maanantai 18. kesäkuuta 2012

Statukseton saamelainen

”Henkistä kärsimystä, kipua ja mitättömyyden tunnetta. Tällaista voi olla ulkopuolella.”
Näin alkaa Lapin Kansassa julkaistu Vesa-Pekka Hiltusen juttu (LK 12.6.2012) inarilaisen Erika Sarivaaran viime viikolla Lapin yliopistossa tarkastetusta väitöstyöstä, aiheena ”statuksettomat saamelaiset”, saamelaisuuden ja suomalaisuuden väliin jätetty ja jäävä väestöryhmä.
Kirjoitin aiemmin saamelaisuuden omintakeisesta määritelmästä, jossa polveutuminen, verisukulaisuus on jätetty toissijaiseksi kielen ja jonkinlaisen kulttuurisen hyväksynnän rinnalla.  Ja että se on johtanut etenkin polveutumisen osalta erittäin sekalaiseen, saamelaiskäräjien vaaliluetteloon rajattuun väestöön, joka silti kantaa Suomen ja Euroopan alkuperäiskansan statusta.
Erika Sarivaaran väitöstyö, jota en ole ehtinyt vielä saada kokonaisena käsiini, mutta jota julkaistun materiaalin perusteella olen voinut pääosiltaan hahmottaa, valottaa osaltaan tätä saamelaisuuden, suomalaisuuden ja lappalaisuuden rajanvedon kivuliaisuutta.  Tuosta rajanvedosta puuttuu polveutumisen ja siihen liittyvän historiallisen jatkumon pois sulkemisen takia järjellisyys.
Nykyinen saamelaismääritelmä on tarkoitushakuisen valikoiva ja siksi sillä ajaudutaan kaiken aikaa kohti umpikujaa.
Sarivaaralta on vaadittu rohkeutta tarttua aiheeseensa. Sitä todistaa häneen jo ennen väitöstilaisuutta kohdistettu kritiikki, jossa on ollut jopa hyökkäilyn makua. Samoin heti Hiltusen jutun julkaisun jälkeen ja muutama päivä myöhemmin väitöstilaisuusuutisen jälkeen lehden anonyymillä kommenttipalstalla olleet ilkeät kirjoitukset kertovat miten katkerasti ja aggressiivisesti kielisaamelaisuutta puolustetaan. Huomaamatta, ettei Sarivaara ole viemässä keneltäkään hänen saamelaista, saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyä identiteettiään.
Seuraavassa otteita Vesa-Pekka Hiltusen jutusta:
Yksi tutkittava sanoo: ”Minä en ole mikään”. Jos hän kutsuu itseään saamelaiseksi, se on sodanjulistus. Tilanne on tukala. Hän tuntee olevansa saamelainen, mutta ei voi sanoa sitä julkisesti, Erika Sarivaara poimii esimerkin väitöskirjastaan.
Sarivaara tutkii suomalaisuuden ja saamelaisuuden väliin sijoittuvaa harmaata vyöhykettä. Henkilöitä, jotka kokevat olevansa saamelaisia, mutta jotka eivät ole saaneet saamelaisen statusta.
He ovat siis statuksettomia saamelaisia.
Julkinen keskustelu on ollut kovin mustavalkoista. On saamelaiset ja suomalaiset, saamelaiset ja lappalaiset. Kuitenkin saamelaisuuden marginaaliin mahtuu monenlaisia ääniä. Joukko on paljon värikkäämpi kuin tähän saakka on julkisuudessa esitelty.
Keitä ovat he, jotka ovat harmaalla vyöhykkeellä?
Aloitetaan Sarivaarasta itsestään. Hän käy töissä Koutokeinossa ja asuu Inarin kirkonkylällä. Hänessä virtaa vanhemmilta perittyä saamelaisverta. Hän puhuu saamea töissä ja kotonaan lapsilleen.
Mutta hän ei ole saamelainen, virallisesti.
Olen hakenut statusta joskus 1990-luvulla, mutta en saanut sitä kielisyistä. Vanhempani eivät puhu saamea, vaikka itse olen ottanut kielen takaisin, hän sanoo.
Toista kertaa hän ei ole statusta yrittänyt hakea.
On rankka kokemus, kun ei tule hyväksytyksi ja omat sukujuuret eivät kelpaa.
Kokemus oli paitsi kimmoke myös edellytys tehdä aiheesta väitöskirja. Aihe suorastaan edellyttää, että tutkija on itse osa ilmiötä.
Ilmiö ei näyttäydy ulkopuolelle, ja aihe on melko näkymätön. Se on tabu, josta vaietaan. Moni valitettavasti kokee hyvin häpeällisenä sen, ettei heillä ole selkeitä hyväksyttyjä juuria.
Sarivaara haastatteli kymmentä statuksetonta saamelaista. Osa löytyi saamelaisalueelta, osa saamelaisalueen ulkopuolelta.
Tutkijan oma tausta auttoi luomaan luottamuksellisen suhteen haastateltaviin. Luottamus on tärkeä, kun aihe on arka.
Moni pelkää tulevansa yhdistetyksi lappalaisuuteen, joka on demonisoitu julkisuudessa.
Lainauksen lopussa esiin tuleva saamelaisuuden ja lappalaisuuden kiista on minusta huomionarvoinen puhuttaessa statuksettomista saamelaisista. Lappalaiset eivät ole minun pitkänä havainnointiaikani kyseenalaistaneet missään vaiheessa saamen kielten ja nykyisen saamelaiskulttuurina tunnetun henkisen ja yhteisöllisen kulttuurin olemassaoloa ja sallittavuutta. Kiistan aiheeksi ovat muodostuneet ainoastaan maa-, vesi- ja elinkeino-oikeudet, jotka tunnetaan kummankin osapuolen termistöissä lappalaisoikeuksina, mutta joiden kuulumisen kollektiivisina saamelaiskäräjien vaaliluettelon väestölle lappalaiset kiistävät.
Erika Sarivaaran tutkimat statuksettomat saamelaiset ovat siis ainakin osittain eri väestöä kuin lappalaiset. Näin siksi, että ainakin osalle heistä kiistakapuloina olevilla aineellisilla oikeuksilla ei ole merkitystä saamelaisen identiteetin määrittelyssä. Heille tärkeintä on tulla hyväksytyksi saamelaisiksi eli saada koetulle identiteetilleen virallinen ja yhteisöllinen hyväksyntä.
Oma visioni voisi olla se, että statuksettomat saamelaiset saisivat statuksen, ja saamelaiskäräjät saisivat lisää resursseja valtiolta sekä laajemman itsemääräämisoikeuden alueellaan.
Sarivaara patistaisi valtiota myös selvittämään lisää saamelaisuuden harmaata vyöhykettä.
Valtion pitäisi järjestää tutkimus, jossa kysyttäisiin ihmisten juuria, kuten on tehty esimerkiksi Uudessa-Seelanissa alkuperäiskansojen kohdalla. Suomessa arviot määristä ovat täysin summittaisia.
Näin pohtii tutkija Lapin Kansassa ja muistuttaa statuksettomien saamelaisten toimineen monissa tapauksissa muun muassa saamen kielten hyväksi, kielten palauttajina.
Pohjoisen maa- ja vesioikeudet ovat olleet saamelaispolitiikan johtajille jo saamelaisvaltuuskunnan ajoista päähänpinttymä, joka on estänyt laajemman pohdinnan saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta.
Jo saamelaisvaltuuskunnassa 1980-luvulla vannottiin, ettei pian saatavien maaoikeuksien takia tule päästää saamelaismääritelmää avartumaan. Ja siitä on pidetty kiinni näihin päiviin.
Olisi ehkä aika jo vaihtaa tai ainakin kääntää levyä.

Veikko

88 kommenttia:

  1. kuulin tosiaan kun aivan eturivin parlamentin edustaja sanoi että yksi yksittäinen lappalainen sinne tai tänne, niin suurta linjaa eivät saa pilata. Eli statuksettomat ovat tämän politiikan uhreja, he jäävät väliin, politiikan jalkoihin. He maksavat tästä linjasta.

    VastaaPoista
  2. Monet saamelaistutkijatkin ovat ILOn sopimuksen osalta esittäneet omia tulkintoja siitä miten alkuperäiskansamääritelmiä sovelletaan ja kuka niistä päättää.
    Poikkeuksen tähän tekee kuitenkin Lapin yliopistossa 13.6.2012 tarkastettu Erika Sarivaaran väitöskirja, jossa hän tarkastelee mm. Suomen ja Norjan erilaisia ja erisisältöisiä saamelaismääritelmiä. Suomen saamelaismääritelmästä on levitetty monenlaista tietoa, esitelmöity, kommentoitu, keskusteltu ja taisteltu lehtien palstoilla käsitteisiin liittyvistä ongelmista ja kilpailtu siitä, että kenellä on oikeata tietoa ja kenellä on sen esittämiseen oikeus.
    Lapin yliopistossa väitelleen Sarivaaran väitöskirja antaa siten tärkeän tiedollisen perustan eri linjaus- ja päätösvaihtoehdoille. Määritelmällä on todellista merkitystä vain silloin, kun se vastaa tutkittua tietoa, käytännön realiteetteja, nojaa perusoikeuksien noudattamiseen ja on riittävän joustava aivan niin kuin Norjan saamelaismääritelmä tekee. Toki on muistettava, että määritelmä on seurausta jostakin, eikä se päätä mitään. Määritelmiin käsiteanalyyttisinä asioina on suhtauduttava perustellun epäillen juuri mainituista syistä.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  3. Täällä perustelen, miksi kielilähtöinen KANSAN määritelmä on ainoa toimiva:

    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109086-saamelaiset-vastaan-uuslappalaiset

    VastaaPoista
  4. Kukaan tuskin on kiistämässä etteivätkö saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyt henkilöt saisi pitää alkuperäiskansastatustaan. Ongelma ovat nimenomaan ne asiakirjoin (puolin ja toisin) vedotut lappalaisoikeudet, joihin saamelaisen alkuperäiskansan yhteyttä ei voida läheskään kattavasti osoittaa. Lappalaisoikeuksiin on vedottu jo 1980-luvun vesipiirirajankäynneissä, jolloin niihin liittyviä asiakirjoja esitteli mm. Oula Näkkäläjärvi. Nykyään samoilla perusteilla oikeuksia peräävät lappalaisten jälkeläiset, joita uudet maaoikeuksia koskevat tutkimukset tukevat. Jos 1970-luvulta alkavan saamelaisnimityksen piirissä olevat ihmiset katsotaan kieliperustein alkuperäiskansaksi, ei minusta ole kovinkaan sopivaa puhua lappalaisten jälkeläisistä "uuslappalaisina". Etnisyys ja historialliset maaoikeudet eivät istu millään yksiin Lapin nykyisessä tilanteessa.Etenkään, kun on oikeuksia on vaadittu kollektiivisina saamelaiselle kansanryhmälle ja kun noiden oikeuksien on tutkittu olleen henkilöihin, perheisiin ja laajimmillaan sukuihin kytkeytyviä. Lapinkylissä oikeuksia on voinut olla "yhdessä toisten kylän miesten kanssa" vallitsevina, mutta mitään yhtäläistä kolhoosioikeutta ei ole ollut ellei mennä jonnekin esihistoriaan - jonne eivät esimerkiksi Kaisa Korpijaakko-Labba tai hänen apunaan työskennellyt Heikki J. Hyvärinenkään ole vedonneet.

    VastaaPoista
  5. Veikko:
    "Kukaan tuskin on kiistämässä etteivätkö saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyt henkilöt saisi pitää alkuperäiskansastatustaan. Ongelma ovat nimenomaan ne asiakirjoin (puolin ja toisin) vedotut lappalaisoikeudet, joihin saamelaisen alkuperäiskansan yhteyttä ei voida läheskään kattavasti osoittaa. Lappalaisoikeuksiin on vedottu jo 1980-luvun vesipiirirajankäynneissä, jolloin niihin liittyviä asiakirjoja esitteli mm. Oula Näkkäläjärvi. Nykyään samoilla perusteilla oikeuksia peräävät lappalaisten jälkeläiset, joita uudet maaoikeuksia koskevat tutkimukset tukevat."

    Kuten sanottu, sekä saamelaiset että uuslappalaiset ovat vanhojen lappalaisten jälkeläisiä. Yksilön jälkeläisyys sinänsä ei voi oikeuttaa mihinkään, kuten osoitin. Kyse on KANSASTA: saamelaiset ovat oma alkuperäiskansansa, uuslappalaiset ovat suomalaisia eli enemmistökansaa.

    Veikko:
    "Jos 1970-luvulta alkavan saamelaisnimityksen piirissä olevat ihmiset katsotaan kieliperustein alkuperäiskansaksi, ei minusta ole kovinkaan sopivaa puhua lappalaisten jälkeläisistä "uuslappalaisina". Etnisyys ja historialliset maaoikeudet eivät istu millään yksiin Lapin nykyisessä tilanteessa."

    "Uuslappalainen" on nimenomaan paras nimitys, koska alkuperäisellä "lappalaisella" viitattiin saamelaisiin. Täysin toista etnosta eli suomalaisia edustava joukko ei mitenkään voi kantaa samaa nimitystä, se olisi täysin vääristävää. Lappalaisten nykyiset jälkeläiset ovat saamelaisia tai uuslappalaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaisuus ja alkuperäiskansa (ILO:n määritelmän mukaan) eivät ole niin yksinkertiasia ja selkeitä, kun käsitteitä sovelletaan käytännössä. Yksi keskeisistä ristiriitaisuuksista sisältyy kysymykseen kuka tai mikä kansa on alueella asunut ennen kuin valtakunnanrajat piirrettin eli ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan.
      Mihin laitetaan aikaraja? Olen tutkinut sukuani sekä inarinsaamelaisia sukuja (noin 13000 henkeä koskeva tiedosto) ja siinä ohessa Lapin asutushistoriaa lähinnä Inarin, Utsjoen,Kittilän ja Sodankylän osalta sekä Norjan Finnnmarkin osalta.
      Yksi ongelmia aiheuttava seikka on se, että esimerkiksi Inarin alkuperäisiä asukkaita olivat inarinsaamelaiset kalastajat. Muutama jutaava porosaamelaissuku esiintyy kirkonkirjoissa ja alueella oleskeli joitakin kolttia. Heidän yhteytensä inarilaisiin oli vähäinen. Vasta 1800-luvun alussa Ivalojokilaaksoon muutti useampia suomalaisia uudisasukkaita, jotka avioituivat Jouni Martinpoika Morottojan tai Matti Matinpoika Saijetsin tytärten kanssa. Saijetsin jälkeläiset muuttivat Norjaan eivätkä kaikki suomalaistuneet. Pääosa Jouni Martinpoika Morottajan jälkeläisistä suomalaisui 1820-30 -luvuilla. Kaikki "seka-avioliitot" eivät kuitenkaan suomalaistuneet jatkossa.
      1840-luvulla ja etenkin sen jälkeen Inariin muutti Norjasta porosaamelaisia, jotka eivät olleet ennen asuneet tai välttämättä oleskelleetkaan Inarissa. Joidenkin sukujen "saamelainen alkuperäisyys" voidaan katsoa alkaneen 1800-luvulla Enontekiöllä ja/tai Norjassa. He saamelaistuivat (asuinsija,elinkeino ja kieli tuli avioliiton myötä).

      Sodan jälkeen Inarista saivat asuinsijan koltat.

      Ristiriita on siinä, että Inarin suomalaistuneet saamelaiset polveutuat alueen alkuperäisväestöstä. Suuri osa inarinsaamelaisista säilytti kielensä aina 1800-luvun loppuun, mutta suomalaistuminen kiihtyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kirkon ja koulun toimien vuoksi.

      Ymmärrän hyvin, että suomalaistuneet inarinsaamelaiset pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että "Norjasta muuttaneet porosaamelaiset" katsovat inarilaisten sukumaiden kuuluvan heille ja pelkäävät menettävänsä kaikki oikeudet esi-isiensä maihin. Pelko näyttää olevan aiheellinen ottaen huomioon eräiden johtavien saamelaispoliitikkojen esitykset ja mielipiteet (saamelaiskäräjien kannanotot ja lehtikirjoitukset).
      Olen myös sitä mieltä, että oma kieli on kansan "kansakunnan"? tunnusmerkki ja yhteisyyden edellytys (vaikkei se toteudu kaikissa kansallisvaltioissakaan). Saamelaiskäräjien esitys saamelaismääritelmäksi ja muut kannanotot näyttävät kuitenkin pitävät kieltä välineenä "karsia" tai rajata saamelaisiksi hyväksyttyjen joukkoa muun kuin kieliperustein.
      Näyttää siltä, että että "uuspuhujia" ei hyväksytä saamelaisiksi. Se tietää saamenkielten kuolemaa.
      On synti ja häpeä, jos kieli ja kulttuuri katoavat alkuperäiskulttuureja suojelemaan syntyneen ILO-sopimuksen tulkintojen vuoksi.

      Kysymys saamelaisuudesta ei ole yksioikoinen eikä sitä voida yhden tai toisenkaan tieteenalan keinoin määritellä objektiivisesti. Ei ole olemassa yhtä totuutta, on olemassa tulkintoja, jotka perustuvat erilaisiin olettamuksiin ja lähtökohtiin.


      Anita Pesonen

      Ps. Miten on määritelty "saamelaisten geeniperimä"? kuka on tutkimuksissa katsottu saamelaiseksi? Itse olen äitilinjaa pitkin täysin inarinsaamelainen ainakin 1600-luvun lopulta alkaen ja todennäköisesti siitä kauemmaksikin? Varsinaista saamelaisgeeniä ei varmaankaan nykyihmisistä löydy. Eli yksittäisen ihmisen geenit eivät osoita hänen olevan saamelainen kulttuurisessa mielessä eikä geneettisessä. Sukututkimuksen näkökulmasta geenitutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia. Puhtaita äitilinjoja tutkittaessa, voisi löytää lähemmäs "saamelaisgeenejä", koska hyvin monissa suvuissa esi-isät tulivat muualta olivat suomalaisia (ehkä jokunen aikaa sitten suomalaiseen kulttuuriin sopeutunut saamelaista alkuperää), jotka avioituivat saamelaisnaisen kanssa, joten tarpeeksi suuri tutkimusjoukko varmaan löytyisi nykynaisista.

      Poista
    2. Meneepä erikoiseksi.
      Olen sitä mieltä, että alkuperäisellä lappalaisella viitattiin lappalaisiin, joista osasta on sittemmin leivottu saamelaisia ja osa jätetty, jopa sisarusparvia halkaisten, suomalaisiksi tai joita alentuvasti nimitetään uuslappalaisiksi. Ei tällaisessa jaotuksessa ole lopulta mitään logiikkaa. Tuo käsite "uuslappalainen" on lanseerattu saamelaisuutta kieliperustein rajaavien toimesta lappalaisten jälkeläisiä halventamaan. Näin olen asian todennut pitkään asiaa täällä pohjoisessa ja täältä pohjoisesta seuranneena. Ei lappalaisuus ole ihmisten identiteetistä täällä missään vaiheessa kadonnut, vaan sen esiin tuominen on ollut tarpeen siinä vaiheessa kun lappalaisoikeuksia ruvettiin vaatimaan osittain eri väestölle kuin mille ne Suomen alueella ovat kuuluneet. On sanottu, että "suomalaistuneet" lappalaiset ovat menettäneet lappalaisen (saamelaisen) kulttuurinsa ja siksi heidät tulee jättää saamelaisuuden ulkopuolelle. Jos verrataan esimerkiksi saamelaiskulttuuriin kuuluvia elinkeinoja lappalaisten harjoittamiin vastaaviin, ei eroa nykyään löydy tikullakaan hakien; poroja paimennetaan samanmerkkisillä moottorikelkoilla ja mönkijöillä ja tuorerehua syötetään molempien poroille. Saamelaiset ja lappalaiset asuvat samanlaisissa taloissa, ajavat samanlaisilla autoilla ja käyttävät samanlaisia kännkyköitä. Useimmat nykysaamelaiset kommunikoivat enimmäkseen suomeksi, koska eivät joko osaa saamea tai eivät ymmärrä riittävästi toisiaan saamella. Vastaavasti on lappalaisten jälkeläisiä tai pohjoiseen muuttaneita suomalaisia, jotka puhuvat "luonnostaan" eli yhteisössään oppineina hyvin saamea tai ovat opetelleet myöhemmin nsaamen kielen ja ovat toimineet perheissään kielen säilyttäjinä ja siirtäjinä.
      Tarkkoja määritelmiä ja rajauksia on mahdotonta vetää, paitsi jos oikeus rajojen vetämiseen annetaan muutamille henkilöille kuten saamelaikäräjien pohjoissaamelaisenemmistöinen hallitus - vastoin muun muassa inarinsaamelaisten kantaa - vaatii.

      Poista
    3. Vastaan edelliselle, en Veikolle:
      "suomalaistuminen kiihtyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kirkon ja koulun toimien vuoksi." Suomalaistuminen ei kiihtynyt edes sotien jälkeen, porot tosin ryöstettiin ainakin ivalojokisilta "paremnille" poromiehille. Jokapäiväiseen kieleen olivat paljolti puuttuneet kirkko ja valtio. Mutta se iso Mutta: Elinkeinot pysyivät entisinä, eli keräilytaloutena, kalastuksena, metsästyksenä ja keräilytalouteen perustuvana pienimuotoisena karjanhoitona - ja asut ja asusteet tehtiin vielä pitkään poronnahasta. Mutta muutakin työtä tehtiin, jotta leivässä pysyttiin. Niinhän tekevät kaikki nytkin - asuinkunnasta tai-paikasta riippumatta.
      Se kirkon ja valtion vihaama kieli kuitenkin säilyi osittain ja vielä ainakin 1980-luvulla vanhempani (jotka ilmeisesti eivät olisi kelvanneet saamelaisiksi) puhuivat keskenään ja vieraittensa kanssa inarinsaamea , esi-isiensä kieltä.
      Pienimpien vähemmistöjen halveksuminen karsi nuoremmilta ikäluokilta kielen niin koltilta kuin inarinsaamelaisiltakin. Eikä siitä voi syyttää meitä kielensä menettäneitä .

      Poista
  6. Nyt sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toiminut wanna-be-lappalaisten haukkuja sai töitä Ylen päällikkönä, katsotaan millaiseksi uutisointi muodostuu.

    VastaaPoista
  7. Veikko:
    ”Olen sitä mieltä, että alkuperäisellä lappalaisella viitattiin lappalaisiin, joista osasta on sittemmin leivottu saamelaisia ja osa jätetty, jopa sisarusparvia halkaisten, suomalaisiksi tai joita alentuvasti nimitetään uuslappalaisiksi. Ei tällaisessa jaotuksessa ole lopulta mitään logiikkaa. Tuo käsite "uuslappalainen" on lanseerattu saamelaisuutta kieliperustein rajaavien toimesta lappalaisten jälkeläisiä halventamaan.”

    Ei kukaan ole tässä mitään halventamassa! Se ”uus”-etuliite nyt vain on olennaisen tärkeä, koska nämä uuslappalaiset ovat SUOMALAISIA, kun taas alkuperäiset lappalaiset olivat SAAMELAISIA kieleltään ja kansaltaan. Ei voida mitenkään käyttää yhtä ja samaa nimeä kahdesta eri kansasta eri aikoina. Kai sinä tämän ymmärrät? Tarkentava määre on ehdottoman tarpeellinen.

    Veikko:
    ”Useimmat nykysaamelaiset kommunikoivat enimmäkseen suomeksi, koska eivät joko osaa saamea tai eivät ymmärrä riittävästi toisiaan saamella. Vastaavasti on lappalaisten jälkeläisiä tai pohjoiseen muuttaneita suomalaisia, jotka puhuvat "luonnostaan" eli yhteisössään oppineina hyvin saamea tai ovat opetelleet myöhemmin nsaamen kielen ja ovat toimineet perheissään kielen säilyttäjinä ja siirtäjinä.”

    Eri saamelaiskielten puhujilla on toki keskinäisiä ymmärrysvaikeuksia, jolloin yhteinen kieli on yleensä maan enemmistökieli. Joku saamelainen saattaa jopa olla äidinkieleltään muu kuin saamelainen – tämän määritelmä sallii, kunhan edes yksi isovanhempi oli äidinkieleltään saamelainen eli etninen saamelainen. Koska isovanhemmat yleensä vielä ovat läsnä lastensa ja lastenlastensa elämässä, takaa tämä määritelmä sen että saamelaisuus on henkilölle tuttu. Raja on ihan hyvässä kohdassa: useamman sukupolven takaa saamelaisuus ei enää yleensä ole tuttu asia.

    Saamen opetteleminen on vielä eri asia kuin saamelaisuus. Eihän suomea opetellut maahanmuuttajakaan vielä ole etninen suomalainen. Jos tämä saamea opetellut kuitenkin opettaa saamen lapsilleen ensimmäisenä kielenä ja kasvattaa nämä saamelaisuuteen, nämä lapset täyttävät jo helposti saamelaisuuden kriteerit.

    Miksi sinusta suomalaisten PITÄISI edes saada saamelaisen status? Pitäisikö zulunkin saada tuosta vain toivomalla etnisen suomalaisen status? (En puhu nyt kansalaisuudesta vaan kansallisuudesta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näe suomalaisilla tarvetta päästä saamelaisiksi. Viittaan niihin sisarusparviin, joissa osa sisaruksista on saanut armon saamelaiskäräjien vaalilautakunnalta, mutta osa ei. Eli ei ole suinkaan kyse "useiden sukupolvien" taakse ulottumattomasta valinnasta vaan ihan jostain muusta. Ehkä kannattaisi perehtyä asioihin ihan käytännön tasolla, voisi tulla esiin ihmeellisiä asioita. Minulla on vuosikymmenten varrelta tallessa lukuisia muistiinpanoja saamelaisvaltuuskunnassa ja -käräjillä käydyistä keskusteluista näistä saamelaisuuden, lappalaisuuden ja suomalaisuuden rajanvedoista. Kun lisäksi tuntee puhujien sukupuut ja niiden saamelaistumiset sekä eri saamensukujen sijoittumiset ja siirtymiset Pohjolan kartalla, ymmärtää kyllä itse kenenkin ajatuksia näistä rajauksista.

      Poista
    2. Tämä keskustelu on kääntynyt hupaisaksi. Olen saamelaismääritelmän mukaan saamelainen ja suomalaiseksi en ole itseäni edes kuvitellut. Saamelaiseksi en kelpaa. Minua ei siis ole. Miksi olen kuitenkin henkikirjoissa? Ja mukana verotettavissa kansalaisissa?
      Uuslappalainen on hauska nimitys suomalaisesta. Lappilainen, suomen kieliopin mukaan Lapin asukas, voi olla, mutta ei välttämättä myös lappalainen. Ei pidä sekoittaa asioita.
      Ennen 1970-lukua kaikki me saamelaiset ja lappalaiset olimme käytännössä yksi heimo, eli lappalaiset, ja suomalaisia olimme vain kansallisuudeltamme. Nytkö meitä on jo saamelaiset, lappalaiset ja uuslappalaiset? Uuslappalaisia ei löydy edes suomen sanastosta.
      Lisää hupia: toinen äitini veli ja lapsensa ovat saamelaiskäräjien vaaliluettelossa, neljä muuta sisarusta lapsineen eivät - eikä kenelläkään todistetusti ole suomalaisia esivanhempia.
      Vähät siis tieteellisille väittelyille.
      Errore humanum est.

      Poista
  8. No nythän on hyvä paikka valita hänen tilalleen inarinsaamelainen edustaja.

    VastaaPoista
  9. Uuslappalainen sana on ulkopuolisten antama nimitys saamelaissuvuille, jotka on jätetty saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle. Nyt Sarivaara on nimennyt nämä ihmiset statuksettomiksi saamelaisiksi.

    Lappalainen sana on tarkoittanut saamelaista ja on synonyymi saamelaiselle. Se, miksi lappalaissanaa on käytetty saamelaisista on tarkoitettu siihen käyttöön, kun osa saamelaisista ei kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Eli tätä lappalaistermiä on käytetty tarkoittamaan ihmisiä, jotka eivät kuulu vaaliluetteloon. Eli siten heidät on erotettu niistä ihmisistä, jotka kuuluvat, ja he ovat siis saamelaisia.

    VastaaPoista
  10. Jaskalle:
    Kategorisoit: saamelaiset - suomalaiset ja luet "uuslappalaiset" suomalaisiksi. Sukututkimusta tehdessäni kävi pian selväksi, ettei luokittelu suomalaisiin ja saamelaisiin ole yksiselitteinen. On totta, että "uulappalaisi9ssa - lappalaisissa - saamensukuisissa - statuksettomissa" valtaosa puhuu suomea. Jonkun isoisovanhempi puhui saamea, jollei aivan töydellisesti, niin tuli sillä toimeen, kuten monet nykysaamelaisistakin. Norjassa tällainen saamea kotikielenään (ei ensimmäisenä kielenä, kuten saamelaiskäräjien hallitus esittää) puhunut isoisovanhempi riittää "saamelaisstatukseen". Kotikieli on mielestäni parempi. Saamelaisten jälkeläisiä esimerkiksi Inarissa ei voida jakaa jyrkkärajaisesti kahteen kategoriaan kielen perusteella. Se ei toimi elävässä elämässä. Kaikki suomenkieltä puhuvat eivät ole suomalaisia eivätkä kaikki saamenpuhujat saamelaisia.

    Akateemisessa maailmassa kateogiat saattavat olla selkeitä. Todellisuudessa ei näin ole. Todellisuudessa Saamelaiskäräjät käyttää poliittista valtaa. Se tekee poliittisia päätöksiä. Viime aikoina hallituksen valinnassa ja sen kannanotoissa sekä muussa toiminnassa on tullut yhä näkyvämmäksi sen valtapoliittiset pyrkimykset tietyn saamelaisryhmän etujen ajajana. Se korostaa toimivansa demokraattisesti, enemmistö päättää. Käräjät on sen luonteinen organisaatio, että enemmistöpäätöksetvoivat heijastaa myös yhden heimon tai yhteenliittyneiden heimojen tai klaanien hegemonista valtaa. Esitys siitä, että saamelaiskäräjälaista poistetaan mahdollisuus valittaa KHO:een ilmentää tätä valtapyrkimystä. Käräjien hallitukselle halutaan lisää valtaa. Niinpä halitus antoi nimissä alustavan lausunnon käräjälakiin tehtävistä muutoksista. Työjärjestyksestä ei haluttu tässä vaiheessa mainita mitään, koska ilmeisesti se olisi jo ollut liiankin paljastavaa. Mahtaako saamelaiskäräjien kokous saada sanoa sanastakaan asiasta. Eipä siltä vaikuta.

    Viina on viisasten juoma ja valta juovuttaa.

    Olaus Petrin tuomarinohjeet:

    "Yhteisen kansan hyöty on paras laki"

    Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.

    Kaikkea lakia on älyllä käytetettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

    Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sentähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän."

    Anita Pesonen

    VastaaPoista
  11. Veikko:
    "En näe suomalaisilla tarvetta päästä saamelaisiksi. Viittaan niihin sisarusparviin, joissa osa sisaruksista on saanut armon saamelaiskäräjien vaalilautakunnalta, mutta osa ei. Eli ei ole suinkaan kyse "useiden sukupolvien" taakse ulottumattomasta valinnasta vaan ihan jostain muusta."

    Hämäävästi olet itse jatkuvasti vedonnut menneisyyteen, joten ymmärrettävästi olen kommentoinut sitä. Mutta otetaan tuo sisaruskysymys nyt olennaisena: tuntuu ehdottomasti järjenvastaiselta, jos täyssisaruksista yksi hyväksytään saamelaiseksi ja toinen ei.

    Minulla kun ei sinun muistiinpanojasi ole, niin kertoisitko millä perusteilla tällaista päätöstä on puolusteltu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskustelut saamelaisvaltuuskunnassa ja -käräjillä eivät ole yleensä sisältäneet syvällisempiä perusteluja. Kun esimerkiksi kolttien luottamusmies Matti Sverloff aikoinaan esitti saamelaismääritelmän laventamista oikeudenmukaisemmaksi eli myös polveutumisen huomioiden, hänet tyrmäsi tunturisaamelainen Nils Henrik Valkeapää toivoen, että "sinä Matti jättäisit tällaiset puheet, koska pian meille on tulossa laki (silloin ns. saamelaislaki), joka tuo niin paljon hyvää, ettei meillä ole mitään syytä ruveta laajentamaan tätä porukkaa".
      Nykyäänkin inarinsaamelaiset vaativat saamelaismääritelmän laajentamista huimioimaan polveutuminen, mutta ainakaan toistaiseksi en ole kuullut enkä nähnyt saamelaiskäräjien pohjoissaamelaisen johdon mitenkään kommentoineen vaatimusta. Oikeusministeriölle on päinvastoin toimitettu vaatimus saamelaiskäräjälain korjaamiseksi siten, että saamelaismääritelmää vielä nykyisestäänkin kavennettaisiin kieleen ja saamelaiskäräkäräjien vaalilautakunnan suorittamaan valintaan perustuvaksi. Syynä on se, että korkein hallinto-oikeus kumosi neljän lappalaisen kohdalla vaalilautakunnan ja käräjien hallituksen hylkäävät päätökset ja hyt KHO:n tuomiosta on kanneltu jopa YK:ta myöten (Saamelaisnuorten yhdistys).
      Varsinaiset hyväksymiset tai hylkäämiset tehdään siis vaalilautakunnassa ja käräjien hallituksessa eikä niistä ole julkista tietoa. Toki jotkut hylkäävän päätöksen saaneet ovat näyttäneet noita päätöksiä, mutta niiden syntyyn johtavista keskusteluista ei ole silloinkaan tietoa. Pieni piiri siis tykönään katsoo onko henkilö sopiva vaiko ei.
      Se, miksi sisaruksista joku hyväksytään saamelaiseksi ja toinen ei, johtuu henkilöiden omien arvioiden mukaan siitä, millaiset suhteet heillä sattuvat olemaan saamelaiskäräjien päättäjiin tai siellä vaikuttaviin. Perustelu hyväksymisiin tai hylkäämisiin kulkee ilmeisesti ainakin siinä, onko henkilö valitsijoiden mielestä "säilyttänyt yhteytensä saamelaiseen kultuuriin" vai onko hän kadottanut sen suomalaistuen liikaa. Käytännössä siis pärstäkerroin ratkaisee tässä subjektiivisessa valintatapahtumassa.
      Minun puolestani jokainen yhdistys, lahko tai muu yhteisö - vaikka alkuperäiskansa - voi toki valita vapaasti jäsenensä, mutta jos tuohon valintaan liitetään jotkut asiakirjoin toisin todettavat oikeudet, mennään pahasti vitelikkoon. Sitä osoittaa Lapissa nyt jo vuosikymmeniä vellonut konflikti.
      "Vallankumous on aina vaatinut uhrinsa", tällainenkin sitaatti muistiinpanoistani löytyy ajalta, jolloin saamelaisvaltuuskunnassa käytiin keskustelua saamelaismääritelmästä ja tulossa olevasta saamelaislaista. Lausahduksen päästi henkilö, joka moitti joitakin valtuuskunnan jäseniä, joiden mielestä liian jyrkkä alueen väestön kahtiajako johtaisi kenties arvaamattomiin tapahtumiin. Samainen henkilö nimitti näitä sovittelua ja sovintoa haluavia henkilöitä "pelkosaamelaisiksi".

      Poista
  12. Valta turmelee.
    Ehdoton valta turmelee ehdottomasti.

    (Joku viisas on näinkin lausunut, en muista kuka)

    VastaaPoista
  13. Olen kuullut, että lappalaista ei voi hyväksyä, koska hän ei käyttäydy kauniisti/ole käyttäytynyt historjan saatossa kauniisti saamelaista kohtaan.

    VastaaPoista
  14. Mielestäni, koska saamelaiskäräjät on demokraattinen elin ja nauttii valtion rahoitusta, sen tulisi myös alkaa toimia luottamusta hankkiakseen.

    Nyt se ei sitä tee.

    VastaaPoista
  15. Uuslappalainen ei ole suomalainen, vaan saamelainen saamensukuinen, joka on jätetty saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle teennäisten syiden takia, usein saamen kielen taitamattomuuteen vedoten.

    Yleistää ei kuitenkaan voi - se on ihmisoikeusrikkomus.

    Se, että saamelaiskäräjät kategorisoi kaikki ihmiset tiettyyn ryhmään on ihmisoikeusrikkomus.

    Tämä epäkohta tulisi korjata.

    VastaaPoista
  16. Eiköhän alentavan wanna be käsitteen käyttö kerro enemmän sanaparin käyttäjistä kuin kohteesta.

    Kiusaaminen näyttää olevan tauti, joka siis on henkistä väkivaltaa. Tämä juuri ilmenee syrjimisenä, nimittelynä ja vähättelynä.

    Tässä voi sanoa, että johdon epäjohdonmukaisuus on taustalla, kun tilanne on mennyt sellaiseksi yläperillä.

    VastaaPoista
  17. Jaska: lue Sarivaaran väitöskirja, niin huomaat, että kategorisointi "uuslappalaiset" automaattisesti suomalaisia ei ole oikein toimiva ja ajankohtainen juttu. Ja kyse on myös haukkumasanasta, jonka ulkopuoliset antaneet saamensukuisille, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Sarivaara kutsuu näitä henkilöitä statuksettomiksi saamelaisiksi vrt. Non-Status Indians mallin mukaan, jossa oikeudellisessa mielessä statuksettomilta saamelaisilta puuttuu saamelaisstatus eli saamelaiskäräjien vaaliluettelon jäsenyys.

    Ongelmanahan on, että saamensukuiset henkilöt, eli kutsumasi uuslappalaiset, tuntevat itsensä saamelaisiksi, osaavat saamea, mutta jäävät yhteisön virallista tukea ja kannustusta vaille, joten he jäävät ihmisyydessään rajan kokemuksen vangeiksi "Minä en ole mitään" tunteeseen.

    Se ei voi olla pidemmän päälle kovin terveellistä kenellekään, jos ihmisen identiteetti, tunne omasta minuudesta jää vain omaksi henkilökohtaiseksi tunteeksi. Silloin henkilö tuntee toiseutta yhteisössä ja paikantuminen siihen vaarantuu.

    VastaaPoista
  18. Norjassa eliittisaamelaiset eivät ole halunneet vastustaa kveenien ja merisaamelaisten oikeuksia, jotta he eivät vastustaisi taas yleissaamelaisia oikeuksia.

    Viimeinen ihmeellisyys on se, että saamelaiskäräjät linjasi viime viikolla haluavansa keskittää kalastusoikeudet ainoastaan saamelaisille. Nyt haetaan provosaation keinoin jotain.

    VastaaPoista
  19. Saamelaiskäräjien kokouksen 20.6.2012 hyväksymän saamelaiskäräjäkauden toimintaohjelman 2012-15 päätavoitteet ovat:

    1. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen
    2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen
    3. Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen
    4. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti
    5. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti
    6. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen
    7. Kansallisen artikla 8(j) -työryhmän ehdotusten toteuttaminen
    8. Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa
    9. Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen
    10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suojan ulottaminen vesilain mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin
    11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen
    12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle
    13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa
    14. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta
    15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen
    16. Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen

    Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi päätavoitteet yksimielisesti, lukuun ottamatta kohtaa 3., joka hyväksyttiin äänin 11-3.

    Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet ovat saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen, saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen, saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa, saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen, saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen ja saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän sitä on puuhastelemista! Ohjelma osaltaan osoittaa,etteivät tavoitteet ole ainakaan liian matalalla.

      Poista
    2. On huomattava, että "oikeuksien" kohdalla tavoitteena on "toteuttaminen", "toteutuminen" tai "turvaaminen", "toimeenpaneminen". Näin myös kohdassa 13. "Kielellisten ja kulttuuriesten oikeuksien toteutuminen koko maassa"

      Mutta kohdassa 6 : Saamen kielten ELVYTYSOHJELMAN TOIMEENPANEMISEN ALOITTAMINEN, kieliä ruvetaan pikku hiljaa elvyttelemään joskus nelivuotiskauden aikana.
      Kohdassa 15. sentään päästään jo Saamen kielen (huom. yhden saamenkielen eikä kielten kuten kohdassa 6) ja saamenkielisen opetuksen aseman ja saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittämiseen.

      Vaikka saamelaisuuden tärkeimpänä (ainoana?) kriteerinä pidetään saamenkielen taitoa, näyttävät kielten elvytys- ja opetusasiat olevan huutolaispojan asemassa. Tai ehkä sitä ei tarvitsekaan elvyttää, koska kaikki "aitosaamelaiset" jatkossa ovat oppineet sen ensimmäisenä kielenään.
      Kysyn vaan, mistä löytyvät saamenkieltä puhuvat työntekijät: opettajat, päivähoitajat, lastentarhanopettajat, sairaan- ja lähihoitajat, lääkärit, poliisit, juristit... sekä kaikki asiantuntijat lausuntoja antamaan ja oikeuksia turvaamaan ja itsehallintoa toteuttamaan?
      Jos käräjien tavoitteet toteutuvat vuoteen 2015 mennessä, pitäisi olla edes alustavia laskelmia siitä kuinka paljon saamenkielten taitajia tarvitaan vuonna 2015, toteuttamaan itsehallintoa.
      Ehkä olisi aika ruveta panemaan paperille mitä konkreettisesti tarvitaan kaikkien tavoitteiden toteuduttua, opettajia, hoitajia, lääkäreitä, famaseuttej:, insinöörejä, teknikoita, mekaanikkoja, kampaajia, kauppatieteen maistereita, laskijoita, juristeja, hallinnon asiantuntijoita, kemistejä, ympäristöasiantuntijoita, eläinlääkäreitä, teurastajia, geologeja, maanmittareita, teknisen alan ammattilaisia, kuljetusalan työntekijöitä, tietoliikenneasiantuntijoita, projektisihteereitä, iktyonomeja ja -logeja, botanisteja, arkkitehteja, logopedeja, psykologeja, hammashygieenikkoja, pappeja, ympäristö- ja terveystarkastajia, sosionomeja, tiedotusalan ammattihenkilöitä ja ammatinvalinnanohjaajia puhumattakaan hallintoa pyörittävistä asiantuntijoista ja niistä, jotka osaavat suomea sujuvasti, jotta lausunnot tulevat laadituksi ja avustukset haetuksi.

      Kuinka paljon saamenkielisiä työntekijöitä tarvitaan toteuttamaan tavoitteet ja jatkossa itsehallinnon pyörittämiseen?

      Tärkein kysymys juuri nyt kuuluu: Miten saadaan lisää saamenkielten puhujia?

      Poista
    3. Kun nyt jo takkuaa ihan peruspalveluissa löytää saamelaisalueellakin pätevää väkeä erilaisiin virkoihin ja toimiin, täytyy todella ihmetellä millä hajallaan maassa asuvien ulkosaamelaisten kaikki vaatimukset ja toiveet täytetään. Pelkästään saamenkielinen päivähoito voi olla utopiaa, puhumattakaan, että palvelu kattaisi kaikki kolme saamen heimoa kulttuureineen ja kielineen. Ehkä Eva Biaudet ratkaisee ongelman?

      Poista
  20. Tuo kun kaikki toteutetaan saamelaiskäräjien vaatimalla tavalla joudutaan muitakin lakeja muuttamaan, aina perustuslakia myöten.

    No, eihän se ole hullu joka pyytää...vai onko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs nimeltä mainitsematon Jouni kerran kehaisi, että elleivät hommat ala hoitua, pannaan lapintakki päälle ja lähdetään Helsinkiin niin johan alkaa tapahtua. Tähän ylimuistoiseen uskoon ja oppiin nämä suunnitelmat nojaavat. Oliko se jotain 22 lakia, joissa jo nykyään mainitaan erikseen saamelaisten oikeudet ja kulttuuri. Silti nuokaan kirjaukset eivät tunnu saamelaiskäräjien johtoa tyydyttävän, positiivisena poikkeuksena Klemetti Näkkäläjärven lausunnon mukaan uusi kaivoslaki.

      Poista
  21. Muistaakseni eri laeissa on noin 160 eri mainintaa saamelaisista.

    VastaaPoista
  22. Ei klementiinit halua mitään elvyttää, heille riittää pari kaivostyöläistä omassa suvussa. Siinä voi sitten sairastaa menetettyä kulttuuria.

    VastaaPoista
  23. Tätähän se kannattaa vilkasta.

    http://www.sametinget.no/Internasjonalt-arbeid/Internasjonalt-urfolkssamarbeid/Allsamisk-moete-om-FNs-verdenskonferanse-om-urfolk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon esityksen perusteella inarinsaamelaisilla on yksin oikeus Inarin kunnan alueeseen.
      Saamelaiskäräjien vaatimukset sen yksinomaiseksi vallaksi koko saamelaisten kotiseutualueella tarkoittaa inarinsaamelaisiin kohdistuvaa etnistä sortoa ja saamelaisalueella asuvien muiden ihmisten perustuslaillisten oikeuksien riistoa.
      Tuloksena olisi saamelaisten kotiseutualueen lahjoittaminen muutamalle porosaamelaissuvulle.
      Se tietäisi myös saamelaiskulttuurien katoamista. Mutta eihän se mitään, olisivathan muutaman suvun taloudelliset edut turvattu.
      Muualta Inariin muuttaneiden imperialistinen politiikka ja kolonisaatio olisi loppuun saatettu alkuperäiskulttuurin säilyttämisen nimissä!

      Poista
  24. Nils Muižnieks Euroopan komission ihmisoikeuskomissaari on luvannut, että saamelaisten maaoikeudet ratkaistaan.

    VastaaPoista
  25. No se hullu, joka pyytää aiheuttaa riidan ku ei tajua olla ahnehtimatta...

    VastaaPoista
  26. Onhan se ihan ok olla alkuperäiskansaa, mutta pitäis politikoida vähän ovelammin eikä niinku ku norsu posliinikaapissa.

    VastaaPoista
  27. Eihän se kato tuo valtaporukka mitään halua ratkaista, kaikista vähiten päivähoito-ongelman. Se on jo nähty Vuotson tilanteessa, jossa ajettiin saamelaisperheitä pois päivähoidosta ja saamenkielisestä opetuksesta. Tuloksena oli se, että yksi perhe muutti pois paikkakunnalta. Opettaja joutui lähtemään takaisin Norjaan jne. Taustalla yhden suvun ahdasmielisyys.

    VastaaPoista
  28. "Jaska: lue Sarivaaran väitöskirja, niin huomaat, että kategorisointi "uuslappalaiset" automaattisesti suomalaisia ei ole oikein toimiva ja ajankohtainen juttu. Ja kyse on myös haukkumasanasta, jonka ulkopuoliset antaneet saamensukuisille, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon."

    Minä käytin "uuslappalaiset"-nimitystä niistä suomalaisista, joilla on saamelaisia esivanhempia; määrittelinkin sen kirjoituksessani. Minusta statuksettomia saamelaisia olisi outoa nimittää uuslappalaisiksi - saamelaisiahan he ovat, vaikkeivät äänioikeutettuja sellaisia. Eihän jokin yhteiskunnallinen seikka sentään käy etnisen rajan perusteeksi!

    VastaaPoista
  29. Statukseton saamelainen ja uuslappalainen ovat sama asia, mutta uuslappalainen on haukkumasana.

    Statukseton on oikeudellinen termi, jolla annetaan oikeutta kohderyhmälle.

    VastaaPoista
  30. ILO seminaari piti järjestää ja piti siinä esiintyä aivan eturivin ILO tutkijankin, mutta sitten saamelaiskäräjien hallituksen jäsen päätti torbetoida koko hankkeen. Hän nimittäin ilmoitti, ettei ko. tutkija ole pätevä luennoimaan ko. seminaarissa.

    Tämän voi kyllä tulkita niin, etteivät valtaapitävät halua julki heille epäedullista tietoa ja toinen juttu on, että tieto on valtaa, eli tietoa ei haluta julki yleensäkään.

    VastaaPoista
  31. Kato saamelaisten ei tartte tulla kulttuurisen itsemääräämisoikeutensa takia yhteiseen pöytään puhumaan ihmisten kanssa, joista he eivät pidä.

    VastaaPoista
  32. On se edullista pitää valta harvoilla. Siinä on monen suvun palkkarahat kiinni. Etnisen homman varjolla ajetaan myös RAY:n varoilla isoja matkakustannuksia.

    Politikoinnista kun on tullut monelle ammatti.

    Poliittinen saamelaisuus.

    Sosiaalisia ja taloudellisia etuja.

    Laidunkiista on naamioitu kans samaan soppaan.

    VastaaPoista
  33. Onkohan Ylen eläkepäälliköllä sama taakka ku tulevalla päälliköllä tässä WANNA-BE lappalainen keskustelussa?

    Mitä jos asia joskus ratkeaa, ja hänen haukkumansa statukseton saakin statuksen?

    Mikä se on työetiikka lähtökohdiltaan näissä asioissa? Tai julkinen puolueettomuus?

    Sellaista ei ole!

    VastaaPoista
  34. Jaska: minä en saamelaisena kutsu saamelaisia, joilla on saamelaisia esivanhempia suomalaisiksi. He ovat minun ihmiskäsitykseni mukaan saamelaisia.

    Ja minä en hyväksy niiden saamelaisten käsityksiä, jotka saamensukuisia kutsuvat suomalaisiksi. Näitä tällaisia saamelaisia on paljon, jotka eivät hyväksy. Ahdasmielisyys ei ole tätä päivää.

    Oletko sinä saamelainen? Jos et ole, niin miten voit tietää tästä asiasta yhtään mitään? Se pitäisi edustaa näitä sukuja ja olla asunut näillä mailla, jotta voisi tietää mistä on kyse. Kyse on historiasta ja nykypäivästä, joita ei voi laittaa yhteen kategoriaan.

    Jaska. Miten sinä voit ymmärtää tätä asiaa? Oletko tilaus-kampetta?

    Enkä kutsu itseäni suomalaiseksi, vaikka minulla on suomalaisia ja ruotsalaisia esivanhempia... Siihen olen liian tietoinen.

    Tiedän siis näitä haukkumiasi uuslappalaisia eli statuksettomia, jotka pitävät itseään saamelaisina.

    Uuslappalainen käsite viittaa siihen niin kuin joku ulkopuolinen suomalainen olisi huomannut vasta, että hän haluaakin olla saamelainen. Siitä ei ole kyse, vaan saamelaiset suvut haluavat tunnustusta.

    VastaaPoista
  35. Pari lakimiestä: eivät ole ulkopuolisina suomalaisina lakimiehinä päteviä lausumaan näistä asioista mitään. He ovat jäävejä ja ostettuja ja sijoittuneet tiettyjen sukujen palvelukseen. Eivät ole puolueettomia.

    VastaaPoista
  36. Nykysaamelaisuus perustuu järkyttävän ahdasmieliseen tulkintaan Suomen saamelaiskäräjillä. Heidän tulkinnassaan assimilaatio/sulauttamisen historia ei saa mitään ymmärrystä. ILO sopimuksessa kuitenkin määritellään alkuperäiskansan jäseniksi myös sulauttamisen läpikäyneet ihmiset.

    Polveutuminen ei saamelaiskäräjillä merkitse mitään.

    On otettu yksi kulttuurielementti, saamen kieli, joka on nostettu keskiöön.

    Sen avulla kuitenkin rajataan alkuperäiskansan väestä osa pois.

    Taustalla on pyrkimys jakaa alkuperäiskansan resurssi harvojen käyttöön.

    Olen kuullut tulkinnan, että kielensä menettäneet ovat heikompia saamelaisia, joilla ei tee mitään. Ainoastaan kielensä säilyttäneet kannattaa pitää mukana.

    100 vuoden päästä nämä tulkinnat ovat outoja, lisää ihmisiä on assimiloitunut, mutta minkäänlaisia elvyttämistoimenpiteitä ei aloitettu.

    Muut vähemmistöt ja alkuperäiskansat ovat aikoja sitten aloittaneet aivan päinvastaisen politiikan. Ei tarvitse kuin mennä Norjaan.

    Suomen saamelaispolitiikka on kestämätöntä ja lyhytkatseista. Sillä tapetaan saamelaisuus omien toimesta hyvin nopeasti.

    Osa parlamentin johtajistosta ei kielen elvyttämistä ymmärtänyt eivätkä siihen panostaneet edes perheidensä tasolla. Siinä valossa koko soppaa voi ymmärtää katkeruuden ja kaunaisuuden kehäksi.

    VastaaPoista
  37. Tässä tosiaan halutaan jakaa resurssit puhtaasti oveluuden keinoin. Saamelaiseksi on ristitty saamenkielinen etninen saamelainen ja muu väki on roskaa. Suomenkielinen etninen saamelainen on roskaväkeä, jota poliittinen johto nimittelee suomalaisiksi.

    Sen varjolla voi myös poronhoidon ja kalastuksen riistää aivan itselleen. Alettu puhumaan suomalaisesta poronhoidosta, jolla viilataan linssiin monia. Kohta on käytössä myös suomalainen kalastus, suomalainen marjastus, suomalainen metsästys...

    Nämä on valjastaneet koko suvun juoksemaan pitkin pohjoisia seutuja kertomassa valeita näistä lantalaishommista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaiseen kalastuslain uudistukseen on saamelaiskäräjien porosaamelainen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi juuri ottanutkin vahvasti kantaa allekirjoittamallaan lausunnolla ja haluaa erotella saamelaiset ja muut kalastuksen suhteen eri oikeuksille. Hän puhuu lausunnossa saamelaisten erityisperusteisista kalastusoikeuksista. Lausuntoon ovat jättäneet eriävän mielipiteensä inarinsaamelaiset Pekka Pekkala ja Anu Avaskari, jotka vastustavat alueen väestön eriarvoistamista virkistys-, kotitarve- ja kaupallisina kalastajina.

      Poista
  38. Kysymys taisi olla lausunnon tästä kohdasta: 2.6. Työryhmä esittää, että nykyisen kalastuslain 12 §:n mukaista ammattikalastuksen, koti-tarvekalastuksen tai luontaiselinkeinojen harjoittajan oikeutta saada lupa harjoittaa kalastus-ta kolmen pohjoisimman kunnan alueella tulisi muuttaa siten, että oikeus rajoitettaisiin kos-kemaan ainoastaan kalastukseen oikeutetun omaa kotikuntaa. Saamelaiskäräjät katsoo, että tämänkaltaista määräystä ei tule saattaa uudessa kalastuslaissa koskemaan saamelaisia, kos-ka esitys heikentäisi saamelaisten nykyisiä kalastusoikeuksia tavalla, joka on vastoin perus-tuslakivaliokunnan kantoja, vaan voimassaolevan kalastuslain 12 § 1 mom. mukainen vapaa kalastusoikeus tulee saamelaisten osalta olla kalastuslain uudistuksen jälkeen voimassa koko saamelaisten kotiseutualueella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tuo kohta. Lisäksi tosiaan se viittailu saamelaisten erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin, joka terminä on ollut käytössä kun puhutaan asiakirjoihin nojaavista ja mm. oikeusasteissa vahvistetuista tilakohtaisista erityisistä kalastusoikeuksista valtion vesiin. Toki esimerkiksi kolttalaissa on oma maininta kolttien muusta väestöstä poikkeavasta kalastusoikeudesta koltta-alueen valtionvesiin. En tiedä pitäisikö tuon Klemetin lausunnon mukaan jokin yleissaamelainen "erityisperusteinen" kalastusoikeus ottaa kalastuslakiin koko saamelaisaluetta ja kenties täällä lomailevia ulkosaamelaisia koskien. Ainakin Tenolla on vuosien varrella kapinoitu siitä miksi ulkosaamelaiset joutuvat "turistin asemaan" tullessaan sinne kalastamaan.

      Poista
  39. No onhan se ovelaa, ku eikö tuo kalastushommeli ole kato manttaaliperintöä. Jos ei ole manttaalia, niin sitte on pakko heittäytyä kotitarvesaamelaiseksi.

    Onko näillä perussaamelaisilla manttaalia, vai miksi ovat peruslappalaisilta viemässä manttaalit???? Tai omimassa ne itselleen ilman manttaalioikeutta.

    No sama se taitaa koskea porolaitumia... Että yleissaamelaisella röyhkeydessä omitaan itelle ilman jatkuvaa kosketusta maahan. Erittäin ovelaa. Manttaalinomistajien pitää nyt olla tarkkana...

    VastaaPoista
  40. Saamelaiskäräjien antamasta kalastuslain lausunnosta ilmenee, että sen laatijat tietoisesti vääristelevät saamelaisalueen ja saamelaisten historiaa sekä saamelaiskulttuuria.
    lausunto s. 8
    ”Esitys heikentäisi saamelaissukujen perinteisiä nautintaoikeuksia. Saamelaiset ovat perinteisesti asuneet usean kunnan alueella ja liikkuneet niiden alueilla poronhoitoa, kalastusta ja metsätystä varten (ylimuistoinen nautinta). Saamelaissuvut ovat hajaantuneet eri kuntien alueelle pysyvän taloasumisen myötä. Yhteys perinteisiin sukumaihin ja kalavesiin on kuitenkin säilynyt, ja vapaa kalastusoikeus tukee saamelaisen luontosuhteen, tapaoikeuden ja saamelaiskulttuurin perinteiden säilymistä. Nykyinen vapaa kalastusoikeus on saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yhdenvertaisuuslain vastainen, koska vapaa kalastusoikeus ei koske koko saamelaisten kotiseutualuetta. Vuotson saamelaisilla samanlaista vapaata kalastusoikeutta ei ole. Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa kalastusoikeus tulee ulottaa koskeman koko saamelaisten kotiseutualuetta.”
    Käräjien lausunto sivu 8

    Inarin kunnan alueella vain inarinsaamelaisilla suvuilla on ollut perinteisiä ylimuistoisia nautintaoikeuksia maihin ja vesiin.

    Mm. Näkkäläjärven suvulla ei ole milloinkaan ollut minkäänlaisia "ylimuistoiseen nautintaan" perustuvia oikeuksia Inarin alueella.

    Lausunnon perusteet vääristelevät saamelaisten historiaa antamalla kuvan, että saamelaista kulttuuria edustavat vain vain jutaavat suurporonhoidon harjoittajat.

    Perusteluissa annetaan väärä kuva saamelaisesta tapaoikeudesta koskien kalastuksen, metsästyksen ja poronhoidon maan ja vesien käyttöä, jotka olivat siidoissa tarkoin säänneltyjä. Saamelaisen tapakulttuurin ja perinteisiin en katso kuuluvan piittaamattomuus toisten oikeuksista esim. kalasteleminen missä vain ja milloin vain eikä liioin "vapaa" kalastus ja metsästys.

    Inarinsaamelaiset ovat ammoisista ajoista olleet KALASTAJASAAMELAISIA, JOTKA OVAT ASUNEET INARIN ALUEELLA.
    (heidät mainitaan lausunnossa ohimennen)
    Lausunnossa esitetty väite, että (saamelaisten, joka tarkoittanee rekisterisaamelaisia) vapaa kalastusoikeus saamelaisalueelle tukee saamelaisen luontosuhteen, tapaoikeuden ja saamelaiskulttuurin perinteiden säilymistä, on täyttä potaskaa sekä kaiken saamelaisten ja Lapin historiaa käsittelevien kirjallisuuden ja tutkimusten ja oikeustapausten valossa.
    Tässä kohtaa paljastuu lausunnonantajien täysi tietämättömyys/piittaamattomuus/tarkoituksellinen vääristely ja tiettyjen porosaamelaissukujen pyrkimys diktatoriseen valtaan. Vastenmielistä

    Lausuntoa lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että se on kirjoitettu vallanhurmiossa yön tunteina eikä sitä ole toiseen kertaan luettu. Komiikkaakin se sisältää, ilmeisesti tahatonta. Lisää tällaisisa lausuntoja ja Lappi pelastuu!

    VastaaPoista
  41. saamelaiskäräjät rajoittaa sananvapautta - ILO seminaari peruttu ja puhujille ilmoitettu, ettei tartte tulla.

    VastaaPoista
  42. Ajavatko lemetin puoluetoverit yhtä kovaa linjaa, ettei ruotsinkielinen suomenruotsalainen ole suomenruotsalainen, vaan suomalainen?

    Suomessa on sellaisia ruotsinkielisiä saarekkeita, missä ei suomea oikein edes hallita.

    VastaaPoista
  43. Se yleissaamelainen oikeus ei saa mennä manttaalin ja historian ohi.

    VastaaPoista
  44. pj on antropologi niin johan se osaa oman näkemyksensä laista kuvaelmaa antaa. eli kirjoittaa täysin häikäilemättömästi vain omasta pimeästä näkökulmasta. ja haastaa rinta rottingilla riitaa.

    VastaaPoista
  45. tätä tapaoikeutta rikotaan myös siinä että aletaan yhtäkkiä 120 vuotisella historialla omimaan maita, osa vain 60 vuotta. Kenkää vaan sellaiselle, jatkakoon matkaa. Tai oppikoon käyttäytymään ja kunnioittamaan ihmisiä. Ei nokka pystyssä itseä kehumalla pelasteta saamelaiskulttuuria tai tuijottamalla omaa napaa. Eikö tuollaista sikailua saa kuriin?

    VastaaPoista
  46. 27.06.2012
    Ministeriöistä valtaosa ei pidä alkuperäiskansoja koskevan ILO-yleissopimuksen ratifiointia hallinnonalansa osalta ongelmallisena. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön mielestä ratifiointiin liittyy useita selvitettäviä kysymyksiä, joista suuri osa on jo näissä ministeriöissä valmistelun alla.

    http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604079483

    VastaaPoista
  47. Joko se ILO seminaarin peruutus selvisi?

    VastaaPoista
  48. ILO-seminaarin kirjoitetaan väliviivalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä me tässä pienistä kirotusvirheistä takkuamaan...

      Poista
  49. Anonyymi:
    ”Jaska: minä en saamelaisena kutsu saamelaisia, joilla on saamelaisia esivanhempia suomalaisiksi. He ovat minun ihmiskäsitykseni mukaan saamelaisia.”

    Kyse onkin suomalaisista, joilla on saamelaisia esivanhempia ja jotka eivät ole oppineet lapsena edes saamen kieltä! Eihän sellainen ole saamelainen, jos on kasvanut suomalaiseksi.

    Sarivaara kirjoittaa mm.:
    ”Integroituvat statuksettomat saamelaiset ovat osa saamelaista yhteisöä saamen kielen avulla. Heille saamelaiset juuret ovat olleet innoitus aloittaa saamen kielen opiskelu.”

    Eli he eivät ole etnisesti saamelaisia vaan suomalaisia, heillä vain on esivanhemmissaan etnisiä saamelaisia.

    Anonyymi:
    ”Uuslappalainen käsite viittaa siihen niin kuin joku ulkopuolinen suomalainen olisi huomannut vasta, että hän haluaakin olla saamelainen. Siitä ei ole kyse, vaan saamelaiset suvut haluavat tunnustusta.”

    Siitä nimenomaan on kyse. Ihminen kuuluu siihen etniseen ryhmään, johon hän kasvaa. Nuo saamentaidottomat henkilöt ovat kasvaneet suomalaisiksi, ja suomalaisia he ovat. Ei ole mitään perusteita antaa heille etnisten saamelaisten oikeuksia.

    ”Uuslappalainen” ei ole haukkumanimi. Nämä ihmiset jotka kutsuvat itseään lappalaisiksi johtavat muita harhaan, koska alkuperäiset lappalaiset olivat saamelaisia. Nämä uudet lappalaiset eivät ole saamelaisia, joten heistä ei voida käyttää samaa nimitystä. Koska he ovat uudempia lappalaisia eli eri porukkaa kuin alkuperäiset, heitä on korrektia ja erittäin täsmällistä kutsua uuslappalaisiksi.

    Ymmärrätkö?

    VastaaPoista
  50. Anita Pesonen:
    ”Ymmärrän hyvin, että suomalaistuneet inarinsaamelaiset pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että "Norjasta muuttaneet porosaamelaiset" katsovat inarilaisten sukumaiden kuuluvan heille ja pelkäävät menettävänsä kaikki oikeudet esi-isiensä maihin.”

    Tämä on kyllä epäkohta.

    Anita Pesonen:
    ”Näyttää siltä, että että "uuspuhujia" ei hyväksytä saamelaisiksi. Se tietää saamenkielten kuolemaa.”

    Ainakin pienten kielten (inari, koltta) kohdalla tämä voi olla todellinen uhkakuva. Toisaalta keinottelun estämiseksi on välttämätöntä pitää sukupolven siirtymäaika: jos jokainen saamen kielen opetellut saisi saamelaisten oikeudet, suomalaisia uussaamelaisia tulisi niin paljon että todelliset saamelaiset kärsisivät. Siksi äidinkieli-kriteeri on hyvä: vasta tämän kielenopettelijan lapset (mikäli heidät kasvatetaan saamelaisiksi ja saamen kieleen) saisivat saamelaisen statuksen.

    Eli tällainen kriteeri myös suojelee oikeita saamelaisia.

    Anita Pesonen:
    ”Kysymys saamelaisuudesta ei ole yksioikoinen eikä sitä voida yhden tai toisenkaan tieteenalan keinoin määritellä objektiivisesti. Ei ole olemassa yhtä totuutta, on olemassa tulkintoja, jotka perustuvat erilaisiin olettamuksiin ja lähtökohtiin."

    Kun on kyse alkuperäiskansasta, kriteerit ovat lähtökohdiltaan kollektiivisia: saamelainen on sellainen, joka on kasvatettu saamen kansaan. Kansa taas edellyttää yhteistä kieltä.

    Anita Pesonen:
    ”Ps. Miten on määritelty "saamelaisten geeniperimä"? kuka on tutkimuksissa katsottu saamelaiseksi? Itse olen äitilinjaa pitkin täysin inarinsaamelainen ainakin 1600-luvun lopulta alkaen ja todennäköisesti siitä kauemmaksikin? Varsinaista saamelaisgeeniä ei varmaankaan nykyihmisistä löydy. Eli yksittäisen ihmisen geenit eivät osoita hänen olevan saamelainen kulttuurisessa mielessä eikä geneettisessä.”

    Nykyiset genominlaajuiset tutkimukset mahdollistavat kyllä jopa yksilön etnisen taustan tunnistamisen. Eli vaikka yksittäistä saamelaisgeeniä ei ole, niin satojentuhansien emästen kartoittaminen johtaa siihen, että saamelainen ryhmittyy geneettisesti lähelle vain toista saamelaista, ei esim. suomalaista. Toki hämärä rajavyöhyke, eli lappilaisten (suomalaisten) ja saamelaisten ero, on vielä selvittämättä.
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Saamelaiset.xps
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Saamelaiset.pdf


    Anita Pesonen:
    ”Kaikki suomenkieltä puhuvat eivät ole suomalaisia eivätkä kaikki saamenpuhujat saamelaisia.”

    Juuri niin! Kotikieli, eli se kieli johon on kasvatettu, on olennainen.

    Anita Pesonen:
    ”Akateemisessa maailmassa kateogiat saattavat olla selkeitä. Todellisuudessa ei näin ole. Todellisuudessa Saamelaiskäräjät käyttää poliittista valtaa.”

    Politiikka on asia erikseen, määrittely on toinen juttu. Saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin kasvatettu on saamelainen ja oikeutettu tähän etniseen identiteettiin, eikä tämän seikan kumoamiseen löydy perusteita. Kategoria on siis hyvin selkeä. Ongelmia tulee sitten tosiaan poliittisen vallan käytöstä, mikäli toiminnassa on esim. saamelaiskäräjien suodatin, joka hyväksyy vain osan niistä, jotka täyttävät saamelaisuuden selkeät kriteerit. Silloin kyseessä on epäkohta, joka kohtelee osaa saamelaisista epäoikeudenmukaisesti.

    VastaaPoista
  51. nämä jaskan mielipiteet eivät ota huomioon saamelaisten sulauttamista eikä että on tarve korjata historian tuho.

    VastaaPoista
  52. Dating Forest Sámi

    Tohtori Sarivaaran väitöskirja statuksettomista saamelaisista.

    Metsäsaamelaisten kesäkokouksessa PhD Sarivaara tavoitettavissa. Kirjoita
    erika.satta(at)gmail.com

    VastaaPoista
  53. Juha Maggan mielipiteet olivat etnosentrisiä HS, eli oma itse on parempi kuin muut ja mitään sille ei ole tehtävissä. Ne eivät ole tajunneet, että valtaapitävien tulee auttaa muita.

    VastaaPoista
  54. Ei kotikieli ole mikään kriteeri saamelaisuudessa, sillä niin moni menettänyt saamen kielen sulauttamisen seurauksena.

    VastaaPoista
  55. Jaska ei ole sellaisia saamelaisia sukuja, jotka on suomalaisia. Älä hulluja puhu. Se on sitä panettelua ja paskan jauhantaa.

    VastaaPoista
  56. Se voi tosiaan etelän perspektiivistä näyttää siltä, että aito saamelainen on vain poronhoitaja, joka puhuu saamea, mutta todellisuudessahan niin ei ole. Saamelaisuus on niin paljon muuta. Kulttuurit olleet aina rikkaita. Nykyään vielä postmodernin aikakauden tulosta. Se on vaan hyväksyä kaikki ja yrittää siinä parhaansa, että kaikki elvyttää ja käyttää kieltä.

    Onko se näistä suvuista hävinnyt se kieli, jotka pahimmin vastustaa tätä kielenelvytystä. Siltä se vähän näyttää.

    VastaaPoista
  57. juha magga on istunut saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa. Hän tulkitsee suomen lakia siellä siten, että saamelainen on poromies, joka puhuu saamea. Nyt tässä lähti kyllä lapasesta. Saamelaisuus on paljon monimuotoisempaa, siihen liittyy vaikka mitä elinkeinoja, mutta myös talollisia, virkamiehiä, akateemikkoja, postmoderneja kaupunkilaisia, työttömiä, sairaseläkeläisiä. Saamenkielentaitoisia ja heitä, jotka eivät saamea osaa. Saamelaiskäräjät itse rakentaa myyttista saamelaisuutta, joka syö saamelaisuutta sisältä päin. Millä vastuulla juha magga liikkuu? Hän on oppinut saamen vaimoltaan, eli hän ei ole saamelainen. Jollakin opilla kuitenkin nostanut kielen nyt tehokeinoksi, kun omasta kokemuksesta tietää, että se on harvojen valittua pääomaa. Mutta hän haluaa edut, eli laidunmaat ja virat omilleen, ei muille. Onko tarpeeksi henkistä pääomaa istua saamen kansan edestä, tulevaisuutta varten? Vai onko tee se itse poliitikko, joka ei näe tai nimenomaan halua nähdä nokkaansa pidemmälle?

    VastaaPoista
  58. Sehän kävikin tämä Johttin kärkihahmo tönimässä yhtä lapinpukusta statuksetonta kauemmaksi, jottei vain tulisi kameroihin, ku ruhtinas käveli Hetassa "Ei tässä saa seisoa!"

    VastaaPoista
  59. Anonyymi:
    ”nämä jaskan mielipiteet eivät ota huomioon saamelaisten sulauttamista eikä että on tarve korjata historian tuho.”

    Olen samaa mieltä siitä, että sulauttamispaineen vuoksi saamelaiset ovat uhanalaisia. Mutta ei tuota tuhoa korjata hyväksymällä saamelaisuudelle niin löyhät kriteerit, että kaikki Lapin suomalaiset aivan tuoreimpia muuttajia lukuun ottamatta täyttäisivät ne. Tämähän vasta olisi kuolinisku saamelaisuudelle. Siksi on ehdottoman tärkeää pitää rima niin korkealla, että vain todelliset saamelaiset pääsevät päättämään saamelaisten asioista.

    Anonyymi:
    ”Jaska ei ole sellaisia saamelaisia sukuja, jotka on suomalaisia. Älä hulluja puhu. Se on sitä panettelua ja paskan jauhantaa.”

    Ei tietenkään saamelainen voi olla etnisesti suomalainen, eikä päinvastoin. Kyse on vain siitä, mihin se raja vedetään: pelkkä periytyminen muinaisista saamelaisista ei tee kenestäkään saamelaista nykytasossa, JOS hän on kasvanut suomalaiseksi. Silloin hän on suomalainen eikä saamelainen. Hän voi toki kokea olevansa saamelainen siksi, että polveutuu saamelaisista, mutta se ei minkään järjen mukaan riitä saamelaisuuden kriteeriksi ilman saamea kotikielenä. Joku suomalainen voi kokea olevansa vaikka kiinalainen, mutta ei ”kokemus” vielä tee suomalaisesta kiinalaista – kyllä kai sinä tämän ymmärrät?

    On pakko olla kriteerejä, ettei puolet Suomea vain päätä ryhtyä saamelaisiksi!

    Kasvinkieli on intuitiivisesti ja loogisesti tyydyttävin kriteeri saamelaisuudelle. Elinkeino tai itseidentifikaatio ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Statuksettoman saamensukuisen erottaa rekisterisaamelaisesta vain kieli, eikä sekään aina. Se muinaisista saamelaisis polveutuminen on myytti. Suurimmalla osalla statuksettomista isovanhemmat ovat saamea puhuneet. Se on poromiehen intressi laidunhommien takia väittää statuksettomia poromiehiä lantalaisiksi ja kielettömiksi ja suomalaiseen kulttuuriin syntyneiksi. Suurin osa on saamelaisia. Taitaa vain yksi suku perinyt poronsa muuta kautta.

      Poista
    2. Suomessa on 10 000 saamelaista ja vain 1400 on ilmoittanut saamen äidinkielekseen eli kotikieleksi. Tuon Jaskan logiigan mukaan 85 prosenttia Suomen saamelaisista on suomalaisia.

      Poista
    3. Jaska. SARIVAARA käyttää sanaa statukseton uuslappalaisista. Eli uuslappalaiset ovat statuksettomia saamelaisia. Ei ole yhtään statuksetonta, joka olisi suomalainen. He ovat vain ajautuneet statuksettomien tilaan aikain saatossa. Syinä ovat suomalaistamistoimet. Eli saamen kieli on ollut kiellettyä.

      Poista
    4. suomalainen poronhoito on osoittautumassa hyvin varjelluksi myytiksi. Koska kupla puhkeaa lopullisesti?

      Poista
  60. Ei saamelaisuuden kriteeri voi olla kieli.. Esimerkiksi samasta suvusta oleva saamenkielinen ja suomenkielinen luokitellaan siten, että toinen on saamelainen ja toinen suomalainen. Se on sairasta! Kyllä siinä on pakko vaikuttaa se polveutuminen.

    Itselleni saamelaisuutta ei tee saamenkielen taito, vaan se, että polveudun saamelaisuudesta ja elän saamelaisen elämäntavan mukaan.

    Onko tämä siis mielipideasia? Näyttää olevan. Vallalla olevan "mielipiteen" mukaan siis se linja voittaa, jotka kannattavat tätä kieliasiaa?

    VastaaPoista
  61. Miten Norjassa sitten saamelaisuus ei ole saanut viimeistä niittiä arkkuunsa, vaikka siellä on paljon laajempi saamelaisuuskäsite: se menee yhden sukupolven pidemmälle ja lisäksi se hyväksyy kielenelvyttämisen, eli nykyään kieltä puhuva yhden sukupolven pidemmältä saamelaista sukua oleva hyväksytään saamelaiseksi?

    Tuo mielipide Jaska ei ole uskottava eikä tieteellisesti missään todistettu. Päinvastoin! Vähemmistökulttuurit ovat pikemminkin alkaneet elää uutta renessanssia avoimemmasta ja kannustavammasta suhtautumisesta.

    Mikä on sinun käsittääksesi muinainen saamelainen? Eikö muinaisuus ole juuri tämä saamelaisuutta nykytasossa? Eihän kovin uusikaan saamelainen voi olla, vai voiko?

    Mitä tämä suomalaiseksi kasvaminen sinun mielestä nykyään on? Onko saamelainen, joka asuu kaupungissa ja joka ei osaa saamea, saamelainen?

    Kiinalainen ja suomalainen ei ole alkuperäiskansoja, joten tämä alkuperäiskansalaisuus ja siihen samastuminen, ei ole sama asia. Lisäksi jos suomalaisella ei ole kiinalaisuuteen mitään kosketusta, ei esimerkkisi ole edes järkevä. Jos suomalainen polveutuu kiinalaisesta vanhemmasta, hän on tietenkin myös kiinalainen.

    Ei saamelaiseksi tosiaan voi ryhtyä, mutta saamelainen voi olla jos polveutuu saamelaisesta ja tuntee olevansa saamelainen. Kukaan tuskin ryhtyy. Saamelainen, joka polveutuu saamelaisesta ja joka tuntee olevansa saamelainen, ei ole siis suomalainen. Suomalainen, joka ei polveudu saamelaisesta eikä tunne olevansa saamelainen ei tietenkään ole saamelainen. Suomalaien, joka ei polveudu saamelaisesta, mutta tuntee olevansa saamelainen ei ole saamelainen. Keskeistä on siis tämä polveutuminen tuossakin tapauksessa.

    Saamenkielinen saamelainen on yhteisönsä resurssi. Siksi hänen tulisi tehdä kaikkensa, jotta tämä taito voisi levitä kaikkiin saamelaisiin.

    Saamen kieli ei kuole elvyttämällä ja sen ilosanomaa levittämällä. Se sen sijaan kuolee nykypolitiikalla, jossa ollaan ahdasmielisiä.

    Lapsi oppii matkimalla, niin myös aikuinen voisi oppia. Siksi saamen kielen kuuluminen yhteisössä on erittäin tärkeää. Ei sen piilottaminen vakan alle ole järkevää harvojen valittujen kieleksi.

    Kasvunkieli on vain yksi tapa määrittää saamen kieli.

    Saamen kieli voi olla alkuperäiskansan äidinkieli, vaikka se olisi menetetty. Vain ihminen itse voi sen määritellä, ei edes politiikka vaikka se sitä pyrkii tekemäänkin.

    Ihminen on siis saamelainen, vaikka politiikka ei sitä tunnustaisi tai laaja ryhmä ei tunnustaisi. Saamelainen sellaisessa valossa on vain raskasta olla. Mutta siinäkin tapauksessa ihminen saa jostain kannustusta, pienemmältä ryhmältä ja kavereilta ja osalta sukua.

    VastaaPoista
  62. Anonyymi:
    ”Suomessa on 10 000 saamelaista ja vain 1400 on ilmoittanut saamen äidinkielekseen eli kotikieleksi. Tuon Jaskan logiigan mukaan 85 prosenttia Suomen saamelaisista on suomalaisia.”

    Aivan oikein. Saamelaiskäräjien kriteeri sallii myös saamelaisten lapsien lukemisen saamelaisiksi, vaikka nämä eivät osaisi edes kieltä. Sen myönnytyksen he ovat tehneet saadakseen hieman joukkovoimaa taakseen.

    Myönnän että etnisen identiteetin kannalta saamelaisten lapset voivat vielä olla saamelaisia, koska he ovat vanhempiensa kasvattamia – mutta toisaalta ihmetyttää, millaiset saamelaiset kasvattavat lapsestaan suomenkielisiä... Omaa etnostaan häpeävät?

    Todennäköisemmin noissa tapauksissa, joissa lapsi ei enää osaa saamea, korkeintaan toinen vanhemmista on saamenkielinen. Siksi lapsella on kaksi identiteettiä tarjolla, ja vaikka hän ei olisi saamelainen, hänelle jäisi vielä toisen vanhemman etninen identiteetti (suomalaisuus). Hän saattaa sympatiseerata saamelaisia, mutta äidinkielensä takia todennäköisesti kokee olevansa suomalainen.

    Anonyymi:
    ”Jaska. SARIVAARA käyttää sanaa statukseton uuslappalaisista. Eli uuslappalaiset ovat statuksettomia saamelaisia. Ei ole yhtään statuksetonta, joka olisi suomalainen.”

    Minä käytän sanaa uuslappalainen suomalaisista, jotka ovat kaukaisempia saamelaisten jälkeläisiä, eli eivät saamenkielisten lapsia. Mikäli statukseton saamelainen on saamenkielisten lapsi, hänellä on tai ainakin pitäisi olla saamelaiskäräjien kriteerien mukaan äänioikeus. (Ellei ole, kyse on Saamelaiskäräjien vallankäytön mielivaltaisuudesta eikä enää määritelmästä.) Mikäli hän on uuslappalainen eli kaukaisempaa saamelaista juurta, hänellä ei tarvitsekaan olla oikeutta saamelaisuuteen.

    Anonyymi:
    ”Ei saamelaisuuden kriteeri voi olla kieli.. Esimerkiksi samasta suvusta oleva saamenkielinen ja suomenkielinen luokitellaan siten, että toinen on saamelainen ja toinen suomalainen. Se on sairasta! Kyllä siinä on pakko vaikuttaa se polveutuminen. ”

    Silloin kyseessä on mielivalta. Saamenkielisten lasten pitäisi saada sama kohtelu, eli heillä on oikeus äänioikeuteen saamelaiskäräjillä.

    Eli kriteeri voi hyvin olla kieli, kunhan se on määritelty niin kuin nyt on: yksi lapsi voi oppia saamen kotona ja toinen ei, mutta saamenkielisten lapsina heillä olisi yhtäläinen oikeus rekisteröityyn saamelaisuuteen.

    Kyse näyttääkin olevan ilmeisesti nyt siitä, että kriteerissä ei itsessään ole vikaa, mutta sitä sovelletaan mielivaltaisesti, pärstäkertoimen mukaan.

    VastaaPoista
  63. Jatko-osa...

    Anonyymi:
    ”Mikä on sinun käsittääksesi muinainen saamelainen? Eikö muinaisuus ole juuri tämä saamelaisuutta nykytasossa? Eihän kovin uusikaan saamelainen voi olla, vai voiko?”

    Muinainen saamelainen on sellainen, joka on jonkun nykysaamelaisen saamelainen esivanhempi (ja voi olla samalla jonkun nykyisen suomalaisenkin esivanhempi). Eli se ei ole uussaamelaisen vaan nykysaamelaisen vastinpari.

    Anonyymi:
    ”Mitä tämä suomalaiseksi kasvaminen sinun mielestä nykyään on? Onko saamelainen, joka asuu kaupungissa ja joka ei osaa saamea, saamelainen?”

    Ei ole, hän on saamelaisten jälkeläinen jolla vielä on tunneside edeltäjiensä kulttuuriin. Hän on hang-around-saamelainen.

    Äidinkieletön etnos ei ole pitkäikäinen: jos enemmistöstä erottava kieli katoaa, ei kohta ole enää mitään jäljellä erottamassa saamelaisten hiljattaista jälkeläistä saamelaisten kaukaisesta jälkeläisestä eli Lapin suomalaisesta. Tapahtuu assimilaatio, ja alkuperäinen etnos katoaa.

    Anonyymi:
    ”Suomalaien, joka ei polveudu saamelaisesta, mutta tuntee olevansa saamelainen ei ole saamelainen. Keskeistä on siis tämä polveutuminen tuossakin tapauksessa.”

    Suurin osa Lapin suomalaisista polveutuu saamelaisista, ja melkoinen joukko etelämpänäkin – esimerkiksi minä. Sinun kriteerisi perusteella minä olisin saamelainen jos päättäisin tuntea itseni saamelaiseksi. Kiitos tarjouksesta, mutta sitä porttia ei kannata avata. Tiesit kai, että saamelaisia on aikaisemmin asunut koko Etelä-Suomessa?
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

    Meillä olisi sinun kriteerilläsi kohta muutama miljoona uussaamelaista jotka eivät osaa saamea eivätkä tunne saamelaista kulttuuria kuin pintapuolisen oppimisen kautta. Ymmärrät varmasti mihin se johtaisi? Hetkessä saamelaiskäräjien virallinen kieli olisi suomi, ja uusista oikeuksistaan huumaantuneet uussaamelaiset laiduntaisivat, kalastaisivat ja metsästäisivät Lapin tyhjäksi. Saamelaiset kansana lakkaisivat olemasta ja sulautuisivat suomalaisiin eli uussaamelaisiin.

    Siksi kotikielikriteeri on ehdottoman tärkeä ja pätevä, tietysti sukupolvella tai kahdella venytettynä niin kuin saamelaiskäräjät nytkin sitä käyttävät, koska voi tosiaan olla mahdollista, että saamelaisten lapsista vain osa taitaa saamen kielen.

    Kriteerissä ei siis ole mitään vikaa: se näyttää olevan paras vaihtoehto kaikista esitetyistä. Ongelmana näyttää olevan mielivaltaisena pidetty kriteerin soveltaminen.

    VastaaPoista
  64. Nimenomaan, juuri näihin 1500 statuksettomaan saamelaiseen tätä mielivaltaa on sovellettu. Ei olla huolissaan niistä 2 miljoonasta suomalaisesta, mutta ollaan huolissaan niistä statuksettomista saamelaisista. Eli he ovat olleet saamelaiskäräjien mielivallan kohteena. Siitä on todistuksena KHO:n päätös, jossa aiemmin suomalaiseksi todetut saivat syksyn 2011 päätöksessä jäsenyyden saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. KHO totesi, että asiatodistusten mukaan he ovat saamelaisia. Eli saamelaiskäräjät teki 15 vuotta lain vastaisia päätöksiä tässä asiassa.

    VastaaPoista
  65. http://brage.bibsys.no/samall/handle/URN:NBN:no-bibsys_brage_30768

    Tohtori Sarivaaran väitöskirja

    VastaaPoista
  66. Oli Jaska sukulaiseni suomenkielisiä tai saamenkielisiä, niin kaikki ne on saamelaisia. En osaa ajatella sinun laillasi, jossa pidät kielikriteeriä saamelaisuuden tärkeimpänä piirteenä. Eli että kun kieli häviää, häviää myös saamelaisuus. Tai että kun oppii kielen, niin voi olla saamelainen. Niin se ei kyllä vain ole. Saamelaisuus on polveutumista ja tunnetta ja kulttuurihallintaa. Kriteerit tosiaan saa sanoa mitä sanovat. Toisilla nyt on vaan väljempiä katsantokantoja kuin toisilla. Toiset ihmiset on joustavampia kuin toiset.

    VastaaPoista
  67. Joustavalla ihmisellä on sydämen viisautta ja voipi jäädä energiaa muuhunki ku suremiseen.

    VastaaPoista
  68. Mene ja puhu noiden 1500 statuksettoman kanssa heidän elämästään, ulkopuolisena, toisena. Heidän kokemuksensa on syrjintä. Marginalisointi. Kielto (on todettu mm., että statuksettomia saamelaisia ei ole).

    VastaaPoista