo.php?fbid=451566024866338&set=a.450536341635973.98158.450465074976433&type=3&theater

    no tästähän juuri tämä Klemetin lähipiiri ammentaa. Rasismista, kaikkivoipaisuudesta ja muukalaispelosta ja myyttisestä saamelaisuudesta viiden virallisen lapinpuvun voimin. Ne 12 lapinpukua saamelaisalueen ulkopuolella odottavat yhteisön hyväksyntää.

    Läänintaiteilijakin Näkkäläjärvikin oli sanonut tässä sivustolla, että "Kiitos näistä kuvista". Mistä ponnistaa saamelaispahoinvointi ja muukalaispelko, ja miksi he syyttävät siitä saamensukuisia?

    Kuvat muistuttavat maahanmuuttokeskustelua. Kun jotain itse menettää, niin siitä voi syyttää jotain "huonoa ihmisryhmää". Voivatko statuksettomat todellakin olla syypäitä nykysaamelaisten kielenvaihtoon, identiteettivajeeseen ja syrjäytymiseen ja juurettomuuteen? Rasismiteorian valossa kaikki on kristallinkirkasta. Toivottavasti saamelaiskärki alkaa nähdä tämän itsekin.

    Koko keskustelun alkujuuret lepäävät 1800-luvun määräyksissä, joissa saamelaiset pyyhittiin virallisista asiakirjoista pois. Vain Utsjoella tätä epäkohtaa ei ollut mahdollista tehdä, koska siellä ei ollut suomalaisia niin paljoa. Nyt on se ongelma, että saamelaiskäräjät, saamelaispoliitikot ja saamenystävät akateemikot ovat jatkaneet valtion aloittamia pakkosulauttamisen toimia. Tämä on erittäin ovela kolonialismin jatkumo. Saamelaiskäräjät ei voi pysäyttää kehitystä, koska pelissä on poronhoito ja siihen liittyvät resurssikiistat. Se naamioidaan etnisiteetin naamareihin, kuten Klemettiä ihaileva taitelijakin pukee.

    VastaaPoista
  33. Missä on Suomen saamelaiskäräjien poliitikoille tarkoitetut eettiset säännöt, joita heidän tulisi työssään noudattaa? Vastaus, ei missään.

    Norjan saamelaiskäräjillä on sellaiset laadittu, ja löytyvät nettisivuilta: Etiske rettningslinjer for Sametingets politikere, http://www.samediggi.no/Dokumeantta.

    VastaaPoista
  34. ETIHKALAŠ NJUOLGGADUSAT SÁMEDIKKI POLITIHKKÁRIIDDA
    Sámedikki árvvut:
     rievttalašvuohta, ovttaárvosašvuohta, árvvusatnin ja solidaritehta
    Čuokkis guoskkaha Sámedikki doaimma árvvuid álbmotválljen eamiálbmotorgánan ovttaskas
    olbmuid, joavkkuid, eará politihkalaš orgánaid ja nášuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš
    ovttasbargobeallalaččaid ektui.
     vuoiggalašvuohta, rehálašvuohta, luohtehahttivuohta ja rabasvuohta
    Čuokkis guoskkaha ovttaskas politihkkára iešheanalaš geatnegasvuođa láhttet dan láhkái ahte ovddida
    luohttámuša ja buori beaggima. Sámi servodaga oktasaš riggodagaid hálddašeaddjin ovttaskas
    politihkkára etihkalaš miellaguottuide leat erenoamáš alla gáibádusat su bargguin Sámedikki ovddas.
    Álbmotválljen olbmot fertejit diehtit ahte sii huksejit vuođu dan luohttámuššii ja miellaguddui mii
    sápmelaččain ja earáin lea Sámediggái.
    Ulbmil njuolggadusaiguin:
    Áigumuš njuolggadusaiguin lea duddjot dihtomielalašvuođa ja oaivadit mo galggašii láhttet ja válljet
    dahkat. Dat eai leat dievaslaččat, ja danne eai čoavdde ovttaskas olbmo etihkalaš jurddašeamis buot
    doaimmain Sámedikki ovddas.
    Sámedikki politihkkárat galget:
    1. čuovvut dáid njuolggadusaid árvvuid ja norpmaid.
    2. doahttalit lágaid, láhkaásahusaid ja njuolggadusaid ja árvvus atnit Sámedikki njuolggadusaid.
    3. fátmmasteaddji vugiin ja árvvusatnimiin viggat veahkehit sin geat ohcet veahki Sámedikkis
    dárbbuid ja áššáiguoskevašvuođa ektui.
    4. leat dihtomielalaš sámi kultuvrra ja eallinvuogi erohusaide.
    5. láhtten dan láhkái ahte Sámediggi adnojuvvo árvvus ja lassána máhttu ja áddejupmi
    sámepolitihkkii ja sámi servodahkii.
    6. viggat garvit dilálašvuođaid mat sáhttet dagahit riidduid Sámedikki beroštumiid ja
    persovnnalaš oktavuođaid gaskii. Muđui čujuhuvvo hálddašanlága § 6 habilitehtagáibádussii.
    7. ii dohkkehit alcces, iežas bearrašii dahje eará lagas olbmuide erenoamáš ekonomalaš dahje
    earalágán ovdamuniid mat sáhttet áddejuvvot váikkuheaddjin, dahje sáhttit váikkuhit
    politihkalaš daguid ja mearrádusaid.
    8. priváhta ii lohpidit maidege mii sáhttá váikkuhit bálvalusa Sámedikki ja geavaheddjiid
    beroštumiid vuostá.
    9. váruhit vai oskkilduvvon dieđut maid oažžu Sámedikki áššemeannudeami oktavuođas
    adnojuvvojit árvvus, ja ii goassege geavahit oskkilduvvon dieđuid maid lea beassan oaidnit
    bálvalusastis persovnnalaš ovdamuniid joksamii dahje earáid soardimii mange láhkái.
    10. fuolahit ahte buot dieđuid maid juohká barggustis Sámedikki ovddas leat riekta ja jáhkehahtti.
    11. fuolahit ahte lea Sámediggi mii máksá mátkegoluid go lea Sámedikki politihkkárin ja doaibmá
    Sámedikki ovddas. Dán prinsihpas sáhttá spiehkastit dušše go Sámediggi lea dan earenoamážit
    dohkkehan.
    12. čájehit čorgatvuođa ja govttolašvuođa ekonomalaš áššiin ja Sámedikki opmodaga oktavuođas.
    13. ii bidjat hálddahussii gáibádusaid mat eai soaba sin bargguide ja geatnegasvuođaide, ja mat eai
    soaba áššálašvuhtii maid bargiin vuordá.

    VastaaPoista
  35. Jahas, täällä taas Enontekiön sivukylän propakantakoneisto jyllää...joka palstalle samaa tarinaa...

    VastaaPoista
  36. saamelaiskäräjät näköjään on siirtynyt kokonaan saamenkieliseen tiedottamiseen vai onko joku kirjoittanut saameksi, että kaikkisuomea ymmärtämättömät saamelaisetkin alkaisivat niitä noudattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo edellä oleva saamenteksti näyttää olevan lainaus aiemmin kommenteissa mainitusta Norjan saamelaiskäräjien arvojen ohjelmasta eli niitä käräjien harjoittaman politiikan eettisiä sääntöjä. Toki Norjassakin voisi olla hyvä Finnmarkin yhteiselo huomioiden julkaista noin tärkeitä linjauksia myös esimerkiksi kvääniksi eli kveenikielellä, jota myös suomalainen kohtuuhyvin ymmärtää.

      Poista
  37. propakantakoneisto on perustanut Facebookiin sivuston, jossa esitellään aseita ja naamareita ja asetellaan porukalla rajoja erilaisuuden ja "oikean" väliin. Mikähän tarkoitus kuvilla on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumorin varjolla siellä heilutaan singot olalla. Vaan jospa moinen kuvitus liittyy vaikka viime päivien vaatimuksiin käyttää Norjassa Nato-joukoissa lapinpukua.

      Poista
  38. Saamelaiskäräjien arvot:
    -Rehellisyys, tasaarvo, arvonanto ja solidaarisuus
    -Oikeus, rehellisyys, luotettavuus, avoimmuus.
    Kohta 5: Käyttäytyä saamelaiskäräjien arvonmukaisesti, ja että osaaminen ja ymmärrys lisääntyy saamelaispolitiikkaan ja saamelaisuuteen.
    Kohta 10: Huolehtia että, saamelaiskäräjien edustajana esitetyt asiat pitävät paikkansa ja ovat totta.
    Näin lyhyesti tärkeimmät.
    Mielestäni saamelaiskäräjät on toiminut juuri periaatteittensa mukaisesti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaiskäräjillä olisi huimasti parannettavaa aivan joka kohdassa.Tässä muutamia kommentteja:
      - Avoimuus: Sk ei juurikaan tiedota toiminnastaan. Äänestysluetteloon merkitty henkilö, esim. minä, ei saa tietoa käräjien kokousten ajankohdista (kalenteri on yleensä tyhjä), kokouksissa käsiteltävistä asioista (esityslista) tai päätöksistä (pöytäkirja). Sama koskee hallituksen toimintaa. Se ei ole avoimuutta eikä hyvän hallintotavan mukaista toimintaa
      Työjärjestyksen mukaanpuheenjohtaja vastaa tiedotuksesta. Se ei merkitse sitä, ettivätkö muut saamelaiskäräjien työntekijät voisi tiedottaa oman vastuualuuensa asioista. Se tarkoittaa, että puheenjohtaja huolehtii siitä, että tiedotus toimii ja johtaa sitä. Nykytila on osoitus huonosta hallinnosta ja johtajuuden puutteellisesta tilasta.

      Tänä vuonna on annettu 26 lausuntoa, joista valtaosasta on päättänyt puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joistakin hallitus ja ilmeisesti kaksi launsuntoa perustuu sk:n kokouksen päätökseen, joihin kumpaankin on liitetty eriävä mielipide. Ne puuttuvat lausunnossta.Tiedotteita on 15, josta muutamat monella kielellä tosiasiassa 5 tiedotetta.
      Laustuntojen allekirjoittana on puheenjohtajan ohella useimmiten Aimo Guttorm. Viimeisessä puheenjohtajan avustaja Suvi Juntunen, joka ei esiinny sk:n henkilöstön luettelossa.
      ei lautakuntein puheenjohtajia ei allekirjoituksssa ole. Näyttää siltä, että lautakunnilla ei ole aitoa roolia sk:llä.
      Mielestäni jo tämä suppean tarkastelun perusteella voidaan todeta, etteivät saamelaiskäräjien toiminnassa toteudu saamelaiskäräjien arvot eikä edes sk:n sivujen teksti siitä, että saamelaiskäräjien kokous päättää pääsääntöisesti lausunnoista, esityksistä ja muista kannanotoista.

      Poista
  39. Lapinpuku sotilasasun tilalle! Mikä helevetin älynväläys tämä on?

    Toispaikassa sotilasasu suojaa sentään jonkin verran silloin kun erilaisuus ei todellakaan ole valttia.

    Tuollaiset tuomitaan hyvin äkkiä vakoojina kaikkialla.

    Hmmm, taikka jos se saunan taakse päätyminen onkin tavoitteena...

    VastaaPoista